Aaro-orava ei saa unta (U-kirjain)

U-kirjain oli vaikea, kun mietimme Tanjan kanssa sopivaa kuvakirjaa. Päädyimme lopulta uni-teemaan, joka näin syksyllä on tärkeä, sillä yhtä jos toista meistä väsyttää. Mélanie Wattin Aaro-orava -kirjat ovat huikeita! Aaro-orava on hiukan neuroottinen tapaus ja hän tuntuu maalailevan aina pahimmat mahdolliset tapahtumat tapahtuvaksi. Siksi tarvitaankin aina suunnitelma, niin nytkin. 

Aaro-orava ei uskalla nukkua, koska se pelkää lakritsihirviöitä, kelju keijuja, yksisarvisia, haamuja ja lepakoita. Pitää siis laatia suunnitelma ja hankki banaaninkuoria, joihin lakritsihirviöt kompastuvat, siirappia, johon yksisarvinen jää kiinni, tuuletin pelästyttämään aaveet ja niin edelleen. 

Laadimme jälleen kuvasanaston kirjaan liittyen. Tällä viikolla halusin käyttää kuvasanastoa laajemmin ihan kaikkien oppilaiden kanssa. Niinpä aiempien viikkojen tavutustehtävien lisäksi teimme kuvasanastolla seuraavanlaisia harjoituksia:

- Mitä sanaa ajattelen, jos ensimmäinen tavu on...

- Mitä sanaa ajattelen, jos viimeinen tavu on...

- Mitä sanaa ajattelen, jos sen yläpuolella on lepakko?

- Mitä sanaa ajattelen, jos se on kartion ja siirapin välissä?

- Luen ensimmäisen sarakkeen sanat, minkä sanan jätän sanomatta? Orava, painajainen, laktritsi, palosammutin.

- Jos vaihdat mielessäsi yksisarvisen ja keijun paikkaa, mikä sana nyt on yksisarvisen alapuolella?

Lisäksi tein luokkani sujuville lukijoille alla olevan kuvan mukaisen luetunymmärtämisen harjoitteen kuvasanaston sanoista. Tehtävä toimi hyvin. 

Mörkö-peliä pelattiin tietenkin myös tällä viikolla. Lisäksi keksin uuden peli-idean myrkkysieni-peliin. Myrkkysieni-pelin perusversiossa Pelaajan katsellessa muualle, muut valitsevat myrkkysienen pöydällä olevista korteista. Pelaaja kääntyy ja alkaa nostaa kortteja pöydältä, kunnes osuu myrkkysieneen. Pelaajan nostaessa lappuja pöydältä, sanoivat muut pelaajat kuorossa aina sanan viimeisen tavun. Paitsi kun pelaaja nostaa myrkkysienen, sanotaan "myrkkysieni" ja lappujen nostelija vaihtuu. 

Perinteisenä maanantailäksynä oli jälleen kerran keksiä viisi u-kirjaimella alkavaa asiaa ja piirtää niistä kuvat. Tiistain jakotunneilla kirjoitimme tietokoneilla. Aloittelevat lukijat sanoja, sanatason lukijat helppoja virkkeitä (minulla oli onni saada heidän kanssaan 2. luokan oppilaita otona luetuttamaan ekaluokkalaisia ja auttamaan kirjoittamisessa) ja sujuvien lukijoiden porukka kirjoitti tällä viikolla Aaro-oravan unettoman yön tehtävälistan. Opettelimme siis tekemään käskylauseista. Käskylauseissa piti esiintyä aina tuo oppilaan keksimä u-kirjaimella alkava sana. Virkkeistä tulikin hauskoja: "Hämää vihollista unikaverilla." "Mene uimarantaan uimaan." "Paista viholliset uunissa." 

U-viikolle en suoraan keksinyt mitään sopivaa uneen liittyvää laulua, joten lauloimme Tuiki tuiki tähtönen-laulua sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi "soitimme sormella" kappaletta laulupiirtämis-menetelmää mukaillen (harjoitus ei ole itse keksimäni, vaan Espoon aikainen Niina-kollegani teki oppilaille vastaavan harjoituksen). 

Musatunnilla myös keskityttiin kuuntelemaan klassista musiikkia, valitsin jonkin daydream melodies-videon tunnin taustalle soimaan ja oppilaat saivat kuvittaa kuunnellessaan mitä heille tulee musiikista mieleen tai piirtää jonkin muistamansa unen. 

Siksak-kuviota soitettiin tui-ki tui-ki ja kaksi pallo painettiin
tähtö-nen laulettaessa. 

Ajatuksenamme on sitoa yksi viikon matikan tunneista käsiteltävään tarinaan. Aaro-oravaan liittyviä tehtäviä ei kauaa tarvinnut miettiä Opettajan tienviitasta kuluvan viikon tehtäviä selatessa. Tällä viikolla tutustuttiin lukuihin 0-10, joten käytössä oli kuinka monta purkit. Oppilaat tekivät Aaro-oravan apuna inventaarion niistä tarvikkeista, jotka Aaro-orava oli luetellut pelastussuunnitelmassaan. Tarvikkeet olivat tulostettuina kuvina, jotka oli leikattu korteiksi. 

Koska minä ryöväsin tähän tehtävään hieman aikaa suomen kieleltä, tein vastauslomakkeen siten, että oppilaan piti lukea tai päätellä alku- ja loppuäänteen perusteella mihin kukin tavara tulee merkitä. Lukumäärä piirrettiin ensin palloina ja sen jälkeen sai kirjoittaa luvut numeromerkeillä, jos osasi. 

Lukuihin tutustumista oli myös "romulaatikko"-harjoituksessa. Käytävässä oli laatikko, jossa oli erilaisia pikkuesineitä kutakin aina kymmenen. Pisteellä työskenteli samanaikaisesti kuusi oppilasta, kahdessa kolmen oppilaan ryhmässä. Ryhmällä oli pino lukukortteja. Ensimmäinen ryhmästä nosti kortin, katsoi siinä olevan luvun, asetti kortin pöydälle ja kävi hakemassa käytävän laatikosta joitain esineitä kortin luvun verran. Hänen palattuaan oli seuraavan oppilaan vuoro tehdä samoin. Oppilaan piti siis painaa mieleen lukumäärä, mutta myös mitä esineitä oma ryhmä on jo käyttänyt. Samoja esineitä ei nimittäin saanut olla kuin yhden luvun kohdalla. Tehtävän edetessä tehtävä siis vaikeutui, kun muistamista tuli enemmän. 

Miten tämä siis liittyi Aaro-oravaan? No, nämä rakennelmat olivat tietenkin Aaro-oravan puunsa ympärille rakentamia esteitä. Jutustelimme tehtävän lopuksi vielä miten mikin esine hämää Aaro-oravan vihollisia. Punaisista tikuista sai kuulema sähköiskuja, mansikat nukuttivat yksisarviset ja ankat vaakkuivat niin kovaa, että viimeisetkin viholliset katosivat näköpiiristä. 

Rakentelupisteellä testattiin Aaro-oravan laatimia pohjapiirrustuksia erilaisista pesäpuun ympärille rakennettavista muureista. Niin sisällä tarinassa jo oltiin, että oppilaiden rakentaessa muureja tuli heti palautetta siitä kuinka jokin muuri on huono ja toinen hyvä. Huonoa olivat ainakin aukot, joista yksisarvisten on helppo hypätä muurin yli. 

Samat kuinka monta-purkit otettiin käyttöön vielä seuraavalla tunnilla ja nyt olin hieman muuttanut esineiden lukumääriä ja lisännyt purkkeihin banaaninkuorien lisäksi lakritsihirviöt, joiden oli tarkoitus kuoriin kompastua, kelju keijut leivospurkkiin jne. Kertasimme aiemmin viikolla jo harjoiteltua vertailua. Oppilaat asettivat hirviöt ja niiden houkuttimet/häätäjät vierekkäin jonoihin ja tutkivat kumpia on enemmän. Jäätelötikku asetettiin jonoon siihen kohtaan, jossa on yhtä paljon. Näin tikun yläpuolelta oli helppo lukea eron suuruus. Näppärästi oppilaat jo alkuviikon kokemuksella vertailivat molempiin suuntiin: Lakritsihirviöitä on yksi enemmän kuin banaaninkuoria. Banaaninkuoria on yksi vähemmän kuin lakritsihirviöitä. Kukin tilanne kirjattiin myös vihkoon pallerotorneina. 

Ympäristöopin tunnilla käsittelimme myös unta ja jaksamista. Oppilaat olivat vanhempien kanssa läksynä täyttäneet aiemmin viikolla Neuvokasperhe-sivuston monisteen, jossa pohdittiin omaa nukkumista. Johdantona tuntiin katsoimme Maltti ja Valtti Homma hanskassa: nukkuminen -videon YleAreenasta. Videon jälkeen juttelimme oppilaiden kotona pohtimista kysymyksistä. 

Sen jälkeen oppilaat saivat ryhmittäin Aaro-orava ei saa unta-kirjasta monistetut kortit, joissa oli hyvän ja huonon unen vaikutuksia. Ryhmissä oppilaat luokittelivat kortit hyvän ja huonon unen seurauksiin. Tunnin lopuksi oppilaat tekivät samoista korteista leikkaa-liimaa-askarrellun monisteen, jossa he vetivät viivoja kuvista joko huonon tai hyvän yönunen seurauksiin. Hyvät unet vedettiin vihreällä, huonot punaisella. 

Aaro-orava sai kyllä kaikkien oppilaiden sympatiat huonon nukkumisensa vuoksi. Jotta Aaro-orava voisi nukkua jatkossa paremmin, piirsimme unisiepparit alla olevan videon ohjeistuksella. Unisieppari olikin monelle oppilaalle tuttu, sillä aika monen kotoa sellainen löytyi. 

Liikunta, matikka ja ympäristöoppi yhdistyivät viikon suunnistustunnilla. Jatkoimme vielä valokuvasuunnistuksen parissa, mutta siirryimme koulun pihasta läheiseen liikennepuistoon. Rasteilta löytyi tietoiskuja oravista ja kysymys, johon piti suullisesti vastata. Tietotekstin lisäksi jokaisessa kortissa oli tammenterhoja. Oppilaat painoivat mieleensä myös tammenterhojen lukumäärän ja näyttivät ennen uuden rastin saamista sormilla kahta kättä käyttäen, esimerkiksi kolma ja kaksi, jos tammenterhoja oli viisi. Eli harjoittelimme jo lukujen eri nimiä tässä tehtävässä. 

Suunnistuksessa oppilaat työskentelivät jälleen eka-tokaluokkalaisten pareina, joten jokaisesta parista löytyi aina joku, joka varmasti osasi lukea. 

Materiaalilinkit:

Aaro-orava teksti - lukuläksy

Aaro-orava kuvasanasto

Aaro-oravan suojautumisvarustus - kuinka monta purkkeihin

Kuinka monta-purkkien vastauslomake

Aisu-mörköpeli

Orava-suunnistus

Ensi viikko onkin väliviikko, sillä emme etene uuteen kirjaimeen vaan kertaamme jo opittuja kirjaimia. Työskentelemme syksyteeman parissa ensi viikon. 

 

Sininen saapas (s-kirjain)

 S-kirjainta lähdimme opiskelmaan Sininen saapas-sadun avulla. Sininen saapas on itse kehitetty mukaelma unkarilaisesta kansansadusta Rukkanen. Tarinassa isoisä pudottaa metsästä palatessaan sinisen saappaansa maahan. Paikalle tulevat yksi kerrallaan sammakko, siili, sisilisko, susi ja saukko ihastelemaan saapasta ja päättävät muuttaa saappaaseen asumaan. Tarinan lopussa isoisä palaa etsimään saapastaan ja pyllähtää säikähdyksestä sammalikkoone eläinten sinkoillessa ulos saappaasta. 

Viikon aikana opiskeltiin siis s-kirjainta, mutta tutustuttiin myös tarkemmin tarinassa esiintyneisiin eläimiin. Lisäksi matikassa tarinan teemassa mitattiin matkaa saappaasta metsän ja isoisän metsästä keräämän saalin massaa. 

Viikon tarinassa oli jälleen hyödynnetty Ateljee-menetelmän ajatusta kokonaisen tekstin lukemisesta. Keltaiset tavut osasivat lukea kaikki oppilaat ja sinisiä tavuja tai sanojakin aika moni viimeistään loppuviikolla. Kukin oppilas sai lukea jälleen omalla tasollaan. 

Sujuvien lukijoiden kanssa harjoittelimme lukemisen strategiana eläytymistä. Mallintamisen jälkeen oppilaat valitsivat tarinasta jonkin vuoropuhelu-osion ja lukivat sitä monta kertaa yrittäen eläytyä äänellään siilin tai sammakon rooliin. Harjoittelimme myös saamaan ääneen innostusta eläinten ihastellessa "Upea asunto!" tai kutsuessa ihastelijat asumaan saappaasen "Tule vain!"

Lukuläksyn voit tulostaa kokonaisuudessaan täältä. 

Tuttuun tapaan maanantain läksynä oli keksiä s-kirjaimella alkavia sanoja ja piirtää niistä kuvat. Tiistain jakotunneilla tietokoneella kirjoitettiin sanoja ja virkkeitä. Aloittelevat lukijat kirjoittivat sanoja makustellen sanassa kuuluvia äänteitä. Sanatason lukijat ovat ottaneet viikon aikana hurjan loikan. He kirjoittivat sanoja niin omatoimisesti, että ehdin jokaisen kanssa kirjoittaa ainakin yhden kahden sanan virkkeen. Sujuvien lukijoiden porukan kanssa opeteltiin taas uutta. Koska tarinassakin oli vuoropuhelua, teimme mekin pientä vuoropuhelua kysymyksen ja vastauksen muodossa. Opettelimme muodostamaan kysymyksiä, kirjoittamaan niitä sekä vastaamaan kokonaisella virkkeellä. 

- Miltä sipuli maistuu?

- Sipuli maistuu hyvältä.

- Missä saapas on?

- Saapas on imurissa. 

Tarinaan liittyvä sanasto oli jälleen koottu monisteelle. S2-oppilaalle moniste toimi tukisanalistana, muille oppilaille tavutusharjoituksena. Eli aikaisempien viikkojen tapaan nämäkin sanat ensin taputettiin parin kanssa ja asetettiin nappeja sanojen viereen yhtä monta kuin sanassa on tavuja. Myöhemmin jokainen tavutti samat sanat itsekseen ja piirsi tavujen verran palloja kuvan alla olevaan laatikkoon. 

Kuvasanaston voit tulostaa täältä.

Matikassa mittasimme matkaa saappaasta metsään eläinten rynnätessä karkuun isoisän palatessa etsimään saapastaan. Aluksi oppilaat etsivät kunkin eläimen askelia vastaavat värisauvat. Sen jälkeen matka saappaasta metsään mitattiin jokaisen eläimen askelillä. Kävi ilmi, ettei suden tarvinnut ottaa kuin kaksi loikkaa saappaasta metsään, mutta sisiliskon piti ottaa 12. 

Monisteelle oppilas väritti askelen pituutta vastaavan värisauvan ja piirsi yhtä monta palloa kuin kukin eläin otti askelia. 

Tehtävän lopuksi kävimme jälleen yhteistä keskustelua:

- Mikä eläin käveli pisimmän matkan? Entä kuka lyhimmän?

- Venyikö paperiin piirretty polku tai kutistui mittaamisen aikana?

Oppilaat selvästi oivaltavat sen, että lyhyitä askelia tarvitaan enemmän ja pitkiä vähemmän. Mutta haksahtavat edelleen kysyessäni kuka käveli pisimmän matkan. Vähitellen osa oppilaista osaa sanoittaa ajatuksen, että matka on yhtä pitkä kaikille, askeleita on vain eri määrä. 

Mittaamismoniste löytyy täältä. 
Tarkistathan ennen käyttöä viivottimella, ettei tulostimesi
vääristänyt janan ja värisauvojen pituuksia. 

Mittasimme myös massaa, sillä pitihän isoisän metsästä keräämä saalis punnita. Oppilaat työskentelivät 3-4 oppilaan ryhmissä. Jokaisella oppilaalla oli oma moniste, ryhmällä yhteinen tasapainovaaka, kuusi pientä pussia sekä värisauvoja. Aluksi ryhmät pussittivat isoisän saaliin monisteen ohjeen mukaan: neljä tummansinistä sauvaa mustikoiksi yhteen pussiin, kahdeksan ruskeaa sauvaa herkkutateiksi toiseen ja niin edelleen. Lisäksi jokainen oppilas sai kaksi liparetta, josta löytyi mustikoiden, tattien, kantarellien, keppien ja muiden isoisän keräämisen asioiden kuvat. Nämä pikkukuvat liimattiin monisteen tasapainovaakoihin oppilaiden punnitusten mukaisesti. 

Värisauvat oli pusseissa ja oppilaat punnitsivat ja vertailivat massoja: Tatit painoivat enemmän kuin puolukat. Siispä sakset käteen ja liimaamaan tasapainovaakaan tatit maata koskettavaan päätyyn ja puolukat keikkumaan ilmassa saman vaa´an toisessa päässä. Pian huomattiin mustikoiden ja puolukoiden painavan yhtä paljon, joten ne saattoi sijoittaa tasapainossa olevaan vaakaan. 

Jotta se nopeinkin oppilas saisi loppuun asti pähkäilyä, oli monisteen alalaidassa kaksi tasapainossa olevaa vaakaa. Toiseen löytyikin nopeasti, että mustikat ja puolukat painavat saman verran. Toiseen vaakaan tarvittiin sen sijaan toiselle puolelle kaksi saalispussia, mikä olikin jo haastavampi juttu, mutta antoi näin aikaa hitaimmille tehdä tehtävää ilman, että opettajana täytyy olla jo keksimässä valmiille uutta puuhaa. 

Punnitsemismoniste löytyy täältä.

Lukumäärien laskemista ja luetun ymmärtämistä oli myös teemaan sopivassa iSpy-monisteessa, jonka askartelin Canvalla. Moniste löytyy täältä. Tätä monistetta ei tehty matikan tunnilla, vaan se oli lisätehtävä  muun toiminnan ohessa. Lukutaitoiset harjoittelivat luetunymmärtämistä ja lisähommaa kaipaava lukematonkin oppilas saattoi työskennellä lukumäärien laskemisen parissa. 

Tämäkin hyväksi todettu tehtävätyyppi oli käytössä
 tällä viikolla. Tulosta moniste täältä. 

Tarinassa esiintyviin eläimiin tutustuimme katsomalla YleAreenasta löytyvistä eläinvideoista muutaman. Neljän minuutin videot toimivat erinomaisesti. Katselun jälkeen keskustelimme opitusta ja opettaja kirjasi taululle oppilaiden havainnot käsitekartaksi. Katsoimme videoista kaksi, tässä kuitenkin vinkit kaikkiin eläinvideoihin.

Siili (8 min) YleAreena

Saukko (4 min) YleAreena

Sammakko (4 min) YleAreena

Sisilisko (3 min) YleAreena

Susi (3 min) YleAreena

Lisää tietoa eläimistä opimme suunnistuksen muodossa. Teimme yhteistyötä 2. luokkalaisten kanssa. Ohjelmassa oli valokuvasuunnistusta. Eka- ja tokaluokkalainen muodostivat parin. He etsivät kuvassa näkyvän rastin, lukivat lyhyen tekstin eläimestä ja pohtivat vastauksen tekstin lopussa olevaan kysymykseen. Vastaus kysymykseen kerrottiin opettajalle ennen seuraavalle rastille lähtöä.

Rastit löytyvät täältä.

Perjantaina luontokoulussa oli ohjelmassa sanataidetta samoista eläimistä. Runoilimme Runomatkaopas-kirjan ohjeiden mukaan jossittelu-runoja ja eläinrunoja. Jälleen teimme yhteistyötä tokaluokkalaisten kanssa. Runoja rustattiin kolmen oppilaan porukoissa siten, että ryhmässä oli aina vähintään yksi 2. luokkalainen, joka toimi kirjurina. 

Runojen kaavat olin kirjoittanut A3-paperille (ja sijoittanut karttapussiin). Näin oppilaiden oli pienissä ryhmissä helppo sepittää runoja. 

Metsässä tutustuimme myös mandaloihin. Katselimme iPadilta ideoita muutamista luonnonmateriaaleista tehdyistä mandaloista ja sen jälkeen oppilaat alkoivat rakentaa omia metsämandaloita. Tehtävää ohjannut koulunkäynninohjaaja kertoi, että aluksi idean hahmottaminen oli osalle oppilaista vaikeaa, mutta kun mandala laitettiin yhdessä alkuun alkoi myös idea hahmottua. 

Kolmannella tehtäväpisteella harjoitettiin muistia ja kerrattiin marjojen ja sienien nimiä. Alla olevat kortit asetettiin riviin ja opettajan osoittaessa kuvaa oppilaat sanoivat kuinka monta ja mitä kuvassa on. Esimerkiksi "Kahdeksan kärpässientä, kymmenen puolukkaa, kuusi mustikkaa, seitsemän karvarouskua, viisi herkkutattia, yhdeksän kantarellia." Sitten sama setti sanottiin ääneen alusta loppuun. 

Tämän jälkeen opettaja käänsi yhden korteista kuvapuoli alaspäin ja jälleen lopotettiin yhteen ääneen sama setti eteen- ja taaksepäin. Yksi kerrallaan kortit kääntyivät nurinpäin, mutta silti korttien kuvat ja lukumäärät pysyivät mielessä. Kun kaikki kuvat oli nurinpäin, vaihdettiin vielä muutamien korttien paikkaa ja edelleen piti muistaa järjestys. Ei helppo tehtävä, mutta kun vastaavia on harjoiteltu (tosin aiemmin ilman lukumäärää) onnistui tämänkin hienosti. 

Koululla käytin vielä samoja kortteja lukumäärän vertailuun (VaNe Opettajan tienviitta 1a sivu 73 tapaan). 

Nämä lukumäärä kortit löytyvät täältä.

Tässä pääpiirteittäin s-viikon touhuja, ainakin niitä, jotka poikkeavat oppikirjaan sidotuista touhuista. Kysymyksiä on herännyt kuinka paljon aikaa menee oppituntien valmisteluun. Toki enemmän kuin oppikirjaan sidottuun opetukseen, mutta koska teemme tätä työtä yhdessä Tanjan kanssa puolittuu työmäärä. Lisäksi nyt kun moneen monisteeseen on valmiit pohjat ja vain sisältö pitää vaihtaa, nopeutuu homma.

Kiitos yhteistyöstä Tanja!

Loppuun vielä muutamia eläinrunoja...

Laiva on lastattu! (Aarresaari 2. lk, osa 1)

                       

Aloitimme syksyn merirosvo-teemalla ja kehyskertomuksena teemalle toimii Mauri Kunnaksen Aarresaari-kirja. Teeman suunnittelimme yhdessä Tanja Törnin kanssa, hän toteuttaa teemaa omassa 3. luokassaan hieman haastavammilla tehtäväversioilla. Merirosvo-teeman tavoitteena on kerrata 1. luokalla opittuja asioita ja kartoittaa oppilaiden taitoja kesän jäljiltä, toki opitaan myös uusia asioita. Merirosvo-teemaan sisältyy niin matikan, suomenkielen, kuvataiteen ja käsityön sisältöjä. 

1. koulupäivä

Tarinan alussa vanha merikapteeni tulee Jimin äidin majataloon. Pian merikapteeni saa kuitenkin mustan merkin ja tiedon, että kapteeni Flinkin aarrekartta tullaan hakemaan kello kymmeltä illalla. Merikapteeni kuitenkin kuolla kupsahtaa pelosta (vai rommista?) ennen kello kymmentä.

                                     

Koska Jimin tehtävänä oli tarkkailla lähiympäristöä, mekin herättelimme havainnointitaitoa kesäloman jäljiltä. Leikimme Kaikki merirosvot laivaan-leikkiä. 

Kaikki merirosvot laivaan-leikissä luokan matot olivat laivoja ja jotta laivoista eivät merirosvot putoa, otettiin avuksi vielä twist-nauhat. Opettajan ohjeen mukaan laivaan pääsivät esimerkiksi merirosvot, joilla on punainen paita. Yhdessä mietimme millaiset merirosvot eivät päässeet laivaan. 

Ulkona leikimme ensimmäisenä päivänä myös Kuka pelkää merirosvoa-leikkiä, Pommi ja kilpi-leikkiä ja Kaikki merirosvot laivaan-leikin ulkoversiota. 

Pommi ja kilpi-leikissä jokainen valitsi itselleen pommin ja kilven luokkakavereiden joukosta, pommista piti pysyä mahdollisimman kaukana ja kilpi pitää koko ajan itsen ja pommin välissä. 

Kaikki merirosvot laivaan-leikin ulkoversiossa kapteeni huusi leikkialueen keskeltä haluavansa laivaan esimerkiksi kaikki merirosvot, joilla on lippis. Nämä merirosvot saivat mennä laivaan rauhassa (ns. vapaamatka) ja loput kapteeni yritti ottaa kiinni. Kiinni jääneet jäivät kapteenin avuksi ottamaan merirosvoja kiinni, kun huudettiin uusi määritelmä siitä, kuka laivaan pääsee.

                                              

Aloitimme heti kellon aikojen kertaamisen. Olin kopioinut oppilaille valmiiksi Varga-Neményi-menetelmän Opin kellonaikoja-vihkon. Meillä ei ole koulussa opetuskelloja, joten jokaisella oppilaalla oli kaksi askartelutikkua, joita aseteltiin eri kellonaikojen mukaan vihkon kellotaululle. Nopeasti tuli kerrattua viime vuodelta tasat ja puolet tunnit. Lopuksi oppilaat tekivät muutaman tehtävän tehtävävihkosta. 

Kertasimme myös avoimia lauseita ja totta/epätotta-väitteitä. Oppilaat täydensivät kirjan kuvasta opettajan aloittamia virkkeitä.

Jimin kotitalo on...

Jimin kotitalo ei... 

Jimin perhe...

Jimin perhe ei... 

jne.

Totta/epätotta-väitteissä vuorotellen esitimme kuvasta väitteitä ja muut arvioivat ovatko ne totta vai epätotta.

Jimin kotitalo sijaitsee rannalla.

Jimi kotitalo on rakennettu puusta. 

Tunnin lopuksi halusin hieman nähdä millä mallilla oppilaiden kirjoittaminen kesän jäljiltä on, joten he kirjoittivat vihkoon asioita, joita Jim kotipihassa seisoessaan näki. 

                                 

Olin hakenut kirjastosta luokkaan meille merirosvoaiheista kirjallisuutta, josta jokainen valitsi itselleen lukuläksykirjan. Elokuun lukuläksyt kirjattiin netistä löytämääni teemaan sopivaan lukupäiväkirjaan (http://candauscrew.blogspot.com/2011/08/reading-log.html)

2. koulupäivä

Tarinassa edettiin kohtaan, jossa Jim löytää merikapteenin aarrearkusta kartan ja Jim äiteineen pakenee tohtorin ja kartanon patruunan luokse. 

Koulupäivä alkoi edellisestä päivästä tutuilla ulkoleikeillä, jonka jälkeen siirryimme sisälle jatkamaan. Edellisenä päivänä Kaikki merirosvot laivaan-leikissä oppilaat itse olivat merirosvoja, mutta nyt siirryttiin abstraktion tasolla eteenpäin ja luokittelimme merirosvokorttien merirosvoja. Tein VaNen lapsikortteja vastaavat merirosvokortit meille käyttöön jaksoa varten. Kuvat kortteihin löytyivät hakusanalla "clip art pirate". Oppilaat saivat pöydälle väripaperin, joka esitti laivaa ja aina opettajan ohjeen mukaan laivaan laitettiin esimerkiksi ne merirosvot, joilla on huivi päässään.

Merirosvo-korteilla pelattiin Kaikki merirosvot laivaan-peliä,
kaappari (vrt. käenmuna) ja VaNen pupupeliä.

Leikimme myös Kaappari-leikkiä (vrt. käenmuna) tätäkin ensin oppilaiden ollessa merirosvoja ja seuraavaksi korteilla. Luokan eteen tuli aina 4-5 merirosvoa (oppilasta) kerrallaan ja yksi merirosvoista oli laivaan soluttautunut kaappari. Kysymys kuului siis: kuka ei kuulu joukkoon? Ja oppilaiden tuli perustella kuka ei kuulu joukkoon. Lähes tulkoon kuka tahansa aina ryhmästä olisi voinut olla kaappari, niin hyviä perusteluita löytyi. Sama leikki jatkui pöydissä merirosvokorteilla.

Merirosvokorteilla pelattiin myös VaNesta tuttua pupu-peliä, jossa liikuttiin opettajan väittämien mukaan eteenpäin, mikäli väite piti paikkansa oman merirosvon osalta. 

........

                          

Seuraavaksi tutkimme kirjan kuvassa olevaa aarrekarttaa ja juttelimme ylipäätään kartoista: Mistä suunnasta karttakuva on otettu? Millä värillä eri asiat on merkitty karttaan? Lisäksi huomiomme kiinnittyi kartan kulmassa olevaan ympyrään, josta lähti nuolia. Siitä lähtikin hyvä keskustelu kompasseista ja ilmansuunnista. Lähdimme yhdessä jumppaamaan ilmansuuntia: Kaikki seisoivat kädet ylhäältä kompassin viisarina eli pohjoisessa, sen jälkeen kurotettiin alas varpaisiin etelään, vasemmalta löytyi itä ja oikealta länsi. Väli-ilmansuunnatkin jumpattiin läpi ja lopuksi piirsimme yksinkertaisen kompassin vihkoon. 

......

                             

Kuvataiteen tunnilla oppilaat saivat piirtää oman merirosvokartan. Kartta tehtiin voimapaperille vahaliiduilla. Lopuksi harjoittelimme viivottimen käyttöä ja ruudutimme kartat niin, että saatoimme harjoitella opaskartan käyttöä. 

3. koulupäivä

Tarinassa edettiin siihen vaiheeseen, että aarresaarelle päätettiin lähteä, oli edessä laivan lastaus ja miehistön kokoaminen.

                              

Leikimme aamulla Laiva on lastattu-leikkiä koko luokan kesken. Lisäksi tutkimme taululle sijoitettuja sanalappuja, joihin oli kirjoitettu erilaisia aarresaarelle mukaan otettavia tarvikkeita. Samoin kuin aiemmin lastasimme merirosvoja laivaan, niin nyt lastattiin tietyt sanat laivaan ja mietittiin millä perusteella tietyt tavarat lastattiin mukaan. Sanan merkityksen lisäksi luokitteluja tehtiin alkukirjaimen, yhdyssanojen, tavujen määrän ym. mukaan. 

                             

Luokittelimme myös yhdessä mahdollisesti mukaan Aarresaarelle tarvittavia sanalappujen avulla. Luokitteluperusteena oli esimerkiksi alkukirjain, tavujen määrä, yhdyssanat ja ei-yhdyssanat jne. Opettajan valitsemissa luokitteluissa lajitteluperuste liittyi siis sanan rakenteeseen, eikä merkitykseen. 

Merkiksi jokaisesta kirjoitetusta 

sanasta oppilas teki naruun solmun.

Suomen kielen tunnilla teimme pistetyöskentelyä:

1. Opettajan ohjaamalla pisteellä lastasimme laivaa tekemällä sanelua.
2. Omatoimisella pisteellä pelattiin edellisenä päivänä pelattua pupu-peliä merirosvokorteilla. Nyt väitteet oli kopioitu lapuille ja ne olivat salaisuuspussissa, josta oppilaat vuorotellen nostivat väitteitä ja lukivat ne kaikille ääneen. 
3. Omatoimisella pisteellä jatkettiin laivan lastaamista keksimällä lisää tarvikkeita listaksi, jotka kirjoitettiin listaan. Jokainen lapsi sai pöydälle "köyden" eli vähän paksumman narun, johon sai tehdä solmun jokaisesta kirjoitetusta sanasta. 
4. Omatoimisella pisteellä oppilaat lukivat merirosvo-kirjojaan. 

......

Ruudukkoon sijoitettiin pelastusrengas, uimapatja, papukaijan

pikkupaatti, soutuvene ja merirosvolaiva. Sen jälkeen alkoi

vastustajan merirosvolaivaston upotus.

Koska olimme edellisenä päivänä harjoiteelleet opaskartan käyttöä aarrekartan yhteydessä, pelasimme laivanupotusta ja jatkoimme koordinaattien harjoittelua. 

4. koulupäivä

Matikan tunnilla laivan lastaus jatkui. Laivaan oli varattava riittävästi köyttä ja juomavettä, joiden määrä oli mitattava. Matikan tunnilla oli minun lisäkseni samanaikaisopettaja läsnä.

Miten olenkaan selvinnyt yli 10 vuotta luokanopettajana ilman uima-allasta?
Aivan täydellinen vesileikkeihin sisätiloissa!

• Opettajan ohjaamalla pisteellä mitattiin vesipullojen tilavuutta ja tutustuttiin desilitraan. Olin varannut pisteelle eri kokoisia vesipulloja, joiden tilavuus mitattiin desilitran mitoilla ja tulos kirjattiin ylös. Pisteellä oppilaita ohjannut opettaja herätteli keskustelua siitä mikä pulloista mahdollisesti olisi suurin ja mikä pienin. Entä oliko oppilaan valitsema pullo suurempi kuin edellinen hänen mittaamansa pullo? Vai pienempi? 

                       

• Opettajan ohjaamalla pisteellä tutustuttiin senttimetriin, joka on valkoisen kuution sivun mittainen. Kappas senttimetri oli myös pikkurillin leveys! Näiden huomioiden jälkeen mitattiin värisauvojen avulla köysien (nyörin pätkiä) pituuksia. Aluksi lähdimme mittaamaan valkoisten kuutioiden avulla, mutta hyvin pian hoksasimme, että valkoisilla kuutioiden avulla mittaaminen on todella hidasta eikä kuutioita riitä pisimpien köysien mittaamiseen. Piti siis soveltaa ja nopeasti hoksasimme, että oranssit sauvat (10 cm) ovat kaikkein kätevimpiä laskemiseen.

                  

                        Valkoisilla kuutioilla mittaaminen oli työlästä, eikä kuutioita riittänyt kaikille. 

                                    Avuksi otettiin oranssit (10 cm) ja keltaiset (5 cm) värisauvat.

• Omatoimisella pisteellä 0-10 lukualueen yhteen- ja vähennyslaskua kerrattiin Coloring squared-väritystehtävien avulla. Kuvasta yllättäen muodoistui merirosvokapteeni.

                               

• Omatoimipisteellä harjoiteltiin havainnointitaitoa iSpy-tehtävämonisteen (https://www.papertraildesign.com/free-printable-i-spy-pirates-activity/) avulla. 

.........

Suomen kielen tunnilla harjoiteltiin Daily5-menetelmän mukaista parilukemista. Jokaisella parilla oli Mauri Kunnaksen Apua merirosvoja!-kirja ja he lukivat ääneen yhdessä siitä Merirosvoprinsessa Sipsu-tarinan. 

                            

Lukemisen jälkeen oppilaat tekivät parisanelun, joka oli monen mielestä todella kiva tapa tehdä sanelua ja sitä toivottiin lisää. Molemmat oppilaat saivat omat laput, joissa olevat sanat he sanelivat kaverilleen. Molemmilla oppilailla oli tietenkin eri sanat lapuissaan. Sanat oli luetun tarinan teemaan valittu ja ne olivat jalokivien nimiä, joissa mukavasti tuli myös vierasperäisiä kirjaimia.

Tunnin lopuksi parit vielä valitsivat tarinasta viisi mahdollisimman pitkää sanaa, jotka he kirjoittivat tavuittain vihkoon. 

......

Kuvataiteen tunnilla jokainen sai askarrella merirosvolaivan miehistöön oman merirosvon. Merirosvon kasvoiksi jokainen leikkasi voimapaperista ympyrän, jonka päälle leikkaa, liimaa ja piirrä tekniikalla rakennettiin merirosvon kasvot. Tarjolla on väripapereita, kreppipaperia huiviksi ja kultapaperia korvakoruksi, mutta ilmestyipä osalle merirosvoista myös kultahampaita. 

                       

Näin saatiin ensimmäisinä koulupäivinä laiva lastattua ja miehistö kokoon aarresaariseikkailua varten! Tarkemmin seikkailustamme kuulet seuraavassa blogijutussa!

Teemaan liittyviä tiedostoja olen koonnut GoogleDriveen talteen. 

Laskustrategioiden harjoittelua ekaluokalla (tuplat)

VaNessa parasta on kyllä se(kin), että opettajana voi aina oppia jotain uutta. Laskustrategiat eivät ole olleet koulutuksissa mitään minun suosikkipäiviäni, vaan mun juttu on olleet enemmänkin muut koulutuspäivät, jotka sisältävät toimintaa, pelejä ja leikkejä. Mutta niin vain on tämän lukuvuoden aikana käynyt, että minusta laskustrategiat ovat aivan ihania! 😍 Se tarkoittanee, että olen taas oppinut ja oivaltanut uusia asioita. Lisäksi olen taas pitkästä aikaa ekaluokalla ja olen päässyt työstämään laskustrategioita lasten kanssa (olin siis toki viime vuonnakin ekaluokalla, mutta etäkoulun vuoksi laskustrategioita ei pystynyt niin perusteellisesti tekemään), joten tänä vuonna niitä ollaan tehty senkin edestä. Paras palkkio minulle opettajana on, kun oppilaat hoksaavat laskutrategian idean ja innostuvat laskemaan, koska homma on niin helppoa!

 Viikon verran olemme luokassa harjoitelleet ekaluokkalaisten kanssa tuplia. Niitä on harjoiteltu omalla keholla, tuplaleikkiä treenaamalla. Tuplaleikki tehtiin viime ja tällä viikolla joka päivä jossain välissä, oli matikkaa tai ei.  Jos tuplaleikki ei ole sinulle tuttu, löytyy siitä alta video.

Tuplia on harjoiteltu viikon ajan monella muullakin tavalla. 

1. oppitunti

Peilaaminen

Peilaamista oli harjoiteltu jo pari viikkoa sitten geometria tehtävien yhteydessä, joten nyt homma sujui helposti. Oppilaat piirsivät dominopalaan valitsemansa määrän palloja, peilasivat piirroksensa ja piirsivät peilin taakse peilissä näkyvät pallot. Lopuksi dominopalan alle kirjoitettiin matematiikan kielellä esimerkiksi 3+3=6  6-3=3

Värisauvat

Värisauvoilla oppilaat etsivät sellaisia värisauvoja, jotka voi rakentaa kahdesta saman värisestä sauvasta. Rakentelun ohessa pyysin oppilaita lukemaan matikaksi löydettyjä sauvoja eli esimerkiksi 8+8=16  16-8=8.

Double trouble-peli

Double trouble-peli oli oppilaiden suosikki ja sitä pelattiin useammalla tunnilla. Peliin tarvitaan pelilauta (muovitaskun sisällä tai laminoituna), taulutussi, 10-sivuinen noppa ja 10 linkkikuutiota kummallekin pelaajalle (kahta eri väriä). Peli toimi Bump-pelin idealla. Ensin oppilaat kirjoittivat pelilaudan ympyröihin parilliset luvut. Sen jälkeen parit vuorotellen heittivät 10-sivuista noppaa. Omalla vuorollaan pelaaja kaksinkertaisti nopan silmäluvun ja peitti sen linkkikuutiolla. Mikäli luvun päällä oli jo toisen pelaajan linkkikuutio, sai pelaaja poistaa sen ja laittaa omansa tilalle. Jos pelaajan pitäisi peittää sellainen luku, jonka ruudussa jo on pelaajan oma linkkikuutio, tehdään palikoista torni. Ne luvut, joiden päällä on kaksi samanväristä linkkikuutiota, ovat lukittuja eli niitä ei voi enää vallata. Peli loppuu kun kaikki ruudut on peitetty. Pelin voittaja ratkeaa laskemalla kuinka monta lukua kumpikin pelaaja on vallannut. 

Jos haluat käyttää minun tekemääni pelipohjaa, voit ladata sen täältä. 

DoubleTrouble-pelin ohjeet löytyvät myös videona täältä.

Tuplaa se-kaboom

Lisäksi pelasimme Tuplaa se-kaboomia. Tähän kaboomin versioon tarvittiin jäätelötikkuja, joissa oli luvut 1-12. Omalla vuorollaan pelaaja nosti tikun ämpäristä ja kaksinkertaisti tikussa olevan luvun, eli nostaessaan luvun 6 sanoi pelaata 6+6=12. Mikäli käteen osui Kaboom!-tikku piti kaikki kerätyt tikut palauttaa ämpäriin. 

2. oppitunti

Toisella oppitunnilla, jonka käytimme tupliin oli vuorossa pistetyöskentelyä ja tuplien tutkimista erityisesti mittaamisen kautta. Tunnilla käytetyn oppilaan monisteen ja suklaalevyt voit tulostaa täältä. 

Lukumäärä

Kuinka monta-purkit olivat jälleen käytössä, kun oppilaat laskivat purkissa olevien helmien lukumäärän ja sen jälkeen puolittivat lukumäärän. Ennakkoon laskin kuinka monta-purkkien esineet ja varmistin, että tällä kertaa kaikissa purkeissa on parillinen lukumäärä esineitä. 

Pistetyöskentelyssä täytettyyn monisteeseen kirjattiin kaikkien helmien määrä sekä puolet helmien määrästä. 

Suklaalevyt ja pinta-ala

Suklaalevyjen avulla tutustuimme hieman pinta-alan käsitteeseen. Pisteellä oli kahdeksan erilaista suklaalevyä (tulostettuja, toiselta puolelta kontaktimuovitettuja, taittelin levyt etukäteen joka suuntaan suklaapalojen kohdalta). Jälleen oppilaan tehtävänä oli laskea kuinka monta palaa suklaalevyssä on. Kirjattuaan ylös koko suklaalevyn suklaapalojen määrän oppilas puolitti suklaalevyn taittamalla sen kahtia ja laski puolikkaassa levyssä olevien palojen määrän. Tein tarkoituksella eri muotoisia suklaalevyjä, joista osa piti taittaa vaakasuunnassa ja osa pystysuunnassa, jotta oppilaiden pitää miettiä mitä he tekevät.  

Langan pätkät ja pituus

Toimintapisteellä oli eri värisiä villalangan pätkiä. Oppilaiden tehtävänä oli mitata langan pituus, sen jälkeen puolittaa lanka ja mitata puolitetun langan pituus. 

Omalla luokallani mittaamiskokemuksia on paljon, joten tehtävä onnistui helposti. Lisäksi parilliset ja parittomat luvut on niin hyvin sisäistetty, että oppilaat osasivat tarvittaessa venyttää langanpätkän niin, että sen pituus oli parillinen luku. 

Nämäkin mittaustulokset kirjattiin paperiin: ensin langan väri, koko langan pituus ja puolikkaan langan pituus. 

Vedellä läträys ja tilavuus

Tämän pisteen jäljiltä lavuaarin edusta lainehti, mutta oppilaat olivat jälleen uusia kokemuksia rikkaampia. Toimintapisteellä oli viisi erilaista astiaa, jotka olin valinnut siten, että niiden tilavuus desilitroina on parillinen luku.

Oppilaat mittasivat desilitroilla astian tilavuuden ja puolittivat tilavuuden. Mittaustulokset kirjattiin jälleen monisteelle. 

Toisen oppitunnin lopussa teimme vielä hetken kirjan tehtäviä ja tutkimme mitä ihmettä oikein ovat melkein tuplat. 

3. oppitunti

Kolmannen oppitunnin tavoitteena oli varmistaa, että oppilaat olivat ymmärtäneet melkein tuplien idean sekä vielä drillata tuplia, jotta oppilaat osaavat ne varmasti ulkoa. 

Oppitunnilla teimme jälleen pistetyöskentelyä yhteensä viidellä toimintapisteellä. Neljä niistä liittyi tupliin, viidennellä oppilaat pelasivat matikkahmatilla lukujen 3-10 hajotelmia. 

Melkein tuplat

Hieman pienryhmästä riippuen tutkimme melkein tuplia sinipunakiekkojen avulla tai teimme suoraan töitä monisteen parissa.

Asettelin lattialle sinipunakiekkoja, joista oppilaat kertoivat minulle tuplalaskun. Lisäsin tai poistin yhden kiekon ja kysyi mikä lasku on nyt näkyvissä. Entä kuinka paljon on laskun vastaus? Hyvin oppilaat hoksasivatkin melkein tuplien idean ja saatoimme siirtyä monisteen pariin.

Kopioin Opettajan tienviitta 1b-oppaasta koko sivun tupla- ja melkein tupla-laskua. Aloitimme sarakkeesta, jossa oli melkein tuplia. Laskea ei saanut, vaan piti päätellä.

- 3+4. Mikä tuplalasku se melkein on?

- Se on melkein kuin 3+3, joka on kuusi, mutta se on yks enemmän.

Teimme yhdessä jutellen melkein tuplalaskuja. Kun kaikki olivat päässeet ääneen ja olin varmistanut melkein tuplien ymmärtämisen, saivat oppilaat tehdä laskuja omaan tahtiin sen verran, kun pisteellä oli vielä aikaa touhuta. 

Kaboom-pelit

Kaboom-pelejä oli tällä tunnilla kahdella pisteellä. Toisella kaboom-pisteellä oli tikut, joihin oli kirjoitettu erilaisia tuplalaskuja, jotka oppilaan piti laskea.

Puolita se-kaboom pelissä oli käytössä samat tikut, jotka ovat olleet peleissä jo nyt useamman viikon. Tikuissa oli parillisia lukuja 2-22. Tikussa oleva luku piti tänään puolittaa, eli nostettuuaan vaikkapa luvun 12 oppilas sanoi 6+6=12.

Ponirata ja formulakisat

Viimeisenä pisteenä oli vuorossa Liitypölyttäjän ponirata-peli ja formulakisat. Radalla on tuplalaskuja, ensin järjestyksessä, sitten sekaisin. Omalla pelivuorollaan oppilas etenee pelilaudalla sanoen ääneen tuplalaskujen vastauksia, kunnes aika (meillä 1,5 min) oli kulunut. Oppilas merkitsi pelilautaan merkin kuinka pitkälle hän pääsi ja sen jälkeen vuoro vaihtui. Tänään kaikki pelasivat ponirataa tai formulakisoja kaksi kierrosta. 

Tunnin lopuksi jäi vielä aikaa tehdä hetki open pisteellä aloitettua monistetta, josta oppilaat saivat myös läksyä. Tosin tuplat olivat nyt niin helppoja, että o
ppilaita nauratti, kun ope antaa niin helppoja läksyjä. Mutta tämähän se juuri oli tämän viikon tavoite. Treenata tuplat niin vahvoiksi, että ne ovat naurettavan helppoja.