Näytetään tekstit, joissa on tunniste draama. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste draama. Näytä kaikki tekstit

perjantai 22. marraskuuta 2019

Metsäretkellä kuutosen hajotelmia ja prinsessa Ruususta

Tänään vietettiin Lapsi mukaan töihin-päivää, joten metsäretkelle lähtijöitä oli aamulla tavallista vähemmän, sillä moni oppilaista oli saanut mahdollisuuden tutustua vanhempiensa työpaikkaan. Töihin lähtijät saivat eilen monisteen, joka heidän tuli työpäivästä täyttää ja jonka avulla he esittelevät vanhempansa ammattia muulle luokalle ensi viikolla.


Metsäretkellä kertasimme aiemmin opittua ja leikimme paljon. Aloitimme aina yhtä tärkeillä lukujonoharjoituksilla ja teimme piirissä kehorytmien avulla lukujonoja. Lukujonoharjoituksia jatkettiin rakettihipalla. Rakettihipassa kiinnijäänyt menee kyykkyyn ja hänet voi pelastaa tulemalla viereen kyykkyyn ja luettelemalla raketin lähtölaskennat 20:stä nollaan yhdessä kaverin kanssa, nollan kohdalla pompataan pystyyn ja lähdetään taas karkuun hippaa.

Viime viikolla opettelimme lukua kuusi ja kuuden hajotelmat kaipasivat vielä treeniä, jotta oppilaat oppisivat ne ulkoa. Ensin työskentelimme VaNe-neliömetreillä. Heti kun kaivoin repusta VaNe-neliömetrit esille hihkaisi eräs oppilas "Noi on ne koneet!" No, niinhän ne olivat. Tänään kerroin oppilaille heti koneen säännön, joten heistä tuli koneenkäyttäjiä. Toinen parista laittoi koneeseen jonkin luvun 0-6 ja koneen sylkäisi ulos aina kyseisen luvun kutosparin. Eli jos toinen parista laittoi alustalle kaksi lehteä, oli toisen kerättävä viereiseen ruutuun neljä lehteä. 
Oppilaat rakensivat keskittyneesti kuutospareja alustoille ja minä kiersin kyselemässä mitä he ovat tehneet. Näin jokainen pari sanoitti useampaan kertaan rakentamaansa ja kertoi minulle keksimiään kutospareja. 
Kun eräs oppilaspari totesi, että kaikki kutosen hajotelmat ovat nyt alustalla ja ilmoittivat, että homma on valmis, annoin pareille nopat. Noppaa heitettiin ja mahdollisimman nopeasti tuli sanoa ääneen nopan osoittaman luvun kutospari. Nopeampi sai aina pisteen, kaikki parit olivat todella nopeita ja peli päättyikin tasapeliin melkein kaikilla.



Lopuksi pelasimme kutosen hajotelmilla maa-meri-laiva-tyyliin. Olin kiinnittänyt pyykkipojilla puihin A4-paperit, joilla oli kussakin jokin luku 0-6. Aluksi heitin noppaa, myöhemmin vain huusin eri lukuja. Jos huusin "kaksi", piti oppilaiden juosta sen puun luokse, jossa oli neljä jne. Tällä kertaa hitain ei pudonnut pelistä pois.

Vähän ajan kuluttua muutimme leikkiä. Oppilaat työskentelivät saman parin kanssa kuin aiemmin konetehtävässä. Minä olin leikkialueen keskellä, peitin silmäni ja huusin "3, 2,1, silmät aukeaa nyt!" Nyt sanalla oppilaiden piti olla jo valitsemillaan paikoilla. Parin piti jakaantua siten, että heidän puidensa luvuista tuli yhteensä kuusi, eli esimerkiksi oppilasparista toinen juoksi vitosen ja toinen ykkösen luokse. Aikaa sopia hajotelmasta oli hyvin vähän, joten oppilaiden piti olla nopeita. 
Peliä olisi voinut jatkaa siten, että oppilaat olisi seuraavaksi jakanut kolmen ryhmiin, joiden olisi taas pitänyt muodostaa kuusi eri tavalla.. Ehkäpä sitä sitten seuraavalla kerralla.


Lounaan yhteydessä oppilailla oli taas perinteiseen tapaan aikaa vapaalle leikille. Vapaan leikin lomassa jokainen kävi lukemassa minulle lukuläksyn. Viime viikkoina metsään mukaan otettu riippumatto on kummasti lisännyt innokkuutta lukemiseen 😊



Ruokailun jälkeen käsittelimme tämän viikon satua, eli Prinsessa Ruususta. Satuun on tutustuttu alkuviikosta nukketeatterin avulla ja lukuläksynä oppilaat ovat lukeneet tarinaa tällä viikolla. Perjantaisin oppilaat kertovat minulle viikon tarinan metsässä. Tänään päädyimme kuitenkin erilaiseen työtapaan. Jaoin oppilaille paperilaput, joissa oli jokaisessa virke Prinsessa Ruusunen sadusta. Luimme jokainen omat virkkeemme ja sen jälkeen järjestäydyimme riviin siten, että tarinan osaset olisivat oikeassa järjestyksessä.


Kun oikea järjestys oli saatu valmiiksi, kävimme tarinan läpi pala palalta ja teimme erilaisia harjoituksia.

Kun prinsessa sai haltijoilta lahjoja, valitsi jokainen oppilas minkä lahjan hän haluaisi prinsessalle antaa. Metsästä etsittiin jotakin, joka symboloisi tuota lahjaa. Esimerkiksi lempeyttä saattoi kuvata jokin pehmeä lehti tai rohkeutta keppi.

Kun prinsessa oli saatu lahjoja ja pahahaltijatar oli langettanut kirouksensa hyppäsimme ajassa siihen, kun prinsessa kiipeä torniin. Leikimme prinsessa ja torni-leikkiä, joka on versio vanhasta tutusta leikistä. Kaksi oppilasta muodosto aina tornin nostamalla kädet ylös vastakkain ja torniin sisälle meni prinsessa (tai prinssi). Yksi leikkiä oli keskellä, jos hän huusi "prinsessa", piti prinsessojen vaihtaa paikkaa. Jos hän huusi "torni", piti tornien vaihtaa paikkaa. Jos huudettiin "kaikki", piti kaikkien löytää itselleen uusi paikka. Huutaja tietenkin yritti löytää itselleen uuden paikan, jolloin leikkiin tuli uusi huutaja. 

Seuraavaksi prinsessa pisti sormellansa värttinään ja nukahti. Samalla koko linna nukahti..
Piirissä jokainen oppilas sai hetken aikaa valita mikä eläin tai ihminen linnassa oli. Kukin sai näyttää mitä tuo eläin tai ihminen oli parhaillaan tekemässä ja kuinka se nukahti kesken tekemisensä. Esimerkiksi itse olin linnan pihassa lentelevä mehiläinen, joka surisi ja yhtäkkiä sen surinasta tulikin kuorsausta. Näytettyäni kuinka mehiläinen nukahti, kaikki toistivat samat liikkeet perässä. Näin jokainen sai esittää hahmonsa nukahtamisen ja muut matkivat. 

Linnan ympärille kasvoi tiheä piikkipensaikko, melkein kuin viidakko, eikä kukaan päässyt yrityksistä huolimatta sen läpi. Leikimme seuraa johtajaa, jossa jokainen sai vuorollaan johdattaa ritarijoukkoa kohti linnaa. Reitti oli todella vaikea, eikä ihme ettei kukaan sataan vuoteen päässyt linnaan!
Kun kaikki olivat saaneet johdattaa joukkoa, joka ei kuitenkaan päässyt linnaan asti, keräännyimme jälleen piiriin. Yksi oppilas valittiin prinssiksi, joka saisi mahdollisuuden yrittää päästä linnaan. Prinssi käänsi selän ja sillä välin piirissä olijat (jotka esittivät linnaa), menivät solmuun. Prinssin tuli selvittää solmu päästäkseen linnaan. Erinomaisia prinssejä joukostamme löytyikin ja prinssit (sekä prinsessat) pääsivät linnaan ja niin saatiin Prinsessa Ruusunen pelastettua.

Tällainen metsäretki tällä viikolla... Ensi viikolla onkin luvassa tonttumaista menoa..



torstai 6. kesäkuuta 2019

Lattialuukun läpi ja viisasten kiven pelastaminen tiedät-kai-kenen ulottuvilta


Tänä vuonna Varga-Neményi ry:n kesäseminaarissa pidin yhtenä päivänä tarinallista Harry Potter-pajaa. Työpajan kesto aikuisten kanssa (25 osallistan ryhmissä) oli 60 min. Kesäseminaarissa seikkailu toteutettiin puoliksi sisällä ja puoliksi ulkona. Seikkailun voisi toteuttaa myös kokonaan sisällä tai kokonaan ulkona. Lasten kanssa toteuttaessa varaisin aikaa 1.5 tuntia ja tekisin siirtymistä pidemmät. Mikäli toteutus olisi metsässä, lisäisin matkan varrelle joitakin merkkejä, joita lasten kanssa kerättäisiin mukaan ja jotka samalla näyttäisivät tietä eteenpäin. Reitti voitaisiin esimerkiksi merkitä puihin kiinnitettävillä korteilla, joissa on kuvia taikaolennoista ja takana lyhyt selitys olennosta. Näin saataisiin liitettyä seikkailuun lukemista.. Taikaolennoista voisi pitää seikkailun jälkeen luokassa tietokilpailun...



Seikkailun aluksi jaetaan ryhmä tupiin (Rohkelikko, Korpinkynsi, Puuskupuh ja Luihuinen). Jokainen saa kiinnittää tupamerkkinsä pyykkipojalla paitaansa.

"Kuten tiedätte, lukuvuoden alkajaispidoissa rehtori Dubledore totesi, että kolmannen kerroksen käytävä on kielletty kaikilta, jotka eivät halua kuolla tuskallisesti. Kuten tiedämme, on Tylypahkaan piilotettu Viisasten kivi. Tiedät-kai-kuka on saanut selville missä kivi sijaitsee ja yrittää päästä siihen käsiksi. Harry Potterista ei ole nyt apua, vaan nyt on kaikkien tupien yritettävä saada kivi ennen kuin tiedät-kai-kuka saa sen käsiinsä.
 Oletteko valmiita menemään lattialuukun läpi?"




Kurkistetaan lattialuukusta (hulavanne) ja huomataan, että alas hyppääminen on vaarallista, sillä matka on niin pitkä. Tarvitsemme köysiä, jotta voimme turvallisesti laskeutua niiden varassa alas. Kuinka pitkän köyden tarvitsemme? Ja mistä saamme köyttä?

Tehtävä 1: Ryhmät saavat kortteja, joihin on kirjattu eri pituuden mittayksiköillä pituuksia. Ryhmien tulee järjestää kortit järjestykseen pienimmästä suurimpaan. Kun kortit on järjestetty ja kortit käännetään ympäri, muodostuu niistä vihje, mistä köydet löytyvät.

Köydet löytyivät salkusta, jonka koodi saatiin selville järjestämällä
kortit pienimmästä suurimpaan.

Tehtävä 2: Yhdistäkää oikea kortti oikeaan köyteen, arvioikaa köysien pituutta. Mukana on ylimääräisiä köysiä.

Kun köysi oli muodostettu lähti kukin tupa vuorollaa laskeutumaan tiukasti
köydestä kiinni pitäen.

Tehtävä 3: Mitkä köydet tarvitsette, jotta ne yhdistämällä ne riittävät toimittamaan teidät turvallisesti alas asti?
Tehtävä alkaa portaikon yläpäästä ja ryhmien on valittava ne köyden pätkät, jotka yhteensä riittävät portaiden alaosaan asti. Kuka ryhmästä arvioi matkan tarkimmin?

"Kaikki ovat päässeet turvallisesti alas ja olemme selvittäneet professori Vektorin asettaman haasteen. On aika jatkaa matkaa eteenpäin. Kaikki Tylypahkan opettajat ovat tehneet taikoja suojatakseen Viisasten kiveä. Olkaa siis valmiina kohtaamaan erilaisia taikaotuksia ja esteitä!"

"Voi ei, edessämme on labyrintti. Labyrintin kätköissä saattaa lymytä hämykeijuja, mörköjä ja ties mitä. Tämä taitaa olla taikaolentojen hoidon opettajan professori Matoisalankun haaste. Meidän on löydettävä tiemme labyrintin läpi eksymättä!"

Tehtävä 3: Salainen polku. Lattiaan on merkitty teipillä 4x4 ruudukko, jonka läpi kulkee ohjaajan tuntema reitti. Yksi kerrallaan ryhmän jäsenet saavat astua labyrinttiin ja edetä, sitä kunnes törmäävät taikaolentoon ja umpikujaan. Muut ryhmän jäsenet saavat auttaa ja ohjata. Ryhmällä on käytössään nuolikortteja, joilla he koodaavat löydettyä reittiä.



Kun kaikki ovat päässeet labyrintin läpi jatketaan matkaa eteenpäin. Saavutaan huoneeseen, jossa on taikajuomapulloja rivissä. 
"Tämän täytyy olla taikajuomien opettajan, Severus Kalkaroksen, suoja Viisasten kivelle."

Pullojen vieressä on ohje. 


Tehtävä 4: Ryhmän tehtävänä on selvittää, mistä pullosta taikajuomaa maistamalla, he pääsevät eteenpäin.

Ratkaisu sua eessä oottaa, on taakse moni haaste jäänyt,
kaksi meistä osaa auttaa, jos niihin liemiin päädyt.
Kaksi meistä sisässänsä pitää nokkosviiniä,
kolme ompi äklöttävää pulloa tässä fiiniä.
Valitse siis, jollet tahdo ainiaaksi tänne jäädä,
avuksesi valinnassa vihjeitä saat viisi nämä:

Paha maku ovelasti piiloutua taitaa,
ei se ole kummassakaan laitaa.

Kolmas sekä oikealta että vasemmalta,
näöstänsä huolimatta maistuu samalta.

Kokonaan erilainen on kumpikin reunan pitäjä,
mutta eteenpäin jo aiot, hae muualta ystävä.

Pahan makuisia on kolme,
ne eivät ole vierekkäin.

Kahdesta pullosta löydät taikalientä,
saattaa ne värjätä myös sun kieltä,
laidoista et löydä mitään mikä piristää sun mieltä.

Taikajuoma-vihjeet voit tulostaa täältä. 

Seuraavaksi vastaan tulevat ämpärit, joiden sisällä on pääsiäismunan kuoria. Onkohan kuorien sisällä jokin vihje?
Ämpärit on kirottu siten, ettei niiden sisälle voi laittaa kättä tai se kärventyy hehkuvaksi kekäleeksi. Tilassa on kuitenkin mittoja ja vettä. Miten voisimme saada vihjeet ämpäreistä koskettamatta ämpäreitä?



Tehtävä 5: Ryhmien tehtävänä on mitata ämpäreihin merkittyyn viivaan asti vettä astioihin (kaikissa eri kohdassa viiva). Käytössä on 4 dl ja 9 dl mitat. Astioihin tarvitaan 7 dl, 6 dl, 10 dl ja 11 dl. Mittaaminen tulee tehdä tarkasti, eikä esimerkiksi 4 dl astiaa saa täyttää puoliksi ja arvioida sen olevan 2 dl. Eli esimerkiksi 5 dl saadaan täyttämällä 9 dl mitasta 4 dl mitta, jolloin 9 dl:n mittaan jää jäljelle 5 dl. 
Jokaisen ryhmän munasta tulee osa vihjeestä, vihjeet yhdistämällä päästään eteenpäin ja lähdetään etsimään viisasten kiveä.

Tehtävä 6: Aarrearkku on lukittu, mutta sen sisällä täytyy viisasten kiven olla. Millä koodilla lukon saa auki? Jos kukaan ei ole matkan aikana kerännyt mukaansa mitään koodia, täytyy meidän laskea koodiluku, jolla aarrearkun lukko aukeaa.

1. Valitse kolminumeroinen luku, jossa ei ole samoja numeroita.
2. Vaihda ensimmäisen ja viimeisen numeron paikka.
3. Nyt sinulla on kaksi kolminumeroista lukua. Vähennä suuremmasta luvusta pienempi.
4. Sinulla pitäisi olla kolminumeroinen luku, jos sait vähennyslaskusta vastaukseksi kaksinumeroisen luvun, merkitse satojen paikalle nolla.
5. Vaihda jälleen ensimmäisen ja viimeisen numeron paikka.
6. Laske vähennyslaskusta saamasi tulos ja kohdassa 5 muodostamasi luku yhteen.
7. Saitko nelinumeroisen luvun? Mikä on lukusi?

Mikäli laskut on laskettu oikein, pitäisi kaikkien laskuista tulla vastauksiksi 1089, jolla aarrearkun lukko aukeaa. 

Aarrearkusta löytyi viisasten kivi ja taikamaailma saattoi lähteä
kesäloman viettoon!

1089-taikatemppu löytyi Solmu-matematiikkalehdestä.




lauantai 2. kesäkuuta 2018

Väläyksiä renesanssista ja uuden ajan alusta (5.-6. lk)


Toukokuun lopun aiheisiin kuului meillä renesanssi ja uuden ajan alku. Jakson aikana tuli tehtyä yhtä ja toista, tässä pieniä paloja siitä.

Taide

Oppilaat tulivat luokkaan, jonka taululle oli heijastettu Botticellin kevät ja taustalla soi renesanssin aikaan sopiva musiikki YouTubesta. Hetken aikaa musiikkia kuunneltuamme ja Botticellin teosta katseltuamme. Italilainen rikas porvari (opettaja) pelmahti luokkaan ja ihasteli suureen ääneen Botticellin kevät-teosta ja nosti siitä esiin renesanssitaiteelle tyypillisiä esimerkkejä. Tuo rikas porvari halusi myös osoittaa omaan mahtavuuttaa maalauttamalla itselleen taidetta. Hän oli myös käynyt Roomassa Sikstuksen kappelissa ja halusi itselleen samanlaisen. Sen vuoksi hän oli kutsunut paikalle renesanssitaiteilijoita oppipoikineen. Koska kaikki paikalle saapuneet eivät olleet käyneet Sikstuksen kappelissa, mikä tietenkin kovasti tätä taiteesta innostunutta porvaria ihmetytti katseltiin yhdessä vielä kuvia Sikstuksen kappelista.
Sen jälkeen taiteilijat pääsivät töihin. Luokka jaettiin kolmen oppilaat ryhmiin. Ryhmien tehtävänä oli toteuttaa heiltä tilattu maalaus (Mona Lisa, Aatamin luominen, Danten muotokuva jne.) sekä tutustua teoksen maalanneet taiteilijan elämään ja koota siitä käsitekartta. 
Teokset maalattiin "kattoon" kuten Sikstuksen kappelin freskot, toisin sanoen suurin osa luokasta makasi oppitunnin pöydän alla maalaamassa ja tietoa etsivät tekivät iPadien kanssa töitä pöytien päällä. Vuoroja vaihdettiin niin, että kaikki kävivät pöydän alla selällään maalaamassa kuten Michelangelo.

Kuvat maalauksia varten löysin netistä googlettamalla "renessaince coloring picture", hakusanojen avulla löytyi värityskuvia renesanssitaiteesta. Suurensin kuvat A3-kokoon ja kopiokoneella tulostin kuviksessa käyttämällemme paksulle maalauspaperille.



Uskonto

Tutustuimme Martti Lutherin elämään, pohdimme samalla sääntöihin ja rikkeisiin liittyviä asioita. Ja lopulta pääsimme sitä kautta kirkon piirissä tapahtuneisiin muutoksiin. Aloitimme kertomuksella Lutherin lapsuudesta.

”Eräänä päivänä äiti pyysi Martilta apua. Martin piti hakea varastosta jauhoja ja 20 pähkinää – oli tulossa tärkeitä vieraita. Pähkinät olivat Martin suurta herkkua, mutta niitä sai vain erityistapauksissa. Siihen aikaan karkkeja ei ollut vielä keksittykään ja joskus harvoin lapset saivat pari rusinaa tai taatelin. Martti laski tarkkaan 20 suurta, kovakuorista saksanpähkinää. Sitten hän mietti: ”Entä jos otankin 21 pähkinää ja syön yhden itse?” Toisaalta Martti tiesi, että pähkinöiden oli riitettävä vielä moneksi kuukaudeksi ennen kuin uusi sato olisi kypsää. ”Vain yksi pähkinä. Eihän sitä kukaan huomaa!” Martti ajatteli ja laittoi pähkinän paitansa laskokseen. Martti vei jauhot ja 20 pähkinää äidilleen. Kääntyessään pois hän kuitenkin törmäsi uunin kulmaan niin, että hihaan piilotettu pähkinä pamahti rikki ja putosi lattialle. Tietysti äiti huomasi sen, vaikka Martti yritti poimia pähkinän nopeasti talteen. ”Sinä otit pähkinän?” äiti kysyi vihaisena. Martti tiesi, ettei varastaminen tullut heidän perheessään kuuloonkaan. Koko maailma synkkeni Martin mielessä. Pieni Martti mietti peloissaan, mitä voisi tehdä, ettei äiti olisi enää vihainen vaan antaisi anteeksi ja tykkäisi hänestä jälleen.”

Kertomuksen jälkeen oppilaat pohtivat ryhmissä asioita, joita koulussa oppilaat tekevät väärin ja miten näitä väärintekoja voisi korvata sille, jota kohtaan tehtiin väärin. Oppilaiden keskuudesta nousivat esimerkiksi kuminpalojen heittäminen ja oppitunnin häiritseminen. Aluksi oppilaat tarjosivat rangaistukseksi rikkeistä jälki-istuntoa, mutta keskustelimme yhdessä onko jälki-istunnosta oikeasti hyötyä tai paraneeko sen henkilön mieli, jota kumilla heitettiin jälki-istunnosta. Tästä syntyi erinomaista keskustelua ja näistä oppilailta nousseista asioista nousikin muutamia sääntöjä ja seuraamuksia, jotka sovimme yhdessä ottavamme omassa luokassa käyttöön.
Esimerkiksi kumin palojen heittoa on ollut viime aikoina ilmassa ja oppilaat päättivät, että kumin palojen heittelijän tulee jatkossa oppitunnin jälkeen lakaista luokan lattia, koska on sitä tahallisesti sotkenut. Kummasti hiipui tämän ongelman olemassaolo tähän oppituntiin :D

Jatkoimme oppituntia katsomalla YleAreenasta pätkän Martti Lutherista kertovan piirretyn ensimmäistä osaa, joka kertoi Lutherin lapsuudesta. 

Opettajan kerronnan kautta pääsimme vaiheeseen, jossa isän toive oikeustiedettä opiskelevan nuorukaisen urasta murenee ja Martti päätyy luostariin.

”Kerran Luther joutui hurjaan ukkoseen kävellessään pitkää matkaa vanhempiensa luota opiskelukaupunkiinsa Erfurtiin. Salama iski niin lähelle, että Luther pelkäsi kuolevansa. Silloin hän lupasi Jumalalle, että menisi asumaan luostariin, jos vain säilyisi hengissä. Niin nuorukaisesta, joka oli lähtenyt isänsä toiveen mukaisesti opiskelemaan oikeustiedettä, tulikin munkki ja teologi. Hän luki, oikein ahmi Raamattua ja halusi tietää aina vain enemmän Jumalasta.
Luther yritti palvella Jumalaa mahdollisimman hyvin: hän rukoili, paastosi, ripittäytyi ja kuritti ruumistaan. Jumalan hyväksyntä oli kuitenkin kovin vaikea saavuttaa. Martti lähti opiskelemaan teologiaa. Myöhemmin Martti valmistui papiksi ja siirtyi luennoimaan Wittenbergin yliopistoon ja hänestä tuli yliopiston professori.”

Päästäksemme kiinni Lutherin aikaan ja asioihin, jotka Lutheria katolisessa kirkossa ärsyttivät katselimme kuvia Rooman Pietarinkirkosta. Sen jälkeen opettaja hyppäsi taas rooliin..

”Mitä ihmettä me oikein teemme? Kirkon rahakirstun pohja pilkottaa jo, eikä Pietarinkirkko ole vielä läheskään valmis. Mistä me saamme rahaa kirkon rakentamiseen?”, tuskailee munkki. ”Hmm.. jos ihmiset sovittamisen sijaan ostaisivatkin aneita rahalla? Voisiko se toimia? Pienestä rikkeestä pieni korvaus ja isommasta iso korvaus.. Ja voisihan jo kuolleille sukulaisillekin ostaa helpotusta kiirastulesta muutamalla kultarahalla. Tämähän kuulostaa hienolta!”

Katsoimme YouTubesta pätkän Luther-elokuvasta, jossa Luther vierailee Roomassa.


                                       

Videon jälkeen keskustelimme anekaupasta ja pohdimme millaisia ajatuksia Lutherilla ilmeistä ja eleistä päätellen oli Rooman vierailullaan. 
Mitä Luther sitten teki asioille, jotka hänen mielestään olivat väärin? Pystyikö joku vastustamaan katolista kirkkoa, jolla oli niin suuri valta Euroopassa?
Katsoimme samasta Luther-elokuvasta toisen klipin, jossa Luther käy naulaamassa teesinsä Wittenbergin kirkon oveen.


                                       

Videon ja keskustelun jälkeen oppilaat lähtivät ryhmissä suunnittelemaan omia teesejään paremman koulun puolesta. Mikä koulussa ärsyttää? Mikä asia pitäisi olla toisin? Hyvin oppilaat lähtivätkin poimimaan oikeita asioita, kuten kenkien kantamista käytävällä, toisten kunnioittamista ja huomaavaisuutta jne. ja koulussa pitäisi olla ruokana hampurilaisia ja pizzaa tyyliset teesit jäivät pois. Jokainen sai paperille kopioidun pergamenttirullan, jolle hyvän koulun teesit kirjoitettiin. Jokaiseen teesiin piti kirjata perustelu, näin tuli samalla harjoiteltua väitteiden perustelua ja sivulauseiden kirjoittamista. Yhdessä "naulasimme" omat teesimme käytävän ilmoitustaululle.


Lopuksi oppikirjan tekstin ja yhteisen keskustelun kautta vedimme yhteen sen miten Lutherin teesit vaikuttivat Euroopassa. Näin pääsimme oppilaiden juuri edellisellä viikolla esittämiin kysymyksiin, joihin en silloin suostunut vielä vastaamaan. Miksi protestanttinen kirkko on nimeltään protestanttinen? Entä miten suomalainen luterilainen kirkko eroaa katolisesta kirkosta? Ja ai, tuleeko luterilaisen kirkon nimi Lutherista?

Kuninkaan valta

Opettajan kerronnan ja oppikirjan avulla tutustuimme Aurinkokuninkaan elämään. Samalla kokeilimme elämää Aurinkokuninkaan hovissa. Aurinkokuninkaan käsien pesun toimittamiseen tarvittiin kuninkaallinen hanan aukaisija, kuninkaallinen saippuan annostelija, hanan sulkija, hovin ylhäinen käsipyyhkeen ojentaja, kuninkaallinen käsien kuivaaja sekä kuninkaallinen roskan roskikseen heittäjä. Ja jokainen toimi piti tottakai toimittaa hymyillen, kumarrellen ja kohteliaisuuksien saattelemana.

Aurinkokuninkaan leikkimisen jälkeen keskustelimme hänen politiikkansa ja itsevaltiudensa vaikutuksista Euroopassa. Toisaalta myös siitä, miksi uskonpuhdistus omalta osaltaan mahdollisti itsevaltiuden.


Yhdistimme aiheeseen kuvaamataitoa ja symmetrian opiskelua. Tutkimme netistä kuvia Versaillesin palatsin puutarhasta. Oppilaat saivat tehtäväkseen piirtää, maalata ja askarrella kuvan Versaillesin puutarhasta. Vaatimuksina oli, että työssä tulisi olla symmetriaa ja osa työstä tulisi toteuttaa kolmiulotteisesti. Tämän toteuttamiseen tarjosin oppilaille silkkipaperia materiaaliksi. Tosin töiden edetessä keksimme myös, että puutarhan vesialtaiden yli voi askartelutikuista rakentaa sillan.


Tiede
Vitosten kanssa olemme toukokuussa tutkineet voimaa, liikettä ja kitkaa, joten moni uuden ajan tieteen parissa työskennelleistä oli tullut jo aiemmin mainittua. Nyt Newton, Galileo Galilei ja Kopernikus pääsivät mukaan myös historian tunnille. 
Tässä kohtaa aika loppui kesken, niin kuin se joskus toukokuussa tuppaa loppumaan. Ajatuksenani oli, että olisin laittanut oppilaat ennakkoluulottomasti työskentelemään jonkin keksinnön pariin kuten uuden ajan yleisnerot. Esimerkiksi antamalla oppilaille tehtäväksi keksiä miten raa´an kananmuman voi pudottaa toisen kerroksen ikkunasta ilman, että se rikkoutuu. Tähän tehtävään olisi tarjottu oppilaille erilaisia kierrätysmateriaaleja kangasta, pahvia, muovia, narua, teippiä jne. Toinen varteenotettava tehtävä olisi voinut olla Marshmallow challenge, jossa spagetista, yhdestä vaahtokarkista ja teipin pätkästä rakennetaan mahdollisimman korkea torni.
Mutta koska aika loppui kesken, menimme tieteen osalta uuden ajan alun opettajan kerronnan ja keskustelun avulla läpi.

Kertaus

Kertauksena uuden ajan vaikuttajista teetin oppilaille Kuka kukin on?-monisteen. 


Kun koulua olisi vielä ollut se viikko lisää, jonka olisin tarvinnut, olisimme uuden ajan lopputyönä järjesteäneet verkostoitumistapahtuman tai speed dating-tapahtuman, jossa jokainen oppilas saa roolin uuden ajan henkilönä ja rooleissaan oppilaat esittäytyvät toisilleen. Idean Speed dating-jutusta löysin teacherpayteachersistä ja mielestäni se on kokeilemisen arvoinen kertaus-/lopetusjuttu oppimiskokonaisuudessa, joka sisältää paljon tärkeitä vaikuttajia, jotka olisi hyvä tuntea nimeltä. 

Mutta kaikki loppuu aikanaan! Niin tämäkin lukuvuosi! 
Historian kirjat laitetaan kesäksi kaappiin ja ensi vuonna jatketaan. 



torstai 3. toukokuuta 2018

Gutenberg ja kirjapainotaito

Tänään oli taas "hassunhatunpäivä" eli historiaa, kuvista ja suomen kieltä opiskeltiin draaman keinoin. On se vain jännä kuin hassu hattu toimii kerrasta toiseen, luokan ilmapiiri muuttuu levolliseksi ja työskentely on sopuisaa eikä ketään tarvitse muistuttaa työrauhasta.. Keskiajasta siirrymme vähitellen uuteen aikaan ja Gutenbergin kirjapainolla lähdimme liikkeelle.
Ja koska minulta usein kysytään ajankäytöstä, niin tähän kokonaisuuteen meni aikaa 3 oppituntia ja mukana oli minun lisäkseni luokkamme koulunkäynninohjaaja sekä samanikaisopettajan kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja 2 oppitunnin ajan. Olisiko tässä sitten yksi tunti hissa, yksi kuvista ja yksi suomea?




Tervetuloa, tervetuloa!

Elämme vuotta 1453 saksalaisessa Mainzin kaupungissa. Kaupungin yliopiston opiskelijanuorukaiset ovat tulleet katsomaan mullistavaa keksintöä, jonka kultaseppä Johann Gutenberg on tehnyt.

Gutenbergin kirjapainossa on jo jonkin aikaa painettu laatoilla rukouksia ja pyhimysten kuvia. Laatat on kaiverrettu huolellisesti ja niillä voidaan monistaa tärkeitä tekstejä ja kuvia kansalle. Laatan valmistaminen on kuitenkin hidasta ja kokonaiset kirjat kopioidaan edelleen käsin.

Nyt Gutenberg on kuitenkin keksinyt jotakin ihan uutta.. Lähdetään kurkistamaan mitä kirjapainossa tapahtuu!


”Katsokaa! Tämä keksintö mullistaa koko maailman!” hihkuu Gutenberg ja osoittelee irtokirjaimia (leimasimia) pöydällä. ”Katsokaa nyt, yhdistän kirjaimen näin ja näin ja näin (teippaa yhteen leimasimet, joista muodostuu sana Gutenberg). Ja nyt voin painaa niin monta kertaa haluamani tekstin kuin haluan. Ja samoilla kirjaimilla voin painaa jonkin muunkin tekstin, kun vain järjestän ne uudelleen haluamallani tavalla!”




”Kröhöm..” yskäisee nurkasta tietäväinen ja sivistynyt opiskelija nuorukainen ja kuiskaa väkijoukolle: ”Gutenberg oli kyllä ensimmäisiä, jotka Euroopassa käyttivät irtokirjaimia painamiseen, mutta kiinalaiset olivat tehneet tuota jo 400 vuoden ajan. Ja väitetään, että Ranskassa ja Hollannissakin on joitakin vuosia sitten tämä jo keksitty, mutta ei nyt lannisteta innostunutta kultaseppää!”


”Tällä tavalla voimme helposti painaa, vaikka kokonaisen kirjan,” huokaisee Gutenberg ihastuksesta, ”aloitamme heti huomenna painamaan Raamattua. Pitkään se vie, varmasti melkein kaksi vuotta. Ja silti tarvitsemme taitavien kuvittajien apua, jotta he koristelevat sivujen ensimmäiset kirjaimet yhtä kauniisti kuin käsin kopioiduissa kirjoissa.”


Sisään kirjapainoon ryntää munkki Tommaso Campanella hengästyneenä ja
järkyttyneenä. ”Mitä te teette? Tuhoatte koko kristikunnan? Jos te alatte painaa kirjoja kaiken kansan luettavaksi tuhoatte te ihmiskunnan aivan kuten asetekniikka!” huohottaa kiihtynyt munkki.

"Mitä kummaa sinä oikein vauhkoat?" kyselee Gutenberg. "Eihän kirjojen painamisesta kaiken kansan luettavaksi voi olla mitään väärää? Tieto lisääntyy ja ihmiset sivistyvät!"


Mistä kummasta oikein on kyse?



Luokka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä tutustui tarkemmin painolaattojen käyttöön ja kaiversi oman laattansa press print-levylle ja kokeili painamista. Painolevylle suunniteltiin äitienpäiväkortti. Samalla puhe kääntyi uuden ajan yleisneroon Leonardo Da Vinciin, joka osasi sen kummempia miettimättä kirjoittaa peilikuvakirjoitusta. Me tarvitsimme tähän kyllä peilien apua ja silti muutamat E-kirjaimet menivät väärinpäin..

Äitienpäiväkorttien vedokset laitettiin pyykkinarulle kuivumaan.
Näiden työstämistä jatketaan ensi viikolla.

Toinen ryhmä alkoi samanaikaisopettajan kanssa pohtia mitä hyvää ja huonoa kirjapainon kehittymisestä oli. Oppilaat kirjoittivat väitelauseita vihkoon ja perusteli väitteet. Samalla harjoiteltiin sivulauseiden kirjoittamista ja koska-sanan käyttöä. Apua perusteluihin löytyi historian oppikirjasta, jossa aihetta käsiteltiin.

Kun molemmat ryhmät olivat valmiit, vaihdettiin ryhmiä. Oppilaiden työskenneltyä sekä Gutenbergin kirjapainossa että perusteltua väitteitä kirjapainotaidon puolesta ja vastaan kokoonnuimme koko porukalla ja järjestimme kaksi väittelyä kirjapainotaidon puolesta ja vastaan. Luokka siis jaettiin neljään joukkueeseen ja kaikki pääsivät väittelemään. Tämä taito vaatii meidän luokassamme kyllä vielä harjoittelua, mutta pääsimme hyvään alkuun vaikka useita oppilaita jännittikin muun luokan edessä väittely, vaikkakin ryhmissä väittelimme.



Renesanssin ja uuden ajan opiskelu jatkuu toukokuussa draamapainotteisina pyrähdyksinä. 
Aurinkoista toukokuuta!



maanantai 12. maaliskuuta 2018

Keskiaika larppailua (5.-6. luokka)


Historian keskiaika jakso on alkanut innostuksen vallassa. Kollegani rohkaisemana aloitimme viime viikolla larppaamalla keskiaikaista luostaria. Oppilaat olivat noviiseja, jotka tulivat tutustumaan Pyhän Kirstin luostariin. Aamu alkoi hämärässä luokassa kynttilöiden valossa Taize-musiikin soidessa taustalla. Oppilaat toivotettiin tervetulleiksi luostariin.

Operoolissa:
Tervetuloa luostarivierailulle. Minä olen sisar Anniina ja toimin tämän luostarin abbedissana eli johtajana. Minut on pyydetty esittelemään teille tätä Pyhän Kirstin nunnaluostaria. Tämäkin luostari on syntynyt halusta olla lähellä Jumalaa ja omistaa elämä Jumalan palvelemiselle. Minä tulin luostariin, koska halusin auttaa sairaita luostarin sairaalassa. Lisäksi minua kiinnosti mahdollisuus opiskella luostarissa. Tytöille ja naisille luostari on ainoa mahdollisuus oppia lukemaan. Päätökseeni kyllä vaikutti myös se, että vanhempani olivat valinneet minulle puolisoksi vanhan, rikkaan leskimiehen, enkä halunnut naimisiin hänen kanssaan.

Luostarin tärkein paikka on kirkko, jossa toimitetaan jumalanpalvelukset ja rukoushetket, joita on useita päivässä. Joskus luostarissa jaetaan vuorot läpi vuorokauden niin, että joku on koko ajan pitämässä rukoushetkeä tai lukemassa ääneen Raamattua.

Luostarissamme on kirjasto, koulu, nunnien asuintilat sekä sairaala, joihin te pääsette nyt tutustumaan sisarten johdolla.


Luokka jaettiin kolmeen ryhmään ja ryhmät tutustuivat luostarin kirjastoon, kouluun ja sairaalaan. 

Luostarin kirjastossa opittiin, että keskiaikaiset kirjat oli kaikki käsin kopioitu. Oppilaat pääsivät kokeilemaan musteella kirjoittamista ja vanhanaikaisia kirjaimia. Sulkia ei valitettavasti tähän hätään ollut, joten käytimme mustekyniä, jotka oikeasti ovat myöhemmältä ajalta. Haastetta oli mustekynässäkin riittämiin. Oppilaat harjoittelivat kirjoittamaan oman nimensä. Muutama yritti myös kopioida kalligrafisilla kirjaimilla latinaksi kirjoitettua Raamatun tekstiä siitä, kuinka Jumala loi maailman. 

Luostarin koulussa oppilaat toistivat ulkolukuna opettajan perässä latinankielistä tekstiä. Lisäksi oppilaat pähkäilivät Kaarle Suurelle esitetyn arvoituksen parissa kuinka kettu, lammas ja kaali saadaan joen yli ilman, että kukaan heistä syö toista. 


Luostarin sairaalassa oppilaat lukivat lyhyen tekstin sairaanhoidosta keskiajalla. Keskiajalla lääkekasvit usein muistuttivat jollakin tavoin sitä ruumiinosaa, jota oltiin hoitamassa. Oppilaat pohtivat millä rohdolla voisi hoitaa korvatulehdusta, entäpä kurkkukipua?
Lisäksi luostarin yrttitarhassa oli muutamia yrttejä, jotka oppilaiden piti tunnistaa. Mitä sairauksia oreganolla, mintulla ja basilikalla voitaisiin hoitaa?



Luostarilarppi vedettiin läpi tunnissa. Aikaa olisi voinut olla kaksikin tuntia, mutta muiden opettajien tuntien vuoksi aika oli rajattu. Homma toimi erinomaisesti ja oppilaat pitivät! Moni jäi vielä välitunniksi luokkaan kirjoittamaan keskiaikaisia kirjaimia. Tästä kokemuksesta rohkaistuneina jatkoimme heti maanantaina metsässä larppailua..

Maanantaina suuntasimme heti aamusta metsään, jossa vietimme koko koulupäivän. Oppilaat saivat jokainen roolin ja he edustivat eri säätyjä. Ylintä maallista valtaa päivän aikana käytti Ruotsin kuninkaan Itämaahan lähettämä käskynhaltija, eli minä ja mukana ollut koulunkäynninohjaaja oli piispa ja johti tarvittaessa kirkkoa. Tosin päivä sujui niin hyvin oppilasvetoisesti, että käskynhaltija ja piispa saivat lähinnä valvoa tapahtumia.





"Tänään seikkailemme keskiaikaisessa Pirttimäen läänissä. Ruotsin kuningas hallitsee Itämaata, jota myöhempinä aikoina alettiin kutsua Suomeksi. Pirttimäen alue on läänitetty kreiville, joka on aloittamassa uuden linnan rakentamisen maansa puolustamiseksi.
Pirttimäen alueella toimii myös Pyhän Yrjänän luostari, joka on kuuluisa taitavista sairaanhoitajista. Pirttimäen kirkkoa johtaa pappi, joka valvoo huolehtii jumalanpalveluksista, opettaa kansalle kristinuskoa ja valvoo, etteivät ihmiset tekisi syntiä.
Pirttimäen alueella on paljon taitavia käsityöläisiä. Heitä on muuttanut paljon kirkon lähettyville ja alueelle on muodostunut pieni keskusta, jossa käsityöläiset ja kauppiaat asuvat. Käsityöläisistä ja kauppiaista on muodostunut oma säätynsä, porvaristo, jotka ovat arvoasteikolla talonpoikien yläpuolella ja aatelisten alapuolella, siitäkin huolimatta, että varakkaimmat porvarissäädyn edustajat ovat rikkaampia kuin monet aateliset.
Elämme kevättä, päivä pitenee ja samoin talonpoikien työpäivät, sillä kelloa emme tunne. Työpäivä alkaa auringon noustessa ja päättyy sen laskiessa. Pirttimäen suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjänän muistopäivä lähestyy ja sitä juhlitaan kylän kirkossa, luostarissa sekä kirkon menojen jälkeen järjestettävillä markkinoilla ja turnajaisissa.
Olet tänään osa Pirttimäen keskiaikaista yhteiskuntaa. Huolehdithan saamistasi tehtävistä huolellisesti. Saat päivän aluksi ohjeita tehtävistä, joista sinun pitää päivän aikana huolehtia. Päivä saattaa sisältää myös yllättäviä käänteitä, sillä koskaan ei tiedä uhkaako vaara läänityksen ulkopuolella, syttyvätkö puiset rakennukset palamaan vai leviääkö Pirttimäkeen jokin vaarallinen sairaus. "

Aloituksen jälkeen jokainen sai roolinsa ja roolihenkilön päivän aikana toteutettavat tehtävät lapulla. Oppilaille jaetun materiaalin voit tulostaa täältä. 

Kruununvouti ja talonpojat olivat alkuosan päivästä linnoitustöissä. Sopivan linnan paikan löydyttyä kruununvouti johti työtä ja lapiot heiluivat. Lumesta muodostui jykevä linna vallihautoineen. Linnoituksen valmistuttua kruununvouti antoi talonpojille tehtyä työtä vastaan vuokralle peltoa ja maata mökkiä varten. Talonpojat mittasivat tarkasti jokaiselle aarin kokoisen maa-alueen ja alkoivat suunnitella mitä pelloilla viljelisivät. Pappi kävisi myöhemmin keräämässä myös talonpojilta kirkon kymmenykset, joten jotain maataloustuotteita pitäisi olla papille maksettavaksi.


Kirkko ja luostari perustettiin retkipaikalla keskeiselle ja korkealle paikalle. Pappi ja kaksi luostarin nunnaa rakensivat itselleen kirkon ja luostarin. Luostari koristettiin lumesta muovailluilla risteillä. Päivän aikana pappi piti "jumalanpalveluksen", jossa hän luki kirkkokansalle Ritari Yrjänän tarinan runomuodossa ja luki kuulutukset. Lisäksi papin luona kävi yksi jos toinen synnintekijä tunnustamassa pahat tekonsa, jotka pappi antoi heille anteeksi. Pappi kiersi myös päivän aikana keräämässä kymmenyksiä talonpojilta ja aatelisilta.

Luostarin väki oli kuuluisa parantamisen taidoistaan. Luostarin rakentamisen jälkeen nunnat tutkivat lähimaaston antimia ja keräsivät muutamia rohtoja, joita saattoivat antaa sairaille ja loukkaantuneille. Luostarin väellä oli mukanaan myös moderni ensiapulaukku, jonka sisältöön he tutustuivat sekä SPR:n lapsille tehdyn materiaalin avulla he myös harjoittelivat haavojen sidontaa, kolmioliinan käyttöä jne. Ne taidot olivat tarpeen, sillä useampi keskiajan pirttimäkeläinen "satutti" itsensä tai sairastui kuumetautiin, jolloin heidän oli mentävä luostariin sisarten hoivattavaksi.
Lisäksi luostarin sisaret vierailivat linnanrouvan ja emännöitsijän luona opettamassa heille haavojen sidontaa, jotta mahdollisen sodan syttyessä olisi myös linnan väellä taidot hoitaa haavoittuneita ritareita. 
Pirttimäen suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjön muistopäivän lähestyessä luostarin väki jakoi vuorot ja luki tauotta legendaa ritari Yrjöstä ja tämän kamppailusta lohikäärmettä vastaan.


Linnan keittiössä valtaa piti linnanrouva uskotun emännöitsijänsä kanssa. Linnanrouva ja emännöitsijä pitivät huolta siitä, että linnassa oli aina tuli hellassa ja lämmintä. He keittivät valmistivat iltapäivän turnajaisiin kuumaa mehua sekä suunnittelivat pitojen ruokalistan tutustuttuaan ensin keskiaikaiseen ruokaan. 
Vaikka keskiajalla pääasiassa syötiin käsin, olivat linnan asukkaat hieman parempaa väkeä ja linnassa käytettiin lusikoita. Linnanrouva ja emännöitsijä vierailivatkin Pirttimäen porvarien luona ja tilasivat käsityöläisiltä linnaan oikean puulusikan.

Porvarit huolehtivat päivän aikana puiden pilkkomisesta ja siitä, että linnan keittiöön oli puuta saatavilla. Aseenkantajat juoksivat linnanrouvan pyynnöstä hakemaan puita, joita porvarit olivat pilkkoneet. Porvarissääty Pirttimäessä koostui pääosin käsityöläisistä ja he valmistivatkin erilaisia puutuotteita. Linnanrouvan tilaama puulusikka tehtiin päivän aikana, samoin ritareille keihäitä ja kaikkien kummastukseksi myös haarukka. Haarukka ei kuitenkaan saanut varauksetonta hyväksyntää, sillä papin mielestä haarukka muistutti paholaisen kolmipäistä talikkoa ja tuollaisen paholaisen apuvälineen käyttöä ruokapöydässä kauhisteltiin ja vähän myös pelättiin. 


Ritarit ja aseenkantajat valmistautuivat turnajaisiin. Ritarit aloittivat päivän laatimalla ritarien säännöt, jotka he ritarikoulutuksessa opettivat aseenkantajille. Ritarit ja aseenkantajat valmistelivat turnajaisia varten maalitaulun tarkkuusheittoon ja harjoittelivat miekkailua.
Varsinaiset turnajaiset pidettiin päivän päätteeksi. Turnajaisissa kilpailtiin kolmessa lajissa. Pukkitappelussa, tarkkuusheitossa sekä renkaan sieppaamisesta miekalla laukkaavan ratsun selästä. Koska oli talvikarnevaalien aika ja Pirttimäessä vietettiin väärän kuninkaan - päivää, saivat turnajaisiin osallistua niin aateliset, talonpojat, porvarit kuin pappissäädyn edustajat.

Turnajaisten jälkeen linnanrouva ja emännöitsijä tarjoilivat kaikille lämmintä mehua ja kertoivat keskiaikaisesta ruoasta sekä suunnittelemastaan ruokalistasta illan pitoja varten. Pidoissa ritarit esittivät aiemmin jo jumalanpalveluksessa kuullun legendan Pyhästä Yrjöstä.

Ennalta annettujen tehtävien lisäksi päivä sisälsi sattuma-kortteja. Säännöllisen epäsäännöllisesti oppilaat saivat sattuma-kortteja ja heidän piti toimia kortin kertomalla tavalla. Monet "loukkaantuivat" tai "sairastuivat" ja menivät oloaan valittaen luostarin sairaalaan hoidettaviksi. Jotkut olivat tehneet syntiä ja huijanneet toveriaan, silloin oppilas keksi millaisen petoksen oli tehnyt ja lähti tunnustamaan syntinsä papille. Lisäksi kirkkoon lähettetiin ajoittain papin oppiin oppilaita lukemaan mukaan otetuista kirjoista pätkiä, jotta kehyskertomus täydentyisi. 



Päivä oli ihan huikea! Oppilaat heittäytyivät mukaan leikkiin ja kysyivät jo päivän puolessa välissä, milloin tullaan seuraavan kerran leikkimään jotakin tällaista koko päiväksi! Paras ulkoluokka-päivä ikinä!
Mukana päivässä oli 23 oppilasta (5.-6. luokkalaisia) ja kaksi aikuista. Käyttäytymisen pulmia päivän aikana ollut, vaan kaikki oppilaat toimivat roolissaan omatoimisesti. Aikuisten aina ajoittain ohjatessa leikkiä oikeaan suuntaan, aikuisilta käytiin myös monesti kysymässä neuvoa, jos ei oltu varmoja kuinka tulisi toimia. Larppi kesti kokonaisuudessaan n. 3 tuntia. Mukana oli meillä oli lehmänkello, jolla kutsuttiin oppilaat kokoon muutamia kertoja larpin aikana "kyläkokoukseen", silloin jokainen sääty kertoi mitä olivat tehneet ja miten aikoivat jatkaa. Näin kaikki pysyivät kärryillä siitä, mitä ympärillä tapahtui, vaikkei roolissa olisi asiaa tietyn säädyn reviirille. 

Läksyksi oppilaat saivat kirjoittaa lyhyen tekstin siitä roolihahmonsa päivästä ja täydentää sitä oppikirjasta löytyvillä asioilla kyseisestä säädystä. Huomenna kokoamme larppi-päivän kokemukset ja oppimamme, jotta voimme jatkaa aiheen käsittelyä eteenpäin.