100. koulupäivä

Tänään koitti viimein päivä, jota on odotettu koko ekaluokka, nimittäin 100. koulupäivä!

Olemme laskeneet koulupäiviä lisäämällä joka päivä luokkamme seinällä olevaan luontoluokkaan yhden lapsen. Tänään aamulla luontoluokassa olikin jo melkoista tungosta, kun siellä oli sata lasta. Oppilaita on pitkään kiinnostanut mitä ovat teltat, joita on luokan edessä samassa taskussa kuin luontoluokkaan laitettavia lapsia. Tänään sekin selvisi! Jokaiseen telttaan laitettiin aina kymmenen lasta. Niinpä tänään jäi luokan seinälle kymmenen teltan telttakylä. Seuraavaksi odotellaankin, että saamme yhteensä 20 telttaa ja voimme tehdä telttaretken (Nuku yö ulkona 2. luokan syksyllä). 

Laskimme aamupiirissä tietenkin kehorytmien ryhmittämänä sataan. 

Varsinaisen opiskelun aloitimme 100 sekunnin haasteilla. Ensimmäisenä oppilaat ottivat vihkot ja kirjoittivat viivastolle oman nimensä niin monta kertaa kuin sadassa sekunnissa etsivät. Ennätys taisi olla tänään 17 kertaa! 

100 sekunnin haasteeseen kuului myös lukeminen. Luimme tämän viikon lukuläksy tekstiä kolme kertaa 100 sekuntia. Jokaisella kerralla oppilas aloitti tekstin alusta ja merkitsi kynällä kuinka pitkälle hän ehti 100 sekunnissa. Jokainen kehittyi ja pääsi jokaisella lukukerralla hieman pidemmälle!

Lukemista harjoiteltiin myös satataulukon kanssa. Jokainen oppilas sai satataulun. Käytävästä löytyi lukuja 0-100 kirjaimin kirjoitettuna. Oppilas kävi lukemassa luvun ja väritti satataulusta luvun värillä, jolla se oli kirjoitettu lapulle. Näin saatiin harjoiteltua pitkien sanojen lukemista, luetun ymmärtämistä sekä muistia, sillä laput olivat käytävässä ja satataulut sekä värikynät luokassa omalla paikalla. Kun kaikki luvut oli väritetty, muodostui satatauluun 100. 

Kokeilimme myös jaksammeko hypätä 100 kertaa. On muuten aika tiukka tehtävä: 100 hyppyä 100 sekunnissa. Kokeile vaikka! 

Täytimme myös luokan seinälle ilmestyneen tyhjän satataskuston. Taskustossa oli muutamia lukuja valmiina. Poistetut kortit olin jakanut kolmeen nippuun ja omalla vuorollaan kukin ryhmä sai täyttää omat korttinsa. Omien korttien täyttämisen jälkeen juttelimme siitä mikä luku satataulussa on missäkin kohdassa ja otimme myös kortteja pois kysellen muilta mikä kortti taulusta puuttuu. Samalla tuli hyvää puhetta naapuriluvuista. Oppilaat hoksasivat myös hyvin, että pystysarakkeissa ykkösten lukumäärä pysyy samana, kympit muuttuvat. 

Lattialla olleella isolla satamatolla oppilaat pelasivat myös neljän suoraa. Oppilailla oli kaksi 10-sivuista noppaa, joita he heittivät. Oppilaat pohtivat minkä kaksinumeroisen luvun noppien numeroista voisi muodostaa ja peittivät merkkikartiolla valitsemansa luvun. Tavoitteena oli saada neljän suora. Sama toimii toki värikynillä ihan monistetulla satataululla. 

Lisätehtävänä nopeille oli myös käärmeet ja tikapuu-peli. 

Järjestimme myös perinteisen 100-näyttelyn. Jokainen oppilas toi kouluun jotakin sata. Tuodut näyttelyesineet piti tietenkin tarkistuslaskea, jotta voimme olla varmoja, että niitä todella on sata. Esimerkiksi 100 hamahelmeä aiheuttivat paljon keskustelua siitä, voiko purkissa tosiaan olla sata helmeä, kun määrä näyttää niin pieneltä. 

Näyttelyssä oli esillä muun muassa 100 kynää, 100 piirrustusta, 100 popcornia, 100 legoa, 100 itse askarreltua Pokemon-hahmoa, 100 pikkuesinettä, 100 tikkaria, 100 keksiä ja 100 linkkikuutiota. 

Eräs oppilas toi 100 grammaa suklaata. Hän meinasi jo, ettei hänen tarvitsekaan tarkistuslaskea... Eipä hätää! Luokasta löytyi tasapainovaaka, jonka avulla suklaa tarkistuspunnittiin. Kerroin oppilaalle, että valkoinen VaNe-värisauvojen kuutio on yhden gramman painoinen. Oppilas yritti ensin punnita 100 valkoista kuutiota, mutta kuutiot loppuivat kesken. Asia piti siis ratkaista toisella tapaa. Koska kyseessä oli taitava oppilas, en ehdottanut itse suoraan mitään ratkaisua. Hän itse ehdotti mustilla sauvoilla laskemista, mutta hylkäsi sen, kun kyselin osaisiko hän laskea 16+16+16+16... Jonkin aikaa tuumailtuaan hän laski valkoisilla kuutioilla sekä vaaleanpunaisilla ja vaaleansinisillä värisauvoilla tasapainovaakaan 100 grammaa. Ihan oikein oli suklaat kotona punnittu!

2. luokkalaiset vierailivat 100-näyttelyssämme ja ekaluokkalaiset toimivat näyttelyoppaina esitellen mitä näyttelyyn oli tuotu. 

Päivä päättyi pieneen herkutteluhetkeen ja jokainen sai laskea itselleen 100 popcornia.

 

Ekaluokkalaisten 100. koulupäivä

Eilen koitti viimein se päivä, jota on elokuun alusta asti odotettu. Sadas koulupäivä!

Koulupäiviä on koko syksyn laittamalla aina aamupiirissä yksi kala akvaarioon uuden koulupäivän merkiksi. Lokakuussa huomasimme opettajan arviointitaidon heittäneen pahasti, sillä akvaario oli aivan täynnä eikä sinne enää mahtunut kaloja (en ollut vaihtanut pikkukaloja kymppikaloiksi, koska halusin antaa oppilaille kokemuksen kuinka paljon sata todella on). Jotta kalojen laittamista akvaarioon aamuisin voitaisiin jatkaa, otin käyttöön satataskuston (jossa yleensä on lukukortit) ja kalat siirrettiin taskuihin. Samanlaiset kalat tulivat aina samaan sarakkeeseen, joten kalojen vertailu pylväsdiagrammina oli helppoa. Luokan akvaarioon laitoimme kymppikalan sen merkiksi, että yhtä kalalaatua oli taskustossa kymmenen samanlaista. 100. koulupäivänä taskusto oli siis aivan täynnä ja kymppikalojen akvaariokin oli täynnä. Mitenköhän tästä jatketaan? Open kätköistä löytyi satakala, joka satapäivän ajan oli omassa akvaariossaan, mutta ensi viikolla tyhjennän pikkukalat ja kymppikalat akvaariosta ja jatkamme alkuperäisen akvaarion täyttämistä.

Päivittäin kaloja laskiessa on tullut hyvää lukujonoharjoitusta myös suuremmilla luvuilla. Kalenterin yhteydessä rallatamme lukuja 0-30 eteen- ja taaksepäin, mutta kaloja on laskettu niin yksitellen kuin isommissa ryhmissä. Taskustoon siirryttäessä laskimme täydet sarakkeet kymppeinä ja vajaat sarakkeet sen jälkeen yksittäin.

                      

Tammikuun ajan oppilailla on ollut päivittäin läksynä laskea sataan. Ylöspäin eriyttävänä tehtävänä on ollut luetella luvut sadasta nollaan tai harjoitellaan sataan laskemista kaksi kerrallaan.

Aamupiirissä opeteltiin myös "Kuinka paljon on satanen?"-laulu. Maijan karitsan sävelellä laulettava laulu, on helppo oppia.

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Se on kymmenen kymppiä.

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Se on 100 ykköstä.

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Se on 20 viitosta.

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Se on kaks viiskymppistä.

jne..

100. koulupäivän ohjelmaan kuului kaikkea sata. Aamulla pohdimme onko sata sekuntia pitkä vai lyhyt aika? Testasimme kuinka monta sanaa ehtii sadassa sekunnissä lukea. Tulostin Freedistä Sanaralli-monisteita (eri tasoja, eri oppilaille) ja taululla ajastimella oli sata sekuntia. Oppilaat työskentelivät pareittain, toinen luki sanarallimonisteen sanoja ja toinen teki tukkimiehen kirjanpitoa ja merkitsi ylös luetut sanat. Näin tuli samalla harjoiteltua myös viisi kerrallaan laskemista.

Sadan sekunnin lukeminen oli kuulemma ihan helppo juttu!

Kun oli luettu sata sekuntia, piti tietenkin myös kirjoittaa. Sadan sanan kirjoittaminen vei kuitenkin vähän enemmän aikaa kuin sata sekuntia. Oppilaat työskentelivät pareittain ja jokainen pari kirjoitti omalle listalleen 10 p-kirjaimella alkavaa sanaa (tällä viikolla on harjoiteltu p-kirjainta). 

Seuraavaksi kaivattiin energian purkua ja olikin aika kokeilla jaksammeko pomppia sata kertaa sadassa sekunnissa. Tähän löytyi hyvä video YouTubesta. Eikun pomppimaan! Pompimme itse asiassa pariinkin kertaan päivän aikana. Hyvin hengästytti 😀

Kahden oppitunnin ajan työskenneltiin pistetyöskentelyn parissa. 

1. Neljän suora

Oppilaat pelasivat kaksi vastaan kaksi pelinä neljän suoraa isolla satamatolla. Molemmilla joukkueilla oli omat merkkikartiot. Joukkue heitti kahta 10-sivuista noppaa ja sai siis kaksi numeroa, joista muodostettiin kaksinumeroinen luku. Etsi luku satataululta ja peitä omalla merkkikartiolla. Vuoro siirtyy toiselle joukkueelle. Tavoitteena oli saada neljän suora.

2. Etsi luku ja väritä satataulusta

Käytävälle oli levitetty lukukortteja, joissa oli eri värisiä kehyksiä. Oppilailla oli kirjoitusalusta ja 100-ruudukko. Oppilas etsi seinältä luvun ja saman luvun omasta satataulustaan sekä väritti luvun kehyksen värillä. Lopputuloksena 100-ruudukkoon muodostui 100. 

Aiempina vuosina tämä tehtävä on ollut toteutettuna siten, että luvut on kirjoitettu kirjaimin, mutta koska minulla ei ollut avustajaa käytössä, päädyin tällä kertaa helpottamaan tehtävää, jotta se sujuisi oppilailta itsenäisesti.

3. Rakenna 100 palikan linna

Rakentelupiste oli oppilaille mieluiten. Laatikossa oli valmiina 100 rakentelupalikkaa, joista yhteistyössä ryhmän kanssa rakennettiin linna.

4. Mysteeriluku

Mysteeriluku-pisteellä jatkettiin 100-ruudukon parissa työskentelyä. Tarjolla oli kolme 100-ruudukkoa, joista oli osa luvuista peitetty. Naapurilukujen avulla oppilaiden tehtävänä oli omalle monisteelleen kirjata piilossa olevat luvut. 

5. Kuinka paljon on 100 cm? Entä 100 g?

Mittauspisteellä oli oransseja ja keltaisia VaNe-värisauvoja, 100 cm mittanauhoja ja tasapainovaaka. Oppilaiden tehtävänä oli selvittää kuinka monta oranssia värisauvaa tarvitaan 100 senttimetriin. Entä kuinka monta keltaista? Pyysin oppilaita arvioimaan ensin kuinka monta sauvoja tarvitaan ja sen jälkeen vasta mitattiin. Arviot olivat aika hyvin 10-15 välillä (oranssi värisauva on 10 cm ja 10 g). Kun oransseilla oli mitattu, oli aika pohtia tarvitaanko keltaisia värisauvoja (5 cm / 5 g) enemmän vai vähemmän kuin oransseja? Entä kuinka monta keltaista tarvitaan?

Mittaamisen jälkeen samat tuumailut tehtiin tasapainovaa´an ja 100 g punnuksen kanssa. Ohhoh, silloinkin tarvittiin 10 oranssia tai 20 keltaista..

Jos VaNe-värisauvat eivät ole sinulle tuttuja, niin vinkkinä, että ne toimivat ovat pituuden, tilavuuden ja massan suhteen mittatarkkoja. Eli niitä voi käyttää esimerkiksi tasapainovaa´assa punnuksina. 

6. Satanäyttely

Oppilaiden läksynä oli tuoda kouluun jotakin sata. Kouluun tuotiinkin makaroneja, helmiä, rahoja, 100 cm lanka, Pokemon-kortteja, kiviä ym. Näyttelyn esineet piti tietenkin tarkistuslaskea ja sen jälkeen pyysimme rinnakkaisluokat näyttelyvieraiksi. Oppilaat kierrättivät rinnakkaisluokan oppilaat näyttelyssä ja selittivät mitä missäkin on ja miten siitä tulee sata.

Tosin eräällä pisteellä esiteltiin "Tässä on 99 makaronia ja se 100. on minun vatsassa." 😂

7. Sataherkkua

Eihän juhlia voi olla ilman herkkuja, joten oppilaat saivat perinteiset popcornit tai murorinkulat laskettavaksi. 100-alustan avulla jokainen laski itselleen 100 herkkua. 

Homma hoidettiin koronaturvallisesti, kun jokainen desinfioi kädet ennen aloittamista ja ope annosteli popcorneja vähän kerrallaan astiaan tai suoraan oppilaan alustan keskiosaan, jolloin jokainen koski vain omiin herkkuihinsa. 

Päivän päätteeksi oli jokapäiväisen satusiestan aika ja samalla oppilaat saivat mutustaa 100 herkkua. Sattuipa niin, että kun lopetimme satusiestalla luetun Pomenia kirjan lukemisen olimme päätyneet sivulle 100! 

Juhlistettiinko teillä 100. koulupäivää? 

P.S. Mysteeriluvun monisteen ja 100-ruudukon väritystehtäviä en tänä vuonna tehnyt itse vaan ostin ne TeacherPayTeacheristä. 

 

Ekaluokan 100. koulupäivä

Viimein koitti kauan odotettu 100. koulupäivä. Luokkamme puu on jo pullistellut linnunpesistä, joihin on joka päivä lisätty yksi linnunmuna. Tänään laskimme puussa olevan kymmenen linnunpesää, joissa kaikissa on kymmenen linnunmunaa. 

Jossain vaiheessa olin ajatellut, että munista kuoriutuisi 100. koulupäivänä linnut ja seinälle putkahtaisi 100 lintua, mutta se askartelu jäi ainakin tässä vaiheessa värkkäämnättä..

100. koulupäivään piti tietenkin pukeutua asianmukaisesti.
Paidan tein neljä vuotta sitten, kun edellisen kerran juhlin
oppilaiden kanssa 100. koulupäivää.

Tänään oli koko koulupäivä omistettu matikalle. Aloitimme aamupiirissä kalenterin tutkimisella ja teimme kehorytmien avulla lukujonoja aina sataan asti. Tutkimme myös mistä sata muodostuu. Jos puussamme on kymmenen linnunpesää ja kaikissa kymmenen linnunmunaa, tarkoittaa se tietenkin, että sadassa on kymmenen kymppiä.

Opettelimmekin Maijan karitsan sävelellä laulettavan laulun Kuinka paljon on satanen?

Kuinka paljon on satanen,

satanen, satanen?

Kuinka paljon on satanen?

Se on kymmenen kymppiä.

Kuinka paljon on satanen,

satanen, satanen?

Kuinka paljon on satanen?

Se on sata ykköstä.

Laulua lauloimme päivän aikana useampaan kertaan ja se sai myöhemmin lisää säkeistöjä, kun joku keksi, että sataseen tarvitaan kaksi viisikymppistä ja viisi kaksikymppistä.

Lisäksi tutkimme aamupiirissä jättihelminauhaa, jonka helmien lukumäärä piti tietenkin tarkistaa ja harjoittelimme sataan laskemista kympeillä. 

Aamupiirin jälkeen oppilaat jakaantuivat työskentelemään pisteille. Seinille oli kiinnitetty paperisuikaleita, joihin oli kirjoitettu lukuja 1-100 kirjaimin. Oppilaat saivat satataulut, joita väritettiin ohjeen mukaan. Oppilas kävi lukemassa lappuun kirjoitetun luvun ja värittivät ko. luvun omaan satatauluunsa samalla värillä joka oli lapussa.

Toisena pisteenä oli satataulukkotaskun täyttäminen. Taskuissa oli muutamia lukuja valmiina ohjaamassa oppilaita taulukon täyttösuunnassa. Lukukortit löysivätkin helposti paikkansa, mutta kaikkia lukuja ei ollutkaan! Puuttuvat luvut väritettiin omaan satatauluun punaisella. Näin tuli harjoiteltua naapurilukuja, kun oppilaiden piti päätellä mikä luku taulukosta puuttuu ja sitten etsiä vastaava luku omasta monisteesta. 

Kolmantena pisteenä aamutunnilla oli 100 ilonaiheen keksiminen ja kirjoittaminen. Aikaisempina vuosina olemme oppilaiden kanssa kirjanneet viikon kirjaimella alkavia sanoja, mutta tälle viikolle meille osui Ö-kirjain ja totesin, etten itsekään keksisi sataa Ö:llä alkavaa sanaa.. Tunteet hukassa-retkellä tutustuimme toissa viikolla ilon tunteeseen, joten tähän aiheeseen oli kiva palata tässä yhteydessä. 

Aamutuntien päätteeksi tutustuimme 100-näyttelyyn. Jokaista oppilasta oli pyydetty tuomaan kouluun jotakin 100. Oli muroja, kahvipapuja, hamahelmiä, nappeja, makaroneja, riisinjyviä, palapelinpaloja jne. Myös muut ekaluokat osallistuivat 100-näyttelyyn, joten avasimme ovet ja oppilaat kiersivät tutustumassa toisten tuomiin esineisiin. Tehtävänä oli tehdä tarkistuslaskenta ainakin kahden näyttelyesineen kohdalla. 

Iltapäivän kaksoistunnilla pistetyöskentely jatkui uusien pisteiden parissa.

Raha-pisteellä oli kopioituna suuria kukkaropohjia ja leikkirahoista oppilaat kokosivat sadan euron kukkaroita.

Lukukorttien 0-100 järjestämisessä riitti puuhaa pidemmäksikin aikaa ja samalla tuli harjoiteltua lukujonotaitoja.

Isolla satamatolla oppilaat pelasivat neljän suoraa. Pelaajilla oli omat merkkikartiot ja kaksi kymmensivuista noppaa. Omalla vuorollaan oppilas heitti noppia ja muodosti saamistaan numeroista luvun ja peitti luvun satataulusta. Nopeasti oppilaat oppivat arvioimaan kumminpäin numerot lukuun kannattaa järjestää. Samalla tuli harjoiteltua lukujen etsimistä satamatolta.

Leima-pisteellä oppilaiden tehtävänä oli tehdä paperille 100 leimaa. Paperista käärittiin lopuksi tötterö popcorneja varten.

Koska juhlistimme 100. koulupäivää, piti tarjolla tietenkin olla jotain herkkujakin. Oppilaat saivat valita popcornien ja murorinkuloiden välillä. Herkkujakin sai tietenkin sata ja ne piti itse laskea. Apuna laskemiseen oli alustoja, joissa oli kymmenen kymppiä. Oppilas laski jokaisen kympin päälle kymmenen popcornia tai murorinkulaa ja sai siten laskettua helposti itselleen sata herkkua.

Popcornit sujautettiin tötteröön ja murorinkulat pujotettiin villalankaan kaulakoruksi aina kymmenen samanväristä muroa kerrallaan.

Päivän päätteeksi jokainen sai herkutella omilla popcorneillaan tai murohelminauhalla samalla kun pidimme ruokailun jälkeen väliin jääneen satusiestan, eli päivittäisen ääneenlukutuokion, joka on muodostunut oppilaille hyvin tärkeäksi.

3. luokan 100. koulupäivä

3. luokassa olemme laskeneet koulupäiviä ja odottaneet 100. koulupäivää jo pitkään. Alkuopetuksessa olen käyttänyt päivien laskemisessa avuksi Matikasta moneksi-materiaalin satakaloja, mutta 3. luokkalaisille epäilin niiden olevan liian lapselliset, joten me olemme liimanneet tarroja kymmenruutuihin. Tarrojen määrää on laskettu eri lukujen monikerroilla ja kerrattu järjestyslukuja samalla.

Tänä vuonna koulupäivien lukumäärää on laskettu kymmenruudukoihin tarrojen avulla. 3. luokan matikan aiheisiin
kuuluu kymmenjärjestelmä ja senkin vuoksi päädyin tänä vuonna päädyin tällaiseen tyyliin laskea koulupäiviä.
Kalenterin tarkastelu kuuluu lähes päivittäisiin rutiineihimme. Syksyllä tarkastelimme kalenteria yhdessä.
 Nykyisin aloitamme yleensä jollakin laululla ja laulun aikana oppilaspari laittaa kalenterin ajantasalle ja kertoo
mikä päivä tänään on ja kuinka mones koulupäivä.

Päätimme työkavereideni kanssa pukeutua päivän teeman mukaan. Muut
pukeutuivat 100-vuotiaiksi, mutta koska oma vaatevarastoni on rajallinen,
piti keksiä jotain muuta. Pinterestin innoittamana tein itselleni "I survided
100 days with my class" -T-paidan, johon liimasin 100 laastaria. 

100. koulupäivä sisälsi niin oman luokan kesken tehtyjä juttuja kuin yhdessä koulumme 2. luokkien kanssa tehtyjä touhuja. 

Satataulu ja laskutehtävät

Jokainen oppilas sai satataulun ja värikynän kanssa oppilaat lähtivät kiertämään koulua. Käytäville olin levittänyt pieniä värikkäitä lappuja, joihin oli kirjoitettu jokin laskutehtävä. Oppilaan ratkaistua laskun hän väritti laskun vastausta vastaavan luvun satataulustaan. Kun kaikki laskut oli ratkaistu, muodostui väritetyistä ruuduista 100-tauluun 100.

Kuinka monta kertaa 100 sekunnissa? - "kuntotestit"

Haastoin oppilaat kokeilemaan kuinka monta kertaa he ehtivät sadassa sekunnissa käydä lattialla istumassa ja nousta jälleen seisomaan. Entä kuinka monta hyppynarua hyppyä ehtii 100 sekunnissa?

100 metriä ja 100 temppua

Ulos teimme 100m pitkän temppuradan. Yksi pari suoritti radan mittaamisen ja merkitsemisen mittapyörää ja kartioita hyödyntäen. Oppilaat suunnittelivat pareittain suoritettavat temput. Jokaista temppua suoritettiin kymmenen kertaa, joten kymmenestä tempusta kertyi sata. Jälkiviisaana ja kokemuksesta viisastuneena suunnittelisin ensi kerralla ehkä liikkeet itse, jotta radalla liikkuminen on jouhevaa. Mutta tällä kertaa tehtiin näin..

Satanäyttely

Kokosimme perinteisen satanäyttelyn koulumme kirjastoon. Tästä tulikin opettajanurani suurin näyttely, kun oppilaita 100-päivään osallistuneilla luokissa oli yli viisikymmentä. Satanäyttelyä kootessamme oppilaat tarkistivat pareittain, että näyttelyyn tuotuja esineitä todella oli sata.

Tyylejä laskemiseen oli monia. Joku laski yksitellen, toinen kympin ja toinen viiden nipuissa, hyödyntäen aamulla
opeteltua tukkimiehen kirjanpitoa. Kärsivällisyyttä vaati pienen pienten helmien tai siemenien laskeminen, mutta
kunnialla saimme kaiken laskettua.

Näyttelyn satoa.

Rakentelua sadasta mukista

Noin kymmenen oppilaan ryhmissä oppilaat rakensivat rakennelmia sadasta pahvimukista. Ennen rakentelua oppilaat pohtivat, kuinka monta mukia kukin oppilas saa laittaa yhteiseen rakennelmaan. Korkein tänään mitattu rakennelma oli n. 110cm korkea.

Kuva: Anna Soini

Minä 100-vuotiaana

Työkaverini innostui omalla pisteellään pohtimaan oppilaiden kanssa millaista heidän elämänsä on 100-vuotiaana. Oppilaat ottivat itsestään iPadilla kuvat, jotka muokattiin AgeBooth-sovelluksella. He myös kirjoittivat ylös millaisia he 100-vuotiaina ovat. Jatkamme kirjoittamista vielä seuraavana päivänä, jotta kirjoitelmista tulee hieman pidemmät kuin mitä pistetyöskentelyaika mahdollisti.

Myönnetään, en vanhentanut itseäni ihan 100-vuotiaaksi :)

Sata popcornia

Kun kerran sadatta koulupäivää juhlitaan piti tietenkin olla myös herkkuja. Popcorn-tuutteja varten jokainen oppilas töpötti vanupuikolla itselleen A3-paperille 100 täplää, tyylejä oli monenlaisia sikinsokin, 10 ryhmiä ja 5 ryhmiä. Maalin kuivuttua paperi kääräistiin rullalle ja niitattiin kiinni.

100. päivänä oppilaat laskivat laskualustaa apuna käyttäen itselleen sata popcornia, joilla sai päivän päätteeksi herkutella.

Ekaluokan 100. koulupäivä

Kouluvuosi on vierähtänyt niin pitkälle, että tänään oli aika juhlia sadatta koulupäivää. 100. koulupäivän kunniaksi harjoittelimme myös teemapäivää varten oman laulunkin (jonka muuten osaamme soittaa myös huiluilla!).

Kuinka paljon on satanen?

Satanen, satanen.

Kuinka paljon on satanen?

Se on kymmenen kymppiä.

Kuinka paljon on satanen?

Satanen, satanen.

Kuinka paljon on satanen?

Se on kakskymmentä viitosta.

Kuinka paljon on satanen?

Satanen, satanen.

Kuinka paljon on satanen?

Se on viiskymmentä kakkosta.

Kuinka paljon on satanen?

Satanen, satanen.

Kuinka paljon on satanen?

Se on sata ykköstä!

(Sävel: Maijal´ oli karitsa)

100-helminauha

Tänä vuonna minulla ei ole ollut luokassa kalalammikkoa, kuten edellisenä vuonna. Vaan kalenterin vieressä luokassa on ollut helminauha, johon jokaisena koulupäivänä on laitettu yksi helmi. Helmet on pujotettu nauhaan viiden voimaa hyödyntäen ja joka päivä helmet on laskettu. Vuoroin ykkösillä, kakkosilla, vitosilla ja kympeillä, toivoipa eräs oppilas eilen että laskisimme nelosilla. Se olikin jo melkoisen haastavaa..

Jo ennen 100. koulupäivää teimme luokkamme edustalle suuren satataulun (n.120cmX150cm). Postikortin kokoisille paperin palasille kirjoitimme vahaliiduilla luvut 1-100 ja lopuksi laput laveerattiin. Jälkiviisaana voin todeta, että kannattaa antaa jokaiselle oppilaalle kirjoitettavaksi esim. luvut 1-5, luvut 6-10 jne. Vaikka luvut tarkistettiin jäi, silti muutama luku puuttumaan ja kolme lukua oli tuplana.. Tästä erehdyksestä tosin tuli oppilaille tehtävä, mitkä luvut puuttuvat?

100. koulupäivää varten oppilaat saivat tehtäväkseen tuoda kouluun jotakin sata. Jotta oppilaat saisivat ideoita siitä mitä esimerkiksi voisivat tuoda, luin oppilaille Margery Cuylerin 100th day Worries-kirjan Jessicasta, joka ei keksi mitä veisi kouluun 100. koulupäivän näyttelyyn. Kirja on englanninkielinen, mutta helposti luettavissa suomeksi.

Koulutonttukin oli osallistunut näyttelyymme, vaan oliko ilmapalloja sittenkään
sata? Ei ollut.. yritys oli kyllä kova, mutta Prisman ilmapallot olivat niin
huonolaatuisia että parikymmentä poksahti täyttövaiheessa...

Kouluun kertyi monenlaisia näyttelyesineitä. Tietenkin kaikki tuodut näyttelyesineet tarkistuslaskettiin päivän aluksi. Tässä satanäyttelymme satoa:

100 pähkinää, 100 kuulaa ja 100 grammaa sokeria.

100 karkkia, 100 kiveä, 100 hernettä ja 100 auringonkukan siementä.

100 riisimuroa ja 100 suklaamuroa.

100 lukua.

Muutamat oppilaat olivat urakoineet ja tehneet itse jotakin sata. Yläpuolella on nauha, johon oppilas oli kirjoittanut luvut 1-100. Ja alapuolelta löytyy sadan sanan lista, jonka eräs oppilas oli kotona kirjoittanut näyttelyä varten.

100 sanaa.

Näyttelyn kokoamisen ja siihen tutustumisen jälkeen jatkoimme lukuun sata tutustumista. Eräässä facebookin opettaja-ryhmässä kävimme keskustelua 100. päivän juhlistamisesta ja joku opettaja kysyi miksi 100. koulupäivää pitäisi juhlia. Miksi ei? Pieni juhla on aina paikallaan :) Mutta kirjasimpa ihan viralliset oppimistavoitteet päivän osalta ylös:

Kongnitiiviset tavoitteet:
- Lukualueen laajentaminen alueelle 0-100 (tähän asti ekaluokkaa olemme pääasiassa rallatelleet lukujonoja erilaisin loikin alueella 0-30, varsinainen laskeminen tapahtuu vielä alueella 0-10).
- Harjoitellaan lukujonotaitoja.
- Harjoitellaan kaksinumeroisten lukujen merkitsemistä ja lukemista.
- Tutustutaan satatauluun.
- Opitaan, että sata on "sata ykköstä", "kymmenen kymppiä" ja "kaksikymmentä vitosta".
- Harjoitellaan laskemaan sataan "ykkösillä" (1,2,3..99,100), "kympeillä" (10,20,30..90,100) ja "vitosilla" (5,10,15...95,100).

- Kuinka paljon sata todella on? Teemalaulumme antoi jo siihen vinkkiä. Tutkimme yhdessä satasen muodostumista helmitaulun (10x10 helmeä) ja helminauhan (20x5 helmeä) avulla. Kuinka monta sormea jokaisen oppilaan luokkamme oppilaan pitäisi näyttää, jotta tulisi yhteensä 100? Kokeilimme kaikki näyttämällä kymmenen sormea ja liikaa! Entä 5 sormea? 19 oppilasta + opettaja -> sata! Maalasimme paperille jokaisen käden ja työn kuivuttua kirjoitettiin alle "viiden loikat sataan".

Pienryhmissä työskentelimme neljässä eri toimintapisteessä:

- Sata-bingo: Salaisuuspussissa oli lukuja lukualueelta 1-100. Yksi kerrallaan oppilaat nostivat kortin pussista ja sanoivat luvun ääneen. Kaikki etsivät luvun omasta sata-taulustaan ja värittivät. Oppilaiden lukutaidosta riippuen luvut voivat olla kirjoitettu numeroin tai kirjaimin, jolloin oppilaille tulee tarkan lukemisen harjoitusta ja samalla pitää myös miettiä miten kyseinen numero kirjoitetaan numeroin. Valmiiseen sata-tauluun muodostui luku 100.

- Sadan palikan rakennelma: Mikä ryhmä saa sadasta palikasta rakennettua korkeimman rakennelman?

Sadasta palikasta voi rakentaa vaikka mitä..

100 palikan torni rakenteilla.

- Sata-palapeli: perinteisen 100-palan palapelin rakentaminenkin olisi ollut hyvä tehtävä, mutta koska minulta ei sellaista löytynyt suurensin sata-taulun A3-kokoiseksi, laminoin ja leikkasin sen palasiin. Pienryhmässä oppilaiden tehtävänä oli rakentaa sata-taulu kokonaiseksi. Kun palapeli oli valmis peittivät oppilaat vuorolla palikalla jonkun luvun, joka muiden piti satataulun perusteella päätellä.

Satataulu-palapelejä oli kaksi, siinä vaiheessa oli opettajallakin pähkäiltävää
kun oppilaat yhdessä vaiheessa sekottivat palapelien palat. Minä kun en
leikannut satatauluja samalla tavalla..

Mikä luku on piilossa? Miten niin? Mistä tiesit?

- Sata leimaa. Oppilaat leimasivat A4-paperille leimoja, tavoitteena 100 leimaa. Jälkiviisaana voin todeta, että opettajan ei kannata antaa käyttöön koko leimakokoelmaansa, sillä oppilaiden aika meni leimoja valitessa.. Leimatut paperit niitattiin tötteröiksi iltapäivää varten...

Ekaluokkalaisten koulukummit tulivat vierailulle ja osallistuivat satapäiväämme yhden oppitunnin ajan.

- Ekaluokkalaisten kummit tutustuivat sata-näyttelyymme  ja ekaluokkalaiset toimivat kummien näyttelyoppaina. Ekaluokkalaiset esittelivät näyttelyyn tuodut esineet ja kertoivat niistä.

Kuhinaa 100-näyttelyssä ja reippaan näyttelyoppaat työssään.

- Kummin kanssa jokainen oppilas laski kuinka paljon on sata tuikkukuorta. Tuikkukuoret laskettiin "ykkösillä" (1,2,3..100) ja nopeimmat ehtivät laskea kuoria usemman kerran sata. Tuikkuja olikin koululle kertynyt melkoinen kasa, sillä luokkamme osallistuu Tuikkujahti-kilpailuun.

- Kuinka paljon ehtii sadassa sekunnissa? Kokeilimme mm. kuinka monta kertaa 100 sekunnissa ehtii istua lattialle ja nousta seisomaan (kriteereinä pepun osuminen lattiaan ja polvien suoristuminen seisoessa). Pojat on helppo haastaa 100 sekunnin punnerrushaasteeseen, kokeilemisen arvoista on myös kuinka monta kertaa 100 sekunnissa ehtii kirjoittamaan "sata".

Vauhtia riitti! Nopeimmat ehtivät istuutua lattialle ja nousta
seisaalleen 77 kertaa 100 sekunnissa. 

Aamupäivän tohinan jälkeen oli aika juhlia 100. koulupäivää... Lukuisten ruoka-aineallergioiden vuoksi en leiponut 100-kakkua kuten moni kollegani, vaan leikimme ruoalla muuten ;-)

Lounaaksi tarjotun riistakeiton lisäkkeeksi teimme 100-sämpylöitä kurkkua
ja paprikaa hyödyntäen.

Jokainen oppilas sai laskea itselleen sata-alustan avulla sata popcornia. 

Satapäivän haasteista selviydyttyään jokainen sai sata-karkin ja herkuttelimme popcornilla.

Päivän päätteeksi rauhoituimme kuuntelemaan kertomusta "The 100th Day of School". Kirjassa ei varsinaisesti oli kovin kummoista juonta, vaan siinä kerrotaan mitä kaikkea eräs luokka teki 100. koulupäivänä. Kirja kokosi hyvin päivän touhut, kun samalla vertailimme mitä samaa ja mitä erilaista me olimme päivän aikana tehneet.

Kotiin lähtiessään muutama oppilas kysyi:

"Juhlimmeko me myös 200. koulupäivää?"

-----------------------

Myös viime vuonna juhlistimme silloisessa ekaluokassani 100. koulupäivää, viime vuoden teemapäivästä voit lukea täältä.