torstai 28. helmikuuta 2019

Kalevalan päivä 6. luokkalaisten kanssa

6. luokkalaisille Kalevala alkaa olla jo tuttu, vaikka toki eepoksessa riittää aina uutta niin oppilaille kuin opettajallekin. Tänä vuonna työstimme Kalevalaa kahden oppitunnin ajan. Tavoitteena oli syventää tietämystä Kalevalasta, harjoitella tavutusta, kirjoittaa oma kalevalainen runo ja soveltaa historiassa Ruotsin suurvalta-ajasta opittua runoon. Paljon oli siis oppitunnille tavoitteita.


Aloitimme kepeästi Orffien Sampoa ryöstämässä. Kappaleen avulla pääsimme teeman pariin muistelemalla mitä oikein Kalevalasta muistamme. Kokosimme käsitekarttaan Kalevalasta tietämämme asiat. 

Jatkoimme tuntia katsomalla Ylen Kalevala x10 video. Videon katsomisen jälkeen täydensimme käsitekarttaa videosta poimimillamme asioilla. 

Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi

lähteäni laulamahan,
saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat.

(Kalevala)

Kalevalan runomittaan lähdimme tutustumaan Mieleni minun tekevi-runolla, jonka luimme huolellisesti ääneen oppilaiden kanssa useampaan kertaan. Keskustelimme siitä, mitä runon säkeet tarkoittavat. Kalevalan kieli ei ole helppoa äidinkielenään suomea puhuvalle, saati sitten s2-oppilaalle, joita luokassani on enemmistö.





Tutustuimme Kalevalan runomittaan yllä olevan pp-dian avulla. Jokainen oppilas sai monisteen Mieleni minun tekevi-runosta, jota lähdimme tutkimaan yllä olevien "sääntöjen" valossa. Tavutimme runon jokaisen säkeen ja huomasimme kaikissa säkeissä olevan kahdeksan tavua. Seuraavaksi etsimme alkusointuja, tutkimme sanojen pituuksia, lopuksi palasimme runon säkeiden merkityksiin ja huomasimme kahden säkeen tarkoittavan aina samaa asiaa.

Kalevalaisen runon ominaisuuksiin tutustuttiin analysoimalla
Mieleni minun tekevi-runoa ja etsimällä siitä kalevalaisen
runon tunnuspiirteitä. 


Historiassa olemme työskennelleet Ruotsin suurvalta-ajan parissa, joten yhdistimme suomen kielen ja historian opiskelut. Oppilaat saivat valita 1600-1700-luvun hallitsijoista yhden: Kustaa Vaasa, Kaarle XII tai tsaari Pietari. Oppilaat kertasivat hallitsijasta oppimansa asiat lukemalla historian kirjan kappaleen, jossa hallitsijaa käsiteltiin. Sen jälkeen he kirjoittivat pareittain kalevalamittaisia runoja hallitsijoista. Apuna runon kirjoittamisessa oli taulukko, jossa oli tavuja varten aina 8 ruutua/rivi.
Lopuksi runot kirjoitettiin puhtaaksi ja valmistauduttiin esittämään runot historian tunnilla.

Oikean tavumäärän löytäminen oli jo monelle oppilaalle haastavaa. Runoista
löytyi säkeistä oikea tavumäärä ja toistoakin saimme runoihin mukavasti.
Alkusoinnut olivat vielä vaikeita saada mukaan. 



Kalevala-tunnin päätteeksi luin oppilaille ääneen Suomen lasten kalevalasta kertomuksen Sammon ryöstöstä, josta tunti alkoi.




keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Murtolukuja ja prosentteja 6. luokalla

Murtoluku-jakson alkaessa sai taas lueskella opsia ja vertailla sitä kustantajan tekemiin valintoihin. Oppikirjahan on vain kustantajan näkemys opsista ja kun opsin sisällöt on eri kunnissa vuosiluokkaistettu eri tavoin, ei oppikirja yleensä täysin vastaa opetussuunnitelmaa. Siispä murtoluku-jaksoa piti muokata kokemuksellisuudella ja toiminnallisuudella kuntamme opetussuunnitelmaa ja oppilaiden osaamista vastaavaksi.

Konkretiaa asioiden ymmärtämiseksi tarvitaan vielä 6. luokallakin. Kun käytössä ollut oppikirja ei sitä riittävästi tarjonnut, oli (jälleen kerran) suurena apuna Ikäheimon ja Voutilaisen Murtolukuja välineillä luokille 3-9 -kirja. Lisäksi Educasta ostin itselleni Kairavuon ja Voutilaisen Matematiikkaa värisauvoilla luokille 5-9 -kirjan, jonka tehtäviä testasimme myös murtoluku ja prosenttijakson aikana. Molemmat kirjat ovat erinomaisia käsikirjoja opettajan kirjahyllyyn ja molemmissa on valmiit monistepohjat kaikkiin harjoituksiin, joten kirjojen käyttö on helppoa!




Murtoluku-jaksoa aloitellessa ajattelin, että tämän pitäisi olla helppo nakki, viime vuonnahan näitä huolella hinkattiin. Kertausta tarvitaan silti ja murtoluvun käsitteeseen kannatti 6. luokallakin pysähtyä hetkeksi. Tutkimme murtokakkujen avulla murtolukujen yhtä suuruutta, lavensimme ja supistimme konkreettisilla välineillä ennen kuin opetin oppilaille miten laventaminen ja supistaminen tapahtuu matematiikan kielellä eli numeroilla kirjoittaen. Kun huomioita murtolukujen yhtä suuruudesta oli tehty konkreeteilla välineillä eli murtokakkuja päällekkäin asettaen ja huomattu 1 neljäsosan olevan yhtä suuri kuin 2 kahdeksasosaa, oli oppilaiden helppo lähteä laventamaan ja supistamaan pelkillä luvuilla ilman epävarmuutta siitä "pitikö myös alakerta laventaa vai ei".

Kun asia oli opittu, saatiin pelien avulla treenattua murtolukujen vertailua ja yhtä suuruutta. Alla muutamia pelejä, joita hyödynsimme jakson aikana.


Sumu-peli eli suurin murtoluku-peli on yksinkertainen ja toimiva peli
murtolukujen vertailuun. Sumu-pelin ohjeet löytyy Murtolukuja välineillä
luokille 3-9 kirjasta.

Kun laventaminen ja supistaminen alkoivat sujua, pelasivat oppilaat murtolukubingoa. Bingoalustoilla oli murtolukuja. Pöydän keskellä olevasta pakasta käännettiin kortti ja omalta alustalta sai peittää yhtä suuren murtoluvun. Eli pakasta käännettiin esimerkiksi 14/16, tätä lukua ei kuitenkaan alustoilta löytynyt vaan 7/8, joten oppilaan piti osata supistaa luku yksinkertaisiimpaan muotoonsa. Tavoitteena oli viiden suora pelilaudalla. Pelin löysin You got this Math-sivustolta.



Koko jakson ajan pidin huolellisesti pinnalla murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin yhteyttä. Usein kirjasimme taululle yhdessä laskemiemme laskujen vastauksia näkyviin monessa muodossa, jottei eri esitysmuotojen yhteys unohdu.
Teacherpayteachersistä viime vuonna löytämäni Wild-kortit pääsivät jälleen käyttöön. Tänä vuonna kortit toimivat viime vuotta paremmin, koska oppilaat osasivat paremmin murtoluvun, desimaalilun ja prosentin yhteyden. Wild-peliä pelattiin Uno-pelin säännöillä.


Murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin yhteyttä harjoiteltiin pelitunnilla myös muistipelin avulla. Kortit oli otettu eräästä vanhasta korttipakasta, jonka numerokortit otin nyt käyttöön. Pari syntyi esim. 7/10 ja 0,7 -korteista.



Murtoluvut vaativat konkretisointimateriaalia, mutta olen huomannut, että jossain vaiheessa jaksoa oppilaat ikään kuin kyllästyvät murtokakkuihin. Liekö syynä se, että ne vievät pöydällä paljon tilaa ja niiden kasaaminen pöydälle vie aikaa.. On siis syytä käyttää myös muita välineitä murtolukuja käsiteltäessä, jotta tätä "tylsistymistä" ei tapahdu ja toisaalta, jotta oppilas osaa soveltaa oppimaansa eri välineisiin. 6. luokkalaisten kanssa kaivoimme jakson lopussa esille värisauvat, joita emme ole viime aikoina paljon käyttäneet. "Uuden" materiaalin esiin ottaminen sai oppilaat innostumaan ja meillä olikin erittäin tehokas matikan kaksoistunti. Hyödynsimme Matematiikka värisauvoilla luokille 5-9 -kirjan murtoluku ja prosenttitehtäviä.



Värisauva-kirjan tehtävät ovat VaNe-henkisiä tehtäviä, joissa keskitytään murtoluvun käsitteeseen tutkimalla eri värisauvojen pituuksia. Jos violetti värisauva on 1, mikä sauva yksi kolmasosa? Kirjan tehtävät olivat juuri sopivia ryhmälleni. Työt etenivät pöydissä reippaalla ja innokkaalla otteella, välillä oppilaat pysähtyivät väittelemään, jostakin tehtävästä kun ryhmässä oli eri mielisyyttä ratkaisusta: Näin päästiin perustelemaan omaa näkemystä ja pohtimaan mikä ratkaisusta on oikea. Minulla oli aikaa kiertää auttamassa apua tarvitsevia oppilaita, kun kaikki olivat innokaasti työn touhussa.


Murtoluku-jaksolla huomasin niin viime kuin tänäkin vuonna, että käyttämällä riittävästi aikaa murtoluvun käsitteeseen sujuu murtolukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut helposti, kun oppilaat ymmärtävät mitä tekevät. Suomalaiset oppikirjat kiirehtivät turhan nopeasti kokemukseni mukaan laskemaan murtoluvuilla. Tämä eroaa hyvin vahvasti Varga-Neményi-menetelmän tyylistä opiskella murtolukuja. Varga-Neményi-menetelmässä käytetään runsaasti aikaa käsitteen työstämiseen ennen murtoluvuilla laskemista. Olen ollut mukana Varga-Neményi-menetelmän 4. luokan oppikirjatyöryhmässä. Unkarilaisessa oppikirjassa 4. luokalla ei vielä lasketa, suomalaiseen kirjaan yhteen- ja vähennyslaskuja neljännelle luokalle tulee jonkin verran, koska meidän opetussuunnitelma ja opetuskulttuuri sitä vaativat. 
Nyt kuudennella luokalla, kun kaikki laskutavat ovat murtoluvuilla käytössä, oli aina oppilaan epäillessä laskeneensa väärin peruuttaa taaksepäin: "Miltä tuo lasku näyttäisi välineillä?" Aina ei tarvinnut enää laskua rakentaa välineillä, riitti, että oppilas selitti mitä välineillä rakentaisi ja hoksasi samalla "Oho, eihän ne mennytkään näin niin kuin mä olin kirjoittanut..
Sen verran perusteellisesti työskentelimme koko murtoluku-jakson ajan, että hyvillä mielin voin keväällä lähettää oppilaani eteenpäin yläkouluun. He ainakin ymmärtävät mistä murtoluvuissa on kyse!



keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Koordinaatisto 6.lk

VaNe-neliömetrit palasivat Educan jälkeen luokkaan ja pääsivät heti käyttöön.

VaNe-neliömetristä syntyy pyykkipoikien ja matonkuteiden
avulla koordinaatisto.

Tänään työskentelimme oppilaiden kanssa koordinaatiston parissa. Koordinaatiston ensimmäinen neljännes on tuttu aiemmilta vuosilta, mutta nyt oli tavoitteena ottaa käyttöön koko koordinaatisto. Aluksi muistuttelimme mieleen mistä koordinaatistosta oikein on kyse. Olin valmistellut VaNe-neliömetristä oppilaille tutun koordinaatiston ensimmäisen neljänneksen pyykkipoikien avulla. Kun olimme kerranneet koordinaatiston käyttötarkoitusta ja käyttöä, lähdettiin tutkimaan uusia neljänneksiä. Asetimme VaNe-neliömetrin keskelle sinisen matonkuteen merkitsemään x-akselia ja punaisen matonkuteen pystysuunnassa alustan keskelle, jolloin siitä muodostui y-akseli. Positiiviset luvut löysivät helposti oikeast paikkansa, seuraavaksi tutkittiin mitä "nollan alapuolella ja takapuolella" on. Pyykkipojilla, joihin oli kirjoitettu luvut -1 - -4 sijoitettiin omille paikoilleen. Yhteisen koordinaatiston ääressä tutkimme yhdessä miten koordinaatit ilmoitetaan ja oppilaat näyttivät yhteiseltä alustalta antamieni koordinaattien perusteella pisteitä.


Ryhmissä syntyi hienosti keskustelua koordinaateista. Yhdessä oppilaat
yrittivät ja neuvoivat toisiaan.

Seuraavaksi oppilaat jakaantuivat 3-4 hengen ryhmiin ja jokainen ryhmä sai oman VaNe-neliömetrin, matonkuteen pätkät ja pyykkipojat. Ryhmät rakensivat itselleen oman koordinaatiston. Oli hyvä, etten ollut välitunnilla rakentanut koordinaatistoja oppilaille valmiiksi ajan säästämiseksi, sillä tämä oli erinomainen harjoitus. Vaikka positiiviset luvut löysivätkin helposti paikkansa oli useammalla matolla asetettu negatiiviset luvut joko lukusuunnan mukaisesti vasemmalta oikealle tai alhaalta ylös pienimmästä suurimpaan. Kun kiersin tarkistamassa ryhmien rakentamia koordinaatistoja, saatoin kysymysten avulla ohjata oppilaat huomaamaan virheensä kysymällä esim. Missä koordinaatistossanne olisi piste (-3, -6)? Jos y-akselille oli pyykkipojat asetettu alhaalta ylös pienimmästä suurimpaan ei koordinaatistosta tai sen ympäriltä tällaista pistettä olisi lainkaan löytynyt ja oppilaat hoksasivat virheensä ja saivat sen korjattua.
Jonkin aikaa harjoittelimme asettamalla puisia isoja sinipunakiekkoja koordinaatistoon opettajan tai muiden ryhmien antamien koordinaattien mukaan. Sen jälkeen alkoi peli!

Selät vastakkain joukkueet pelasivat laivanupotusta. Peli imaisi oppilaat mukaansa niin, ettei kukaan matikanryhmästä
halunnut lopettaa peliä ja lähteä välitunnille.

Kaksi ryhmää asettui selät vastakkain koordinaatistojensa ääreen ja rakensi puisilla isoilla sinipunakiekoilla koordinaatistoonsa kolme neljän kiekon "laivaa". Sinipunakiekkojen piti olla koordinaatiston ruutujen risteyskohdissa. Laivanupotuspeli toimi erinomaisesti ja oppilaat harjoittelivat kymmeniä kertoja koordinaattien ilmoittamista ja pisteiden etsimistä koordinaatistosta "ampuessaan" ja tarkistaessaan, ettei vastustajan ammus osunut omiin laivoihin. 

Ryhmän jäsenet tekivät erinomaista yhteistyötä keskustellessaan siitä missä vastustajan laivat olisivat, mihin kannattaisi ampua ja tietenkin etsiessään koordinaatteja alustalta. 
Kellon soidessa kukaan matikan ryhmäni oppilas ei halunnut lähteä ulos, vaan kaikki halusivat jäädä pelaamaan pelin loppuun!

Omat laivat merkittiin puisilla kiekoilla, jotka käännettiin
ympäri vastustajan osuessa laivaan. Omat ampumiset
merkittiin pienemmillä muovisilla kiekoilla, hudit sinisillä
ja osumat punaisilla.

Jos et tiedä mistä VaNe-neliömetrissä on kyse, niin kyseinen materiaali on ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon ohessa tuottamani matematiikan opetusmateriaali ulkona opettamiseen, mutta toki se soveltuu sisällä käytettäväksi kuten tässä kirjoituksessa. VaNe-neliömetriä myy Elli Early Learning http://www.earlylearning.fi/product_details.php/vane-neliometri.