Kasvien tunnistamista

Syksyn ensimmäinen teema luokassamme on lajin tunnistusta. Keräsimme digikasvioita jo viime syksynä, mutta päätimme jatkaa aiheen parissa vielä 6. luokan elokuussa. Tänä vuonna päätimme, että kasvien kuvaamisen lisäksi pidämme kasvien tunnistuskokeen, jotta lajeja tulee oikeasti opeteltua ja painettua mieleen. 

Oppilaat saivat listan lähiympäristön kasveista ja kasveja on kuvattu kouluajalla. Osa oli innokkaana kuvannut kasveja myös vapaa-ajalla, mikä ei tietenkään ollut kiellettyä vaan hyvinkin kannustettavaa.

Pyörillä päästiin uusiin kauempana oleviin retkikohteisiin.

Teimme jakson aikana useampia metsäretkiä sekä koulun lähiympäristöön että hieman kauemmas polkupyörillä. Retkillä pysähdyimme yhdessä tutkimaan kasveja ja tunnistamaan niitä. Samalla kävimme paljon keskustelua kasvien tunnistamisesta ja siitä, ettei pelkän kukinnon tunnistaminen riitä, sillä esimerkiksi päivänkakkara ja saunakukka näyttävät kukinnon osalta samalta, mutta lehdet ovat erilaisia. Metsässä kävellessä tuli lajeja tunnistettua moneen kertaan.

Ulkoluokka-hankkeen lajikortit toimivat monessa.

Ulkoluokka-hankkeen lajikortit toimivat lajin tuntemus-jakson materiaalina erinomaisesti ja leikimmekin korteilla erilaisia leikkejä metsässä:

- Cocktail-kutsuilla jokainen leikkijä sai yhden kasvikortin, josta tuli hänen sukunimensä. Leikkijät kiersivät kättelemässä muita leikkijöitä esitellen itsensä omalla etunimellään sekä kasvikortista tulevalla "sukunimellä". Kun leikkijät olivat kätelleet toisiaan, he vaihtoivat korttia ja jatkoivat eteenpäin uuden sukunimen kanssa.

- Nopean nimeäminen hipassa kaikki ottivat toisiaan kiinni, kiinnijäädessä leikkijät asettuivat vastakkain ja paljastivat samanaikaisesti korttinsa. Nopeammin kaverin kasvin nimennyt voitti kortin itselleen ja jatkoi peliä. Hävinnyt kävi hakemassa opettajalta uuden kortin.

KIM-leikki toimii kasvien tunnistamisen harjoittelussakin.

- Pienissä ryhmissä kasvikorteilla saattoi myös pelata perinteisiä KIM- ja myrkkysieni-leikkejä, jotka innostivat myös 6. luokkalaisia metsässä. Hauskaa oppilailla oli myös yhden nimetessä jonkin kasvin ja muiden pyrkiessä mahdollisimman nopeasti läpsäisemään kädellään nimettyä kasvia.

Läpsy-leikissä oppilaat yrittivät mahdollisimman nopeasti
läpsäistä nimettyä kasvia.

Kankaan värjäämistä viherhiukkasilla

Kokeilimme myös kankaan värjäämistä ja kuviointia viherhiukkasilla. Oppilaat valitsivat mieleisensä lehdet (vinkkinä pienet ja mahdollisimman "märät" toimivat parhaiten). Lehdet asetettiin laudalle, siihen pala lakanakangasta päälle ja vasaralla naputellen saatiin lehden viherhiukkaset tarttumaan kankaaseen ja kankaalle muodostui lehden kuva. Pienet lehdet pysyivät parhaiten paikallaan ja niistä muodostui selkä kuva kankaalle.

Vielä emme päättäneet mitä näistä kuvioiduista kankaista tulee. Pieniä pöytäliinoja vai ommellaanko niistä vaikkapa kassi koulutarvikkeille ulkoluokka-tunteja varten. 

Jakson aikana piirsimme mallista tunnistamiamme kasveja ja harjoittelimme kasvien kuvailemista sanallisesti, tavoitteena kasvattaa oppilaiden sanavarastoa. Jokaisen tehtävänä olikin kirjoittaa ainakin neljästä kasvista lyhyt teksti, jossa kuvailee kasvin tuntomerkkejä ja sen kasvupaikkaa.

Metsässä myös eläydyimme kasvin asemaan ja Lära in Svenska Ute-kirjan mallin mukaisesti kirjoitimme runoja kasveista. Jokainen valitsi kasvin ja kirjoitti runon, jossa vastasi seuraaviin kysymyksiin kasvin näkökulmasta:

1. rivi: Kuka sinä olet?

2. rivi: Missä sinä olet?

3. rivi: Milloin olet siellä/täällä?

4. rivi: Mitä sinä näet?

5. rivi: Mitä sinä kuulet?

6. rivi: Mitä tuoksuja haistat?

7. rivi: Mitä makuja maistat?

8. rivi: Mitä tunnet?

9. rivi: Mitä sinä haluat?

Oppilaiden tuottamat runot olivat aivan ihania ja tuotokset yllättivät minut.

Olen kanerva. 

Kasvan kuivilla paikoilla,

kallioiden päällä.

Minä en tarvitse paljon vettä.

Minä nään ympärilläni mäntyjä ja jäkäliä.

Kullen lentokoneen äänen ja ihmisten sekä lasten ääntä.

Minä haistan raikkaan metsän ja muita kasveja.

Minun kehini tuntee viileyden.

Minä tahtoisin olla yhtä iso kuin vieressä oleva mänty,

tai yhtä pehmeä kuin sammal,

yhtä pieni ja punainen kuin puolukka.

Luokassa osa oppilaista (toisten lähtiessä uimakouluun) kirjoitti runonsa puhtaaksi ja piirtsi vielä kasvinsa.

Myöhemmin herättelimme mielikuvitustamme ja tarinoimme siitä kuinka oppilaiden runoihinsa valitsemat kasvit heräsivät eloon ja lähtivät metsässä liikkeelle. Tuloksena oli hauskoja tarinoita kasvien erilaisista ongelmista, joita he yrittivät ratkoa metsässä.

Vaikka oppilaani ovat jo 6. luokkalaisia, oli metsässä vietetty välitunti oppilaille mieluisa ja he kiipeilivät kaatuneiden puiden ja kivien päällä innokkaasti. "Ai joko meidän pitää jo lähteä, vasta me saatiin leikki alkuun?" Ihania nämä mun kullanmurut!

Kolme päivää kertolaskua - uuteen laskutapaan tutustuminen

Kuninkaalla maassa laskennon

neljä apulaista on.

Kun tietoa jostain tarvitaan

rientävät he auttamaan.

Oppipaikastaan vihreäviittainen

sai säkin pullean muistokseen.

Se uteliaana kaikki paikat siivoaa

ja tavarat säkkiinsä kokoaa.

Oppipaikastaan kuningas

sai mäyräkoiran siniviittaisen.

Se vekkuli veijari haistaa ja maistaa

ja aina vähemmän jälkeensä jättää.

Oppipaikastaan keltaviittainen 

sai kepeät tassut ja muistin hyvän.

Kanin keveys ja loikan sulavuus 

ovat kertolaskun salaisuus.

---------------------

1. Oppitunti (75min)

Tunnin aloitus ulkona:

Aloitimme lukujonohipalla: Kun hippa saa kiinni, mene kyykkyyn. Pelastaja asettuu eteesi kyykkyyn ja sanoo "kaksi", sinä vastaat "neljä", pelastaja "kuusi" jne. kunnes pääsette lukuun 20, jolloin hypäätte ilmaan ja jatkatte leikkiä.

Perinteinen mustamies-leikki toimi siten, että kentän päästä toiseen sai lähteä juoksemaan vain silloin kun leikinjohtajan huutama luku kuului "kolmosjonoon" (3,6,9...).

Kun viikonlopun aikana kerättyä energiaa oli vähän juoksemalla purettu, siirryimme laskennontehtävien pariin ulkona.

Teimme ulkona kepeillä, kivillä ja kävyillä erilaisia yhteenlaskuja. Yhteistä näille laskuille oli, että yhteenlaskettavat olivat yhtä suuria, esim. 3+3+3, 2+2+2+2 jne. 

Toimimme siten, että aluksi oppilaat pareittain rakensivat opettajan kertoman laskun luonnonmateriaaleilla omalle alustalleen. Kun tätä oli harjoiteltu joitakin kertoja ja se oli helppoa, siirryimme toiseen vaiheeseen, jossa toinen parista tuli opettajan luokse kuuntelemaan uuden rakennettavan laskutehtävän. Sen jälkeen hän rakensi laskun alustalleen ja parin (joka ei tiennyt millaisen tehtävän opettaja oli antanut) tehtävänä oli kertoa laskennonmaan kielellä rakennetusta kuvasta. 

Luokkaan siirryttyämme harjoittelimme lukujonotaitoja toiminnallisesti:

- Luettelimme lukuja ja hyppäsimme jokaisen luvun kohdalla, muut luvut hypättiin jännehypyllä, mutta joka kolmas luku (3,6,9..) merkattiin tähtihypyllä. Lopuksi mietimme minkä kaikkien lukujen kohdalla teimme tähtihypyn.

- Kokeilimme myös hernepussia oppilaalta toiselle heitellen osaisimmeko 2n, 3n ja 5n jonot.

- Lauloimme kertotaululaulut:

Kaks, nel, kuus, kaks, nel, kuus,

kaheksan, kymmenen, kakstoista,

neljätoista,

kuustoista

kaheksantoista ja kakskymmentä.

Kakskytkaks, kakskytneljä,

kakskytkuus ja kakskytkaheksan

kolmekymmentä, kolmekymmentä,

siihen tää laulu loppuu nyt.

(Sävel: pingviinilaulu)

Kolme, kuusi, yhdeksän,

kaksitoista ja viistoista.

Kaheksantoista ja kakskytäyks,

kakskytneljä ja kakskytseitsemän,

koool-mee-kymmentä

päättää kertotaulun kolmosen.

(Sävel: tuiki tuiki tähtönen)

Sen jälkeen kerroin oppilaille tarinan laskennonmaan kuninkaan uudesta apulaisesta.

Laskennonmaan kuninkaan linnan ympärillä oli suuri puutarha, jossa laskennonmaan kuninkaan eläinystävät viihtyivät hyvin. Vihreäviittainen kissa kulki koreissa saappaissaan, säkki olallaan ja keräsi säkkiinsä kaiken maasta löytämänsä, josta se uskoi olevan hyötyä. Tyytyväisenä uunin päällä iltasella kehrätessään kissa tyytyväisenä laski mitä kaikkea se oli suureen säkkiinsä koonnut. Tuo säkki onkin ollut kovassa käytössä ja kissa oli joutunut useamman kerran parsimaan säkin kylkeen revenneet aukon. Komea ristipisto hohti säkin kyljessä ja juuri tuosta ristipistosta kaikki linnan asukkaat tunnistivat säkin kuuluvan vihreäviittaiselle kissalle.

Myös kuninkaan mäyräkoira viihtyi linnan puutarhassa, huvimajan lähettyvillä. Sieltä se löysi ainakin jotakin jännittävää maistettavaa. Mäyräkoiran perässä kulki kuninkaan kirjanpitäjä, joka kävi aina vain kapeammaksi ja kapeammaksi. Hän huokaili ja raapusti apeana vihkoonsa, mitä kaikkea siniviittainen mäyräkoira oli jälleen käynyt maistelemassa.

Mutta tämä tarina ei kerro noista meille jo tutuista kuninkaan apureista, tämä on tarina kolmannesta apurista. Nimittäin eräänä iltana kuninkaan katsellessa puutarhaan parvekkeelta näki hän jonkun loikkivan ilta-auringon säteissä. Tuo joku hohti kullankeltaisena, se pomppi korkeita pomppuja ja sen perässä liehui ja lepatti. Aivan kuin tuo joku olisi lentänyt, se jalat eivät koskeneet puutarhan läpi johtavan laattakivipolun jokaiselle laatalle. Ehei, se näytti loikkivan väliin hieman hitaammin joka toiselle laatalle ja vauhdin kiihtyessä vain joka kolmannelle. Mikä kumma tuo loikkiva ja lepattava kullankeltainen ilmestys voi olla?

Aivan oikein, otuksen viimein pysähtyessä näki kuningas, että eläin oli kani. Ei mikä tahansa kani, sillä sen turkki hohti kullanruskeana ja sen selässä hehkui auringonkeltainen viitta, joka oli kiinnitetty kanin leuan alle viisisakaraisentähden-muotoisella napilla.

Kuningas halusi tavata tuon eläimen, joka oli hänen puutarhaansa ilmestynyt ja niinpä hän kiiruhti puutarhaan. Hetken aikaa kuningas ja kullanruskeana hohtava kani keskustelivat niitä näitä säästä ja pian tulevasta kesästä. Lopulta kuningas rohkaistui ja kysyi, haluaisiko kani alkaa kuninkaan apuriksi ja työskennellä linnan puutarhassa kasvimaalla. Kuninkaalla oli toki kissa, mutta se hoiti työnsä: keräsi tavaroita säkkiinsä verkkaiseen tahtiin ja laski löytämänsä aarteet yhteen, mutta väliin tuskastuttavan verkkaisesti. Mäyräkoiralla oli toki vauhtia ja se ennätti joka paikkaan maistelemaan. Mutta kuningas tarvitsisi jonkun, joka kanin tapaan nopeasti ja kevyesti loikkisi työssään.

Kani lupasi kernaasti auttaa kuningasta, kepeästi loikkiminen oli sille niin helppoa. Sen ei tarvinnut sitä lainkaan miettiä, se tiesi aina mille linnan pihan laatalle loikata. Yhtä helposti kuin loikkiminen sujui kanilta laskeminen, sen ei juuri tarvinnut ajatella, kun se jo osasi kertoa kuninkaalle kuinka monta porkkanaa kasvimaalla kasvoi. Sen tarvitsi vain katsoa: ”Ahaa, porkkanoita on kolme riviä ja jokaisessa rivissä on viisi porkkanaa, siispä kolme kertaa viisi eli yhteensä…”

Tarinan jälkeen piirsimme koko aukeaman kokoisen kuvan laskennonmaan kuninkaan kasvimaalla hääräävästä kanista. Kuvaan tuli kanin itsensä lisäksi sen loikat pitkin kiveystä sekä kasvimaan porkkanat, jotka olivat rivissä.

Laskennonmaan kuninkaan porkkanamaa
rakennettiin yhdessä luokan eteen
ja tutkimme porkkanamaata pohtien
millä eri tavoin porkkanoiden lukumäärän
voi laskea. 

-------------------

2. Oppitunti 90min

Tunnin aloitus:

- Aloitimme jälleen ulkona samalla hippaleikillä kuin edellisenäkin päivänä. Pelastaminen kyykyssä 2n lukujonoa "pallotellen".

- Hipan jälkeen jakaannuimme kolmeen ryhmään toimimaan. Tällä viikolla minulla on luokassani kaksi harjoittelijaa, joten ilo irti kolmesta aikuisesta! Jokaisessa ryhmässä oli 6-7 oppilasta.

1. pisteellä harjoiteltiin laskennonmaan kanin loikkia. Hiekkaan oli piirretty "kivet", jotka oli numeroitu kartioilla (kartioiden numerot eivät erotu kuvista). Oppilaat harjoittelivat loikkimaan joka kolmannelle kivelle samalla sanoen ääneen 3n lukujonoa (3,6,9..).

3n lukujonon loikkimista.

2. pisteellä hypittiin hyppynarua harjoitellen myös 3n lukujonoa. Hyppiessä vain 3n kertotauluun kuuluvat luvut sanottiin ääneen, muut luvut kuiskattiin/sanottiin mielessä. 

3. pisteellä rakenneltiin yhtä suurten lukujen yhteenlaskuja lehdistä, kepeistä ja kävyistä. Samalla pohdittiin miten yhteenlaskut voisi kertoa kertolaskuina.

Toimintapisteillä työskennetiin yhteensä n. 25min.

Luokassa:

- Kalenterin tarkastelun yhteydessä kertasimme lukujonoja tänäänkin samaan tapaan kuin eilen. Hyppien, taputtaen ja laulaen.

- Tänään lähdimme tutkimaan kertolaskun periaatetta tarkemmin: Esimerkkioppilas Ellen päätti leipoa porkkanasämpylöitä. Esimerkkioppilas Ellen kävi hakemassa kellarista sämpylätaikinaa varten kolme porkkanaa luokan eteen muiden nähtäville. Porkkanat piirrettiin myös taululle. Koska sämpylät olivat niin hyviä, piti Ellenin leipoa seuraavanakin päivänä porkkanasämpylöitä ja taas haettiin kellarista 3 porkkanaa, jotka piirrettiin myös taululle. Kirjoitimme ylös yhteenlaskuna porkkanoiden lukumäärän 3+3.

- Kuinka monta kertaa Ellen nyt on käynyt kellarissa? (2)

- Kuinka monta porkkanaa Ellen toi kerrallaan kellarista? (3)

- Miten kertoisit kertolaskuna, että Ellen kävi kaksi kertaa kellarissa hakemassa kolme porkkanaa?

Kun kertolasku on saatu kirjattua ylös yhteenlaskun rinnalle, leipo Ellen jälleen lisää porkkanasämpylöitä ja taas käytiin samanlainen keskustelu kuin yllä.

Kaiken kaikkiaan Esimerkki-Ellen leipoi viisi kertaa porkkanasämpylöitä.

Opettajajohtoisen osuuden jälkeen jakaannuimme työskentelemään kolmelle pisteelle (6-7 oppilasta/piste).

1. pisteellä jatkoimme ylläkuvan tapaista kertolaskujen rakentamista välineillä ja sanallistamista. Pähkinöitä hyödyntäen laskimme pähkinäsuklaaseen ja pähkinäleivoksiin tarvittavia pähkinöitä. Mietimme rakentamiamme laskuja sekä yhteenlaskuina että kertolaskuina.

Pähkinöitä, pähkinäsuklaata ja - leivoksia.

2. pisteellä oppilaat harjoittelivat visuaalista hahmottamista ja kertotauluja erilaisten kuvakorttien avulla.

Oppilaat kertoivat ensin miten kortin kuvan näkevät, esim. onko kuvassa ilmapalloja kahdessa rivissä neljä kappaletta vai neljässä jonossa kaksi ilmapalloa. Sen jälkeen korttien kuvat laskettiin esim. 2,4,6,8 tai 4,8. Lopuksi pohdittiin miten kortin kuvien lukumäärä kerrotaan yhteenlaskuna ja kertolaskuna.

3. pisteellä oppilaat harjoittelivat kuinka monta?-purkkien avulla 2n, 3n, 4n ja 5n kertotauluja/lukujonoja. Oppilaat laskivat purkeissa olevia papuja, yksitellen ei tänään saanut laskea vaan vähintäänkin kakkosilla. Purkin laskettuaan oppilaat kirjoittivat lukumäärän pienelle liitutaululle ja ottivat uuden purkin.

Tunnin lopetus:
 - Tunnin lopuksi kertasimme opittua, kun laskimme kuinka paljon opettaja tarvitsee punajuuria tehdessään punajuuri-homejuustopaistosta yhden kerran, toisen kerran ja vielä kolmannenkin kerran, vaikka homejuusto saikin monta oppilasta irvistelemään ;-)

3. oppitunti 45min (ulkona)

Tämän oppitunnin toteutimme ulkona jälleen työskennellen kolmella eri pisteellä (6-7 oppilasta/piste).

1. pisteellä oppilaat pelasivat mölkkyä ja harjoittelivat yhteenlaskua.

2. pisteellä pelasimme yatzya suurilla pihanopilla. Oppilaat pelasivat pareittain, joka nopeutti peliä kun isot nopat eivät kerralla mahtuneet mitenkään ekaluokkalaisen käteen eli molemmat parista saivat kokoajan heittää. Keräsimme ainoastaan samoja lukuja (pari, kaksi paria, täyskäsi, suorat jne. jätettiin pois tästä pelistä). Kun kaikki kolme heittoa oli tehty, mietimme noppien silmäluvut yhteenlaskuna ja kertolaskuna. Ja tietenkin myös laskimme kuinka paljon ko. kertolasku oli.

3+3+3+3 tai 4x3

3. pisteellä pelattiin Mikadoa Lidlistä muutama vuosi sitten hankkimallani pihamikadolla. Oppilaat nostivat pinosta sauvoja, kunnes sauvan nostaminen liikautti muita sauvoja. Kun kaikki sauvat on nostettu kasasta laskivat oppilaat saamansa pisteet. Sauvat on värien mukaan pisteytetty 1p, 2p, 3p, 5p ja 10p arvoisiksi. Jälleen päästiin hyödyntämään sekä yhteenlaskua että kertolaskua. 

Tältä pohjalta jatkamme kertolaskujen parissa työskentelyä ensi viikolla ja tarkoituksenamme päästä siirtymään kertolaskussa kuvien piirtämiseen ja symbolitasolle. Toiminallisuutta on silloinkin luvassa, joten muista poiketa kurkkaamassa mitä touhuamme!

Ammattikirjallisuutta

Siivoilin syysloman ratoksi kirjahyllyä ja huomasin tänäkin vuonna hankkineeni aika monta ammattikirjallisuudeksi laskettavaa teosta. Tässä muutamia poimintoja, jotka voisivat kiinnostaa muitakin opettajia.

Uusin hankintani on Henna ja Matti Tampion Ulos oppimaan-kirja. Kirja sisältää yhden ulkotuntisuunnitelman vuoden jokaiselle viikolla. Tuntisuunnitelmia löytyy matematiikkaan ja äidinkieleen sekä erilaisiin teemoihin esim. Aleksis Kiven päivä, ystävänpäivä, pääsiäinen, Eurooppa-päivä. Kokonaisuuksia voi helposti soveltaa kaikille alakoulun luokille. Vaikken ideoita ja kokonaisuuksia ei suoraan kopioisikaan omaan opetukseen, muistutti kirja minulle jälleen kerran ettei ulkotuntien suunnitteleminen loppujen lopuksi niin kovin paljon enempää vaadi kuin sisällä toimiminen. Ulos oppimaan ja liikkumaan! Suosittelen, sekä kirjaa että luokkansa ulkoistamista! :)

Viime talven aikana osallistuin Lapin Yliopistolla musiikin-täydennyskoulutuskokonaisuuteen, jonka anti oli loistava. Kursseja pitivät Markku Kaikkonen, Kaarlo Uusitalo ja Esa Lamponen, jotka olivat kaikki erinomaisia ja innostavia kouluttajia. Näiden kurssien myötä omiin kokoelmiin tuli hankittua Kuvionuotit 1-kirja sekä Muskaripellen lauluja-vihkonen sekä cd. Kuvionuottien myötä olen oppinut säestämään kitaralla ja pianolla säestäminen on koko ajan työnalla. Muskaripellen lauluja-vihossa on uusia lastenlauluja, jotka sopivat hyvin myös alkuopetukseen.

Kuvataiteiden opetukseen on tullut vuoden aikana hankittua useampiakin teoksia. Thomas Wildgruberin Painting and Drawing in Waldorf School on kattava teos, joka ohjaa märällä märälle tekniikalla useita erilaisia töitä jokaiselle luokka-asteelle. Lisäksi kirjassa on myös ehdotuksia ja ohjeita piirustustöitä varten. 

Oma suhteeni vesiväreihin oli melko huono, kunnes aloitin steinerpedagogiikan perusopinnot. Miksi sitten en ole pitänyt vesiväreillä maalaamisesta? Luulen, ettei minulle ole koskaan varsinaisesti koulussa opetettu miten värejä käytetään. Valtaosa vesiväritöistä on ollut jonkin vahavärityön taustan laveerausta sinisellä. En ole osannut hallita värejä, joten yritykset oikeasti maalata jotain ovat olleet melkoisia pettymyksiä. Steinerpedagogiikan perusopinnoissa opimme erilaisia tekniikoita käyttää vesivärejä ja maalasimme paljon, laadukkaalle paperille ja laadukkailla Stockmarin nestemäisillä vesiväreillä, joten tuloskin oli ihan erilainen. Mitä opin? Ainakin sen, että opetan huolellisesti lasta käyttämään sivellintä ym. välineitä ja töiden on oltava riittävän yksinkertaisia.

Steinerkouluissa alkuopetuksessa ei yleensä maalata juurikaan mitään esittävää, koulukuntia on erilaisia, jotkut jopa maalaavat ensimmäisen vuoden vain yhdellä värillä. Lopputulos töissä ei ole tärkeä, vaan itse prosessi: keskittyminen maalaamiseen, väriin ja sen tunnelmaan (tai näin ainakin olen ymmärtänyt). 

Kattavassa perusteoksessa on sivuja 384 ja olen valinnut sen itselleni sopivaksi punaiseksi langaksi maalauksen opettamisessa. Sopii myös peruskoulun opettajan "maalaus-raamatuksi"!

Gösta Serlachiuksen taidemuseon julkaisema Virginien paletti-vihko ei ole hinnalla pilattu, taisi maksaa 2e. Vihossa esitellään kymmenkunta pääasiassa Albert Edelfeltin taideteosta. Jokaisesta teoksesta on muutamia tutkimustehtäviä, esim. teoksessa käytetyistä kylmistä ja lämpimistä väreistä. Lisäksi jokaisesta teoksesta on värityskuva. 

En ole päässyt vihkoa itse hyödyntämään, mutta taidehistorian opetukseen tämä on mukava lisä, eikä ole hinnalla pilattu!

Susien Brooksin Pieni taitelija-kirjat sisältävät molemmat kymmenkunta step-by-step-ohjetta kuinka piirtää ja maalata eläimiä ja ihmisiä. Mallina on aina jokin taideteos, jonka tyylin toteuttamiseen lukija opastetaan yksityiskohtaisin ohjein. Kirjoissa hyödynnetään tekniikoita monipuolisesti: piirretään, maalataan, askarrellaan. 

Näillä kirjoilla saa helposti täytettyä ison osan lukuvuoden kuvaamataidon tunneista, lisäksi tehtävät on helppo linkittää taidehistoriaan, koska jokainen tehtävä liittyy jonkun taitelijan teokseen. Mukana ovat esim. Leonardo Da Vinci, Pablo Picasso ja Henry Matisse.

-------------------------

Oletko sinä hankkinut ammattikirjallisuutta,

jota voisit suositella muillekin?

Lukujen 1-5 kertailua pistetyöskentelynä luokassa ja ulkona liikunnallisesti

Matematiikan jakson päätteeksi kertasimme lukuja 1-5 ja niiden hajotelmia pistetyöskentelyn avulla. Luokassa työskentelimme 2x60min, eli kahtena päivänä n. tunnin verran ja kolmantena päivänä työskentelimme ulkona n. 60min. Oppilaat toimivat 2-3 oppilaan ryhmissä.

1. Värisauvat

5-mattoa olimme jo aiemmin tehneet siten, että valkoinen kuutio oli ykkönen. Tänään pistin lasten aivot jumppaamaan kertomalla, että vaaleanpunainen on ykkönen. Siispä, tutkimme mitkä sauvat ovat kakkonen, kolmonen, nelonen ja vitonen. Sitten rakentamaan punasävyisillä sauvoilla. Värisauvojan käytettäessä sovitaan aina, mikä on ykkönen. Edellisen ryhmäni kanssa oli valkoinen senttikuutio aina ykkönen, mutta nykyisen ryhmän kanssa yksikköä voi selvästi vaihtaa saamatta aikaan kaaosta ja yllättäen ne yleensä nokkelimmat oppilaat saivat tästä eniten päänvaivaa :) Ykkösen vaihtelu valmistaa oppilaita tulevina vuosina opittaviin yksikkömuunnoksiin (esim. mm-cm).

2. Naapuriluvut

Naapurilukuja kertasimme muistipelikorteilla, jossa on luvut 1-10 sekä numeroina että kuvina. Kortit asetetaan rinkiin ja keskelle käännetään kuvapuoliylöspäin yksi kortti. Kortin päälle saa laittaa yhden isomman tai yhden pienemmän (eli naapuriluvun). Vuorollaan pelaajat kääntävät yhden korteista oikein päin, jos kortti sopii keskellä olevan luvun päälle sen saa pelata, muussa tapauksessa kortti jää pelaajan käteen. Kädessä olevia kortteja saa myös pelata omalla vuorollaan. Se pelaaja voittaa, jolla lopuksi on vähiten kortteja kädessä.

3. Ranskikset

Jäätelötikkuihin kirjoitetut lukujen 1-5 summamuodot (ja erotusmuodot) eli ranskanperunat piti asettaa oikein ranskiskoteloon. 

Tiedän, piilomainontaa, mutta tämä kankaasta ommeltu taulu on ollut tähän mennessä vastaantulleista hajotelmien harjoittelu välineistä ehdottomasti paras. Oppilaat tympääntyvät niin tietokonepeleihin että kirjan tehtäviin melko nopeasti, mutta tätä oppilaat jaksavat tehdä kerran toisensa jälkeen.

4. Jäätelökioskilla

Oppilaat leikkivät jäätelökioskia. Salaisuuspussissa on 1-5 lukujen summamuoto-kortit. Oppilas nostaa pussista kortin eli "tilauksen", joka rakennetaan tarjottimelle. Lopuksi lasketaan montako jäätelöpalloa on yhteensä.

5. Numeromallit

Oppilaat kertasivat lukujen 1-5 kirjoittamista ensin pienelle liitutaululle ja kun kirjoittaminen alkoi sujua ja numerot olivat nättejä kirjoitettiin luvut omaan vihkoon ruudukkoon. Lopuksi jokainen väritti punaisella omasta mielestään kauneimman numeron.

--------------------------------

Kertaustunti ulkona

- Aamujumppa: opettajan mallin mukaan oppilaat toistavat liikesarjat, jotka myös sanallistetaan aina toiston jälkeen.

Viisi kyykky hyppyä. (0+5)

Yksi kyykkyhyppy ja neljä yhden jalan hyppyä. (1+4)

Kaksi kyykkyä ja kolme tähti hyppyä. (2+3)

Kolme tähti hyppyä ja kaksi eteentaivutusta. (3+2)

Neljä kyykkyhyppyä ja yksi "voimamies/maastaveto". (4+1)

Viisi voimamies-liikettä. (5+0)

- Maa-meri-laiva-leikki

Maan, meren ja laivan sijaan jokaisella viivalla on jokin luku (3, 4, 5) ja opettaja huutaa lukujen 3-5 summa- ja erotusmuotoja. Lapset valitsevat opettajan huutaman summa- tai erotusmuodon mukaan mille viivalle juoksevat.

Kätkösuunnistusrasti

- Valokuva-suunnistus

Koulun pihalla olevissa valokuvasuunnistus-kätköissä on lukujen 1-5 summa- ja erotusmuotoja korteilla. Löydettyään rastin, oppilaspari ottaa yhden kortin ja tulee opettajan luokse kertomaan, minkä luvun "lempinimestä" on kyse. Lopuksi kortit asetettiin oikealle "lautaselle".

Rasteilta löytyneet summa- ja erotusmuotokorti lautasilla.

- Summamuoto viesti. Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen, jotka seisovat jonossa. Jonojen ensimmäiset saavat summamuotokortit, jotka heidän on juostava viemään leikkialueen päässä olevaan oikeaan renkaaseen (renkaat merkitty luvuin 1-5). Kun edellinen palaa saa seuraava mennä. Nopeus ei välttämättä ratkaise, lopuksi tarkistetaan menikö oikein. Hups, kaikki kortit ovatkin samanlaisia, eikä voida ratkaista kumpi voitti ;-)

- Lukujonopallottelu

Oppilaat jaetaan kahteen ryhmään, jotka seisovat riveissä vastakkain. Lähdetään luvusta yksi, jonka jälkeen toinen joukkue vastaa kaksi, taas toisen joukkueen vuoro kolme. Kumpi joukkue saa viimeisen sanan? (Tämä leikki menee luokassa usein niin kovaääniseksi, että sopii hyvin ulos.)

- Kolme jalkaa ja kaksi kättä

2-3 oppilaan ryhmissä lapset toimivat opettajan antamien ohjeiden mukaan, esim. maahan saa osua kolme jalkaa ja kaksi kättä. Kun patsaat on tehty, opettaja kysyy Kuinka monta ruumiinosaa yhteensä osui maahan, kun teillä oli kaksi kättä ja kolme jalkaa?

- Jonojärjestys

Oppilaat nostavat salaisuuspussista kortit/napit tms. joihin on merkitty järjestysnumerot 1-18 (tai kuinka monta oppilasta ryhmässä onkaan). Oppilaat muodostavat jonon siten, että ovat korttien osoittamassa järjestyksessä. Tarkistetaan järjestys molempiin suuntiin eli ensimmäinen, toinen, kolmas.... seitsemästoista, kahdeksastoista sekä kahdeksastoista, seitsemästoista, kuudestoista... toinen, ensimmäinen.

- Järjestyslukupoliisi

Oppilaat seisovat edellisen leikin jonossa, joka käännetään riviksi. Aluksi opettaja sanoo kaksi järjestyslukua, esim. ensimmäinen ja neljäs. Ja silloin rivin ensimmäinen ja neljäs vaihtavat paikkoja. Huutaja yrittää ehtiä paikan vaihtajien paikalle riviin. Ilman paikkaa olevasta tulee huutaja. Isommalla porukalla ja pienillä oppilailla leikki kulkee jouhevammin, jos esim. liidulla kirjoitetaan maahan jokaisen eteen mikä paikka kullakin on.

Tunnin päätteeksi oppilaat esittivät 2-3 oppilaan ryhmissä jonkin lukujen 1-5 summamuodon liikesarjana. Näimme mm. kärrynpyörä ja kuperkeikkasarjoja, joita oppilaat jonkin aikaa treenasivat niin, että esittäminen sujuisi mahdollisimman yhtäaikaisesti.

-----------------------

Lukujen 1-5 kertausjakso oli kokonaisuudessaan 3x60min. Oppilaat saivat paljon toistoja monilla eri tavoilla, vaikka perinteisiä kynä-paperitehtäviä ei tehty numeroiden kirjoitusharjoitusta lukuunottamatta lainkaan. Ulkona pidetty kertaustunnilla saatiin paljon liikettä, puuskutusta ja punaisia poskia kaiken laskemisen sivutuotteena. Mielestäni kaiken kaikkiaan onnistunut ja toimiva kokonaisuus.