Aarre löytyy, vihdoinkin! (2. lk Aarresaari, osa 3)

2. luokkalaisten Aarresaari-teema päättyi jo kaksi viikkoa sitten, mutta teemajakson loppuosan kirjoittamiseen ei ole aiemmin riittänyt aikaa. Nyt tämäkin jakso saa viimein blogissa päätöksensä. 

Aiemmat Aarresaari-teeman osat olen teksteissä jakanut päiviin, viimeinen viikko on sisältää kokonaisuuksia, jotka ovat jakaantuneet viikon varrelle. 

.....

Aarresaarelta löytynyt aarre ihan häikäisi ja kiiltäviltä pinnoilta se monistui moninkertaiseksi. Matikan tunnilla tutkimme aarreluolaa peilin avulla kaksinkertaistaen ja puolittaen aarretta. Jos paperilla näkyi yhdeksän rubiinia ja viereen asetti peilin, oli rubiineja yhtäkkiä 18. Kun peilin nopeasti poisti, puolittui rubiinien määrä ja niitä oli jälleen yhdeksän.

Oppilaat peilasivat aarresaalista, puhuivat ääneen havainnoistaan ja kirjasivat vihkoihin tuplalaskuja aarteista. 

Samalla matikan tunnilla teimme myös erilaisia sanallisia tehtäviä merirosvo-teemaan liittyen. Pääasiassa tehtävät olivat vertailutehtäviä, joita Varga-Neményi-menetelmässä erityisesti 2. luokalla harjoitellaan. 

Rakensimme tehtävän kultarahoilla pöydälle, piirsimme tilanteesta kuvan, puhuimme sen matematiikan kielellä, kirjoitimme laskun ja lopuksi vielä kirjoitimme vastauksen kokonaisella virkkeellä. 

Sanalliset tehtävät ovat käytännössä samat tehtävät kuin löytyvät Matematiikkaa 2a-oppikirjastamme, mutta käänsin ne merirosvoteemaan. 

Matikan tunnin kolmannella toimintapisteellä pelattiin ketjulaskupeliä kultarahoilla. Jokaisella oppilaalla oli kasa kultarahoja, tavoitteena oli luku 20. Omalla vuorollaan pinoon sai laittaa yksi, kaksi tai kolme rahaa. Se joka täydensi kultarahakasan 20 kultarahaan, voitti rahat itselleen. 

.......

Suomen kielen tunnilla harjoittelimme uutta sanastoa. Tein sanalistan eräälle oppilaalleni, joka tarvitsee lukuläksyksi kirjan sijaan sanalistan. Sanalistojen käyttö sopii kuitenkin kaikille oppilaille hyvin. Tällä tunnilla tutkimme alla olevan sanalistan kultaraha-saraketta. Jakauduimme kahteen ryhmään kahden aikuisen ympärille ja kävimme sanalistan sanat läpi. Aikuinen oli "tyhmä" eikä tiennyt minkään sanan merkitystä vaan oppilaiden piti selittää sanojen merkitys. Tehtävä oli erinomainen koko luokalle ja saatiin koko luokka työskentelemään sanalistan parissa. 

Seuraavana päivänä suomen kielen tunnilla sanalistaa käytettiin yhdellä pisteellä sananselityspelissä Alias-tyyliin. 

Kartan selittämisen jälkeen kaivoimme esille teemajakson alussa piirretyt aarrekartat ja nimesimme kartalla olevat paikat. Nimien kirjoittamista on harjoiteltu merirosvo-teeman aikana paljon ja vähitellen kaikki alkavat muistaa kirjoittaa niin henkilöiden kuin paikkojenkin nimet isolla kirjaimella.

Myöhemmin viikolla vihkoihin kirjoitettiin myös ohjeet siitä kuinka aarrelöytyy, esim. Jätä laiva Roiskelaituriin, kulje Peikkometsän halki Timanttivuoren juurella olevan luolan luo...

Karttojen parissa päästiin myös opastamaan kaveria. Parit saivat molemmat omat kartat, jotka olivat samanlaiset, mutta molemmilla oli kartassaan sellaisia asioita, jotka toiselta puuttuivat. Tehtävänä olikin selittää parille miten kartta pitäisi täydentää. Samalla harjoiteltiin taas opaskartan koordinaattien käyttöä. 

                                       

Loogisilla paloilla tai siis timanteilla (niin kuin osa oppilaista minua automaattisesti korjasivat aina tunneilla) on leikitty merirosvo-jakson aikana paljon. Miksi? Siksi, että ne "timantteina" soveltuivat hyvin jaksoon, mutta myös sen vuoksi, että VaNessa 2. luokan syksyyn kuuluu paljon logiikkatehtäviä.

Aarreluolan irtojalokivistä kokosimme ranne- ja kaulakoruja säännöllä yksi ja vain yksi ominaisuus muuttuu. 

Lisäksi jalokiviä järjesteltiin merirosvoprinsessan korupuuhun (VaNen puumallit). Ensin harjoittelimme jalokivien sijoittamista eri puumalleihin. Ekaluokalta tuttu portinvartijaleikki palautettiin mieliin ja huomattiin, että puumallissa onkin useampia portinvartijoita. Kun olimme tehneet open ohjaamat lajittelutehtävät, saivat oppilaat arvuutella pareittain mikä timantti puumallista puuttuu tai mikä timantti oli väärällä paikalla. 

Käsityötunneilla valmistuivat kuplakoneet merirosvotaistelua varten. Koko luokka virkkasi into piukeana kuplattimia merirosvotaistelua varten. Suurin osa sai omansa valmiiksi koukkua käyttäen, muutamalle annoin lopussa armoa ja saivat virkata sormin, jotta saivat kuplattimet ajoissa valmiiksi.

Kässätuntien lisätyönä silloin, kun tarvitsi taukoa virkkaamisesta tai aikuisen apuun oli pitkä jono, oppilaat saivat rakennella legoista merirosvo-aiheisia kuvioita. Pirate LEGO Challenge-rakenteluohjeet saa ilmaiseksi sähköpostiinsa Little Bins and Bricks-blogista. 

Näiden tehtävien lisäksi suomen kielen tunneilla tehtiin merirosvoaiheisia saneluita, kirjoitettiin omia pieniä merirosvotarinoita, selitettiin sanoja ja kirjoitettiin virkkeitä praatplaat-kuvista. Mauri Kunnaksen Apua merirosvoja!-kirjan jokainen oppilas luki jakson aikana kokonaan: osittain yksin, osittain parilukemisena. Kaikkea tehtyä ei näin jälkikäteen edes muista...

Merirosvo-teema huipentui viimeisenä päivänä, jolloin oppilaat saivat pukeutua merirosvo-teeman mukaisesti. Aamu alkoi liikuntasalissa merirosvolaivan-valtauspelillä (yleensä ko. peli tunnetaan kaupunkisotana). 

Laivan valtauksen jälkeen pommitus jatkui ulkona, kun kuplattimet saatiin viimein käyttöön. Harjoittelun jälkeen kuplattimista lähtikin valtavia kuplia. Näihin kuplattimiin ei toimi mikä tahansa saippuavesi, vaan tein edellisenä päivänä valmiiksi n. 10 litraa kupla-aihetta seuraavalla ohjeella:

6 litraa kuumaa vettä

1 kg sokeria

1 dl liisterijauhetta (laitoin vähän enemmän, kun koulun 

varastosta löytämäni liisteri oli markka-ajalta)

5 dl aitoa vihreää Fairya

Päivä päättyi aarrejahtiin. Jälkiviisaana, jos toinen aikuinen olisi ollut aamulla käytössä, olisi aarrejahdilla kannattanut aloittaa. Toisaalta myös 2. luokkalaiset ovat vielä vähän liian pieniä toimimaan ryhmissä itsenäisesti, jos tekisin alla olevan aarrejahdin uudelleen, jakaisin oppilaat kahteen isompaan aikuisen ohjaamaan ryhmään pienten neljän oppilaan ryhmien sijaan. 

Oli aamu ja merirosvo heräilivät palmujen alta aamuauringon säteiden kutitellessa heidän neniään. Siinä venytellessään merirosvot näkivät rannassa kimaltelevan jotain, eikä se ollut vain auringonsäteiden leikkiä aalloilla vaan rannassa oli jotain. Siinä samassa merirosvot hyppäsivät pystyyn ja juoksivat kilpaa läpi pehmeän rantahiekan tavoittelemaan rantavedessä kelluvaa pulloa.

Kilpajuoksu rantaan toteutettiin VaNen pupu-pelillä. Jokainen joukkue valitsi oman merirosvonsa merirosvokorteista ja opelta juostiin hakemaan väittämiä. Jos väittämä piti paikkansa oman merirosvon kanssa, sai siirtyä pelilaudalla eteenpäin. Sitä mukaan, kun joukkueet saivat merirosvonsa rannalle eli maaliin, saivat joukkueet hakea luokan edessä olevasta uima-altaasta pullopostin. 

Pulloposti olikin aarrekartta, jossa oli merkintä "Kaiva tästä!" 

Kartan lukeminen aikapaineen alla osoittautui haastavaksi ja sinne tänne sinkoilevia merirosvoja pitikin pysäyttää tutkimaan karttaa yhdessä aikuisen kanssa. Kaiva tästä-kohta löytyi kuitenkin koulun seinustalta ulkoa. 

Kartan osoittamassa paikassa oli kaksi hiekkaämpäriä ja lapioita. Ryhmät kaivoivat ämpäreitä, kunnes löysivät jotain. Muutama ryhmä löysi aluksi kananmunan kuoren, jossa kehotettiin jatkamaan kaivamista, mutta lopulta kaikki löysivät myös sellaisen munankuoren, jossa oli uudet karttakoordinaatit. 

Kun ryhmät löysivät paikan, johon karttakoordinaatit osoittivat, löytyi sieltä vielä toiset koordinaatit, jotka ohjasivat erääseen luokkatilaan. Luokasta löytyikin tarjottimilla jalokiviä ja epätoivoinen merirosvo, joka oli rikkonut kallisarvoisen jalokivikorun. Jos pikkumerirosvot auttaisivat korun korjaamisessa, voisivat he saada vihjeen eteenpäin. 

Näppärimmät ryhmät olivat heti bonganneet seinältä aiemmalta matikan tunnilta tutun sykli-ohjeen ja alkoivat heti rakentaa jalokivikäätyä. Kun koruun oli saatu 12. jalokivi, saivat aarteenmetsästäjät uuden koodin, joka ohjasi takaisin omaan luokkaan.

Luokan takapöydälle oli ilmestynyt aarrearkku, joka oli suljettu viidellä lukolla! Se pitäisi vielä saada auki. Jokainen ryhmä sai neljä ämpäriä kultarahoja sekä paperiliuskan, johon kultarahojen lukumäärät piti kirjoittaa pienimmästä suurimpaan. Liuskaan oli värikynällä ympyröity neljä numeroa, joilla aarrearkun lukko aukesi. Jokaiselle ryhmälle oli aarrearkun salvassa oma lukko, joten näin aarrearkku aukesi vasta, kun viimeinenkin ryhmä oli tehtävät ratkaissut. 

Aarrearkun sisältä paljastui kultarahoja ja kultakimpaleita sekä pussillinen Muumi-tikkareita. 

Kuten ennen aarrejahdin kuvausta totesin, aarrejahti ei onnistunut niin hyvin kuin olisin toivonut. Kilpailuhenki ja tietynlainen aikapaine saivat osan oppilaista hosumaan ja ryhmissä syntyi myös pientä kinaa, kun aina ei muistettu antaa kaikkien osallistua. Toisaalta oppimiskokemus tämäkin oli niin oppilaille ja opettajalle. Seuraavalla viikolla palasimme vielä aarrejahdin tehtävistä kartan lukemiseen, ja jalokivikäädyn rakentamiseen, jotka olivat eniten aiheuttaneet tuskastumista ja sekoilua. Ilman kilpailua ne onnistuivat oppilailta vaivattomasti.

Tällaisen teemajakson parissa työskentelimme 2. luokan ensimmäiset kolme viikkoa. Mukavaa oli ja teema imaisi mukaansa kaikki oppilaat. 

Kaikki Aarresaari-jakson jaettavat materiaalit löytyvät Drive-kansiosta.

Laiva on lastattu! (Aarresaari 2. lk, osa 1)

                       

Aloitimme syksyn merirosvo-teemalla ja kehyskertomuksena teemalle toimii Mauri Kunnaksen Aarresaari-kirja. Teeman suunnittelimme yhdessä Tanja Törnin kanssa, hän toteuttaa teemaa omassa 3. luokassaan hieman haastavammilla tehtäväversioilla. Merirosvo-teeman tavoitteena on kerrata 1. luokalla opittuja asioita ja kartoittaa oppilaiden taitoja kesän jäljiltä, toki opitaan myös uusia asioita. Merirosvo-teemaan sisältyy niin matikan, suomenkielen, kuvataiteen ja käsityön sisältöjä. 

1. koulupäivä

Tarinan alussa vanha merikapteeni tulee Jimin äidin majataloon. Pian merikapteeni saa kuitenkin mustan merkin ja tiedon, että kapteeni Flinkin aarrekartta tullaan hakemaan kello kymmeltä illalla. Merikapteeni kuitenkin kuolla kupsahtaa pelosta (vai rommista?) ennen kello kymmentä.

                                     

Koska Jimin tehtävänä oli tarkkailla lähiympäristöä, mekin herättelimme havainnointitaitoa kesäloman jäljiltä. Leikimme Kaikki merirosvot laivaan-leikkiä. 

Kaikki merirosvot laivaan-leikissä luokan matot olivat laivoja ja jotta laivoista eivät merirosvot putoa, otettiin avuksi vielä twist-nauhat. Opettajan ohjeen mukaan laivaan pääsivät esimerkiksi merirosvot, joilla on punainen paita. Yhdessä mietimme millaiset merirosvot eivät päässeet laivaan. 

Ulkona leikimme ensimmäisenä päivänä myös Kuka pelkää merirosvoa-leikkiä, Pommi ja kilpi-leikkiä ja Kaikki merirosvot laivaan-leikin ulkoversiota. 

Pommi ja kilpi-leikissä jokainen valitsi itselleen pommin ja kilven luokkakavereiden joukosta, pommista piti pysyä mahdollisimman kaukana ja kilpi pitää koko ajan itsen ja pommin välissä. 

Kaikki merirosvot laivaan-leikin ulkoversiossa kapteeni huusi leikkialueen keskeltä haluavansa laivaan esimerkiksi kaikki merirosvot, joilla on lippis. Nämä merirosvot saivat mennä laivaan rauhassa (ns. vapaamatka) ja loput kapteeni yritti ottaa kiinni. Kiinni jääneet jäivät kapteenin avuksi ottamaan merirosvoja kiinni, kun huudettiin uusi määritelmä siitä, kuka laivaan pääsee.

                                              

Aloitimme heti kellon aikojen kertaamisen. Olin kopioinut oppilaille valmiiksi Varga-Neményi-menetelmän Opin kellonaikoja-vihkon. Meillä ei ole koulussa opetuskelloja, joten jokaisella oppilaalla oli kaksi askartelutikkua, joita aseteltiin eri kellonaikojen mukaan vihkon kellotaululle. Nopeasti tuli kerrattua viime vuodelta tasat ja puolet tunnit. Lopuksi oppilaat tekivät muutaman tehtävän tehtävävihkosta. 

Kertasimme myös avoimia lauseita ja totta/epätotta-väitteitä. Oppilaat täydensivät kirjan kuvasta opettajan aloittamia virkkeitä.

Jimin kotitalo on...

Jimin kotitalo ei... 

Jimin perhe...

Jimin perhe ei... 

jne.

Totta/epätotta-väitteissä vuorotellen esitimme kuvasta väitteitä ja muut arvioivat ovatko ne totta vai epätotta.

Jimin kotitalo sijaitsee rannalla.

Jimi kotitalo on rakennettu puusta. 

Tunnin lopuksi halusin hieman nähdä millä mallilla oppilaiden kirjoittaminen kesän jäljiltä on, joten he kirjoittivat vihkoon asioita, joita Jim kotipihassa seisoessaan näki. 

                                 

Olin hakenut kirjastosta luokkaan meille merirosvoaiheista kirjallisuutta, josta jokainen valitsi itselleen lukuläksykirjan. Elokuun lukuläksyt kirjattiin netistä löytämääni teemaan sopivaan lukupäiväkirjaan (http://candauscrew.blogspot.com/2011/08/reading-log.html)

2. koulupäivä

Tarinassa edettiin kohtaan, jossa Jim löytää merikapteenin aarrearkusta kartan ja Jim äiteineen pakenee tohtorin ja kartanon patruunan luokse. 

Koulupäivä alkoi edellisestä päivästä tutuilla ulkoleikeillä, jonka jälkeen siirryimme sisälle jatkamaan. Edellisenä päivänä Kaikki merirosvot laivaan-leikissä oppilaat itse olivat merirosvoja, mutta nyt siirryttiin abstraktion tasolla eteenpäin ja luokittelimme merirosvokorttien merirosvoja. Tein VaNen lapsikortteja vastaavat merirosvokortit meille käyttöön jaksoa varten. Kuvat kortteihin löytyivät hakusanalla "clip art pirate". Oppilaat saivat pöydälle väripaperin, joka esitti laivaa ja aina opettajan ohjeen mukaan laivaan laitettiin esimerkiksi ne merirosvot, joilla on huivi päässään.

Merirosvo-korteilla pelattiin Kaikki merirosvot laivaan-peliä,
kaappari (vrt. käenmuna) ja VaNen pupupeliä.

Leikimme myös Kaappari-leikkiä (vrt. käenmuna) tätäkin ensin oppilaiden ollessa merirosvoja ja seuraavaksi korteilla. Luokan eteen tuli aina 4-5 merirosvoa (oppilasta) kerrallaan ja yksi merirosvoista oli laivaan soluttautunut kaappari. Kysymys kuului siis: kuka ei kuulu joukkoon? Ja oppilaiden tuli perustella kuka ei kuulu joukkoon. Lähes tulkoon kuka tahansa aina ryhmästä olisi voinut olla kaappari, niin hyviä perusteluita löytyi. Sama leikki jatkui pöydissä merirosvokorteilla.

Merirosvokorteilla pelattiin myös VaNesta tuttua pupu-peliä, jossa liikuttiin opettajan väittämien mukaan eteenpäin, mikäli väite piti paikkansa oman merirosvon osalta. 

........

                          

Seuraavaksi tutkimme kirjan kuvassa olevaa aarrekarttaa ja juttelimme ylipäätään kartoista: Mistä suunnasta karttakuva on otettu? Millä värillä eri asiat on merkitty karttaan? Lisäksi huomiomme kiinnittyi kartan kulmassa olevaan ympyrään, josta lähti nuolia. Siitä lähtikin hyvä keskustelu kompasseista ja ilmansuunnista. Lähdimme yhdessä jumppaamaan ilmansuuntia: Kaikki seisoivat kädet ylhäältä kompassin viisarina eli pohjoisessa, sen jälkeen kurotettiin alas varpaisiin etelään, vasemmalta löytyi itä ja oikealta länsi. Väli-ilmansuunnatkin jumpattiin läpi ja lopuksi piirsimme yksinkertaisen kompassin vihkoon. 

......

                             

Kuvataiteen tunnilla oppilaat saivat piirtää oman merirosvokartan. Kartta tehtiin voimapaperille vahaliiduilla. Lopuksi harjoittelimme viivottimen käyttöä ja ruudutimme kartat niin, että saatoimme harjoitella opaskartan käyttöä. 

3. koulupäivä

Tarinassa edettiin siihen vaiheeseen, että aarresaarelle päätettiin lähteä, oli edessä laivan lastaus ja miehistön kokoaminen.

                              

Leikimme aamulla Laiva on lastattu-leikkiä koko luokan kesken. Lisäksi tutkimme taululle sijoitettuja sanalappuja, joihin oli kirjoitettu erilaisia aarresaarelle mukaan otettavia tarvikkeita. Samoin kuin aiemmin lastasimme merirosvoja laivaan, niin nyt lastattiin tietyt sanat laivaan ja mietittiin millä perusteella tietyt tavarat lastattiin mukaan. Sanan merkityksen lisäksi luokitteluja tehtiin alkukirjaimen, yhdyssanojen, tavujen määrän ym. mukaan. 

                             

Luokittelimme myös yhdessä mahdollisesti mukaan Aarresaarelle tarvittavia sanalappujen avulla. Luokitteluperusteena oli esimerkiksi alkukirjain, tavujen määrä, yhdyssanat ja ei-yhdyssanat jne. Opettajan valitsemissa luokitteluissa lajitteluperuste liittyi siis sanan rakenteeseen, eikä merkitykseen. 

Merkiksi jokaisesta kirjoitetusta 

sanasta oppilas teki naruun solmun.

Suomen kielen tunnilla teimme pistetyöskentelyä:

1. Opettajan ohjaamalla pisteellä lastasimme laivaa tekemällä sanelua.
2. Omatoimisella pisteellä pelattiin edellisenä päivänä pelattua pupu-peliä merirosvokorteilla. Nyt väitteet oli kopioitu lapuille ja ne olivat salaisuuspussissa, josta oppilaat vuorotellen nostivat väitteitä ja lukivat ne kaikille ääneen. 
3. Omatoimisella pisteellä jatkettiin laivan lastaamista keksimällä lisää tarvikkeita listaksi, jotka kirjoitettiin listaan. Jokainen lapsi sai pöydälle "köyden" eli vähän paksumman narun, johon sai tehdä solmun jokaisesta kirjoitetusta sanasta. 
4. Omatoimisella pisteellä oppilaat lukivat merirosvo-kirjojaan. 

......

Ruudukkoon sijoitettiin pelastusrengas, uimapatja, papukaijan

pikkupaatti, soutuvene ja merirosvolaiva. Sen jälkeen alkoi

vastustajan merirosvolaivaston upotus.

Koska olimme edellisenä päivänä harjoiteelleet opaskartan käyttöä aarrekartan yhteydessä, pelasimme laivanupotusta ja jatkoimme koordinaattien harjoittelua. 

4. koulupäivä

Matikan tunnilla laivan lastaus jatkui. Laivaan oli varattava riittävästi köyttä ja juomavettä, joiden määrä oli mitattava. Matikan tunnilla oli minun lisäkseni samanaikaisopettaja läsnä.

Miten olenkaan selvinnyt yli 10 vuotta luokanopettajana ilman uima-allasta?
Aivan täydellinen vesileikkeihin sisätiloissa!

• Opettajan ohjaamalla pisteellä mitattiin vesipullojen tilavuutta ja tutustuttiin desilitraan. Olin varannut pisteelle eri kokoisia vesipulloja, joiden tilavuus mitattiin desilitran mitoilla ja tulos kirjattiin ylös. Pisteellä oppilaita ohjannut opettaja herätteli keskustelua siitä mikä pulloista mahdollisesti olisi suurin ja mikä pienin. Entä oliko oppilaan valitsema pullo suurempi kuin edellinen hänen mittaamansa pullo? Vai pienempi? 

                       

• Opettajan ohjaamalla pisteellä tutustuttiin senttimetriin, joka on valkoisen kuution sivun mittainen. Kappas senttimetri oli myös pikkurillin leveys! Näiden huomioiden jälkeen mitattiin värisauvojen avulla köysien (nyörin pätkiä) pituuksia. Aluksi lähdimme mittaamaan valkoisten kuutioiden avulla, mutta hyvin pian hoksasimme, että valkoisilla kuutioiden avulla mittaaminen on todella hidasta eikä kuutioita riitä pisimpien köysien mittaamiseen. Piti siis soveltaa ja nopeasti hoksasimme, että oranssit sauvat (10 cm) ovat kaikkein kätevimpiä laskemiseen.

                  

                        Valkoisilla kuutioilla mittaaminen oli työlästä, eikä kuutioita riittänyt kaikille. 

                                    Avuksi otettiin oranssit (10 cm) ja keltaiset (5 cm) värisauvat.

• Omatoimisella pisteellä 0-10 lukualueen yhteen- ja vähennyslaskua kerrattiin Coloring squared-väritystehtävien avulla. Kuvasta yllättäen muodoistui merirosvokapteeni.

                               

• Omatoimipisteellä harjoiteltiin havainnointitaitoa iSpy-tehtävämonisteen (https://www.papertraildesign.com/free-printable-i-spy-pirates-activity/) avulla. 

.........

Suomen kielen tunnilla harjoiteltiin Daily5-menetelmän mukaista parilukemista. Jokaisella parilla oli Mauri Kunnaksen Apua merirosvoja!-kirja ja he lukivat ääneen yhdessä siitä Merirosvoprinsessa Sipsu-tarinan. 

                            

Lukemisen jälkeen oppilaat tekivät parisanelun, joka oli monen mielestä todella kiva tapa tehdä sanelua ja sitä toivottiin lisää. Molemmat oppilaat saivat omat laput, joissa olevat sanat he sanelivat kaverilleen. Molemmilla oppilailla oli tietenkin eri sanat lapuissaan. Sanat oli luetun tarinan teemaan valittu ja ne olivat jalokivien nimiä, joissa mukavasti tuli myös vierasperäisiä kirjaimia.

Tunnin lopuksi parit vielä valitsivat tarinasta viisi mahdollisimman pitkää sanaa, jotka he kirjoittivat tavuittain vihkoon. 

......

Kuvataiteen tunnilla jokainen sai askarrella merirosvolaivan miehistöön oman merirosvon. Merirosvon kasvoiksi jokainen leikkasi voimapaperista ympyrän, jonka päälle leikkaa, liimaa ja piirrä tekniikalla rakennettiin merirosvon kasvot. Tarjolla on väripapereita, kreppipaperia huiviksi ja kultapaperia korvakoruksi, mutta ilmestyipä osalle merirosvoista myös kultahampaita. 

                       

Näin saatiin ensimmäisinä koulupäivinä laiva lastattua ja miehistö kokoon aarresaariseikkailua varten! Tarkemmin seikkailustamme kuulet seuraavassa blogijutussa!

Teemaan liittyviä tiedostoja olen koonnut GoogleDriveen talteen. 

Yhteenlasku allekkain

Mietin eri vaihtoehtoja allekkainlaskun opettamiseen. Itselleni allekkainlasku on opetettu tyylillä "älä kysele, vaan tee niin kuin sanon" ja varsinainen ymmärrys siitä miksi näin tehdään on tullut vasta paljon myöhemmin. Halusin siis, että oppilaani ymmärtävät allekkain laskun idean. Josssain olen joskus nähnyt allekkainlaskusta kerrostalo-mallin, mutta en ole sen käyttöä sen enempää nähnyt. Mutta kehittelin kerrostalosta oman mallin allekkainlaskun opettamiseen. 

Jaoin oppilaille vihkoon liimattavaksi musta-valkoisen kerrostalon (A4) ja käytin itse taululla A3-kokoon suurennettua värillistä kerrostaloa. Lisäksi käytimme kymmenjärjestelmä-välineitä ja numerokortteja, joita löytyy matematiikan kirjojen oheismateriaaleista.

Oppilaat työskentelivät pareittain. Toisen oppilaan taloon rakennettiin kertomusta kymmenjärjestelmä-välineillä ja toisen oppilaan kerrostalo täydennettiin numerokorteilla.

Aloitimme tutustumalla kerrostaloon ja sen Y-, K- ja S-rappuihin. Y-rapun ylimpään kerrokseen asutimme Yrjö ja Ynniina Ykkösen ja ensimmäiseen asuinkerrokseen asutettiin Yrjänä ja Ylva Ykkönen sekä heidän kaksi lastaan. K-rapun ylimpään kerrokseen asutettiin Keijo, Kaija ja Kalle Kymppinen. K-rapun ensimmäiseen asuinkerrokseen asettuivat Kaapo ja Kiia Kymppinen.

Koska on kaunis päivä ja aurinko paistaa, päättävät kaikki talon asukkaat lähteä yhdessä ulos. Ensimmäisenä lähtevät Y-rapun asukkaat ja lasketaan yhdessä montako asukasta Y-rapun alaovesta voi tulla ulos. Asukkaat asetetaan Y-rapun ovelle. Seuraavaksi lasketaan, montako asukasta K-rapusta voi tulla ulos ja heidät asetetaan K-rapun alaovelle.

Seuraavaksi sama kertomus rakennettiin numerokorteilla parin toisen osapuolen vihkoon. Lisäksi opittiin, että aina kun kaikki talon asukkaat lähtevät yhtä aikaa ulos, syttyy S-rapun lähellä oleva +-valo palamaan. Tässä vaiheessa myös opetin oppilaat lukemaan laskun ääneen ja kirjoitimme laskun lausekkeen näkyville.

Harjoittelimme yhdessä useampia laskuja rakentamalla taululle kirjoittamani lausekkeen mukaisen laskun kymmenjärjestelmä-välineillä, sitten numerokorteilla ja ensimmäisten harjoitusten jälkeen oppilaat alkoivat myös kirjoittaa laskuja vihkoihinsa. Osa hoksasi idea heti ja sai merkittyä laskun oikein allekkain siirryttyämme ratkomaan kirjan allekkainlaskuja. Mutta osa oppilaista halusi rakentaa laskun ensin numerokorteilla taloon ja vastan sitten merkitä talomallin avulla laskun vihkoon/kirjaan.

Jätimme allekkainlaskun pariksi päiväksi hautumaan ja talojen täyttäminen sujui tuumailutauon jälkeen todella hyvin. Seuraavaksi aloitimme muistinumeron käytön harjoittelun. Liikkeelle lähdettiin samoin kuin aikaisemmin eli täytimme talon asukkailla. Y-rapusta olisi ollut tulossa ulos 11 asukasta ja todettiin sen olevan liikaa ja oppilaat hoksasivatkin nopeasti, ettei kymppisauva voi mitenkään tulla Y-rapusta ulos. Siispä kerroin, että voimme sijoittaa kymmensauvan kerrostalon vintille.

Kun vinttijengi saatiin mukaan, oli laskemista helppo jatkaa eteenpäin.

Kymmenjärjestelmä-välineiden jälkeen jatkoimme numerokorteilla saman laskun parissa. Ja taas oli kahden numerokortin sijoittaminen alaovelle mahdotonta.

 Siispä taas vintille ja sitä kautta ulos.

Kerrostalo-malli toimi mielestäni erinomaisesti. Osalle oppilaista allekkainlasku oli helppoa ja mutta laskujen rakentelu piti heidät työn touhussa. Niille oppilaista, joille hahmottaminen aiheuttaa vaikeuksia, antoi kerrostalo hyvän mallin siitä miten numerot sijoitetaan allekkain. 

Ideoita kertolaskujen opettamiseen

Kolmisen ja nelosen kertotaulujen opetteluun piti keksiä jotain uutta ja herkuthan uppoaa aina :P

3n kertotaulua opiskelimme matikkamuffinssien avulla. Jokainen oppilas otti itselleen 10 muffinssivuokaa, jotka levitettiin pöydälle. Lisäksi jokainen sai kourallisen nappeja. Muffinssivuokia alettiin yhdessä täyttää yksi kerrallaan, jokaiseen vuokaan asetettiin kolme nappia. Ja joka välissä mietittiin mitkä yhteen- ja kertolaskut kertoisivat nappien lukumäärän. Kertotaulun opettelun ohessa tuli hienomotoriikan harjoitusta sitä tarvitseville ja käsissä sai ajattelun ohessa näprätä jotakin.

Matikkamuffinsseista innostuneena tukiopetuksessa askartelimme kolmen oppilaan kanssa kiinteät matikkamuffinssit. Muffinssivuoan pohjalle liimattiin pala ruskeaa fleeceä ja siihen kolme nappia.

Matikkamuffinssien valmistuttua (aikaa kului max. 10min) aloimme leikki leipomoa. Yksi oppilas oli leipuri ja toiset tulivat ostoksille. Ensin ostettiin tietty määrä muffinsseja ja myyjä mietti kuinka monta strösseliä pyydetyissä muffinsseissa on yhteensä.

Toisella kierroksella ostaja pyysi tiettyä määrää strösseleitä (jokin luku "kolmosjonosta") ja myyjän piti pohtia montako muffinssia tarvitaan, jotta pyydetty strösselimäärä täyttyy.

Maanantai aamu ja oppilaat nuokkuvat pulpettiensa ääressä. "Kuka tykkää jäätelöstä?" Katseet nousevat. "Mikä on sinun suosikki jäätelömakusi?" Ja kaikkien oppilaiden kädet on pystyssä ja kaikki ovat kiinnostuneet tulevasta matikan tunnista, aiheena 4n kertotaulu.

Tunnin aikana jokainen oppilas sai vuorollaan rakentaa taululle opettajan jäätelökorteilla jäätelöannoksen. Sitä mukaa kun jäätelöannoksia syntyi, pohdittiin samalla millä kertolaskulla jäätelöpallojen määrä saadaan ratkaistua.

Opettajan jäätelöbaarin makuvalikoima oli suppea, mutta oppilaiden vihkoihin tulleisiin muistiinpanoihin ilmestyi perusmakujen lisäksi mm. supertiikeriä, lakritsi ja mustikkajäätelöitä.

Suosittuna matikkapelinä viime viikolla oli ristinolla. Luokka jaetaan nopeasti esim. tyttöihin ja poikiin. Ryhmät valitsevat vuorotellen taululta jonkin kertolaskun ja vastatessaan oikein joukkue saa oman merkkinsä laskun paikalle. Suoran saanut joukkue voittaa.

Pelin aikana oli mielenkiintoista tarkkailla oppilaiden toimintaa. Tytöt ymmärsivät joukkueena toimimisen ja keskustelivat koko ajan yhdessä mikä lasku valitaan. Pojille sen sijaan oli tärkeämpää huolehtia oikeuden mukaisuudesta ja siitä, että jokainen vastaa omalla vuorollaan. Kehotuksista huolimatta pojat eivät juuri saaneet yhteistä keskustelua ja pohdintaa aikaa siitä, mihin kannattaisi vastata tai mikä laskun vastaus on, silloin kun siitä oli epävarmuutta. 

Haastavammassa versiossa on ruudukossa esim. 3n kertotaulun vastauksia ja oppilaiden tulee kertoa vastaukseen liittyvä kertolasku.