Luonto talvella

Kevätlukukauden ensimmäinen teema luokassamme oli talvi. Tutkimme kasvien ja eläinten talvehtimista. Aloitimme teeman suuntaamalla lähimetsikköön ja tutkimme mitä lumen alta löytyy. Ja löytyihän sieltä: löysimme sammalta, puolukan varpuja, kuituneita heiniä ja myöskin vielä vihreää heinää, joka ei lämpimän syksyn vuoksi ollut laskastunut ennen lumentuloa. 

Tutustuimme metsikössä myös lehtipuiden silmuihin ja talventörröttäjiin.

Luokassa luimme mitä oppikirjamme sanoo kasvien talvehtimisesta ja teimme vihkokuvan eritavoin talvehtivista kasveista.

Kasvien jälkeen tutustuimme eläinten talvehtimiseen, johdatuksena aiheeseen luin oppilaille "Tulen ystävänä sanoi lumihiutale"-tarinan. Tarina löytyy Talven taikaa-materiaalista (s.10).

 Jatkoimme aiheen työstämistä äidinkielen/suomi2-tunnilla. Oppilaat lukivat kirjoittamani lintulaudalla kuhisee tekstin (lintulaudalla kuhisee teksti on yhdistelty, muokattu ja itse sopivaksi sepitetty Hyvä Suomi-oppikirjan tekstien pohjalta). 

Luettuaan tekstin oppilaat poimivat kaikki tekstissä esiintyneet lintulajit ja järjestivät ne aakkosjärjestykseen. Apuna käytimme uusi valkotauluja, jotka juuri saimme käyttöömme. Valkotaululle aakkosjärjestyksen numeroituaan oppilaiden oli helppo kirjata lintulajit vihkoon siististi. Lopuksi oppilaat valitsivat yhden linnuista, harjoittelivat aakkosellisen hakemiston käyttöä ja etsivät lintukirjasta linnun kuvan. Linnusta piirrettiin kuva vihkoon.

Aloitin kevätlukukauden alussa oppilaideni kanssa KidBlogin käytön. Kidblogiin kirjaan läksyt, mutta myös ajoittain tehtäviä. Tämä teksti oli ensimmäinen ja onnistunut kokeilu ladata luetunymmärtämisen teksti Kidblogiin ja oppilaat
lukivat tekstin ruudulta. Monen etenkin pojan motivaatio tehtävän tekemiseen nousi padin myötä. Toimii siis ja paperia
säästyy, kun ei tarvitse kopioida papereita kaikille!

Seuraavanakin päivänä äidinkielen/suomi2-kaksoistunnilla jatkoimme aiheen parissa. Oppilaat työskentelivät kolmella pisteellä (runo, luetunymmärtäminen ja sanasto). 

Runotehtävä oli LiikkuvaKoulu-hengessä toteutettu tehtävä. Oppilaat saivat runosta version, jossa näkyy vain joka toinen säe. Oppilaat kirjoittivat vihkoonsa annetun säkeen ja sen jälkeen lähtivät etsimään käytävältä kirjoittamaansa säkeeseen jatkoa. Vihkon sai ottaa mukaan käytävään, mutta kynät pysyivät luokassa. Kun oikea säe löytyi, painettiin se muistiin ja tultiin luokkaan kirjoittamaan löydetty säe.

Runo ei ole omaa käsialaani, vaan se on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja opetusviraston Talven taikaa-materiaalista.

Käytästä löytyivät runosta puuttuvat säkeet.

Luetun ymmärtämiseen hyödynsin Hyvä Suomi-oppikirjan (1989) versiota perinteisestä Pakkanen ja Jänis-sadusta. 

Kieku-opettaja oli samanaikaisopettajana mukana näillä tunneilla ja hän ohjasi oppilaille valmistamansa sanasto- ja luokittelutehtävän. Oppilaat saivat sarjan kuvia suomalaisista eläimistä, tehtävänä oli luokitella eläimet. Helposti oppilaat löysivätkin talvehtimistavoista hyvän luokitteluperiaatteen ja hyvin olivat kuulema talviunet ja -horrokset muistuneet mieliin.

Talvijakson aikana teimme luokassa kuvistyötä kolmessa vaiheessa. Aluksi maalasimme märkää märälle tekniikalla talvisen taivaan, samalla tutkimme merisuolan vaikutusta märällä pinnalla.

Opiskeltuamme kasvien talvehtimistapoja ja silmut olivat oppilaille tuttuja, leikkasimme ruskeasta paperista puun oksia ja niihin silmuja.

Viimeinen vaihe työssä oli maalata pulloväreillä puun oksalle se Suomessa talvehtivat lintu, jonka kuvan oppilas oli etsinyt lintukirjasta ja luonnostellut vihkoonsa. Valkoisella pullovärillä ja siveltimen väärällä päällä tökittiin työhön vielä satavaa lunta.

Työ oli oppilaille mieluinen ja vaikka puun oksien leikkaaminen ja lintujen maalaaminen oli monen mielestä haasteellista tuntuivat kaikki olevan tyytyväisiä työnsä tuloksiin. Ja niin oli kyllä opekin :)

Jakson "päättötyönä" oppilaat kirjoittivat valintansa mukaan tarinan tai tietotekstin aiheesta Metsän talvi, ohjeena oli hyödyntää viikon aikana opittua tekstin laatimisessa. Ja teksteistä olikin helppo nähdä mitä oppilaat olivat opiskellusta ymmärtäneet.

Eläinten talvi - kettu 5/6

Ketun jäljet järven jäällä,

paksun lumipeitteen päällä.

Kettu hankea huiskii hännällään,

saaden näin revontulet syntymään.

Taivaalla välkkyy väriloiste,

eilisiltaisen näytelmän upea toiste.

Ketun hahmo loittonee polun päässä,

siinä mistä järvi on kokonaan jäässä.

Repo yksin polkua eteenpäin käy,

ei kaverina toisia kettuja näy.

Sankari tuo monenlaisen tarinan,

saanut maineen yksinäisen kulkijan.

Ketun opiskelun suoritimme parityöskentelynä. Oppilailla oli n. 70min aikaa työskennellä tehtävien parissa valitsemassaan järjestyksessä. Lopuksi opittu kerrattiin yhdessä ja ihailtiin hienoja tuotoksia.

1. Lukeminen / Lue tietoteksti ketusta (Jäljillä1-oppikirja).

2. Tietokone / Kirjoita valitsemasi otsikon alle tietoa ketusta. Käytä kokonaisia lauseita. (Tietokoneella oli word-dokumentti auki ja pari valitsi yhden otsikon ja täydensi sen alle tekstistä saamansa tiedot).

3. Vihkotyö / Piirrä vihkoosi kettu, ketun pesä ja ravintoa. Tarkista tiedot tietotekstistä.

4. Lukeminen ja uudelleen kertominen / Lue satu ketusta ja kerro satu opettajalle tai avustajalle uudelleen. (Jokaiselle ryhmälle oli varattu jokin kansansatu ketusta. Pium-paum-paukkaan kirjasta löytyi ekaluokkalaisille sopivan pituisia satuja.)

5. Lukeminen / Harjoittele kettu-runon sujuvaa lukemista parisi kanssa.

Kuvassa oikealla oppilaiden itse kirjoittama tietoteksti ketusta.

Läksyksi oppilaat saivat opettaa kotona äidille tai isälle ketusta oppimansa asiat.

Vaikka aiheena oli yltti ja oppilaiden oma tavoite oli oppia asioita ketusta, oli opettajan tavoitteet tässä tehtävässä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja parityön tekemisessä sekä äidinkielessä. Äidinkielen osalta tehokasta treeniä tuli luetun ymmärtämisessä, luetun soveltamisessa, lauserakenteissa, uudelleen kertomisessa sekä erilaisten tekstien tunnistamisessa (satu, runo, tietoteksti).

-------------------------------------------------------

Kuvaamataidon työnä teimme tietenkin tällä viikolla kettu-työn. Aluksi keskustelimme revontulista ja kerroin oppilaille tarina tuliketusta, jonka mukaan revontulet ovat myös saaneet nimensä. Aluksi piirsimme ohjeen (http://www.artprojectsforkids.org/2012/02/how-to-draw-fox.html) mukaan ketun. Väriettyään ketun oppilaat hahmottelivat tunturit valkoisella liidulla. Lumi tehtiin töpöttämällä valkoista maalia vaahtomuovinpalalla paperille. Lopuksi värillisiä taululiituja käyttäen oppilaat piirsivät taivaalle revontulet, jotka levitettiin sormilla suttaamalla taivaalle.

Näyttävä ja monivaiheinen kuvistyö oli myös oppilaiden mieleen. Lopputulosta voi ihailla alta:

Talviyönä ketulla on kiire ystävien luokse,

tähdet kannustavat juokse, juokse!

Häntä heiluu huiskis-haiskis,

lumi pöllyää hupsis-tupsis.

Kettu, kirkas, pitkähäntäinen

hännällänsä maalaa näyn ihmeellisen.

Taivaalla leimuaa tulimeri,

siinä missä kettu hetki sitten meni.

Eläinten talvi 6/6

Eläinten talvi-jakso huipentui ennen hiihtolomaa tehtävään pieneen retkeen, joka suuntautui koulun lähimetsään/järven rantaan. Retkeen varasimme aikaa kaksi tuntia ja retkipaikalle siirryttiin jalkaisin.

Retkipaikalla oppilaat (40) jakautuivat kolmeen ryhmään, jotka kiersivät kolme tehtäväpistettä. Aikaa yhdelle tehtäväpisteelle oli varattu n. 10-15min. Kokonaisuudessaan retki siirtymineneen vei aikaa kaksi tuntia.

1. Eläinten jäljet ja talvinen ravinto

Aluksi oppilaat vain kuuntelivat metsän ääniä yrittäen tunnistaa luonnon ääniä ja luontoon kuulumattomia ääniä.

Oppilaat tutkivat maastosta löytyviä eläinten jälkiä (jänis, orava, kettu). Ne jäljet, joita ei löytynyt tehtiin itse, jotta jäljet osataan myöhemmin tarvittaessa tunnistaa.

Koiran jälki

Lisäksi oppilaat tutkivat jäniksen jyrsimiä pajuja, sekä lumen alta löytyviä varpuja, joita eläimet voivat syödä talvella.

2. Lumen tutkiminen

Oppilaat toimivat tehtäväkorttien opastamalla tavalla ja pohtivat selityksiä havainnoilleen. Välineinä rastilla oli mittanauhoja, trangia ja digitaalinen lämpömittari.

Ohjeet luettuaan oppilaat toimivat pienissä ryhmissä tutkien lumen syvyyttä.

Ensin ringettemaila iskettiin maahan valittuun mittauspaikkaan ja sitten mitattiin mittanauhalla. Lopuksi vertailimme ryhmien saamia mittaustuloksia ja järjestimme ne suuruusjärjestykseen.

Toisessa tutkimustehtävässä pohdittiin veden olomuotoja.

                          

Pohdittuamme mitä lumipallolle saunassa tapahtuisi ja muodostettuamme oletuksen eli hypoteesin, testasimme lumipallon sulattamista trangian avulla. Samalla keskustelimme veden olomuodoista, kun havainnoimme lumipallon sulamista ja höyrystymistä.

 

 Kaikkea vettä emme kuitenkaan höyrystäneet vaan siivilöimme valkoisen kahvinsuodattimen läpi sulattamamme veden ja samalla pohdimme lumen puhtautta. Ja sitä, kannattaako lunta syödä?

Viimeisenä tehtävänä mittasimme lumen lämpötilaa ja pohdimme missä myyrät ja hiiret viettävät talvensa. Riekonkiepit olivat myös osalle oppilaista tuttuja.

Eräs ryhmä päätti tehdä empiiristä tutkimusta lumen lämpötilan suhteen.

3. Metsän eläimet / kuvataide

Metsän puihin tehtiin lumesta lumiveistoksia metsän eläimistä. Idean nappasimme facebookin al-ku-o-pet-ta-jat-ryhmästä ja lisäsimme lumiveistoksiin värit. Työt saivat värinsä suihkepulloista, joihin oli laimennettu pulloväriä.

Suunnitteilla oli myös tämä neljäs piste, mutta jouduimme jättämään sen pois veden noustua jäälle.

4. Jään tutkiminen ja kalojen talvi

Kairataan jäähän reikä ja mitataan jään paksuus. Keskustellaan jäällä liikkumiseen liittyvistä turvallisuusohjeista. Mitataan veden lämpötila. Mitä kalat tekevät talvella?

---------------------------------------------------------------------------

Tehtäväpisteet suoritettuamme oppilailla oli vapaata leikkiaikaa ja tietenkin aikaa syödä eväitä. Kokonaisuudessaan retki oli todella toimiva kokonaisuus: liikuntaa, ulkoilua, kuvataidetta, ylttiä ja vähän matikkaakin saatiin kaksi tuntiseen ympättyä. Pistetyöskentelyn avulla saatiin näppärästi käsiteltyä erilaisia asioita. Jee, hyvä me, hyvä meidän tiimi! Kiitos kollegoille!

Eläinten talvi 4/6

Näetkö jälkiä lumisella tiellä?

Jänikset valkeat hyppelevät siellä.

Eläinten talvi-jaksomme lähenee loppuaan. Tänään työskentelimme taas yhdessä eskareiden kanssa ja aiheena oli jänis. Kaksoistunti alkoi jälleen tuttuun tapaan runolla ja teema-laululla.

Jänis valkoturkkinen 

talvinen on puku sen. 

Loikkii lunta tassuissa 

maisemissa hassuissa. 

Korvat heiluu korkealla 

lunta näkyy kaikkialla. 

Jänis loikkien jatkaa 

pupun talvista matkaa. 

Askartelupajassa työskenneltiin jälleen ympyröiden kanssa. Kolmesta erikokoisesta ympyrästä muodostui jänöjussi. Jäniksen korvat leikattiin askarteluhuovasta ja töpöhäntään liimattiin vaaleaa huovutusvillaa.

Askartelun lisäksi talvimaisemaan piirrettiin jäniksen jälkiä lumelle. Pitipä monen kokeilla jäniksen loikkia itsekin… open ketteryys ei riittänyt, mutta eskarit ja ekaluokkalaiset loikkivat notkeasti jäniksen jälkiä.

Nukketeatteripajassa harjoiteltiin perinteinen eläinsatu "Jänis ja pakkanen", löytyy esim. Jäljillä1-opeoppaasta.

Tietopajassa luimme Ylli-kirjan tekstin jäniksen talvesta ja kesästä ja kokosimme niistä löytämämme tiedot PowerPoint-esitykseen.

Kertaustunnilla oppilaat kirjoittivat lausesaneluna lyhyen tekstin jäniksestä, täydensivät kertausmonisteen ja sekä viimeistelivät vihkotyön.

Eläinten talvi 3/6

Tänään työstimme Metsän talvi-teemaamme ekaluokkalaisten kesken. Aiheena oli orava. Kahden tunnin kokonaisuus oli erittäin toimiva ja äidinkielen juttujakin tuli treenattua, vaikka oppilaat eivät käsialaharjoituksia hoksanneetkaan tekevänsä.

Ihanaa, kun oppilaat ovat ymmärtäneet vihkotöiden idean :)
Ope tykkää!

Annoin pareille vapaat kädet päättää tehtävien suoritus järjestyksestä ja aika moni pari hoksasikin, ettei kannata aloittaa tekemällä ensin kaikki itselle mieluisimmat ja helpoimmat tehtävät.

Oppilaat lukivat pareittain orava-tekstin Jäljillä1-oppikirjasta. Luetun pohjalta oppilaat täydensivät vihkoon liimattavan monisteen oravasta. Vihko kuvitettiin lisäksi muilla oravaan liittyvillä asioilla, ohjeeksi annoin tehdä kuvan oravan pesästä.

Lukuläksynä ollut orava-runo kirjoitettiin käsialaharjoituksena myös yltin vihkoon talteen.

Innostuipa eräs oppilas kirjoittamaan käpykeittoa tekevästä oravasta tarinankin, joka kaksoistunnin päätteeksi luettiin ääneen kaikkien iloksi.

Koska talvimaisemamme tarvitsi oravia, piti nekin askarrella kaksoistunnin aikana. Oppilas piirsi muotin avulla itselleen oravan sivuprofiilin. Oravalle liimattiin pörröinen ja tuuhea häntä huovutusvillasta ja viimeisteltiin piirtämällä silmät ja nenä.

Parityöskentely sujui todella mukavasti ja vähitellen parityökin alkaa olla todella parityötä, eikä sitä että tehdään samaa asiaa erikseen vierekkäin. Keskeisimmät asiat suojaväristä, talvella aktiivisena olosta ja ruokavarastoista tuntuivat jäävän hyvin mieleen itse opiskelun avulla.