Pääsiäinen (2x45min)

Käsittelimme oppilaiden kanssa pääsiäisen tapahtumia kahden oppitunnin ajan. Ensimmäinen oppitunti johdatti aiheeseen ja toisella tunnilla työstimme aihetta askartelujen avulla.

1. oppintunti

- Aloitus/kertaus/Palmusunnuntai: 

Tiellä ken vaeltaa-virsi oli oppilaille jo edelliseltä uskontotunnilta tuttu, joten sen avulla palauttelimme mieleen palmusunnuntain tapahtumat.

- Kiirastorstai:

Katsoimme legotestamentin videon kiirastorstain tapahtumista. Videon jälkeen keskustelimme videolla nähdystä ja kertasimme kiirastorstain tapahtumat keskustellen.

- Pitkäperjantai:

Pitkäperjantain tapahtumia lähestyimme jälleen laulun avulla. Virsi Vieraalla maalla kaukana sai uuden sävelen (kiitos Elina Karelia!). FrontSideOllien säveleen laulettu Vieraalla maalla kaukana upposi ekaluokkalaisiin loistavasti. Ja kitaralla rämpyttelimmekin virttä useampaan kertaan, meidän versiomme oli kyllä hieman nopeampi :) Laulun jälkeen keskustelimme pitkäperjantain tapahtumista.

- Pääsiäinen:

Virsi Lensi maahan enkeli (perinteisellä sävelellä) johdatti meidät pääsiäiseen ja keskusteluun pääsiäisen tapahtumista ja kristinuskon synnystä.

2. oppitunti

Aiheen käsittely jatkui seuraavalla uskonnon tunnilla askartelujen avulla. Töiden ideointi sai alkunsa jälleen kerran facebookin al-ku-o-pet-ta-jis-ta ja täydentelin ideointia pinterestin avulla.

Oppilaat jakautuivat neljään ryhmään. Ryhmät työstivät eri aiheita: palmusunnuntai, kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsäinen. 

Palmusunnuntai-töihin piirrettiin vahaliidulla palmunoksia ja maalattiin sen jälkeen paperi vihreäksi vesiväreillä. Maalauksen kuivumista odotellessa oppilaat värittivät värityskuva-aasin ja leikkasivat sen irti. Lopuksi aasi liimattiin työhön.

Kiirastorstai-töissä maalattiin vesiväreillä paperi violetiksi. Viinipikari leikattiin hopea/kultapaperista ja leipä tehtiin ruskeasta huovasta.

Pitkäperjantai-työn pohjalle liimattin eri värisiä silkkipaperin palasia. Sen jälkeen oppilaat leikkasivat mustasta paperista kummun ja ristit, jotka liimattiin koko komeuden päälle.

Pääsiäinen-työssä oppilaat askartelivat harmaasta kartongista haudan ja kiven. Haudan "luola" tehtiin mustasta paperista. Kivi kiinnitettiin haaraniitillä, jotta sen voi työntää syrjään haudan suulta. Enkeli syntyi valkoisesta kreppipaperista, halkaistusta helmestä ja hiukset langasta.

Lopuksi työt koottiin kokonaisuuksiksi koulun seinälle. Äidinkielen tunnilla oppilaat kirjoittivat saneluna pääsiäisen tapahtumista tietokoneella ja töiden alareunaan lisättiin tekstit.

Palmusunnuntai ja virpomisperinne (45min)

Aloitus/virittely:

- Opetellaan laulu/virsi Tiellä ken vaeltaa (Lasten virsikirja). Samalla opetellaan virsikirjan käyttöä, miten virsi löytyy virsikirjasta?

- Legotestamentin video siitä, kuinka Jeesus saapuu Jerusalemin.

http://www.kinanen.fi/legotestamentti/videot

- Keskustelua videopätkästä: Kenestä video kertoi? Mitä tapahtui? Miksi?

- Video kertoo palmusunnuntain tapahtumista. Miten Suomessa vietetään palmusunnuntaita?

- Suomessa ei kasva palmuja, eikä pääsiäisen aikaan muutenkaan vielä juuri mikään kasva. Pajunkissat puhkeavat Suomessa usein pääsiäisen aikaan ja sen takia hyvää pääsiäistä toivotellaankin meillä Suomessa pajunoksilla virpomalla.

Virpomisperinne:

Tutustutaan virpomisperinteeseen Ihme pääsiäinen-kirjasta muokatun kertomuksen avulla.

Tämä on tarina kertoo Väinöstä. Väinö on ekaluokkalainen poika ja hän on sopinut lähtevänsä virpomaan ystävänsä Kallen kanssa.

On palmusunnuntain aamu ja Väinö seisoo eteisen peilin edessä ja harjoittelee. Virpomaoksan heiluessa Väinö kokeilee oppimaansa lorua ”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks. Jumala sinua siunatkoon!” Isomummu on tullut eteiseen katsomaan Väinön harjoittelua ja Väinö kysyykin ”Mitä jos kukaan ei annakaan mitään palkaksi, kun tässä lorussa ei pyydetä? Kallen loru on ihan erilainen”.  ”No, miten se Kallen loru menee?”, kysyy isomummu. ”Virvon varvon, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle!” lorutteli Väinö. ”No, aika samalta ne kuulostaa”, totesi isomummu.

Väinön isomummu oli tullut edellisenä päivänä kyläilemään ja pistänyt Väinön virpomissuunnitelmat uusiksi. Noidiksi ei saisi pukeutua, eikä miksikään muuksikaan kauhistukseksi. Isomummu olisi halunnut Väinön lähtevän virpomaan juhlavaatteissa, mutta siinä vaiheessa äitikin oli laittanut hanttiin. ”Lähteä nyt virpomaan juhlahousuissa ja kravatissa”, oli äiti huokaissut. Huh, mikä ehdotus! Lopulta löytyi kaikille sopiva ratkaisu Väinön roolivaatteista, Väinö pukisi päälleen mustan pantteriasun.

”Miten mä voin sanoa eri lorun kuin Kalle?” Väinö tuskaili äidille. ”Sanotte alun yhtä aikaa ja vain lopun eri tavalla. Ei se mitään haittaa.” äiti ehdotti. Samassa ovikello soi.

Oven takana olivat Liisa ja Siiri. Kummallakin oli iloisen värinen hame ja hartioilla keltainen huivi. Välissään tytöt kantoivat suurta koria, joka oli täynnä toinen toistaan kirjavampia pajunoksia. ”Saammeko tulla virpomaan?” tytöt kysyivät. ”Tervetuloa! Tulkaa sisälle, niin saatte samalla virpoa isomummunkin.” äiti pyysi.

”Virvon varvon vitsasella, kosken kevätpajusella, terveyttä toivottelen, siunausta siivittelen, onnea oksalla tällä.” tytöt lausuivat yhteen ääneen. ”Sepäs oli kiva loru. Mistä te tuollaisen olette oppineet?” kyseli Väinön äiti. ”Äidin mummu opetti sen äidille ja äiti minulle. Minä opetin sen Liisalle ja me harjoiteltiin sanomaan se yhdessä.” selosti Siiri. ”Isomummu opetti minulle vähän erilaisen”, innostui Väinö kertomaan. ”Millainen se on?” Liisa kysyi.

Väinön esitettyä lorunsa isomummo alkoi taputtaa. ”Minusta tuo Väinön loru on tosi hieno. Voitaisiinko mekin lähteä teidän mukaan virpomaan? Sanottaisiin vaikka vuorotellen eri lorut”, ehdotti Liisa.

”Kukas tyttö se näin viisaita puhuu?”, isomummu kyseli. ”Liisa on meidän kummityttö”, esitteli Väinön äiti. ”Vai kummityttö. Sehän on mukava, että olet tullut kummejasi virpomaan. Niin mekin teimme lapsena. Silloin ei kuljettu ovelta ovelle. Ensin virvottiin oman talon väki ja sitten isovanhemmat, tädit, sedät ja kummit, jos vain sattuivat asumaan lähellä. Eikä virpomispalkkaa saanut samana päivänä, vaan se piti tulla pääsiäisenä erikseen hakemaan”, isomummu muisteli. ”Mitä sinä sait palkaksi?”, kysyivät lapset. ”Kummit antoivat usein vähän rahaa ja kerran sain hamekankaan. Makeisia saatiin joskus ja vastaleivottua pullaa tai kananmunia.” ”Oikeita kananmunia?”, Väinö ihmetteli. ”Söittekö te ne sitten?” ”Kyllä ne pääsiäisenä syötiin. Muna on pääsiäisen tärkeä symboli. Se muistuttaa meitä Jeesuksen haudasta, joka päältä päin näyttää kuolleelta, mutta jonka sisällä on uuden elämän alku”, isomummi kertoi. ”Mutta mitä minä tässä höpötön. Annappas Väinö tuo minun käsilaukkuni.” Käsilaukun saatuaan isomummu kaivoi esiin isot pääsiäismunat molemmille tytöille ja Väinölle.

”Millaisella lorulla sinä virvoit?” Liisa kysyi. Isomummu otti Liisan virpomaoksan käteensä ja katseli sitä hetken. Sitten hän alkoi hiljalleen sivellä oksalla Väinöä. Isomummon oksa ei huitonut sinne tänne, vaan melkein silitti Väinön olkapäitä, päätä ja selkää. ”Alan virpoa vitsalla, painella pajun vesalla, uuden vuoden uutisiksi, vanhan vuoden vastuksista. Mie virvon vitsalla hyvällä, pajun varvulla parhaalla. En mie sinulta palkkaa vaadi, enkä velkakirjaa laadi. Luoja sinua siunatkoon”, lausui isomummo rauhallisella äänellä.

Oli kuin pehmeä peitto olisi laskettu kaikkien paikalla olijoiden ylle, eikä kukaan sanonut pitkään aikaan sanaakaan.

- Keskustellaan oppilaiden virpomiskokemuksista. Millaisia virpomisloruja oppilaat osaavat? Tutustutaan erilaisiin virpomisloruihin (loruja löytyy esim. Ihme pääsiäinen-kirjasta.

Virvon, varvon,

tuoreeks terveeks,

tulevaks vuodeks.

Vitsa sulle,

palkka mulle.

Annatko munan vai kanan?

Mie virvon viisahasti,

taputtelen taitavasti

rikkahaksi rakkahaksi,

ison talon isännäksi,

viien piian pitäjäksi,

neljän lehmän kaitsijaksi!

Isännälle ihravatsa,

emännälle perä leveä,

veikolle hyvä hevonen,

tyttärelle punaiset posket!

Virvon varvon vitsasella,

kosken pajun oksasella,

Jumala sinua siunatkoon!

Virvon, varvon vitsasella,

kosken pajun oksasella.

En mä sulta palkkaa vaadi,

enkä velkakirjaa laadi.

Iloista pääsiäistä!

Toiminta/askartelu:

 - Jokainen koristelee yhden virpomaoksan.

Lopetus:

- Harjoitellaan yksi virpomisloru yhdessä ja asetetaan virpomaoksat maljakkoon ilahduttamaan meitä viikon ajaksi. Perjantaina oppilaat saavat viedä oksat kotiin ja palmusunnuntaina halutessaan virpoa vanhempansa tai isovanhemmat.
- Lauletaan vielä Tiellä ken vaeltaa-virrestä kaksi ensimmäistä säkeistöä.

Lähteet:

- Legotestamentti

- Reinikainen, Satu. 2012. Ihme pääsiäinen. Lasten Keskus.
- Lasten virsikirja.