Suomi ja SIbelius

Sibelius-jakso päättyi itsenäisyyspäivä-juhlaan, joka oli koulussamme myös Sibelius 150v.-juhla. Tähän kirjoitukseen olen vielä koonnut jakson lopussa Sibeliukseen ja Suomeen liittyviä juttuja.

Alakoulun aarreaitassa julkaistu Anna-Kaisa Kauralan Sibelius-räppi oli luokassamme ihan hitti! Sitä on räpätty moneen otteeseen.

Yksi kasi kuus ja viis

syntymävuosi Jannen siis.

Syntymäpaikka Tavastehus,


lahjaksi annettu musikaalisuus.

Kertosäe:

Sibelius Sibelius

meille melko uus tuttavuus

Sibelius Sibelius

Suomen suurin kuuluisuus

Sibelius pisti nuotteja pinoon,

silloin ei mennyt mikään vinoon.

Lauluja, biisejä, onhan noita,

seitsemän on niitä sinfonioita.

Kertosäe

Kaksi nolla yks ja viis

juhlavuosi on nyt siis.

Sibelius oli jäätävä nero,

Jos et usko, oot ihan zero!

Kertosäe

(Anna-Kaisa Kaurala)

Sibelius-räpin lisäksi lauluohjelmistoomme kuului Maamme-laulu sekä Jukka Salmisen "Nostetaan lippu salkoon". Laulun sanat tosin kaipaisivat hieman päivitystä, sillä olen itse laulanut tätä laulua ekaluokalla, jolloin Suomi täytti 75v. Nykyisille oppilaille isoisän voisi jo korvata isoisoisällä :)

Nuotit kappaleeseen löytyy Jukka Salminen ja lapset
Lastenmaa-lauluja nuottivihkosesta.

Timo Koivusalon ohjaama Sibelius-elokuva on kokonaisuutena 3. luokkalaisille liian raskassoutuinen, mutta hyödynsin Sibelius-elokuvan kohtausta, jossa Finlandian esittäminen konsertissa on kielletty ja käsiohjelmiin painetaan Finlandian tielle Fantasia. Konsertissa on yleisö yhtyy Finlandiaan ja nousee omalla tavallaan kapinaan Venäjää vastaan. Kohtaus kestää n. 4min.

Oppilaat tunnistivat heti kappaleen Finlandiaksi ja tämä kohtaus antoi meille hyvän pohjan keskustelulle itsenäisyyspäivästä ja miksi sitä vietetään. 

Kyseinen kohtaus ei ole historiallisesti täysin paikkansa pitävä, sillä Finlandia sanoitettiin vasta vuosia myöhemmin, mutta en antanut sen tässä häiritä.

Teimme yhdessä itsenäisyyspäivän traditioista käsitekartan vihkoihin ja lopuksi kerroin selityksistä, joita liittyy ikkunalla itsenäisyyspäivän iltana poltettavien kahden kynttilän taustalle. Selitys jääkärien turvapaikasta tuntui olevan oppilaille mieluisin :)

                                          

Itsenäisyyspäivään kuvistyönä teimme perinteisen painamalla tehdyn kynttilätyön. Vaikka olen tehnyt aiemmin työtä eskareiden ja ekaluokkalaisten kanssa, niin riitti siinä haastetta 3. luokkalaisillekin. Kärsivällisyys, jota koko paperin näyttäminen pelkästään painamalla, oli monella oppilaalla koetuksella.

Moniste on pdf-muodossa täällä.

Oppilaiden vihkoihin tuli itsenäisyyspäivästä tietoa sanelun muodossa, jonka erityisopettaja teetti ja jotta saimme arviointimateriaalia sekä mahdollisuuden vertailla oppilaiden kirjoittamisen kehittymistä syksyn aikana. Lisäksi oppilaat tekivät luetun ymmärtämisen tehtävän ja lukivat yllä olevan tekstin itsenäisyyspäivästä ja vastasivat sen jälkeen kysymyksiin.

Koska luokallani on paljon S2-oppilaita ja oppilaat joutuivat työskentelemään tekstin parissa itsenäisesti, oli apuna lauseen alut helpottamassa kokonaisen lauseen muodostamista.

Sukellus Sibeliuksen maailmaan (osa 1)

Marraskuun teema luokassamme on Sibelius, teeman parissa työskennellessämme pääpaino on musiikin ja äidinkielen opetussuunnitelmien sisällöissä, mutta myös muita oppiaineita on sisällytetty teemaan.

Kipinä Production IhmeSibelius-hanke

Ihme Sibelius-konsertti Sello-salissa aloitti teeman parissa työskentelyn. Eeva-Leena Pokelan ja Sibelius-akatemian lastenmusiikkikurssin opiskelijoiden toteuttama konsertti johdatti meidät retkelle Sibeliuksen lapsuuden maisemiin. Valtaosa konsertti vieraista oli eskari - 1. luokkalaisia ja hieman minua jännitti, olenko tuonut 3. luokkalaiseni liian lapselliseen konserttiin, mutta siitä ei ollut huolta. Konsertti oli aivan loistava ja imaisi myös 3. luokkalaiset mukaansa!

Kipinä Productionin IhmeSibelius-hankkeeseen kuuluivat kouluille tarjottavat
työpajat konsertin jälkeen.

Konsertin jälkeen tuli kaksi IhmeSibelius-konsertin esiintyjistä pitämään meille tunnin mittaisen työpajan. Tunnin työpajassa teimme metsän ääniä, sävelsimme oman "metsäsinfonian", harjoittelimme rytmiikkaa ja tutustuimme soittimiin. Työpaja oli yhtä loistava kuin itse konserttikin, vilkas 25 oppilaan luokkani keskittyi koko tunnin ajan loistavasti musisointiin!

Konsertti ja sen jälkeen pidetty työpaja toimivat erinomaisena lähtölaukauksena koko marraskuun kestävään Sibelius-teemaan, parempaa motivointi teemalle en voisi keksiä! Omassa luokassamme lähdimme syventämään aihetta Tapani Baggen Hämeenlinnan Janne-kirjan avulla, joka on sekoitus satu- ja tietokirjaa. Kirjan alussa kerrotaan kuinka Janne lapsena istui raidallisella räsymatolla äidin taffelipianon alla ja kuinka hän näki musiikin väreinä. 

Mekin lähdimme tutkimaan musiikkia väreinä raidallista räsymattoa tutkien. Olemme soittaneet jo kuukauden verran luokassa nokkahuilua, tähän asti olemme soittaneet ulkomuistista ja opettajan soittoa matkien. Nyt annoin ensimmäistä kertaa sävelille nimet tai siis värit. Kävimme yhdessä läpi mikä on vihreä (H), keltainen (A), musta (G) ja ruskea (D) (värit vastaavat kuvionuottien väristystä). Kun nämä oli käyty läpi tutkimme kuvassa ylhäällä olevaa räsymattoa ja pohdimme miten sen voisi soittaa. Räsymattoon kätkeytyi oppilaille jo hyvin tuttu "Koko vuosi on kuin piiri"-laulu, jonka osaamme jos soittaa erittäin hyvin ulkomuistista. Olin myös tehnyt oppilaille kaksi muuta mattoa, joita tutkimme yhdessä. Näissä matoissa oli paljon sellaisia värejä, joita emme olleet vielä huilulla opetelleet, joten kokeilimme luokkaan tuomillani ksylofoneilla miten nämä matot soivat. Soittimiin olin kiinnittänyt kuvionuotti-tarrat. Ja kappas vain, räsymatoista paljastui tuttu "Tuiki tuiki tähtönen"-laulu!

Ylemmästä matosta paljastui oppilaille jo hyvin tuttu Koko vuosi on kuin piiri-laulu ja
alemmista muodostui Tuiki tuiki tähtönen.

Tässä vaiheessa oppilailla oli tietenkin jo kova halu oppia miten punainen, sininen ja harmaa raita soitetaan huilulla. Siispä väritimme jokaiselle oppilaalle vihkoon huilun sävelten otteet kuvionuottien värein. Alla oli perinteisellä nuottikirjoituksella vastaavat sävelet.

Läksyksi oppilaat saivat sävellystehtävän, jokainen väritti kuvionuottien väreillä oman mattonsa. Aika moni oli kokeillut kotona myös mattonsa soittamista.

-----------------------

Hämeenlinnan Janne- kirjassa kerrotaan kuinka Sibelius nuorena vaelteli Hämeenlinnan Hattelmalan harjulla, joka yhden tarinan mukaan on saanut nimensä Hatta-peikoin mukaan. Mielikuvitusrikas Sibeliuskin näki retkillään metsässä milloin mitäkin satuolentoja. Kirjoitimme vihkoihin pienet tarinat Hatta-peikon kohtaamisesta. 

Saman pistetyöskentelyn aikana oppilaat kokosivat Sibelius-ristikkoon jo oppimiamme asioita Sibeliuksesta, yhdellä pisteellä koulun kirjastossa oppilaat lukivat omia kirjojaan ja musapisteellä oppilaat saivat harjoitella omien sävellystensä soittamista laattasoittimilla.

Teachers Cornerissa luodun ristikon löydät pdf:nä täältä.

------------------------

Miten Jannesta tuli Jean Sibelius? Siitäkin kerrotaan Hämeenlinnan Janne-kirjassa, luimme tapahtumasta kirjasta ja lisäksi kerroin oppilaille omalla mielikuvituksellani väritetyn jännityskertomuksen siitä kuinka Janne isoäidin vintiltä löysi vanhan merimiesarkun ja sieltä sedän vanhat käyntikortit. Käyntikortti ei ollut monellekaan 3. luokkalaiselle tuttu sana, joten sekin sana piti avata.

Teimme saneluralli-harjoituksen, jotta jokaisen oppilaan vihkoon tulisi taas myös lisää tietotekstiä Sibeliuksesta. Oppilaat jakaantuivat pareihin ja he jakoivat roolit: toinen kirjoittaa ja toinen sanelee. Sanelija kävi käytävässä lukemassa sopivan pätkän toista allaolevista teksteistä, tuli luokkaan ja saneli parilleen mitä oli lukenut. Sen jälkeen hän haki taas seuraavan pätkän tekstiä. Kun koko teksti oli kirjoitettu osat vaihtuivat ja toinen parista saneli eri tekstin parilleen.

Tehtävätyyppi on erinomainen muistiharjoitus, aika monta kertaa oppilaat kääntyivät ovelta takaisin, kun jo unohtivat mitä olivat lukeneet. 

-------------------

Sibelius-teeman läksyt annoin oppilaille kerralla. Alla olevan monisteen jokainen liimasi vihkoonsa ja oppilaat valitsevat joka viikko kaksi tehtävää, jotka tekevät teemavihkoihinsa. Valinnan varaa siis on hieman, eikä kaikkien tarvitse tehdä kaikkia tehtäviä. Mutta nyt on tarjolla lisätehtäviä niille, jotka haluavat tehdä enemmän.

Sibelius-jakson läksyt löydät pdf:n täältä.

Läksytehtävänä on mm. tunnistaa allaolevalta padlet-seinältä soittimet ja etsiä niille sanakirjan avulla englannin kieliset nimet. Halutessaan oppilas voi kääntää soitinten nimet vielä kolmannellekin kielelle, tässä kaksikielisillä oppilaillani on mahdollisuus hyödyntää omaa äidinkieltään. Ja samalla sanakirjan käyttö tulee tutuksi, on se sitten perinteinen tai nettisanakirja, jota oppilaat käyttävät.

Ihanaa on ollut huomata kuinka oppilaani ovat ymmärtäneet kauniin vihkotyön merkityksen.