Näytetään tekstit, joissa on tunniste kestävä kehitys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kestävä kehitys. Näytä kaikki tekstit

torstai 21. maaliskuuta 2019

Ekoviikon pistetyöskentelyä ja kasviksia


Koulussamme vietetään tällä viikolla joka maaliskuista ympäristöviikkoa. Tänään torstaina vietimme myös koko koulun yhteistä Earth Hour:ia ja sammutimme koulusta kaikki sähkölaitteet klo 9-10. Meidän luokkamme jatkoi Earth Hour:ia vielä toisen tunnin, sillä toteutimme kahden tunnin pistetyöskentelyn ympäristöteeman parissa yhdessä kummiluokkiemme kanssa. Eli mukana menossa oli 6. luokkalaisia, 2. luokkalaisia ja eskareita, yhteensä n. 60 lasta.


Minun pisteelläni oli kasvismaistajaiset. Koska joukossa on paljon suomea toisena kielenä puhuvia oppilaita kertasimme kaikkien pisteeltäni löytyneiden vihannesten, hedelmien ja juuresten nimet suomeksi ja englanniksi. Tässä pääsivät 2. luokkalaisetkin loistamaan, sillä varhennetun englannin tunneilla 2. luokkalaiset olivat juuri hedelmiä opiskelleet.


Kasvikset nimettyämme siirryimme maistelupöydän ääreen. Tarjolla oli seitsemää sorttia: porkkanaa, lanttua, kaalia, vihreää paprikaa, palsternakkaa, raakaa perunaa ja viinirypäleitä. Maistelimme kasviksia, tunnistimme niitä maun perusteella ja keskustelimme kasvisten mausta. Palsternakka sai yllätyksekseni paljonkin "tykkäyksiä". 


Maistelun jälkeen pohdimme kuinka paljon kasviksia päivässä pitäisi syödä. Oppilaat ehdottivat mielestään sopivaa määrää, joka lastattiin tasapainovaa´an toiseen kuppiin. Sen jälkeen kerroin, että oikea määrä on 500 g eli puoli kiloa. Asetimme vaa´an toiseen kuppiin 0,5 kg punnuksen ja katsoimme mihin vaaka asettuu. Suurin osa ryhmistä oli arvioinut kasvismäärän alakanttiin. 

Naudanlihasta valmistettu hampurilainen (yksi hampurilainen!) vaatii
neljä neliömetriä peltoa!

Lopuksi vielä tutkimme kasvis- ja liharuoan vaikutusta peltopinta-alaan. Lattialla oli neljä VaNe-neliömetriä esittämässä peltoa, joka tarvitaan yhden naudanlihahampurilaisen valmistukseen. Mahduimme hyvin koko ryhmä seisomaan neljän neliömetrin suuruiselle alalle. Sen sijaan kasvispastaan tarvittava peltopinta-ala (71 cm x 71 cm) eli puoli neliömetriä oli niin pieni, ettei sellaiselle alalle mahtunut seisomaan kuin viisi eskarilaista. 
Huomasimme kasvisruoan vaativan peltoa paljon vähemmän kuin liharuoka. Ja totesimme maapallon kiittävän, kun valitsemme ainakin joskus kasvisruokaa liharuon sijaan!


Kasvispasta-annokseen tarvitaan sen sijaan vain 0,5 neliömetriä peltoa!

Eskarille ja 2. luokkalaisille peltopinta-ala-asia oli toki vielä vaativaa, mutta ehkäpä heillekin jäi siitä jotakin mieleen. Pistetyöskentelyn jälkeen keräännyimme vielä 6. luokkalaisten kanssa keskustelemaan peltopinta-alasta. Laskimme kuinka paljon peltopinta-alaa tarvittaisiin, jotta luokkamme jokainen jäsen saisi hampurilaisen. Siihen tarvittaisiin 104 neliömetriä eli yli kahden luokkahuoneen kokoinen ala peltoa. Sen sijaan kasvispastaa koko luokalle saataisiin kolmasosalla luokkamme pinta-alasta. Hui! Itse asiassa, pinta-ala, jolla voitaisiin kasvattaa koko luokan kasvispastaan ainekset kokonaiseksi viikoksi, on vähemmän kuin yhtien ainoiden hampurilaisten vaatima peltopinta-ala! 
Koulussamme on tarjolla kasvisruokavaihtoehto joka päivä, vaikkei sitä olisi erikseen tilannut. Haastoinkin oppilaat maistamaan koulussa tarjottavaa kasvisruokaa seuraavan viikon aikana! 



Kun oppitunnin jälkeen menimme ruokalaan, kääntyivät oppilaiden katseet viime viikolla julkistettuun toiveruokapäivämainokseen.. Olikos tuo meidän valinta nyt sitten sellainen, josta maapallo meitä kiittää? Laskimme, että koulumme 350 oppilaalle hampurilaisen tuottaminen vaatii 1400 neliömetriä peltoa.. Melkoinen määrä yhden päivän hampurilaisista, antoi oppilaille ajattelemisen aihetta.


Mitä niillä muilla pisteillä sitten tehtiin? Eräs kollegoistani ohjasi jätteenlajittelupistettä, jos järjestettiin jätteet oikeisiin jäteastioihin. Eskariope piti luokassaan rentoutuksen, jossa hän kertoi tarinan saimaannorpasta (EarthHour-oppaasta löytynyt teksti). 2. luokan opettaja oli laatinut oppilaille lyhyen tietotekstin ympäristöasioista. Kummiparit lukivat tekstin ja vastasivat "tietokilpailukysymyksiin" oppimansa pohjalta.




perjantai 16. helmikuuta 2018

Afrikka 5.-6. luokka



Tavoitteet:
- Oppilas tutustuu Afrikan maanosaan ja tuntee joitakin Afrikan valtioita.
- Oppilas harjoittelee kartan käyttöä.
- Oppilas tutustuu Afrikan kasvillisuusalueisiin ja eri kasvillisuusalueilla eläviin eläimiin. 
- Oppilas harjoittelee tietotekstin lukemista ja tietojen poimimista tekstistä käsitekarttaan.
- Oppilas harjoittelee tietotekstin laatimista. 
- Oppilas tutustuu afrikkalaisiin satuihin.


Tehtävät:
- Vihkomuistiinpanot jokaiselta oppitunnilta.
- Diodraama eri kasvillisuusalueista (tehdään oppitunneilla yhdessä).
- Tietotekstien laatiminen eri kasvillisuusalueista (sademetsä, savanni, aavikko) vihkomuistiinpanojen, käsitekartan ja oppikirjan avulla.
- Suomi-englanti-sanasto Afrikan eläimistä (vähintään 20 eläintä).
- Valitun afrikkalaisen sadun kertominen omin sanoin.
- Muut oppitunnilla annetut tehtävät.


Arviointi:
- Tuntityöskentely
- Vihkotyö
- Diodraama
- Tietotekstit kasvillisuusalueista
- Suomi-englanti-sanasto eläimistä
- Sadut



Tutkimme jakson aikana erilaisia karttoja. Kasvillisuusaluekartta väritettiin jokaiseen vihkoon. Kartta, josta erottuivat maaston muodot ja valtiot tehtiin yhteistyönä koulun käytävälle luokkaamme vastapäätä.

Tammikuun ensimmäinen teema meillä oli Afrikka. Kartat ovat yleensä kaikkien oppilaiden mielestä mielenkiintoisia, niinpä haimme kirjastosta kartastot ja lähdimme tutkimaan mitä kaikkea saisimme Afrikasta karttojen avulla selville.

Maailmankartasta saattoi esittää kysymyksiä kuten:
- Mikä on suurin maanosa?
- Entä toisiksi suurin?
- Kumpi on suurempi Suomi vai Afrikka? 
- Kuinka moninkertainen Afrikka Suomeen verrattuna on?
- Missä ilmansuunnassa Afrikka on Suomesta katsottuna?

Afrikan kartalta tutkimme seuraavia asioita:
- Mitä väriä Afrikan kartassa on eniten? Mitä se tarkoittaa?
- Missä Afrikan kartalla on vihreää? Miksi?
- Kuinka monta valtiota Afrikassa on? (Keskustelu tästä jatkui siihen, ettei meidän kartastomme välttämättä ole ajantasalla, valtioita on yli 50. Afrikan valtioita on itsenäistynyt 2000-luvullakin.)
- Lisäksi etsimme kartalta mm. Atlasvuoriston, Niilin, Victoria-järven, Kongo-joen.

Afrikan kartalla huomion kiinnittää tottakai myös valtioiden viivasuorat rajat ja hieman nousi keskustelua siirtomaavalloista jo tässä vaiheessa.

Tutustuttuamme kevyesti Afrikkaan yleisesti siirryimme tutustumaan Afrikkaan kasvillisuusalueittain. Jokaiseen kasvillisuusalueeseen käytettiin aikaa viikko, n. 3-4 ympäristöopin ja kuviksen tuntia sekä 1-2 suomen kielen tuntia.

Sademetsä



Aloitin tunnin tuomalla luokan eteen tarjottimen, jolta löytyi kahvia, suklaata, polkupyörän sisäkumi, banaani ja energiajuomaa. Kysymys kuuluikin: Mikä tarjottimella olevia asioita yhdistää? Ehdotuksia tuli aluksi elintarvikkeista ja herkuista yms. mutta lopulta joku hoksasi, että tuotteet varmaankin tulevat Afrikasta... Kyseessä oli siis sademetsästä peräisin olevista tuotteista.

Sademetsädraama

Millaista sademetsässä oikein on? Havainnollistaaksemme tiheää ja monessa kerroksessa kasvavaa sademetsää toteutimme sademetsän ikään kuin draaman avulla. Ensimmäisenä kaksi pitkää oppilasta tuli luokan eteen seisomaan tuolien päälle sateenvarjot käsissään. He esittivät sademetsän korkeinta latvukerrosta. Lattialle heidän jalkojensa juureen tuli seuraavaksi seisomaan joukko oppilaita, jotka yrittivät latvustoillaan (käsillään) tavoitella kattolampuista tulevaa valoa. Vielä muutamia oppilaita tuli joukkoomme polviseisontaan, mutta he huomasivat olonsa olevan kovin tukala ylöspäin ei juuri nähnyt kun kaikki olivat edessä. Näin saatiin sademetsään useita eri latvuskerroksia ja todettiin, että suurimmat puut saavat eniten auringonvaloa ja toisaalta sade osuu niiden latvustoihin ja valuu niiden runkoja pitkin maahan. Viimeiseksi muutamat luokkamme pienimmistä oppilaista hyppäsivät "puiden" reppuselkään esittämään päällyskasveja, kuten orkideoita. Kun sademetsämme oli valmis, esitti eräs luokkamme oppilaista tutkimusmatkailijaa sademetsässä ja yritti päästä sademetsän läpi. Havainnot olivat, että metsä on kovin vaikeakulkuinen..



Jakson aikana teemme jokaisesta kasvillisuusalueesta diodraaman, johon piirrälle kunkin kasvillisuusalueen. Aloitimme yhdessä taittelemalla diodraaman ja opettajan kerronnan myötä piirsimme sademetsän paperille.


Seuraavan tunnin aloitimme rentoutumalla ja kuuntelemalla YouTuben sounds from tropical rainforest videon ääni. Mielikuvitusmatkan jälkeen siirryimme työstämään sademetsäaihetta eteenpäin. Oppilaat olivat kotona lukeneet oppikirjan sademetsään liittyvät kappaleet. Kirjasimme käsitekarttaan edellisenä päivänä sademetsää piirtäessämme oppimamme asiat ja täydensimme käsitekarttaa oppikirjasta opituilla asioilla.


Käsitekartan pohjalta oppilaat kirjoittivat sademetsä-viikon päätteeksi tietotekstin. Ensimmäisen tekstin sai oman valinnan mukaan kirjoittaa joko yksin tai parin kanssa ja avustajani kanssa ohjasimme oppilaita tekstin rakenteen suunnittelussa.

Sademetsä-viikon tehtäviin kuului myös WWF:n Tarinoita muuttuvalta planeetalta materiaalin tekstiin Kylämetsiä, taimitarhoja ja peltometsäviljelyä tutustuminen. Tekstiä käsiteltiin yhdessä ja oppilaat vastasivat laatimiini luetunymmärtämisen tehtäviin tekstin pohjalta. WWF:n tekstin myötä saatiin mukaan myös kestävän kehityksen teema.

Sademetsiä ja sanaluokkia suomen kielen tunneilla.

Rinnakkaisluokan kanssa yhteisillä suomen kielen tunneilla kertasimme sanaluokkia pistetyöskentelynä. Otin sademetsä-teeman mukaan näillekin tunneille, jotta aiheeseen liittyvä sanasto vahvistuu. Oppilaat saivat minun tuokioni (25 min) aluksi nipun lappuja, joihin oli kirjoitettu adjektiivejä, verbejä ja substantiivejä. Pyysin oppilaita ryhmässä luokittelemaan sanat valitsemallaan tavalla. Kun ryhmät olivat luokitelleet sanat, kävimme kurkkaamassa muiden ryhmien luokitteluja ja arvaamassa luokitteluperustetta. Valintoja oli erilaisia, korteista löytyi esim. säähän, eläimiin, märkyyteen liittyviä sanoja. Aika monet lajittelivat sanoja myös kantasanan mukaan yhteen (sade, sataa, sateinen).
Kun oppilaiden omat luokittelut oli käyty läpi, pyysin jokaista oppilasta valitsemaan yhden sanan. Aiemmin käyttämämme sateenvarjot olivat taas luokassa, nyt niihin oli kiinnitetty sanaluokkien nimet. Yksi kerrallaan oppilaat kertoivat valitsemansa sanan ja tulivat oikean sateenvarjon alle. Jokaisessa ryhmässä kävi niin, että vain yksi oppilas oli valinnut sanoista adjektiivin. Jottei tuo ainoa adjektiivin valinnut oppilas olisi yksin, muokkasimme muiden sanoista adjektiivejä. Sade-sateinen, värittää-värikäs jne. Eläimistä, joita aika monet tässä tehtävässä valitsivat, keksimme eläintä kuvaavan adjektiivin ja siten kaikki päätyivät lopuksi saman sateenvarjon alle seisomaan.
Seuraavaksi pyysin oppilaita palaamaan ryhmiin ja luokittelemaan sanalaput sanaluokkien mukaisesti. Kun kaikki sanat oli järjestetty sanaluokkien mukaan, pyysin jälleen jokaista oppilasta valitsemaan yhden adjektiivin pöydältä. Nousimme seisomaan ja kyykkäsimme adjektiivinen vertailumuodot kaikista oppilaiden valitsemista adjektiiveista. Positiivi kyykyssä, komparatiivi puolivälissä kyykkyä ja suorassa seisomista ja superlatiivi suorana kädet ylhäällä: meluisa - meluisampi - meluisin.
Tuokion lopuksi oppilaat keksivät sademetsä-kuvasta adjektiivejä ja kirjoittivat ne vertailumuodoissa. Läksyksi he saivat kirjoittaa yhteensä 15 adjektiivia kuvasta ja taivuttaa ne vertailumuodoissa.

Tästä kuvasta oppilaat saivat läksyn adjektiiveista.

Savanni



Savannia työstäessä piirsimme opettajan kerronnan myötä diodraaman savannista. Seuraavana päivänä muistelimme kuultua ja kirjasta luettua ja kokosimme oppimamme asiat käsitekartaksi, jonka pohjalta kirjoitettiin teksti. Eli struktuuri kasvillisuusalueen käsittelyn osalta pysyi samanlaisena.


Savannia käsitellessä jatkoimme suomen kielen tunneilla sanaluokkien kertaamista siitä mihin viime viikolla jäimme. Kirjoitin oppilaille kuvasta lyhyen tekstin ja lähdimme jumppaamaan tekstiä läpi. Sovimme, että adjektiivit ovat edelliseltä viikolta tuttuja kyykkyjä. Verbi on tekemistä, joten sen kohdalla hypätään ja substantiivien kohdalla nostetaan kädet ylös. Ensimmäisen kappaleen jumppasimme yhdessä. Toisen kappaleen lauseet jaettiin pareille ja he miettivät miten lause menee, esittivät toisille ja me muut toistimme perässä.
Sen jälkeen perinteiseen tapaan alleviivattiin eri sanaluokkien sanat ja kirjoitettiin ne taulukkoon perusmuodossa.
Kollegani työsti oppilaiden kanssa verbien aikamuotoja, joten kertauksena siitä aiheesta oppilaat käänsivät preesensiin kirjoitetun tekstin imperfektiin. Moniste löytyy pdf:nä täältä.


Aavikko



Aavikkoa työstettiin taas piirtämällä diodraama opettajan kerronnan myötä. Kotona oppilaat lukivat vielä aavikkoon liittyvät kappaleet läksynä. Käsitekarttaan lähdettiin tällä kertaa liikkeelle siten, että jokainen oppilas sai paperin, jolle oli kirjoitettu käsitekarttaan tulevat sanat. Oppilaat leikkasivat sanat irti ja lähtivät pohtimaan mitkä sanat kuuluvat yhteen ja miksi. Yläkäsitteet käsitekartasta puuttuivat, joten ryhmiteltyään sanat aiheen mukaan oppilaat keksivät sanoille yläkäsitteen/aiheen ja sen jälkeen liimasivat sanat käsitekarttaan. Tällä tavoin pyrin ohjaamaan oppilaita siihen, että he osaisivat tehdä tekstiinsä kappalejaon. Moni kun vielä kirjoittaa kaiken pötköön. Väliotsikoita ei tekstissä tarvitse käyttää, mutta kappalejako selkeyttää rakennetta.
Käsitekartan laatiminen "väärinpäin" ei ollut helppo tehtävä, mutta yllättäjiä olivat tässä tehtävässä eri oppilaat kuin ne, jotka yleensä ovat ensimmäisinä valmiina. Tarvittaessa helpotin tehtävää ja annoin apua tarvitsevalle oppilaalle yhden yläkäsitteen kerrallaan ja hän kokosi kyseisen käsitteen alle sopivat laput.
Aavikko-käsitekartoista kirjoitetut tekstit näyttivät todella mitä oppilaat itse osasivat. Näistä teksteistä puuttuivat oppikirjasta kopioidut lauseet, sillä aavikko-tekstit kirjoitettiin vain käsitekarttojen pohjalta. Asiayhteyksien ymmärtäminen tuli hyvin ilmi.





Afrikan eläimet

Jakson aikana oppilailla oli omana projektinaan tehdä eläimista suomi-englanti-sanasto vihkoon. Tämä tehtävä toimi erinomaisesti etenkin niillä muutamilla oppilaillani, jotka kokevat englannin vaikeaksi ja sen vuoksi ikäväksi oppiaineeksi. Eläimet ovat kuitenkin kiinnostavia, joten jos edes jokin uusi sana jää mieleen niin aina ollaan voiton puolella!

Pidin Afrikan eläimistä yhden oppitunnin ulkona, koska kaipasimme raitista ilmaa ja liikettä sisällä istumisen lomaan. Mukana meillä oli papunetistä tulostetut eläinkortit, joiden taakse oli kirjoitettu eläinten nimet englanniksi. Aloitimme pikalukuhipalla, eli kaikki ottivat kaikkia kiinni ja kiinni jäädessä näytettiin omat kortit. Se, joka nimesi ensin toisen kortin, voitti kortin itselleen. Jos pari ei tiennyt lainkaan kortin eläimen nimeä englanniksi, piti se hänelle opettaa ennen pelin jatkamista.

Jatkoimme eläinten nimien harjoittelua muodostamalla 4-6 oppilaan ryhmät. Ryhmä seisoi piirissä ja yksi ryhmänjäsenistä oli piirin keskellä. Piirissä olijat heittelivät palloa toisilleen, aina heittäessä piti sanoa jonkin Afrikan eläimen englanninkielinen nimi. Samaa nimeä ei saanut sanoa kahdesti, sillä silloin joutui piirin keskelle. Keskelle joutui myös, jos keskellä olija nappasi pallon heitosta itselleen.

Hetken aikaa nimistö edellä kuvatulla harjoituksella treenattuamme aloitimme koko joukolla pelin. Luokka jakaantui kahteen joukkueeseen. Joukkueiden tehtävänä oli heittää viisi peräkkäistä koppia,  jolloin sai pisteen. Heittäessä piti aina sanoa jokin Afrikan eläin englanniksi, samaa nimeä ei viiden kopin aikana saanut sanoa. Toinen joukkue yritti tietenkin estää viiden kopin ketjun syntymistä. Tämän pelin nappasin jostakin facebook-ryhmästä ja se toimi erittäin hyvin!



Afrikan eläimistä teimme kuvistöitä. Oppilas valitsi ensin eläimen ja selvitti millä kasvillisuusalueella eläin elää. Kasvillisuusalueen värimaailmaa käyttäen oppilas ruudutti väritti  akvarelliliiduilla A3-paperin ja tietenkin myös maalasi sen lopuksi vedellä.
Taustan jälkeen oppilaat piirsivät itse eläimen profiilin tai tulostivat värityskuvan. Profiili leikattiin ja kiinnitettiin sinitarralla paperille, samalla teipattiin työhön kehyksen. Valintansa mukaan mustalla tai valkoisella maalilla tuputettiin työ ja lopuksi poistettiin eläimen profiili ja kehysteipit.
Lopputulokset olivat mielestämme onnistuneita. Idean poimin jostakin facebook-ryhmästä.

Afrikkalaiset sadut

Kasvillisuusalueita käsitellessämme kertasimme sanaluokkia, mutta näitä kielioppitunteja oli vain kerran viikossa. Suomen kieltä tietenkin useammin. Jakson aikana luin oppilaille useampia afrikkalaisia satuja, sopivia löytyi esim. Unicefin sivuilta.
Työstimme satuja kirjoittamalla ensin sadun kuuntelemisen tai lukemisen jälkeen lyhyen kaavan siitä, miten sadun juoni eteni. Sen jälkeen oppilaat lähtivät miettimään millainen satu olisi, jos kertoja vaihtuisi. Unicefin sivuilta löytyvistä tarinoista kirjoitimme Hattukauppiaan matkanteko-sadun apinan näkökulmasta sekä Tyttö ja kori-sadun oppilaan valinnan mukaan joko koripäisen tytön tai päällikön pojan näkökulmasta.



Koulukummiemme eskarien kanssa tutustuimme lisäksi satuun Kuinka viisaus levisiä maapallolle. Tutustuttuamme satuun 5.-6. luokkalaiset piirsivät yhdessä eskarilaisten kanssa tarinan hahmot,  harjoittelivat StopMotion-sovelluksen käyttöä ja tekivät tarinasta animaatiot. Animaatioiden osalta hahmojen piirtäminen yhdessä sujui hyvin, mutta itse animaation tekeminen vaatii sen verran kärsivällisyyttä, kun hahmoja pitää liikutella vähän kerrallaan eteenpäin, että läheskään kaikilla eskarilaisilla ei tähän vielä riittänyt kärsivällisyys. Onnistuneita animaatioita saatiin kuitenkin aikaan!



                                          



Afrikka-jakso oli mielenkiintoinen. Niin isosta mantereesta on kuitenkin kyse, että aihetta olisi voinut käsitellä vaikka koko kevät lukukauden. Oli siis vaikea rajata mitä otetaan jaksoon mukaan ja mikä jätetään pois. Päädyin käsittelemään Afrikkaa kasvillisuusalueiden kautta, valtioihin tutustuttiin siinä ohessa ja täydensimme samalla käytävään rakennettuun karttaan kunkin kasvillisuusalueen valtioiden lippuja ja tiedot valtion pääkaupungista. 





tiistai 26. joulukuuta 2017

Syksyn aikana hankittua ammattikirjallisuutta..

Syksyn aikana hyllyyn on eksynyt taas monta uutta opusta ammattikirjallisuutta. Kaikki syksyn aikana hankkimani kirjat liittyvät LiikkuvaKoulu-ideologiaan, ulkona opettamiseen ja kestävään kehitykseen. Tonttu täydensi syksyn ammattikirjallisuutta historian teoksella, jonka myös otin mukaan tähän postaukseen.

Ehdoton ykkönen uusista kirjoista on Anders Hansenin aivovoimaa. Kuulin useampi suosituksia tästä kirjasta ja varasin sen kirjastosta, mutta minua ennen oli 35 varausta, joten päädyin tilamaan kirjan itselleni. Eikä tarvinnut katua! 
Hansen on ruostalainen ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri. Aivovoimaa perustuu tutkimustietoon, mutta se on kirjoitettu mielenkiintoisesti ja mukaansa tempaavasti. Lukemalla tämän kirjan vakuutut siitä, että LiikkuvaKoulu on ainoa oikea koulu!
Kirjaa lukiessa tulee väkisinkin pähkäiltyä omien oppilaiden keskittymis- ja oppimiskykyä. Monissa kirjassa esiintyvissä tilanteissa tunnistan esim. omasta luokastani lapsia, joilla on vastaavia pulmia keskittymisessä ja itsehillinnän kanssa. Voisiko tämä toimia sen lapsen kohdalla? Entä auttaisiko tämä sitä lasta toimimaan tuossa hänelle haastavassa tilanteessa? Tutkimustiedon valossa aika montaa ongelmaa pystytään, jos ei kokonaan poistamaan, niin ainakin lieventämään liikunnan avulla. Miten siis saada kaikki lapset fyysisesti aktiivisiksi koulupäivän aikana? Jalkapalloa välituntisin pelaavat oppilaat hengästyvät kahdesti päivässä pelatessaan pitkällä välitunnilla (25 min), mutta entäs ne seisoskelijat? Fyysistä aktivointia tarvitaan myös oppituntien aikana, jotta kaikki liikkuvat.




Ilmiöt ihmeteltäväksi-kirjan (toim. Kettunen ja Laine) sain osallistuessani ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon lähipäiviin. Kirja sisältää nimensä mukaisesti ideoita useiden monialaisten kokonaisuuksien toteuttamiseen, kirjan alussa on kattavasti tietoa monialaisista kokonaisuuksista ja ilmiöistä sekä ulkona oppimisesta. Kirjassa käsiteltäviä teemoja ovat mm. Itämeri, järvet, kaupunki, lähiympäristö, metsä, puutarha.. Kirja toimii varmasti hyvänä käsikirjana sellaiselle opettajalle, jolle monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen ulkona on uutta. Kokeneille ulko-opeillekin kirja tarjoaa uusia vinkkejä ulkona toteutettaviin kokonaisuuksiin. Ilmiöt ihmeteltäviksi-kirjaa olen selaillut ja lueskellut, mutta mitään kirjan oppimiskokonaisuuksista en ole vielä kokeillut toteuttaa. 




Teaching Green-sarjan osat The Elementary Years ja The Middle Years tilasin Adlibriksestä. Sarjaan kuuluu myös osa The Primary Years, mutta sitä en vielä tilannut, koska tällä hetkellä opetan isompia. Kunhan pääsen alkuopettajaksi taas, tilaan ehdottomasti The Primary Years-osan sarjasta. 
Teaching Green kirjoissa on valmiita useamman tunnin kokonaisuuksia ympäristöön, luontoon ja kestävään kehitykseen liittyen. Kaikki kokonaisuudet eivät ole sovellettavissa Suomeen, vaikka mieluusti tekisin retken sademetsään oppilaideni kanssa :) Kirjoissa on kuitenkin paljon käyttökelpoista materiaalia ja ohjeet erilaisten harjoitusten toteuttamiseen. Omassa luokassani pohdimme omaa elämänlaatuamme, toiveitamme ja niiden vaikutuksia ympäristöön kirjan vinkkien avulla. 
Kirjojen sisältämissä kokonaisuuksissa on sekä ulos että sisään soveltuvia harjoituksia. Keskeisenä teemana on ympäristö- ja luonnontieto sekä kestävä kehitys. 




Joulutonttu oli muistanut toiveeni ja aattoiltana paketista ilmestyi Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia. Kirja on taattua laatua, kirja etenee krolonogisesti eteenpäin alkaen teesinsä Wittenbergin kirkon seinään naulaavasta Martti Lutherista päättyen Runebergiin ja Vänrikki Stoolin tarinoihin. Kirjassa esitellään Ruotsin hallitsijat sekä muita Ruotsi-Suomen historian kannalta merkittäviä henkilöitä ja kerrotaan heidän saavutuksistaan ja niiden vaikutuksista Suomeen. Henkilöiden lisäksi kirjassa kerrotaan mm. Nuijasodasta, Vasa-laivasta ja postista. Kirja tuli luettua läpi heti ja se oli mielestäni mielenkiintoista luettavaa. Kirja pääsee varmasti opetuskäyttöön, kunhan etenemme historian opinnoissa Suomen historiaan. Mauri Kunnaksen teosten käyttö opetuksessa toimii hyvin. Kaikkien aikojen avaruuskirjaa oppilaani lukivat ääneen koulukummeilleen eskareille aluksi satukirjana, mutta vähitellen alkoivat hoksaamaan, että kirjassa onkin aika paljon asiaa ja tutkiessamme planeettoja oppilaat etsivät Mauri Kunnaksen kirjasta tietoja ennen nettiä. 



Onko sinun hyllyysi kerääntynyt syksyn aikana uutta ammattikirjallisuutta, 
josta kannattaisi vinkata kollegoille?



keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Ilma (5.-6. luokka)

Mitä ilma on? Mitä ominaisuuksia ilmalla on? 

Ilman tutkimisen aloitimme kokeellisella jaksolla, jonka aikana tuli kerrattua luonnontieteellisen kokeen protokolla: ensin tehtiin hypoteesi, sen jälkeen tehtiin koe ja raportoitiin havainnot, lopuksi pohdittiin mistä havaittu ilmiö johtuu.
Oppilaat työskentelivät neljän oppilaan ryhmissä.

Koe 1: Ilma pullossa
Minkä muotoiseksi pullon sisällä oleva ilmapallo tulee, kun siihen puhalletaan? 


Tämä koe aiheutti tuskastuneita yrityksiä puhaltaa pullossa olevaa palloa, joka ei suostunut
täyttymään yrityksistä huolimatta.

Koe 2: Punnitaan ilmaa

Kumpi painaa enemmän puhaltamaton vai puhallettu ilmapallo? Miksi? 

Koe 3: Ilma vaatii tilaa

Mitä tapahtuu paperipyyhkeelle, joka on rutistettu juomalasin pohjalle ja lasi on työnnetty veteen? 

Tämän kokeen ensireaktiot olivat hauskoja. "Miten?" "Eihän se mitenkään voi olla näin?"
 "Täh?" "Anna mäkin kokeilen!"

Koe 4: Lämmin ja kylmä ilma

Mitä tapahtuu tyhjän pullon suuhun asetetulle ilmapallolle, jos astiaan, jossa pullo seisoo, kaadetaan kuumaa vettä? 



                                               

Koe 5: Ilma vaatii tilaa

Mitä tapahtuu, kun peität pyöränpumpun suuaukon ja kaverisi yrittää painaa pumpun männän alas? Entä kun hän lopettaa painamisen? 

Kokeellinen työskentelytapa oli oppilaille mieluisa ja oppilaat osallistuivat aktiivisesti tutkimiseen, jokainen pääsi kokeilemaan kaikkia kokeita itse. Kun kaikki kokeet oli tehty, kävimme yhdessä kaikki kokeet läpi ja teimme yhteenvedon havaitsemistamme ilmiöistä ja ilman ominaisuuksista, jotka vaikuttivat näihin asioihin.

Kokeiden työmonisteet voit halutessasi tulostaa täältä.

Kokeet tehtyään oppilaat saivat läksyksi lukea kirjasta aiheeseen liittyvän kappaleen ja poimia sieltä keskeisimmät asiat. Koulussa kävimme seuraavana päivänä läpi kokeissa tehdyt havainnot ja selitykset havaituille ilmiöille. Lopuksi täydensimme vihkoon oppilaiden valitsemia keskeisiä asioita siten, että kaikki kokeissa havaitut ilmiöt tuli mainittua myös.

Ilmakehä - elinehto

Ilmakehään tutustumisen aloitimme tutkimalla palloa, joka oli kääritty elmukelmuun. Jos maapallo olisi polttispallon kokoinen, olisi sitä ympäröivä ilmakehä elmukelmu pallon ympärillä. Oppilaiden ennakko-oletus oli, että ilmakehä olisi n. 10 cm paksu kerros pallon päällä.



Ilmakehän koostumusta lähdimme käsittelemään piirtämällä vihkoon kuvan ilmakehästä ja eri asioista, jotka ilmakehän eri kerroksiin liittyvät. Samalla tuli hyvää sanatason oikeinkirjoitusharjoitusta, kun nimesimme troposfäärin, stratosfäärin jne.


Yritimme tutkia myös mistä kasvihuoneilmiöstä on kyse: oppilaat asettivat lämpömittarin lasin sisään ja peittivät lasin elmukelmulla. Lamppu asetettiin valaisemaan purkkia ja seurasimme lämpötilaa purkin ulkopuolella ja sisällä. Valitettavasti nykyiset energiansäästölamput eivät lämmitä, tämä koe vaatii onnistuakseen vanhan hehkulampun. Onneksi kaikilla oppilailla oli kokemuksia kasvihuoneessa käynnistä, joten niihin kokemuksiin oli helppo palata.

Revontulet nousivat esiin yhtenä ilmakehän ilmiönä ja aiheesta puhuttiin enemmän. Lisäksi katselimme netistä kuvia revontulista. Revontulet ovat herkullinen kuvaamataidon aihe, joten lähdimme maalaamaan revontulten väriloisto märkää märälle tekniikalla. Kun räiskyvät revontulet olivat kuivuneet sai oppilas oman valintansa mukaan piirtää tussilla tai vahaliiduilla valitsemansa maiseman silhuetin revontulten eteen.

Ilmanpaine

Ilmanpainetta tutkimme metsäretken yhteydessä muutamien kokeiden avulla. Nuotion ympärillä oli helppo kokeilla muutamia kokeita. Aloitimme puhaltamalla ilmapallon ja katselimme mitä ilmapallolle tapahtuu, kun sen tuo nuotion lähelle. Pakkasilmassa näki selvästi kuinka nuotion lähellä oleva ilmapallo suureni ilman lämmetessä ja laajetessa. Kun ilmapallo vietiin tulipiirin ulkopuolelle, kutistui ilmapallo. Tämän ilmiön selityksen olimme jo oppineet jakson aluksi, mutta se tuli tässä nopeasti kerrattua.
Seuraavaksi pohdimme miksi ilma karkaa ilmapallosta, kun ilmapallon kannasta päästää irti. Ilmaahan on molemmilla puolilla palloa: ulkopuolella ja sisäpuolella. Hyvin pohtivat oppilaat asiaa ja osasivat sanoittaa ajatuksensa ilmanpaineen tasaantumisesta.

Tulipaikan ympärillä oli helppo todeta myös se aiemmin todettu tosi asia, että lämmin ilma nousee ylöspäin. Nuotion sytyttäminen kiinnostaa aina oppilaita ja suurin osa heistä seuraa sitä tarkasti. Pyrinkin kiinnittämään oppilaiden huomiota fysiikan asioihin: Miksi tuli syttyy kiehisillä? Miksei kokonaisilla haloilla voi sytyttää tulta? Miksi nuotio savuttaa? Tarvitaanko vetoa?
Tästä päästiinkin hyvin keskustelemaan tuulen syntymisestä ja siitä kuinka lämpimän ilman noustessa ylös pitää jostain tulla korvausilmaa tilalle. Nuotion ympärillä tämä oli helppo todeta.

Evästauolla teimme "taikatemppuja" ja ihmettelimme kuinka kananmuna meni lasipullon sisälle. Emme saaneet yrityksistä huolimatta kananmunaa kokonaan pullon sisälle, mutta puoliksi saimme munan pullon sisään imaistua ja ideasta saimme kiinni. Kokeilin aiemmin kotona temppua sekä pienellä smoothie pullolla että tuolla kuvassa olevalla isolla mehupullolla. Tässäkin tempussa on kyseessä ilmanpaine.


Tässä on video, jossa näkyy koko kokeen kulku siten, että muna menee kokonaan pulloon.

                                        

Luokassa seuraavana päivänä kertasimme oppimamme ja teimme vihkomuistiinpanot.

Hiili kiertää ilmassa ja maassa

Hiilenkiertoa lähdimme pohtimaan edellisen päivän nuotiolla oleskelun pohjalta. Mitä palamisessa tapahtuu? Vapautuu hiilidioksidia ja puut hiiltyvät. Mitä hiilidioksille tapahtuu? Puut yhteyttävät sen ja tuottavat happea sekä varastoivat hiilen runkoonsa. Mistä me saamme puuta nuotioon? Kaadamme puun ja teemme nuotion. Mitä taas tapahtuu?
Lähdimme nuotion ja puun syklistä liikkeelle ja piirsimme vihkoihimme useampia syklejä hiilen kierrosta. Hiilen kiertoa käsitellessä heräsi erinomaisia keskusteluja. Oivallukset siitä kuinka HIILIdioksi on hiiltä ja ruoan HIILIhydraatit ovat hiiltä olivat hauskoja, kun oppilaat tajusivat myös syövänsä joka päivä suuret määrät hiiltä.




Ilmaston suojelu

Ilmaston suojelua lähdimme työstämään kuuntelemalla kuunnelma Operaatio Tuvalu. Sen jälkeen oppilaat työskentelivät WWF:n opetuskäyttöön julkaisemien Muuttuva ilmasto-tekstien parissa harjoitellen luetunymmärtämistä. WWF:n materiaaleihin kuului myös valmiita tehtäviä, mutta koska käytin tekstejä luetunymmärtämiseen, tein itse sisältöön liittyvät pohdintatehtävät itse.

Oppilaiden itsenäisesti luettua tekstit ja vastattua kirjallisesti kysymyksiin muodostimme parit siten, että eri tekstin lukeneet oppilaat olivat pari. Molempien parien tuli tiivistää tärkeimmät asiat lukemastaan tekstistä ja kertoa toisilleen. Tiivistäminen on haastava tehtävä. Huomaan oppilaistani, että osa heistä muistaa tarkasti lukemansa tekstin ja osaa selittää sen lähes sanasta sanaan ja heidän on hyvin vaikea "oikaista" ja kertoa lyhyesti vaikka kuinka yrittäisin kysymyksillä ohjata. Toisille oppilaille taas on vaikeaa ylipäätään lähteä liikkeelle, koska eivät oikein tiedä mistä aloittaisivat. Keskustelimme kaikista teksteistä vielä yhdessä ja pohdimme niiden sisältöä. Paljon keskustelimme siitä, että me emme voi elää täysin päästöttömästi. Yksittäinen ihminen voi muuttaa metsän keskelle ja elää ilman sähköä, mutta koko yhteiskunta ei siihen pysty ja että kysymys on enemmänkin siitä, että mietimme mikä on tarpeellista, mikä turhaa ja aloitamme karsimalla sitä turhaa.

Metsäretken yhteydessä tutkimme jäkälien avulla ilman laatua koulun pihassa, metsässä ja lähiömme keskustassa. Apuna käytimme WWF:n materiaalia.

Jakson kertaus - koe

En juurikaan pidä kokeita muista aineista kuin matematiikasta. Teetän ympäristöopin ja historian jaksoista oppilailla mieluummin jonkin lopputyön, koska haluan lopputyön olevan myös oppimistilanne, jonka eteen oppilas näkee vaivaa. Toki osa oppilaista lukee ahkerasti kokeeseen, mutta kaikki eivät. Toisaalta oppimistehtävään oppilaalla on aikaa valmistautua ja hän voi varata siihen niin paljon aikaa kuin kokee tarvitsevansa ja kuinka paljon hän haluaa tehtävään satsata.
Ilma-jaksosta päätin kuitenkin pitää kokeen. Pidin kokeen, jota oppilas teki ensin lyijykynällä niin pitkälle kuin osasi ja sen jälkeen oppilas palautti lyijykynän ja haki värikynän ja oppikirjan. Oppilas jatkoi kokeen loppuun värikynällä ja täydensi vastauksiaan. Tällä tavalla koekin toimi oppilaalle oppimistilanteena. Hän näki mitä hän todella osasi ja otti selville sen mitä ei osannut.
Arvioin kokeen siten, että ilman kirjaa osatut pisteytin normaalisti ja kirjan kanssa täydennetyistä asioista oppilas sai 50 % pisteistä.
Ei tämä varmastikaan mikään uusi idea ole, mutta itse en ollut tällaista kokeillut aiemmin.
Jos haluat käyttää aiheesta laatimaani koetta, voit tulostaa sen täältä.



perjantai 17. toukokuuta 2013

Kulutamme järkevästi, kierrätystä ja ekotekoja


Muovi, pelti, metalli,
lamppu, pullo, patteri

-niistä syntyy jätevuori,
pallollemme paha kuori!

(Erja Kurkela, Helena Ihalainen
www.hsy.fi/fiksu)

-----

Kierrätysräppi

On nurkissa paljon rojua,
joka siellä saa turhana lojua.
Vaikka sinä et sillä enää mitään tee,
joku toinen ehkä sen tarvitsee.
Jos takkisi käynyt pieneksi on
tai tietokone vanha ja tarpeeton.
Vaikka sinä et niillä enää mitään tee,
joku toinen ehkä niitä tarvitsee.

Ei elämä ole avaraa,
jos siinä on liikaa tavaraa.
Siksi mieleesi vielä sääntö tää,
joka jokaisen on helppo ymmärtää.
EI KASVATETA ENÄÄ JÄTEVUORTA!
EI KASVATETA ENÄÄ JÄTEVUORTA!

Siis ora kiinni härkää sarvista,
roskapöntöllä vielä varmista,
mikä turhaa on tai tarvista,
niin vältymme monesta harmista.
Sitä vähemmän silloin jätettä jää,
mitä enemmän tavaraa kierrättää.
EI KASVATETA ENÄÄ JÄTEVUORTA!
EI KASVATETA ENÄÄ JÄTEVUORTA!

Ei elämä ole avaraa,
jos siinä on liikaa tavaraa...

(Pikkumetsän lukukirja)


Teema 1: Kallio ja maaperä

- Välineet: puutarhalapio, vaalea kangas tai paperi, kivinäytteitä, iso paperi ja kirjoitusalusta (jos toteutus kokonaan ulkona). Säästä riippuen kokonaisuuden voi toteuttaa osittain tai kokonaan ulkona.






- Tutkitaan ulkona maannosta. Kaivetaan puutarhalapiolla maahan pieni kuoppa ja levitetään kaivettu maannos vaalealle alustalle ja tutkitaan mistä maannos koostuu. Nimetään mahdollisuuksien mukaan hiekka, kivet, savi, turve, multa jne. Samalla opettaja kertoo, että "elävä kerros" (multa jne.) on vain hyvin pieni ja sen alta löytyy kiveä. Maapallon kuori koostuu kivestä ja sitä kutsutaan kallioperäksi.

- Matkalla luokkaan jokainen oppilas kerää mukaansa kiven, joka sisään mennessä pestään.

- Luokassa keskustellaan aluksi mihin kiviä tarvitaan ja kootaan aiheesta käsitekartta taululle (rakennukset, laatoitukset, kiuaskivet, korut jne.).





- Tutkitaan lopuksi oppilaiden löytämiä kiviä ja koulun kivikokoelmaa. Tutkitaan kivien kovuutta raaputtamalla niitä kynnellä, naulalla ja hiekkapaperilla. Samalla opettaja kertoo miten kivet ovat syntyneet ja todetaan timantin olevan kovin olemassa oleva kivi.






- Aiheeseen liittyvänä kuvaamataidon työnä oppilaat voivat "maalata" liimalla paperille haluamansa kuvion, hienoa hiekkaa ripotellaan kuvan päälle ja jätetään kuivumaan. Myöhemmin ylimääräinen hiekka karisteellaan pois.

- Kivistä voidaan myös tunnin lopuksi rakentaa eläimiä.


Kissa

Koira

Hiiri


Teema 2: Puu ja paperi

- Materiaalit: talouspaperia, suodatinpaperi, leivinpaperia, silkkipaperia, sanomalehti, monistuspaperi, kiiltäväpintainen mainoslehti/aikakauslehti. Paperisilppua ja uusipaperin valmistukseen tarvittavat kehät.




- Luokan eteen asetetaan esille erilaisia papereita (talouspaperia, suodatinpaperi, leivinpaperia, silkkipaperia, sanomalehti, monistuspaperi, kiiltäväpintainen mainoslehti/aikakauslehti). Nimetään paperit oppilaiden kanssa. Ja sen jälkeen pohditaan mistä paperit on tehty?


Eräs oppilaista hoksasi puun käytön tärkeyden paitsi esineiden
valmistuksesa myös siinä, että metsät ovat maailman keuhkot
ja saamme niiden avulla happea. Kirjasimme siis senkin ylös
vaikka muut oppilaat eivät asiaa oikein käsittäneet, koska fotosynteesistä
ei ole vielä 2. luokalla puhuttu. Mutta ehkä tämä jää mieleen hautumaan
ja siitä on hyötyä joskus tulevaisuudessa :)

- Jatketaan kokoamalla taululle käsitekartta siitä, mitä puusta tehdään ja mihin puuta käytetään. Oppilaat tekevät käsitekartan myös vihkoihinsa.

- Tutustutaan paperin valmistukseen ja valmistetaan uusiopaperia. 

Teema 3: Raaka-aineesta tuotteeksi

Materiaalit: t-paita, muovipullo, lasipurkki, säilykepurkki

- Opettaja pyytää oppilaita nimeämään jonkun lelunsa. Oppilaiden vastaukset kootaan taululle. Mistä suurin osa oppilaiden nimeämistä leluista on tehty? Lelujen materiaalina muovi on yleinen ja oppilaat osaavat sen nimetä. Mistä muovi on tehty? Vastauksen selvittämiseksi katsotaan Ylen Roskisrotta-sarjan 3 osa Pulkat ja Potat ( http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/roskisrotta-lasten-kierratysseikkailu ).

- Videon jälkeen muovituotteiden alkuperä lienee selvä, seuraavaksi oppilaiden pitää ottaa selvää säilykepurkin, muovipullon, lasipurkin ja t-paidan raaka-aineista.





- Oppilaat lukevat yltin oppikirjastaan (Jäljillä 2, s. 76-77) kappaleen, jossa kerrotaan metallin, muovin, lasin ja puuvillan valmistuksesta. Oppilaat täydentävät lukemansa perusteella monisteeseen, mistä raaka-aineista lasi, metalli ym. on valmistettu.




- Mietitään ja kirjataan ylös myös eri materiaalien hyötyjä ja haittoja (esim. lasi hajoaa helposti).

Teema 4: Kierrätys ja jätteenlajittelu

- Materiaalit: erilaisia esineitä Tiedemiesten uusiokäyttöpäiville, kassillinen puhtaita roskia.

- Oppilaat lukevat Pikkumetsän lukukirjasta kertomuksen Kierrätystori ja korjauspaja. Keskustellaan kertomuksesta ja todetaan, että paras keino säästää luontoa ja vähentää jätteen määrää esimerkiksi kierrättämällä ja keksimällä uusia käyttötarkoituksia esineille. 

- Pohditaan miten koulussa voitaisiin vähentää jätteen määrää (ruokailussa syödään kaikki ruoka, käytetään käsipyyhepaperia säästeliäästi jne.).

- Tiedemiesten uusikäyttöpäivät: oppilaat jaetaan 3-4 hengen ryhmiin. Oppilaat saavat esineen, jolle heidän on tarkoitus keksiä mahdollisimman monta uutta käyttötarkoitusta. 5 minuutin kuluttua kokoonnutaan Tiedemiesten uusikäyttöpäiville ja uudet käyttätarkoitukset esitellään.




- Käydään koulun lähellä sijaitsevalla ekopisteellä lajittelemassa roskakassin sisältö. Pohditaan myös mihin paristot, vanhat lääkkeet, palautuspullot voi viedä, koska niille ei löydy omaa säiliötä ekopisteeltä. Selvitetään koulun ruokalasta, mihin oppilaiden ruoanjätteet päätyvät.


Oppilaat lajittelevat roskapussin sisällön ensin jätesäiliöiden eteen sijoitettuihin astioihin. Tarkistetaan lajittelu perusteet yhdessä ja lopuksi tyhjennetään roskat oikeisiin säiliöihin.



- Pikkumetsän Lukukirjan harjoitusvihosta 2B (Kulta&Muru-vihko) löytyy kierrätykseen liittyvä harjoitustehtävä s. 31.




- Lopuksi oppilaat piirsivät taululle ja vihkoihinsa lajitteluohjeet.


Teema 5: Ympäristömerkit

- Materiaalit: erilaisia pakkauksia, joista löytyy ympäristömerkkejä.

- Tutkitaan pakkauksista löytyviä merkintöjä. Mitä merkit tarkoittavat?

- Luetaan Pikkumetsän Lukukirjan harjoitusvihosta 2B (s. 30) ympäristömerkeistä ja tehdään tehtävä. Yritetään sen jälkeen tulkita pakkausmerkintöjä uudelleen.