Näytetään tekstit, joissa on tunniste Liikkuva koulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Liikkuva koulu. Näytä kaikki tekstit

torstai 6. kesäkuuta 2024

Eläinavusteinen matematiikan opetus ja vane-pelejä uudella twistillä

 Kesä starttasi jälleen kerran perinteisellä Varga-Neményi ry:n kesäseminaarilla. Tänä vuonna kokoonnuimme noin 50 opettajan voimin Järvenpäähän Anttilan koululle. Anttilan koululla onkin huikea VaNe-tiimi, jonka vieraiksi oli ilo päästä. 




Pidin seminaarissa Ihan pihalla eläinavusteisesti-työpajan, koska Paju-koirani oli mukana. Allergiasyistä johtuen Pajun paja oli ulkona, vaikka osa pajan peleistä soveltuisikin ehkä paremmin sisätiloihin.

Olen talven mittaan pohtinut eläinavusteisen valmentajan opintojen ohessa millaista eläinavusteinen ja kokemuksellinen matikanopetus on. Olen tullut siihen tulokseen, että koiran aktiivinen rooli sopii parhaiten motivointiin ja oppitunnin aloitukseen innostajaksi. Toisaalta matikantukiopetuksessa koiran rooli on tsemppari. Tähtitunnilla (eli tukiopetuksessa) oppilas saa olla kolmisin open ja koiran kanssa, eikä huomiota tarvitse jakaa muiden kanssa. 

Työpajassa Paju oli mukana aina aihekokonaisuuden ensimmäisessä pelissä ja sen jälkeen aihetta syvennettiin ja jatkotyöstettiin ilman koiran aktiivista osallistumista. Samanlaisena näen koiran roolin myös luokkatyöskentelyssä. 

Mutta työpajan sisältöön...

Pajun taito: nopppien heitto

Neljän suora VaNe-neliömetrillä

Välineet: jokaiselle joukkueelle VaNe-neliömetri taiteltuna 7x7 kokoon, värinopan värit paperilappuina ja täpläkortit 1-6 (Matematiikkaa 1a-kirjan liitteistä tai esim. Ihan pihalla käpykorteista), 12 kpl pyykkipoikia, kasa sinipuukiekkoja tai käpyjä sekä yhteiseen käyttöön iso värinoppa ja iso pistenoppa

Harjoiteltavat taidot: oikean paikan etsiminen taulukosta/opaskartasta nopan koordinaattien avulla


Ensin jokainen joukkue valmisti oman pelilautansa. Värilaput ja täpläkortit asetettiin kunkin joukkueen valitsemaan järjestykseen sarakkeiden ja rivien alkuun, laput kiinnitettiin pyykkipojilla. Näin jokaisella joukkueella oli erilainen opaskartan mallinen ruudukko. 

Joukkueen pelilauta ja sinipuukiekot pelimerkeiksi.

Paju heitti noppia ja noppien antamien koordinaattien mukaan, esim. punainen ja kolme, joukkueet asettivat sinipuukiekon omalle pelialustalleen. Noppia heitettiin kunnes joku joukkueista sai neljän suoran.

Tämä peliversio sopii hyvin luokille 1-3. Jos oppilaat ovat jo opiskelleet koordinaatiston, voidaan peliä pelata kahdella pistenopalla ja VaNe-neliömetrin laidoille asetetaan numerokortit. Silloin toki numerokortit ovat neliömetrin viivojen kohdalla ja noppien koordinaatit myös osuvat viivojen risteyksiin. Koordinaatistolla pelatessa pelaajat voivat itse päättää kumpi luku on x ja kumpi y, jolloin peliin tulee hieman jännitystä, sillä muutenhan jokainen joukkue saa neljän suoran samaan aikaan. 


Sulkellusveneen nosto

Välineet: samat kuin neljän suora-pelissä sekä isot muistipelikortit, joissa pelilaudan/nopan värit sekä lukumäärät 1-6

Tavoite: itse määrittää tietyn ruudun koordinaatit sekä muistinkehittäminen

Joukkue rakensi sinipuukiekoista itselleen sinisen sukellusveneen pelialustalle. Kiekot asetettiin sininen puoli ylöspäin. 

Sukellusveneen nosto vaati hyvää muistia.

Vuorotellen joukkueen jäsenet käyvät kääntämässä kaksi muistipelikorttia jonkin matkan päästä. Mikäli muistipelikorttien antamien koordinaattien ruudussa on osa sukellusvenettä, saa joukkue kääntää sinpuukiekon ympäri ja se osa sukellusveneestä on pinnalla. Se joukkue, jonka sukellusvene oli ensimmäisenä nostettu pintaan, voitti pelin.

Tämänkin pelin voi siirtää koordinaatistoon neljän suoran tavoin. 


Pajun taito: tikkujen nostaminen ämpäristä

"Kaboom"-peli lukujen ominaisuuksilla

Tarvikkeet: jäätelötikkuja tai eläinavusteisessa toiminnassa isompia tikkuja (meillä Bilteman sytykepuita), joihin on kirjoitettu lukuja valitulta lukualueelta, purkki tikuille, kynä ja paperi jokaiselle joukkueelle
Harjoiteltavat taidot: lukujen ominaisuuksien nimeäminen

Pajun Kaboom-tikut ovat kuvassa oikealla alakulmassa.

Paju nosti ämpäristä yhden tikun kerrallaan ja joukkueiden tehtävänä oli keksiä mahdollisimman monta ominaisuutta luvusta. Luvun ominaisuuksia sai kirjoittaa kunnes kello kilahti. Olin harmittavasti unohtanut Pajun oman kellon kotiin ja lainassa oleva HalliGalli-kello oli sen verran epäilyttävä, että Paju kieltäytyi sitä soittamasta. 
Joukkue kerrallaan luki kirjaamansa ominaisuudet. Jos joukkue oli keksinyt sellaisen ominaisuuden, jota kukaan muu ei ollut kirjannut ylös, sai ominaisuudesta pisteen. 
Seuravaaksi nostettiin uusi tikku ja peli jatkui eteenpäin.

Muita peliversioita: 
Lukujonot: Joukkue kirjoittaa paperille lukuja eteenpäin tai taaksepäin nostetusta luvusta joku yhden askelin tai isommilla askelilla. Se joukkue, joka on kellon kilahtaessa kirjoittanut lukujonoa pisimmälle, saa pisteen. 

Luvun erinimet: Joukkue kirjoittaa paperille mahdollisimman monta nimeä nostetulle luvulle. Eli esimerkiksi luvusta 16 voisi kirjoittaa 4+4+4+4, 8+8, 20-4, 2x8, 32/2 jne.  


"Kynänryöstö" lukujen ominaisuuksilla

Tarvikkeet: lappuja, joihin on kirjoitettu lukujen ominaisuuksia, kaksi tavallista noppaa
Harjoiteltavat taidot: lukujen ominaisuudet

Pelialustalle asetataan ominaisuuskortit ja sovitaan lukualue, jolla pelataan esim. 0-100. Vuoron perään pelaajat heittävät noppia. Mikäli pelaaja heittää silmäluvun kuusi, alkaa hän nostaa pelialustalta ominaisuuskortteja. Pelaaja lukee ääneen nostamansa ominaisuuskortin ominaisuuden, esimerkiksi "pariton" ja sanoo ääneen luvun, jolla on tuo ominaisuus esim. 17. Pelaajan nostaessa kortteja ja keksiessä niitä vastaavia lukuja muut heittävät koko ajan noppia, mikäli joku saa silmäluvun kuusi huutaa hän "seis" ja alkaa itse nostaa kortteja, edellinen kortin nostaja alkaa taas heittää noppia muiden kanssa. Pelataan kunnes pelialustalta loppuvat ominaisuuskortit.



Roskis-peli lukujen ominaisuuksilla

Välineet: A4-kokoiset laput (5 kpl), joihin on kirjoitettu jokin luvun ominaisuus (esim. pariton, luvun numeroiden summa on <5, kymmeniä on enemmän kuin ykkösiä, ykkösiä on enemmän kuin kymmeniä ja yksinumeroinen), lukukortit 0-100 tai valitulta lukualueelta.


Helppo versio: Lukujen ominaisuuslaput asetaan riviin joukkueen eteen. Yksi joukkueen jäsen juoksee hakemaan lukukortin pelinjohtajalta. Hän tuo lapun joukkueen luokse ja joukkue yhdessä katsoo sopiiko luku johonkin ominaisuuksista. Jos sopii, luku asetaan ominaisuuslapun päälle, jos ei kortti palautetaan seuraavan pelaajan toimesta pelinjohtajalle tämän hakiessa uutta lukukorttia. Se joukkue voittaa, jolla on lukukortti jokaisen ominaisuuslapun päällä. 

Haastavampi versio: Ennen pelin aloittamista joukkue päättää itse mihin järjestykseen ominaisuuslaput asetetaan. Peliä pelataan kuten yllä, mutta nyt ominaisuuksia vastaavien lukukorttien on oltava suuruusjärjestyksessä. Eli on mahdollista, ettei joukkue pysty täyttämään kaikkia ruutuja tai ainakin se on hyvin vaikeaa, mikäli se järjestää lappunsa huonosti.


lauantai 16. syyskuuta 2023

Aaro-orava ei saa unta (U-kirjain)


U-kirjain oli vaikea, kun mietimme Tanjan kanssa sopivaa kuvakirjaa. Päädyimme lopulta uni-teemaan, joka näin syksyllä on tärkeä, sillä yhtä jos toista meistä väsyttää. Mélanie Wattin Aaro-orava -kirjat ovat huikeita! Aaro-orava on hiukan neuroottinen tapaus ja hän tuntuu maalailevan aina pahimmat mahdolliset tapahtumat tapahtuvaksi. Siksi tarvitaankin aina suunnitelma, niin nytkin. 
Aaro-orava ei uskalla nukkua, koska se pelkää lakritsihirviöitä, kelju keijuja, yksisarvisia, haamuja ja lepakoita. Pitää siis laatia suunnitelma ja hankki banaaninkuoria, joihin lakritsihirviöt kompastuvat, siirappia, johon yksisarvinen jää kiinni, tuuletin pelästyttämään aaveet ja niin edelleen. 


Laadimme jälleen kuvasanaston kirjaan liittyen. Tällä viikolla halusin käyttää kuvasanastoa laajemmin ihan kaikkien oppilaiden kanssa. Niinpä aiempien viikkojen tavutustehtävien lisäksi teimme kuvasanastolla seuraavanlaisia harjoituksia:

- Mitä sanaa ajattelen, jos ensimmäinen tavu on...
- Mitä sanaa ajattelen, jos viimeinen tavu on...
- Mitä sanaa ajattelen, jos sen yläpuolella on lepakko?
- Mitä sanaa ajattelen, jos se on kartion ja siirapin välissä?
- Luen ensimmäisen sarakkeen sanat, minkä sanan jätän sanomatta? Orava, painajainen, laktritsi, palosammutin.
- Jos vaihdat mielessäsi yksisarvisen ja keijun paikkaa, mikä sana nyt on yksisarvisen alapuolella?

Lisäksi tein luokkani sujuville lukijoille alla olevan kuvan mukaisen luetunymmärtämisen harjoitteen kuvasanaston sanoista. Tehtävä toimi hyvin. 


Mörkö-peliä pelattiin tietenkin myös tällä viikolla. Lisäksi keksin uuden peli-idean myrkkysieni-peliin. Myrkkysieni-pelin perusversiossa Pelaajan katsellessa muualle, muut valitsevat myrkkysienen pöydällä olevista korteista. Pelaaja kääntyy ja alkaa nostaa kortteja pöydältä, kunnes osuu myrkkysieneen. Pelaajan nostaessa lappuja pöydältä, sanoivat muut pelaajat kuorossa aina sanan viimeisen tavun. Paitsi kun pelaaja nostaa myrkkysienen, sanotaan "myrkkysieni" ja lappujen nostelija vaihtuu. 



Perinteisenä maanantailäksynä oli jälleen kerran keksiä viisi u-kirjaimella alkavaa asiaa ja piirtää niistä kuvat. Tiistain jakotunneilla kirjoitimme tietokoneilla. Aloittelevat lukijat sanoja, sanatason lukijat helppoja virkkeitä (minulla oli onni saada heidän kanssaan 2. luokan oppilaita otona luetuttamaan ekaluokkalaisia ja auttamaan kirjoittamisessa) ja sujuvien lukijoiden porukka kirjoitti tällä viikolla Aaro-oravan unettoman yön tehtävälistan. Opettelimme siis tekemään käskylauseista. Käskylauseissa piti esiintyä aina tuo oppilaan keksimä u-kirjaimella alkava sana. Virkkeistä tulikin hauskoja: "Hämää vihollista unikaverilla." "Mene uimarantaan uimaan." "Paista viholliset uunissa." 


U-viikolle en suoraan keksinyt mitään sopivaa uneen liittyvää laulua, joten lauloimme Tuiki tuiki tähtönen-laulua sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi "soitimme sormella" kappaletta laulupiirtämis-menetelmää mukaillen (harjoitus ei ole itse keksimäni, vaan Espoon aikainen Niina-kollegani teki oppilaille vastaavan harjoituksen). 
Musatunnilla myös keskityttiin kuuntelemaan klassista musiikkia, valitsin jonkin daydream melodies-videon tunnin taustalle soimaan ja oppilaat saivat kuvittaa kuunnellessaan mitä heille tulee musiikista mieleen tai piirtää jonkin muistamansa unen. 

Siksak-kuviota soitettiin tui-ki tui-ki ja kaksi pallo painettiin
tähtö-nen laulettaessa. 

Ajatuksenamme on sitoa yksi viikon matikan tunneista käsiteltävään tarinaan. Aaro-oravaan liittyviä tehtäviä ei kauaa tarvinnut miettiä Opettajan tienviitasta kuluvan viikon tehtäviä selatessa. Tällä viikolla tutustuttiin lukuihin 0-10, joten käytössä oli kuinka monta purkit. Oppilaat tekivät Aaro-oravan apuna inventaarion niistä tarvikkeista, jotka Aaro-orava oli luetellut pelastussuunnitelmassaan. Tarvikkeet olivat tulostettuina kuvina, jotka oli leikattu korteiksi. 
Koska minä ryöväsin tähän tehtävään hieman aikaa suomen kieleltä, tein vastauslomakkeen siten, että oppilaan piti lukea tai päätellä alku- ja loppuäänteen perusteella mihin kukin tavara tulee merkitä. Lukumäärä piirrettiin ensin palloina ja sen jälkeen sai kirjoittaa luvut numeromerkeillä, jos osasi. 



Lukuihin tutustumista oli myös "romulaatikko"-harjoituksessa. Käytävässä oli laatikko, jossa oli erilaisia pikkuesineitä kutakin aina kymmenen. Pisteellä työskenteli samanaikaisesti kuusi oppilasta, kahdessa kolmen oppilaan ryhmässä. Ryhmällä oli pino lukukortteja. Ensimmäinen ryhmästä nosti kortin, katsoi siinä olevan luvun, asetti kortin pöydälle ja kävi hakemassa käytävän laatikosta joitain esineitä kortin luvun verran. Hänen palattuaan oli seuraavan oppilaan vuoro tehdä samoin. Oppilaan piti siis painaa mieleen lukumäärä, mutta myös mitä esineitä oma ryhmä on jo käyttänyt. Samoja esineitä ei nimittäin saanut olla kuin yhden luvun kohdalla. Tehtävän edetessä tehtävä siis vaikeutui, kun muistamista tuli enemmän. 
Miten tämä siis liittyi Aaro-oravaan? No, nämä rakennelmat olivat tietenkin Aaro-oravan puunsa ympärille rakentamia esteitä. Jutustelimme tehtävän lopuksi vielä miten mikin esine hämää Aaro-oravan vihollisia. Punaisista tikuista sai kuulema sähköiskuja, mansikat nukuttivat yksisarviset ja ankat vaakkuivat niin kovaa, että viimeisetkin viholliset katosivat näköpiiristä. 


Rakentelupisteellä testattiin Aaro-oravan laatimia pohjapiirrustuksia erilaisista pesäpuun ympärille rakennettavista muureista. Niin sisällä tarinassa jo oltiin, että oppilaiden rakentaessa muureja tuli heti palautetta siitä kuinka jokin muuri on huono ja toinen hyvä. Huonoa olivat ainakin aukot, joista yksisarvisten on helppo hypätä muurin yli. 


Samat kuinka monta-purkit otettiin käyttöön vielä seuraavalla tunnilla ja nyt olin hieman muuttanut esineiden lukumääriä ja lisännyt purkkeihin banaaninkuorien lisäksi lakritsihirviöt, joiden oli tarkoitus kuoriin kompastua, kelju keijut leivospurkkiin jne. Kertasimme aiemmin viikolla jo harjoiteltua vertailua. Oppilaat asettivat hirviöt ja niiden houkuttimet/häätäjät vierekkäin jonoihin ja tutkivat kumpia on enemmän. Jäätelötikku asetettiin jonoon siihen kohtaan, jossa on yhtä paljon. Näin tikun yläpuolelta oli helppo lukea eron suuruus. Näppärästi oppilaat jo alkuviikon kokemuksella vertailivat molempiin suuntiin: Lakritsihirviöitä on yksi enemmän kuin banaaninkuoria. Banaaninkuoria on yksi vähemmän kuin lakritsihirviöitä. Kukin tilanne kirjattiin myös vihkoon pallerotorneina. 





Ympäristöopin tunnilla käsittelimme myös unta ja jaksamista. Oppilaat olivat vanhempien kanssa läksynä täyttäneet aiemmin viikolla Neuvokasperhe-sivuston monisteen, jossa pohdittiin omaa nukkumista. Johdantona tuntiin katsoimme Maltti ja Valtti Homma hanskassa: nukkuminen -videon YleAreenasta. Videon jälkeen juttelimme oppilaiden kotona pohtimista kysymyksistä. 
Sen jälkeen oppilaat saivat ryhmittäin Aaro-orava ei saa unta-kirjasta monistetut kortit, joissa oli hyvän ja huonon unen vaikutuksia. Ryhmissä oppilaat luokittelivat kortit hyvän ja huonon unen seurauksiin. Tunnin lopuksi oppilaat tekivät samoista korteista leikkaa-liimaa-askarrellun monisteen, jossa he vetivät viivoja kuvista joko huonon tai hyvän yönunen seurauksiin. Hyvät unet vedettiin vihreällä, huonot punaisella. 


Aaro-orava sai kyllä kaikkien oppilaiden sympatiat huonon nukkumisensa vuoksi. Jotta Aaro-orava voisi nukkua jatkossa paremmin, piirsimme unisiepparit alla olevan videon ohjeistuksella. Unisieppari olikin monelle oppilaalle tuttu, sillä aika monen kotoa sellainen löytyi. 




Liikunta, matikka ja ympäristöoppi yhdistyivät viikon suunnistustunnilla. Jatkoimme vielä valokuvasuunnistuksen parissa, mutta siirryimme koulun pihasta läheiseen liikennepuistoon. Rasteilta löytyi tietoiskuja oravista ja kysymys, johon piti suullisesti vastata. Tietotekstin lisäksi jokaisessa kortissa oli tammenterhoja. Oppilaat painoivat mieleensä myös tammenterhojen lukumäärän ja näyttivät ennen uuden rastin saamista sormilla kahta kättä käyttäen, esimerkiksi kolma ja kaksi, jos tammenterhoja oli viisi. Eli harjoittelimme jo lukujen eri nimiä tässä tehtävässä. 
Suunnistuksessa oppilaat työskentelivät jälleen eka-tokaluokkalaisten pareina, joten jokaisesta parista löytyi aina joku, joka varmasti osasi lukea. 


Materiaalilinkit:

Ensi viikko onkin väliviikko, sillä emme etene uuteen kirjaimeen vaan kertaamme jo opittuja kirjaimia. Työskentelemme syksyteeman parissa ensi viikon. 




 

perjantai 26. elokuuta 2022

Metsäyökoulu

Koulussa, jossa työskentelen, on lähes jokaisella luokkatasolla luontoluokka, eli sellainen luokka, joka opiskelee säännöllisesti ulkona. Luontoluokkalaisilla on perjantaisin ruokatermokset mukana ja perjantaiaamuisin koulun keittäjät lämmittävät valmistavat luontoluokille ruoan jo aamuksi. 
Oma luokkani on kaksi vuotta ollut muutamaa itsenäisyyspäivää tai vastaavaa erikoispäivää lukuunottamatta perjatait (ja jokusen muunkin päivän) ulkona oppimassa. 

Viime kevään lopussa moni luokka järjesti yökouluja. Omat oppilaanikin kysyivät vikalla kouluviikolla, että eikö mekin voitaisi. Silloin ehdotin, jos syksyllä mentäisiin metsäyökouluun. Kesällä juttelin erään huoltajan kanssa ja hän innostui aiheeesta myös. Siispä tuumasta toimeen. Ja Suomen Ladun Nuku yö ulkona-kampanjaviikolla, hieman ennakkoon torstai-iltana, suuntasimme metsään yöksi. 



Tämän tekstin tavoitteena on kuvata mitä asioita metsäyökoulua varten piti etukäteen huomioida ja miten yökoulu käyntännössä toteutettiin. Jospa tekstistä olisi iloa ja hyötyä muille metsäyökoulua suunnitteleville.

Ennen yökoulua:

- Metsäyökoulu paikan valintaa pohdin pitkään ja polkujuoksulenkeillä kävin tutkimassa lähialueen nuotiopaikkoja ja laavuja. Päädyin Napapiirin retkeilyalueelle Vikakönkäälle Kaltion laavulle. Paikka valikoitui seuraavien kriteerien pohjalta: Laavulla oli lähde, eli juomavettä ei tarvinnut kantaa. Laavu ei sijainnut joen tai järven rannassa, mikä lisäsi turvallisuutta ja vahtimisen tarvetta. Laavulle johti viime kesänä kunnostettu kivituhkapolku (1 km), joka olisi helppo tarvittaessa kulkea pimeässä keskellä yötä, mikäli joku lapsi pitäisi koti-ikävän takia noutaa yöllä pois. 

- Huoltajat saivat ensimmäisen tiedotteen yökoulusta kaksi viikkoa ennen. Joten perheet saattoivat aloittaa valmistautumisen. Tiedotteita tuli suunnitelmien edetessä Wilman kautta muutama lisää. Tiedotteessa kutsuttiin oppilaat ja perheet luokkailtaan ja metsäyökouluun. Ilta alkoi oppilaiden ja perheiden yhteisellä luokkaillalla ja jatkui siitä metsäyökouluna. Oppilailla oli vaihtoehtoinaan osallistua vain luokkailtaan tai jäädä yöksi. Kolmas vaihtoehto olisi ollut suorittaa perjantaina normaali koulupäivä rinnakkaisluokassa, mikäli iltaan tai metsäyökouluun ei olisi osallistunut. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan kukaan käyttänyt. Muutamat oppilaat päätyivät lähtemään illalla kotiin, muut jäivät yöksi. 

- Koulun puolesta paikalla olimme minä ja luokassani luokanopettajaharjoittelua tekevä tuleva ulko-ope. Lisäksi kaksi huoltajaa ilmoittautui kanssamme nukkumaan metsässä. Luokkailtaan osallistui oppilaiden lisäksi parikymmentä perheenjäsentä. 

- Huoltajat täyttivät lapsestaan forms-lomakkeen, jossa kartoitettiin kyytitarpeet ja kyydin tarjoajat, retkeilyvarusteet ja mahdolliset ylimääräiset varusteet, joita voisi luokkakavereille lainata. Lisäksi lomakkeessa huoltajat saattoivat kertoa sellaisia lisätietoja, joita halusivat yöpymiseen liittyen minun opettajana tietävän.

- Metsäyökoulu (vaikka se oli ensimmäinen laatuaan) ei vaatinut muutoksia koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Rehtorille asiasta tietenkin ilmoitin ja retki kirjattiin koulun kalenteriin.

- Laadin yökoulusta turvallisuunnitelman, johon kirjattiin mahdolliset riskit ja niihin varautuminen, evakuointipaikat sekä tarpeelliset yhteystiedot. Turvallisuussuunnitelman jaoin rehtorille sekä vastuussa oleville aikuisille. 

- Koulun ruokalasta saimme mukaamme evästä: leipää, levitettä, makkaraa, mehua, kaurahiutaleita. Lettutaikinan tein itse. 

- Yhteisinä tavaroina mukaan pakattiin vessapaperia, käsipyyhepaperia, ämpäri, vesikauha ja biohajoava käsisaippua (käsien pesua varten), vesikanisteri juomavedelle ja roskis. Vessan luokse perustettiin käsienpesupiste, jossa oli koko ajan ämpärissä vettä, kauha sekä käsisaippua. Ympäristötiimi totesi suunnitellessa, että käsien kuivaamiseen ei tuhlata metsässä paperia, vaan kädet kuivataa ravistelemalla tai kuivaamalla omaan pyyhkeeseen.

Oppilaiden valmistelut:

Oppilaat olivat mukana suunnittelussa. Jokainen valitsi kiinnostuksensa mukaan itselleen tiimin, joka perehtui koulussa parin tunnin ajan aiheeseensa ja esitteli sen muille.

Tiimit:

- Navigointitiimi tutki karttaa ja esitteli muille reitin, jota pitkin retkipaikkaan kuljettiin. He myös suunnittelivat miten huolehditaan, että kaikki löytävät perille. Kuka kulkee ensimmäisenä? Kuka kulkee viimeisenä ja huolehtii ettei kukaan jää matkasta?

- Ympäristötiimi tutustui joka miehen oikeuksiin ja kertoi tärkeimmät meitä koskevat oikeudet ja velvollisuudet meille. Ympäristötiimi sijoitti yökoulupaikassa roskiksen laavun kulmalle. He huolehtivat myös, että vessalla oli käsienpesuvettä ämpärissä. Ennen kotiinlähtöä ympäristötiimi organisoi leiriytymisalueen tarkistuksen, ettei sinne jäänyt meistä jälkiä. 

- Varustetiimi listasi tarvittavat henkilökohtaiset ja yhteiset tarvikkeet. Varustelista kirjoitettiin saneluna ja näin jokainen vei listan kotiin. 

- Iltasatutiimi suunnitteli iltarutiinit ja valmistautui kiertämään jokaisessa teltassa kertomassa pienen iltasadun nukkumaan menoaikaan.


Luokkailta ja yökoulu

Tapasimme klo 17, jonka jälkeen patikoimme yhdessä retkikohteeseen. Aloitimme telttojen pystytyksellä. Myös ei-yöpyvät olivat innokkaasti mukana auttamassa telttojen pystytyksessä. 



Kun kaikkien teltat oli pystytetty oli ohjelmassa tunnin verran (klo 18-19) opettajan suunnittelemaa yhteistä toimintaa, johon osallistuivat oppilaat ja perheet.
Leikimme ulkoluokka-lajikorteilla cocktailkutsuja ja pelasimme samoilla korteilla pupu-peliä (tuttu VaNesta). Metsänhaltijaleikki eli 360 asteen peili oli hauskaa ja sitä leikittiin useampia kierroksia. Ihan pihalla-kirjasta pelasimme joukkeina äänetöntä muistipeliä, joka rauhoitti porukkaa ja sai kaikki tekemään yhteistyötä. Viimeiseksi leikimme minulle uutta leikkiä, hölmöläisten piilosta. Siinä etsijä ei saa liikkua, vaan etsii piiloutujia laskupaikalta. Piiloutujien pitää jättää jokin ruumiinosa, esimerkiksi käsi tai jalka näkyviin. 



Yhteisten leikkien jälkeen oli aika syödä iltapalaa (noin klo 19-20). Tarjolla oli makkaran paistoa ja lisäksi paistoimme kahdella pannulla lettuja. Oppilailla oli jonkin verran omia eväitä ja herkkuja mukana. Iltapalan syömisen jälkeen oppilailla oli omaa vapaata aikaa sekä mahdollisuus soittaa kotiin ja toivotella hyvät yöt. Kotona yöpyjät lähtivät paluumatkalle iltapalan jälkeen klo 20. 




Puoli yhdessään mennessä olivat kaikki pesseet hampaat ja keräännyimme iltanuotiolle. Toisella mukana olleista huoltajista oli mukanaan ukulele ja olimme etukäteen yhdessä valinneet helppoja lauluja ja laululeikkejä nuotiolla laulettavaksi. Pidimmekin noin puolituntisen lauluhetken iltanuotiolla. Iltanuotion lopuksi luin hetken aikaa oppilaille Ronja Ryövärintytärtä, joka meillä on luokkakirjana kesken.

Iltanuotion jälkeen noin klo 21.15 oppilaat hoitivat loput iltatoimet ja kömpivät telttoihinsa. Iltasatutiimin jäsenet kiersivät vielä jokaisen teltan ja kävivät kertomassa jokaiselle makuupussissa pötköttävälle oppilaalle iltasadun.

Kymmenen aikaan leiri oli hiljentynyt. Teltoista kuului vielä supinaa, mutta hiljaisuus oli saapunut metsään ja opekin saattoi kellahtaa riippumattoon. Oma telttani oli valloitettu ja riippumatto oli itseasiassa erittäin kätevä, koska siitä oli helppo tarkkailla ja nähdä leirin tapahtumat yöllä. 
Oman riippumattoni vieressä paloi koko yön lyhty, joten tarvittaessa minut oli helppo löytää, mikäli yöllä tuli tarve aikuiselle. Harkkarini teltan edustalla toisella puolella leirialuetta oli myös lyhty. Hänen telttansa oli reitillä vessaan, joten hänen tehtäväkseen kehkeytyi pimeässä oppilaiden taluttaminen vessaan ja takaisin. 



Jännäähän metsässä yöpyminen oli ja yhdessä teltassa sain alkuyön aikana käydä muutamia kertoja jutustelemassa. Rohkeuskirppuja oli kuitenkin teltassa sen verran, että yöstä selvittiin. Tässä teltassa laitoimme myös kännykästä äänikirjan pyörimään, joka helpotti nukahtamista. 



Ensimmäiset oppilaat heräsivät kanssani klo 5.30 aamupuuron keittoon ja seitsemään mennessä olivat kaikki hereillä. Puuro metsässä maistui hurjan hyvältä, se olikin open erikoista: banaani-omena puuroa vaahtokarkkisilmällä 😄



Aamiaisen jälkeen pakkasimme tavarat ja aloitimme vaelluksen kohti parkkipaikkaa, jossa vanhemmat odottivat meitä. Muutama vanhempi onneksi tuli aamulenkille laavulle ja auttoi yhteisten tavaroiden kantamisessa. 


Muutamia huomioita seuraavaa kertaa varten:
- Ruokaa oli meillä mukana ihan liikaa. Toki liian vähän ruokaa olisi paljon huonompi juttu, mutta ensi kerralla hieman vähemmän, jotta kantamista edestakaisin olisi vähemmän.
- Opastetaan oppilaita tarkemmin siitä miten tavarat pakataan. Aika monella oli kädessään muovikassi, joka oli hyvin epäergonominen kannettava. Repun kaverina olkapäälle nostettava kestokassi (tyyliä K-kaupan Muumi-kassi) toimii paremmin, mikäli kaikkea ei saa reppuun/rinkkaan sidottua. 

Yökoulu tarjosi kaikille onnistumisen kokemuksia, kaikki selvisivät yöstä, vaikka koti-ikäväkin vieraili etenkin alkuyöstä. Rohkeaa porukkaa! Heti ensi viikolla en luvannut lähteä uudestaan, opekin tarvitsee palautumisaikaa 😉 Mutta myös ensi syksynä osallistumme Nuku yö ulkona-tapahtumaan metsäyökoulun merkeissä. Eräs huoltaja, joka ei nyt päässyt mukaan, merkitsikin päivän jo kalenteriin, joten se on siis sovittu! 

Maanantaina palaamme vielä koulussa yökouluun ja juttelemme rohkeudesta ja itsensä voittamisesta. 


maanantai 20. syyskuuta 2021

Liikenneviikot (2. lk)

2. luokkalaisten kanssa olemme pari viikko työskennelleet liikenne-teeman ympärillä. Liikennettä on käsitelty eri oppituntien tunneilla. 
Tavoitteina teemajaksolla muun muassa on ollut:
- Oppilas tunnistaa liikennemerkkejä ja osaa selittää niiden merkityksen.
- Oppilas osaa nimetä polkupyörän osat.
- Oppilas osaa piirtää ja tulkita pylväsdiagrammia.
- Oppilas tuntee keskeisimmät liikennesäännöt ja osaa toimia liikenteessä niiden mukaisesti. 
- Oppilas osaa käyttää huutomerkkiä.
- Oppilas osaa lukea karttaa.


Jakson aluksi oppilaat saivat merirosvojaksolta tutut sanalistat, joihin tutustuimme pienryhmissä s2-opettajan ollessa mukana tunnilla. Aluksi oppilaat ryhmissä selittivät listan sanoja opettajalle, myöhemmin he pääsivät pelaamaan sananselityspeliä parin kanssa valiten listasta sanan, jonka selittivät ja parin piti arvata sana. 

.....

Oppilailla oli ollut läksynä kuvata kännykällä 10 erilaista liikennemerkkiä. Näitä liikennemerkkejä oppilaat innokkaasti esittelivät ja selittivät ryhmissä toisilleen niiden merkitystä. 

.....

Suomen kielen tunnilla oppilaat työskentelivät pisteillä pelaten liikennesanoilla sanaselitystä, lisäksi pelasimme liikennemerkeillä VaNen-pupupeliä. Jokainen valitsi pelilaudalle yhden liikennemerkin ja purkista nostettiin väittämiä liikennemerkeistä. Mikäli väittämä oli totta oman merkin osalta sai liikkua yhden askeleen eteenpäin. 




Open ohjaamalla pisteellä harjoiteltiin käskyjen kirjoittamista ja huutomerkin käyttöä. Olin valinnut pisteellä muutamia liikennemerkkejä, joiden merkityksestä yhdessä keskustelimme ja sen jälkeen kirjoitimme yhdessä päätetyn käskyn vihkoon. Esimerkiksi "Varo hirviä!"

.....

Ulkona pidetyllä kaksoistunnilla tutustuimme yhdessä ensin polkupyörän osiin tutkimalla erään luokkamme oppilaan pyörää ja nimeämällä siitä yhdessä osia. Jakaantuessamme kolmelle pisteelle työskentelemään, oppilaat täydensivät pareittain monistettuun polkupyörän kuvaan merkityt pyörän osat. Apua sai vihkosta löytyvästä sanalistasta (katso yllä). 


Toinen ulkona pidetyn kaksoistunnin tehtävistä oli koulun pihassa olevien polkupyörien turvalaitteiden tutkiminen. Oppilaat saivat alla olevasta taulukosta tyhjän version ja he valitsivat koulun pihalta 10 polkupyörää, joiden heijastimet, valot ja soittokellot kirjattiin ylös pylväsdiagrammiksi. 





Kolmantena ulkotunnin tehtävänä oli pihasuunnistus. Hyödynsin Pinterestin avulla löytynyttä liikennemerkkibongaus monistetta (valitettavasti mistään en löytänyt tietoa, kuka monisteen on tehnyt, joten kunniaa ei voi antaa sille, jolle kunnia kuuluu). Bongauksen sijaan näytin oppilaille aina kartalta paikan, josta rasti löytyy. Rastilta löytyi paperisuikale, johon oli muutamilla virkkeillä kuvailtu jotakin liikennemerkkiä bongaus-monisteelta. Näin oppilaat saivat harjoitella sekä suunnistusta että luetun ymmärtämistä. Bongausmonistetta varten kirjoitetut liikennemerkkikuvaukset löytyvät tämän blogipostauksen lopusta löytyvästä Drive-kansiosta muidenkin käyttöön, kuten muukin materiaali. 


.....

Perjantain metsäretkelläkin työskentelimme liikenneteeman parissa osan ajasta. Jälleen toimittiin kolmella työpisteellä. 
Open ohjaamalla pisteellä leikittiin Varga-Neményi-menetelmän autokorteilla. Aluksi pelasimme arvaa mitä autoa ajattelen-peliä, jossa auton valitsija sai vastata kysymyksiin vain kyllä tai ei. Kun autojen ominaisuudet olivat tulleet tutuiksi teimme "liikenneruuhkan" eli muodostimme autoista ympyrän siten, että yksi ja vain yksi ominaisuus peräkkäin olevien autojen välillä muuttuu. 
Yhden ryhmän kanssa teimme hieman haastavamman syklin, koko ajan muuttui kaksi ominaisuutta ja laitoimme kaikki autokortit liikenneruuhkaksi. 


Omatoimisilla pisteillä metsässä pelattiin liikennemerkki-muistipeliä, jonka olen joskus vuosia sitten ostanut Kiirunasta kesälomareissulla. 


Ja toisella omatoimisille pisteellä ryhmät miettivät liikennesääntöjä, joita ryhmän tai parin kirjuri kirjasi ylös. Pistetyöskentelyn jälkeen kokoonnuimme yhteen ja luimme vielä läpi oppilaiden kirjaamia liikkennesääntöjä ja keskustelimme niistä. 


.....


Uusi viikko alkoi jälleen uuteen sanalistaan tutustumisella ja siitä keskustelemalla. Sanalistojen taustalla on tarve saada muutamalle oppilaalle helpompaa luettavaa lukuläksyksi sekä kasvattaa heidän sanavarastoaan. Toki listoissa on myös vaikeampia sanoja, koska käytämme listoja myös koko luokan kanssa. 

Suomen kielen tunnilla palasimme perjantaina metsässä kirjoitettuihin liikennesääntöihin. Edellisellä viikolla olimme sanelutyyppisesti harjoitelleet huutomerkin käyttöä käskyissä, nyt oppilaat pääsivät kukin tuottamaan sääntöjä ja ohjeita itsenäisesti. Luokan edessä oli tarjolla kuvia erilaisista liikennetilanteista. Oppilas sai eläytyä valintansa mukaan kävelijän, pyöräilijän tai autoilijan rooliin ja kirjoittaa tälle kehotuksen siitä, miten tilanteessa pitäisi toimia. 


....

Koulumme vieressä sijaitsee liikennepuisto ja siellä toteutimme pyörä/potkulautasuunnistusta liikennesääntöjä harjoitellen. Aluksi kertasimme yhdessä liikennesääntöjä esimerkiksi oikeassa reunassa ajamisesta sekä ryhmässä ajamisen periaatteet, kuten turvavälin ja käsimerkit. 
Sen jälkeen oppilaat saivat pareittain aina jonkin rastin liikennepuistosta. Suunnistuksellisesti tehtävä oli helppo, mutta parin piti ajaa rastille peräkkäin ja liikennesääntöjen mukaisesti, kun puistosta löytyi myös muutamia yksisuuntaisia teitä sekä kävelyteitä, joille ei pyörällä ollut asiaa, tuli tehtävään haastetta.  Lisäksi sekoitin pakkaa siten, että välillä rastille sai mennä polkupyörällä tai potkulaudalla, välillä parit määrättiin hakemaan rasti kävellen. Näin liikennepuistossa oli koko ajan liikkeellä sekä ajoneuvoja että kävelijöitä, joiden tuli huomioida toisensa.  Rastilla oli merkkikartioon kirjoitettu liikennemerkin selitys, jonka oppilaat lukivat. Opettajan luokse palatessa oppilaiden piti kertoa mikä selitys rastilta oli löytynyt ja näyttää kuvasta mihin liikennemerkkiin selitys liittyi. 
Tämän suunnistuksen toteutin sekä kahden 2. luokan kanssa että 4. luokkalaisten kanssa. Hyvin toimi molempien ikäryhmien kanssa. 



....

Käsityötunneilla liikenneviikoilla harjoiteltiin makramee tekniikkaa ja solmittiin reppuheijastimille narut. Tekniikka oli alun ihmettelyn jälkeen helppo ja kaikki saivat heijastimet 2-3 oppitunnissa valmiiksi. Ohjeen makrameehen löysin Kiertoidea-blogista, blogista löytyy myös erittäin selkeä pdf-ohje nauhan sitomiseen. 


....

Liikennejakson aikana olemme myös kuunnelleet liikenneaiheisia lastenlauluja. Kokosin ne omalle soittolistalleen spotifyihin. Tuleeko sinulle mieleen lisää lapsille sopivia hyviä liikenneaiheisia lauluja?

....


Yhdellä suomen kielen tunnilla kirjoittelimme myös pieniä ohjattuja tarinoita. Aluksi toteutimme tarinan suullisesti siten, että opettaja luki tarinaa ja jokainen oppilas vuorollaan jatkoi tarinaa ensimmäiseksi mieleen tulleella asialla. 
Yhteisen hassuttelun jälkeen jokainen kirjoitti oman pikkutarinansa vihkoon. Aloittelevat kirjoittajat tarkasti taululla olevan mallin mukaan. Taitavampien kirjoittajien tarinat lähtivät omille teilleen jo heti liikennevalojen jälkeen. 

....

Perjantain metsäretkelle lähdettiin tällä kertaa pyörillä ja ajoimmekin läheiselle laavulle pidempää kiertoreittiä. Aluksi leikimme yhdessä mikä auto olen-leikkiä. Jokainen sai selkäänsä edellisellä viikolla tutuksi tulleista autoista yhden. Oppilaat kiertelivät kyselemässä toisiltaa kyllä/ei-kysymyksiä ja kun he olivat saaneet selville millainen auto selässä oli, sai auton pois kuvailemalla opettajalle autoa. 



Laavun pisteillä oppilaat liikenteeseen liittyen lisäksi suunnittelivat ja värittivät unelmiensa pyöräkypärät, jotka esiteltiin lopuksi muille. 




Lukuharjoituksena toimi Liikenneturvan ohjekortti pyöräkypärän säätämisestä. Lukemisen jälkeen oppilaat tarkistivat ja säätivät oman pyöräkypäränsä ohjeen mukaiseksi. 



Ennen kotiin lähtöä oppilaat opettivat minulle miten pyöräkypärä tulee pukea ja säätää. Sen jälkeen tutustuimme Mr. Munapäähän ja hänen minikypäräänsä, jonka tilasin Liikenneturvalta. Keskustelimme yhdessä siitä miksi kypärää pitää käyttää, tunnustelimme pääkallon kovuutta sormilla ja muutamat oppilaat kertoivat tilanteista, jolloin olivat saaneet aivotärähdyksen. 
Lopuksi totesimme, että pyörällä kaatuessa voi saada aivotärähdyksen, mutta jos ei käytä kypärää, voi käydä paljon pahemminkin. Teimme kypärätestin kananmunalla. Kovalle kivetykselle metrin korkeudesta pudotetulle munalle ei käynyt mitään, mutta kun muna pudotettiin nuotiopaikan laakealle kivelle ilman kypärää se tietenkin meni rikki. Jos sinulla ei ole omaa munakypärää, aiheesta löytyy myös valmis video.
Liikenneturvan materiaali voi tilata kouluille ilmaiseksi täältä. 
Sen verran vaikuttava tämä kypärätesti itse toteutettuna oli, että lähtiessämme kohti koulua tuli useampikin oppilas pyytämään, että voisinko kiristää kypärän leukahihnaa vielä vähän lisää.
Maanantaina katsoimme vielä kertauksena Liikenneturvan kypärätestistä videon ja oppilaat opettivat perjantaina poissaolleille, miten kypärä puetaan oikein päähän. Kypärätesti-demon voima on kyllä uskomaton. Myös maanantain videon katsomisen jälkeen oppilaiden tehdessä lähtöä kotiin tuli viisi oppilasta pyytämään, että autan kypärän nauhojen kiristämisessä. 


Kaikki monistettavat materiaalit tähän jaksoon liittyen kokosin jälleen Drive-kansioon, löydät ne täältä.