Ystävänpäivä

Ystävänpäivä-viikolla viikon tarinan sijaan oli meillä lukuläksynä runoja ja loruja ystävyydestä. Runojen lukemista harjoiteltiin parilukemisena, jolloin toinen oppilas tarkasti kuunteli, kun toinen luki. Oppilailla oli tällä viikolla myös muistiläksy: jokaisen tehtävänä oli yksi runo ja opetella se ulkoa perjantaiksi. Osa kertoikin jo keskiviikkona osaavansa runonsa ulkoa. 

Viikon kirjain oli tietenkin Y niin kuin ystävä ja suomen kielen tunneilla oppilaat kirjoittivat kirjoitelmat ystävästä. 

Käsityötunneilla oppilaat askartelivat siilejä kummioppilaille annettavaksi. 

Ystävänpäivän matikan tunnilla pelattiin Pino-peliä ja harjoiteltiin yhteen ja vähennyslaskua. Pino-peliä pelataan pareittain. Pari tarvitsee pelilaudan, kaksi noppaa ja kahden värisiä linkkikuutioita pelimerkeiksi (12 per pelaaja). 

Omalla vuorollaan pelaaja heittää noppia ja valintansa mukaan joko laskee luvut yhteen tai vähentää suuremmasta luvusta pienemmän luvun ja sijoittaa oman linkkikuutionsa ko. luvun päälle. Jos ruudussa on jo toisen pelaajan linkkikuutio, saa sen poistaa ja laittaa oman linkkikuution tilalle. Jos ruudussa on jo pelaajan oma linkkikuutio, saa hän asettaa oman linkkikuutionsa aiemman päälle, jolloin luvun päällä on kahden linkkikuution torni. Mikäli pelaaja saa kaksi omaa linkkikuutiotaan torniksi, on tämä luku jäädytetty eli toinen pelaaja ei voi enää poistaa näitä tornina olevia linkkikuutiota. 

Peli päättyy, kun jommalta kummalta pelaajalta loppuvat linkkikuutiot, kaikki luvut on jäädytetty tai kun aika loppuu, jolloin lasketaan kuinka monta tornia kummallakin pelaajalla on.

Jos haluat Pino-pelin pelilaudan ystävänpäivä-teemalla, voit ladata sen täältä.

Instagramista temmellyksen sivulta bongasin eilen kivan ystävänpäivä-idean, joka ilmeisesti alunperin on Sari Salon (?) käsialaa. Oppilaat saivat tehtäväkseen pohtia, millaisia luokkakaverit ovat. Jokaisen oppilaan nimi oli merkitty post-it-lapulle ja lapun päällä oli avaimenperärinkulaan kiinnitetty askartelunorkko. Pöydällä oli helmiä ja ohjelapuista löytyi eri värien selitykset. Luokkakaverin askartelunorkkoon laitettiin oppilaan hyvän ystävän ominaisuutta kuvaava helmi. 

Kaikkien nimet olivat lapuilla salaisuuspussissa. Oppilas tuli vuorollaan nostamaan pussista luokkakaverin nimen, kävi laittamassa hänelle helmen ja tuli sitten hakemaan uuden nimen. Opettaja keräsi palautetut nimet taskuun ja salaisuuspussin tyhjennyttyä lisäsä taskusta taas kortit uudelleen kiertoon. Näin jokaiselle tuli saman verran helmiä ja oppilaat joutuivat pohtimaan muidenkin kuin parhaiden kavereiden ominaisuuksia.

Haastava tilanne monelle oli se, kun pussista nousi oma nimi ja he pyysivät saada vaihtaa nimeä. Mutta enpä antanutkaan, vaan jokaisen piti miettiä myös itse, mikä asia kuvaa itseä. 

Kun harjoitus päättyi, sidottiin askartelunorkot kiinni ja niistä tuli oppilaille reppukoristeet, tosin he eivät niitä vielä saaneet itselleen.

Ruokailun jälkeen lähdimme ulos Tunteet Hukassa-retkelle. Tänään retki oli lyhyt, 75 min, joten keskityimme vain yhteen tunteeseen, joka oli rakkaus. Aloitimme koulun pihassa Tunteet Hukassa-aloituslorulla ja teimme susihukka-jumppaa.

Sen jälkeen retki alkoi, kävelyä tauoitimme muutamilla leikeillä. Leikimme halaushippaa, jossa pelastaminen onnistui halaamalla. Oppilaiden toiveesta leikimme myös Kuka pelkää Susi-Hukkaa-leikkiä, jossa leikkijät aina ulvoivat sen merkiksi, etteivät pelkää.

Leikkien jälkeen löytyi tämän päiväinen uusi tuttavuutemme karhu. Tutkimme karhun kuvaa ja pohdimme mitä tunnetta karhu voisi esittää. Oppilaat huomasivat nopeasti karhun taskun, jossa on sydän sekä jalkapohjista löytyvät sydämet. Pian joku keksikin karhun tunteen olevan rakkaus.

Rakkaus ei ollut ekaluokkalaisille helppo tunne, paljon vaati jutustelua ymmärtää, että rakkaus on muutakin kuin vain pusi-pusi-juttuja. 

Tänään ei metsästä löytynyt mitään punaista symboloimaan rakkautta, mutta kokeilimme itse tehdä piiristämme sydämen muotoisen. Sen jälkeen oppilaat saivat itse rakentaa kepeistä tai muista luonnonmateriaaleista sydämiä maahan.

Nyt talvella karhu nukkuu talviunta. Mietimme millaista ääntä karhun talvipesästä kuuluu. Miltä kuulostaa, jos karhu näkee mukavia, rakkauden täyteisiä unia? Entä miltä kuulostaa, jos karhu näkee painajaisia?

Leikimme myös karhu nukkuu-leikkiä, jossa oppilaat saivat taas purkaa energiaansa, keskittyäkseen seuraaviin harjoituksiin.

Tunteet Hukassa-retken päätteeksi kokoonnuimme piiriin ja jokainen sai oman, kavereiden aamulla tekemän reppukoristeen. Tutkimme minkä värisiä helmiä kukanenkin oli saanut ja kävimme läpi värien merkitykset. Tämä herätti mukavasti keskustelua tyyliin: "Joku on laittanut mulle pinkin, vaikka mulle ei kyllä kannata kertoa salaisuuksia.." Aamulla omien hyvän ystävän ominaisuuksien keksiminen oli vaikeaa, mutta niitä mitkä itseä eivät kuvanneet oli ilmeisesti helpompi löytää :)

Susi-Hukkamme ei saanut helminauhaa, mutta se sai jälleen uuden raidan kaulaliinaansa uuden tunteen merkiksi.

Hyvää ystävänpäivää!

Ja hiihtolomaa!

Ystävyyttä, yhteistyötä ja Y-kirjaimia

Ystävänpäivää ja ystävyys-teemaa lähestyimme laulujen ja lorujen avulla. Soittolistalla oli viikon aikana mm. Minun ystäväni on kuin villasukka (Musiikin mestarit 3-4), Ystävyys on yhteistä työtä (Jukka Salminen) ja Tule ystäväksi näin (Jukka Salminen).

Ollaan ystäviä jookos?

Ollaan ananas ja kookos.

Ollaan rypäle ja rusina,

syödään pipareita tusina.

Olet minulle tärkeä,

ei kukaan saa sydäntäsi särkeä.

---

Nalle karvatassu,

vallaton ja hassu.

Löysi pienen sydämen,

punaisen ja lämpöisen.

Luokse hyvän ystävän

sydämen mä lähetän.

Päätti pikku nalle

ja kömpi peiton alle.

Jukka Salmisen Ystävyys on yhteistä työtä-laulussa lauletaan viimeisessä säkeistössä: Rakennetaan uusi silta halki koko maailman. Täältä Suomen tanhuvilta maahan Afrikan. Tämän laulun pohjalta piirsimme vihkoihimme kuvan ystävien muodostamasta sillasta. Kuvaan kätkeytyi salaisuus, jonka oppilaat helposti keksivät.

Kuvaan kätkeytyi tietenkin Y-kirjain ja koska ystävyys on yhteistä työtä tulivat ekaluokkalaisten kummit (5lk.) ystävänpäivän kynnyksellä meidän äidinkielen tunnillemme kylään ja opiskelemaan Y-kirjainta yhdessä ekaluokkalaisten kanssa.

Kahden opettajan ja yhden koulukäynninohjaajan voimin pyöräytimme lähes 40 oppilaan porukalla seuraavanlaisen äidinkielen tunnin (90min) ystävyys-teemalla:

Aloitus:

Tunti alkoi oppilaille tutuilla aamutoimilla: aamurunon lausumisella ja kalenterin tutkimisella. Sen jälkeen jatkoimme ekaluokkalaisten ystävyys-aiheisilla lauluilla ja loruilla. 5. luokan kummitkin olivat harjoitelleet lauluja ja opettivat ekaluokkalaisille laulun Huopikkaat, joka sen jälkeen raikuikin koulun käytävässä useaan otteeseen.

Yhdessä myös salaisuuspussin avulla tutkimme ystävyyden sillan sisältämää salaisuutta, salaisuuspussissa oli puinen y-kirjain. Jokainen sai tunnustella pussin sisältöä katsomatta sen sisään.

Pistetyöskentely:

1. Kirjainmuoto

Kirjainmuotoa harjoittelimme toiminnallisin keinoin pistetyöskentelynä pistetyöskentelyn sisällä. Tehtävät esiteltyäni oppilaat kiersivät vapaasti kirjainharjoitteita arvioiden itse milloin on kutakin harjoitetta tehty riittävästi. Viitosluokkalaiset toimivat ekaluokkalaisten ohjaajina. Y-kirjaimia maalattiin siveltimellä ja vedellä liitutaululle, piirrettiin ryynilautasille, rakennettiin palikoista ja piirrettiin isosti voimapaperille. Lisäksi parit pelasivat myrkkysienipeliä kirjaimilla ja ekaluokkalaiset samalla harjoittelivat nimeämään kirjaimia sekä niiden äänteitä.

Ystävyys ja oppiminen on yhteistyötä!

Tunnin isoin Y valmistui, kun pojat päättivät käyttää
kaikki purkin palikat.

2. Loruttelua ja lastenkirjallisuutta

5. luokan oppilaat olivat valmistelleet ekaluokkalaisille runon pätkän, johon ekaluokkalaiset täydensivät riimiparit. Loruttelun jälkeen oppilaat saivat luettavakseen lyhennetyn version Katri Kirkkopellon kirjan Molli alusta. 5. luokkalainen luki tekstikatkelman ääneen ekaluokkalaiselle ja sen jälkeen oppilaat pohtivat millaisia neuvoja Mollille voisi antaa.

3. Leikkejä ja logiikkaa

Koulunkäynninohjaajan ohjaamana oppilasryhmä leikki seuraavia leikkejä:

• Arvaa kuka on ystäväni? Oppilaat seisovat piirissä. Yksi leikkijöistä ajattelee jotakuta piirissä seisovaa leikkijää. Muut esittävät hänelle kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei. Ne, jotka eivät voi olla ajateltu ystävä, menevät istumaan, mutta voivat jatkaa edelleen kysymysten esittämistä. Lopulta ajateltu ystävä vain jää seisomaan.
• Oletko ystäväni? Vettä kengässä-leikin idealla puolet ryhmästä menee luokan ulkopuolelle ja sisälle jääneet päättävät kuka on kenenkin ystävä. Yksitellen oppilaat tulevat luokkaan sisään ja kysyvät leikkijöiltä "oletko ystäväni?" Mikäli leikkijä kysyy väärältä vastataan "vettä kengässä" ja loikitaan yhdellä jalalla ulos luokasta, jos arvaus osuu oikeaan vastauksena on "tottakai olemme ystäviä" ja leikkijä saa jäädä luokkaan.

Lopetus ja yhteenveto

Kun oppilaat olivat kiertäneet kaikki pisteet kokoonnuimme vielä yhdessä luokkaan ja keskustelimme mitä oppilaiden lukemassa Molli-kertomuksen katkelmassa oli tapahtunut ja millaisia ohjeita he olivat Mollille keksineet.

Oppilaiden ohjeet olivat hyvin samanlaisia kuin Katri Kirkkopellon kirjaan kirjaamat ohjeet. Oppilaita tuli ehdotuksena myös se, että Mollin pitäisi hymyillä. Tästä ohjeesta jatkoimmekin sitten Molli-kirjan parissa ja tunnin lopetuksena luin oppilaille Molli-kirjan loppuun. Vaikka kyseessä on lasten kuvakirja kuuntelivat myös 5. luokan oppilaat keskittyneesti kirjan loppuun.

Tunnin päätteeksi ennen välitunnille lähtöä posteljooni jakoi oppilaiden toisilleen tekemät ystävänpäiväkortit, joita oli askarreltu aiemmin sekä kummeille että halutessaan myös muille luokkatovereille.

-------

Uskonto-tunti

Ystävänpäivä-viikolla kerroin oppilaille jatkokertomuksena Timo Parvelan kirjaa Keinulauta. Keinulauta kertoo pienestä karhusta, jolla ei ole ketään, joka keinuisi sen kanssa keinulaudalla. Karhu kirjoittaa pieneen muistikirjaansa mietteitä keinumisesta. 

Kertomuksen edetessä ja Pii-karhun kirjoittaessa muistikirjaansa mietteitä, kiinnitin tauluverhoihin paperilapuille kirjoitetut Piin muistiinpanot. Kun kertomus viikon lopuksi tuli päätökseen luimme uskontotunnilla kaikki Piin muistiinpanot ja keskustelimme niistä. Oppilaiden keskuudessa syntyi paljon hyvää keskustelua ystävyydestä, yksinäisyydestä ja toisen huomioimisesta Piin muistiinpanojen pohjalta.

Keskustelun jälkeen teimme kehupiirin, jossa lankakerä risteili oppilaalta toiselle piirissä ja jokainen keksi aina jonkun mukavan asian siitä oppilaasta, jolle lankakerän heitti. Välillemme muodostui tiivis kehujen verkko, kaikki saivat kuulla missä ovat taitavia ja paljon muuta mukavaa itsestään.

Tunnin lopuksi kerroin oppilaille vielä tarinan Vesirokko, joka kertoi luotettavasta ystävästä. Kertomus löytyi kirjasta Kuningas Tollo ja muita kertomuksia (Monica Vikström-Jokela & Eero Jokela).

-----

Ystävyys-aiheista lastenkirjallisuutta edustaa myös Max Bollingerin kirja Lasten silta vuodelta 1982. Kirja on käännetty myös suomeksi, minulla tosin oli käytössäni vain saksankielinen versio, mikä ei sinänsä haitannut, koska koulussamme kertomuksen kerrotaan omin sanoin eikä yleensä lueta niitä suoraan kirjasta. Lasten silta kertoo joen vastakkaisilla puolilla sijaitsevista maatiloista, joiden asukkaat (aikuiset) ovat jatkuvasti kateellisia toisilleen. Veden pinnan joessa laskiessa pääsevät maatilojen lapset loikkimaan joen poikki kiviä pitkin ja tavatessaan joen keskellä ystävystyvät lapset. Lasten ystävyys viimein yhdistää myös vanhemmat ja he rakentavat sillan joen yli.

Kuultuaan kertomuksen kolmesti oppilaat jälleen kertoivat sadun yhdessä ja sen jälkeen jokainen piirsi sadusta kuvan vihkoonsa.

Ystävyyttä ja yhteistyötä koko viikko! :)

Y niin kuin ystävä

Y niin kuin ystävä teema-jakso sisältää äidinkielen, uskonnon, kuvaamataidon ja KiVa-koulun aiheita.

1.-2. oppitunti / teemaan tutustuminen

Ossi ja Ansa tarpoivat lumisessa metsässä, ystävykset olivat matkalla Uunon luokse kylään. Yht´äkkiä Ossi höristi korviaan: "Kuulitko Ansa?" Ansa havahtui mietteissään ja höristi myös korviaan. Sekin kuuli saman pienen ynisevän äänen "yy-yy-yy". Ossi ja Ansa lähtivät tarpomaan kohti ääntä, heidän lähestyessään suurta kuusta ääni voimistui, joku selvästi itki "yyyy-yhyyyy-yyyy". 
Kukahan kuusen alla mahtaa olla?

"Hei, mikä sinulla on? Voimmeko me auttaa sinua?", korotti Ossi ääntään. Kuusen alta vastasi pieni nyyhkyttävä ääni: "Y-yy, Niilo vain y-yyy." Pian selvisi, että Niilo oli loukannut lentopoimunsa eikä päässyt liikkeelle, lentopoimu oli verinen ja riekaleinen. Ansa ja Ossi miettivät hetken ja päättivät, että Niilo olisi parasta viedä Uunon luokse. Uuno kyllä osaisi auttaa Niiloa.
Mitähän Niilolle on sattunut? Onko Niilo joutunut tappeluun?
Uuno näki ikkunasta Ansan ja Ossin jotka taluttivat välissään hoipertelevaa Niiloa. Uuno ryntäsi pihalle, nosti Niilon syliinsä ja kantoi sisälle. Uuno sitoi Niilon haavat ja lopulta auttoi tämän talonsa vintille nukkumaan. Niilo tarvitsisi unta ja lepoa parantuakseen. 
Vielä ennen nukahtamistaan Niilo raotti silmäluomiaan ja sanoi: "Kiitos, te olette oikeita y…" mutta siihen Niilo nukahtikin ja lause jäi kesken.

Mitä Niilo oli sanomaisillaan Ansalle, Ossille ja Uunolle?
Milloin sinä olet auttanut ystävää ja ollut hyvä ystävä?

Kun me kaikki toimimme kuten hyvä ystävä ja toimimme yhdessä eli puhallamme yhteen hiileen, onnistuu kaikki asiat koulussa paremmin ja kaikilla on mukavaa olla yhdessä. Kokeillaan kuinka me osaamme toimia yhdessä!

Yhteistyöhön kannustavia leikkejä ovat esimerkiksi:
- Solmu: tehdään piiri, käsistä pitäen tehdään solmu, jonka aiemmin valitut solmunselvittäjät aukaisevat. Solmu aukeaa, jos toimimme yhdessä ja saamiemme ohjeiden mukaan.
- Vesilasin kuljetus lankulla: oppilaat saavat lankun jolle on asetettu täysi vesimuki. Oppilaiden tehtävänä on kuljettaa lankku ja vesilasi sovittu matka ilman että vesi läikkyy. Kaikilla on ote laudasta. (Vaihtoehtoisesti voidaan laskea maahan karttakeppi, jota kaikki tukevat sormellaan, ks. KiVa-koulumateriaali.)

Yhdessä meillä kaikilla on mukavaa, mutta mitä jos sinua ei huolittaisikaan mukaan. Opettaja valitsee luokasta 2-4 oppilasta (mieti ketkä selviytyvät tehtävästä!), jotka menevät oven taakse. Ulkopuolella olevat oppilaat saavat ohjeekseen sisään tullessaan etsiä itselleen leikkikaveri seuraavalle välitunnille, kannattaa kysellä mahdollisimman monelta! Luokassa olevat oppilaat sen sijaan saavat ohjeeksi jutella keskenään, kuiskutella ja kääntää selkänsä ja olla huomioimatta leikkikaverin kyselijöitä. Muutaman minuutin kuluttua opettaja keskeyttää tilanteen ja kysyy, miltä leikkikaverin etsijöistä tuntuu jos heihin suhtaudutaan kuten muut ovat suhtautuneet? Entä miltä tuntuu torjua kaveri?
Palautetaan kaverin etsijät oven ulkopuolelle, he saavat uudestaan saman ohjeen. Luokassa sisällä olevat oppilaat saavat nyt ohjeeksi toimia kuin erittäin hyvä ystävä, kutsua leikkikaverin etsijä mukaan leikkiin.
Keskustellaan ja vertaillaan miltä tuntui, kun leikkiin otettiin avosylin mukaan? Kerrataan samalla koulun sääntöjä siitä, ettei ketään saa jättää yksin.

Jatketaan keskustelua siitä, miten olemme hyviä ystäviä ja miten voimme auttaa arempaa oppilasta olemaan mukana ja osana ryhmää. KiVa-koulumateriaaleista löytyy aiheeseen liittyviä tilannekuvia.

Ystävyys on yhteistä työtä,

kumpikin antaa ja saa.

Ystävyys on yhteistä työtä,

Jumalan antamaa.

Käsi toisen käteen tarttuu,

hyvät sanat vaihdetaan.

Ilo kasvaa, aika varttuu,

nyt jo toimimaan.

Ystävyys on yhteistä työtä,

kumpikin antaa ja saa.

Ystävyys on yhteistä työtä,

Jumalan antamaa.

Kavereita kaikkialla,

löydät läheisyyttä myös. 

Mukaan porukkaan voit tulla,

aloita jo työs.

Ystävyys on yhteistä työtä…

Rakennetaan uusi silta,

halki koko maailman.

Täältä Suomen tanhuvilta

maahan Afrikan.

Ystävyys on yhteistä työtä…

(Jukka Salminen)

Opetellaan laulamaan ja leikkimään Jukka Salmisen laulu Ystävyys on yhteistä työtä. Laulun ensimmäisessä säkeistössä leikkijät ottavat toisiaan kädestä kiinni ja heiluttavat käsiään. Toisessa säkeistössä löydetään läheisyyttä ottamalla kaveri käsikynkkään. Kolmannessa säkeistössä otetaan taas käsistä kiinni ja nostetaan kädet ylös sillaksi.

Laulun päätyttyä opettaja pyytää oppilaita vielä nostamaan kädet ylös sillaksi. Miltä kirjaimelta näytät tässä asennossa? Mikä on ystävän kirjain? Mikä on sen äänne?

Käydään taululla läpi yhdessä y-kirjaimen kirjoittaminen ja samalla lihotetaan y-kirjainta erilaisiksi tavuiksi. Tunnin lopuksi oppilaat harjoittelevat y-kirjaimen kirjoittamista ja opettaja luetuttaa y-tavuja yhdellä ryhmällä kerrallaan.

3. oppitunti / Mitä ystävä tekee? / ATK

Oppilaat pohtivat mitä kaikkea oikea ystävä tekee ja mitä ystävä ei tee. Oppilaat kirjoittavat tietokoneella lauseita:
Ystävä…
Ystävä ei…
Mikäli aikaa jää, oppilaat kuvittavat kirjoittamansa lauseet.

Samalla valmistellaan seuraavan päivän y-askartelua tekemällä perunamarmoroinnilla (perunajauhokiisseli, johon sinistä ja vihreää pulloväriä päälle) maapallo. Opettaja ohjaa oppilaiden kirjoittamista ja muutama oppilas kerrallaan käy marmoroimassa paperinsa avustajan kanssa.

4. oppitunti / Ryhmään mukaan ottaminen

Aloitetaan laulamalla Ystävyys on yhteistä työtä.

Palautetaan mieleen edellisenä päivänä käydyt keskustelut siitä miltä tuntui jäädä ulkopuolelle, entä miltä tuntui kun sinut haluttiin mukaan leikkiin? Pohditaan myös sitä, miten itse voit vaikuttaa siihen, että sinut halutaan leikkiin mukaan.

Keskustelua voi pohjustaa KiVa-koulu materiaaleista (s. 85) löytyvällä tilanne kuvauksilla:

Mikko, Matias ja muutama muu oppilas pelaavat välitunnilla jalkapalloa. Patekin haluaisi mukaan. Hän katselee peliä hiukan aikaa kentän laidalta ja juoksee sitten pallon perään yrittäen potkaista sitä maaliin.

Millä tavalla Pate toimi? Mitä hän teki hyvin? Mitä hän olisi voinut tehdä paremmin? Olisiko joku muu pelaajista voinut tehdä paremmin?

Joukko oppilaita hyppää nauraen narua pihalla. Laura istuu yksin sivummalla vilkuille välillä muiden tekemistä. Hänestäkin naruhyppely olisi mukavaa.

Millä eri tavoin Laurakin voisi päästä leikkiin mukaan?

Kirjoitetaan yhdessä tarina siitä, kuinka luokkana voimme olla hyviä ystäviä ja ottaa esimerkiksi uusi oppilas vastaan vieraanvaraisesti. Opettaja kirjoittaa tarinaa tietokoneella ja teksti näkyy videotykin kautta koko ajan oppilaille, joiden kerronnan mukaan opettaja kirjoittaa tarinaa eteenpäin. Kaikki osallistuvat! Kursivoitu teksti on opettajan kirjoittama tarinan alku, loppu on oppilaiden tuotosta.

On ihan tavallinen keskiviikkoaamu, koulu on jo alkanut ja oppilaat istuvat luokassa tekemässä tehtäviää. Yht´äkkiä ovelle koputetaan ja rehtori astuu luokkaan perässään tuntematon poika. "Tässä on Matti, hän on teidän luokkanne uusi oppilas." Kaikki oppilaat vilkaisevat hämmästyneinä toisiinsa, kukaan ei tiennyt että luokalle olisi tulossa uusi oppilas. Edellisenä päivänä oli luokassa juteltu siitä, kuinka ollaan oikeita ystäviä ja miten ryhmään pääsee mukaan. Nämä asiat pyörivät jokaisen päässä ja Aleksi sanoi: ”Hei, tuutko mun viereen istumaan?”

Miten tarina jatkuu? Käydään läpi koko koulu päivä ja mietitään miten olisimme vieraanvarainen luokka, johon uuden oppilaan on helppo tulla mukaan. Tavoitteena on, että jokainen luokan oppilas saa omat vuorosanansa kertomukseen.

-       Kiitos, vastasi Matti ja meni istumaan Aleksin viereen.

Kun oli aika lähteä välitunnille. Valtteri ja Niko aikoivat pelata jääkiekkoa välitunnilla ja Valtteri sanoi:

-       Tuletko Matti pelaamaan meidän kanssamme jääkiekkoa?

Matti hymyili ja nyökkäsi pojille: ”Kyllä, tulen pelaamaan.” Matille tuli hyvä mieli, kun hän sai pelata poikien kanssa.

Välitunnin jälkeen luokalla oli ylttiä ja aiheena oli lehmät. Opettaja käski oppilaita tekemään ryhmiä, joissa tunnin aikana työskenneltäisiin. Oskari halusi olla samassa ryhmässä Nikon kanssa, mutta sitten Oskari vilkaisi Mattia ja huomasi, ettei hänellä ole ryhmää.

-       Voisitko sinä Matti tulla meidän ryhmään?, kysyi Oskari.

Ja niin pojat opiskelivat ahkerasti tunnin aikana ja Matilla oli hyvä mieli, kun hänellä oli kavereita.

Seuraavaksi oli vuorossa ruokailu. Oppilaat lähtivät ruokalaan ja Matti seurasi perässä. Ekaluokkalaiset osasivat järjestäytyä ruokajonoon, mutta Matti ei oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä ja mistä saisi ruokaa. Onneksi Miro huomasi, ettei Matti tiennyt miten pitäisi toimia ja neuvoi Mattia toimimaan ruokalassa. Ja Oona pyysi Mattia tulemaan hänen viereensä istumaan. ”Onko teillä lampaita?” kyselivät Oona ja Miro kiinnostuneina.

Ruokailun jälkeisellä välitunnilla Matti juoksi poikien mukaan pelaamaan jääkiekkoa. Pelissä Matti kuitenkin kaatui, satutti polvensa ja häntä itketti. Rasmus riensi lohduttamaan Mattia. Myös Peppi tuli auttamaan Mattia ja vei hänet terveydenhoitajan luokse laastaroitavaksi

-       Kiitos avusta, gracias! sanoi Matti.

Päivä meni nopeasti ja Matilla oli todella mukavaa uudessa koulussa, koska häntä autettiin, hänen kanssaan leikittiin ja pelattiin. Kaikki luokan oppilaat olivat kilttejä ja hyviä ystäviä. Sen pituinen se.

Lopuksi luetaan valmis kertomus ja korjataan, jos oppilaat huomaavat tekstissä jotain epäkohtia.

5.-6. oppitunti / y-kirjaimen opiskelu & pistetyöskentely & aakkosaskartelu

Seuraavat oppitunnit käsitellään y-kirjainta oppilaille tuttuun tapaan pistetyöskentelynä. Käytössä seuraavat pisteet:

• lukeminen (Erityisopettaja tai luokanopettaja ohjaa lukemista.)
• muovailu ja y-kirjaimen kirjoittaminen (Oppilas muovailee ensin muovailuvahasta ison ja pienen Y:n viivastoon. Tekemänsä mallin mukaisesti oppilas harjoittelee y:n kirjoittamista lyijykynällä viivastoon.)
• piirtäminen (Oppilas kuvittaa edellisenä päivänä kirjoittamansa ystävä-lauseet.)
• parisanelussa (Oppilaat sanelevat toisilleen opettajan antamalta sanalistalta sanoja, sanat kirjoitetaan pienelle liitutaululle.)
• y-askartelu (Oppilas leikkaa perunamarmoroidusta paperistaan ympyrän, joka esittää maapalloa. Haitaritaittelusta syntyvästä y-jonosta tulee laulusta tuttu maailman halki rakennettu silta.)