Kalevalan päivä 6. luokkalaisten kanssa

6. luokkalaisille Kalevala alkaa olla jo tuttu, vaikka toki eepoksessa riittää aina uutta niin oppilaille kuin opettajallekin. Tänä vuonna työstimme Kalevalaa kahden oppitunnin ajan. Tavoitteena oli syventää tietämystä Kalevalasta, harjoitella tavutusta, kirjoittaa oma kalevalainen runo ja soveltaa historiassa Ruotsin suurvalta-ajasta opittua runoon. Paljon oli siis oppitunnille tavoitteita.

Aloitimme kepeästi Orffien Sampoa ryöstämässä. Kappaleen avulla pääsimme teeman pariin muistelemalla mitä oikein Kalevalasta muistamme. Kokosimme käsitekarttaan Kalevalasta tietämämme asiat. 

Jatkoimme tuntia katsomalla Ylen Kalevala x10 video. Videon katsomisen jälkeen täydensimme käsitekarttaa videosta poimimillamme asioilla. 

Mieleni minun tekevi,

aivoni ajattelevi

lähteäni laulamahan,

saa'ani sanelemahan,

sukuvirttä suoltamahan,

lajivirttä laulamahan.

Sanat suussani sulavat,

puhe'et putoelevat,

kielelleni kerkiävät,

hampahilleni hajoovat.

(Kalevala)

Kalevalan runomittaan lähdimme tutustumaan Mieleni minun tekevi-runolla, jonka luimme huolellisesti ääneen oppilaiden kanssa useampaan kertaan. Keskustelimme siitä, mitä runon säkeet tarkoittavat. Kalevalan kieli ei ole helppoa äidinkielenään suomea puhuvalle, saati sitten s2-oppilaalle, joita luokassani on enemmistö.

Tutustuimme Kalevalan runomittaan yllä olevan pp-dian avulla. Jokainen oppilas sai monisteen Mieleni minun tekevi-runosta, jota lähdimme tutkimaan yllä olevien "sääntöjen" valossa. Tavutimme runon jokaisen säkeen ja huomasimme kaikissa säkeissä olevan kahdeksan tavua. Seuraavaksi etsimme alkusointuja, tutkimme sanojen pituuksia, lopuksi palasimme runon säkeiden merkityksiin ja huomasimme kahden säkeen tarkoittavan aina samaa asiaa.

Kalevalaisen runon ominaisuuksiin tutustuttiin analysoimalla
Mieleni minun tekevi-runoa ja etsimällä siitä kalevalaisen
runon tunnuspiirteitä. 

Historiassa olemme työskennelleet Ruotsin suurvalta-ajan parissa, joten yhdistimme suomen kielen ja historian opiskelut. Oppilaat saivat valita 1600-1700-luvun hallitsijoista yhden: Kustaa Vaasa, Kaarle XII tai tsaari Pietari. Oppilaat kertasivat hallitsijasta oppimansa asiat lukemalla historian kirjan kappaleen, jossa hallitsijaa käsiteltiin. Sen jälkeen he kirjoittivat pareittain kalevalamittaisia runoja hallitsijoista. Apuna runon kirjoittamisessa oli taulukko, jossa oli tavuja varten aina 8 ruutua/rivi.

Lopuksi runot kirjoitettiin puhtaaksi ja valmistauduttiin esittämään runot historian tunnilla.

Oikean tavumäärän löytäminen oli jo monelle oppilaalle haastavaa. Runoista
löytyi säkeistä oikea tavumäärä ja toistoakin saimme runoihin mukavasti.
Alkusoinnut olivat vielä vaikeita saada mukaan. 

Kalevala-tunnin päätteeksi luin oppilaille ääneen Suomen lasten kalevalasta kertomuksen Sammon ryöstöstä, josta tunti alkoi.

Väläyksiä renesanssista ja uuden ajan alusta (5.-6. lk)

Toukokuun lopun aiheisiin kuului meillä renesanssi ja uuden ajan alku. Jakson aikana tuli tehtyä yhtä ja toista, tässä pieniä paloja siitä.

Taide

Oppilaat tulivat luokkaan, jonka taululle oli heijastettu Botticellin kevät ja taustalla soi renesanssin aikaan sopiva musiikki YouTubesta. Hetken aikaa musiikkia kuunneltuamme ja Botticellin teosta katseltuamme. Italilainen rikas porvari (opettaja) pelmahti luokkaan ja ihasteli suureen ääneen Botticellin kevät-teosta ja nosti siitä esiin renesanssitaiteelle tyypillisiä esimerkkejä. Tuo rikas porvari halusi myös osoittaa omaan mahtavuuttaa maalauttamalla itselleen taidetta. Hän oli myös käynyt Roomassa Sikstuksen kappelissa ja halusi itselleen samanlaisen. Sen vuoksi hän oli kutsunut paikalle renesanssitaiteilijoita oppipoikineen. Koska kaikki paikalle saapuneet eivät olleet käyneet Sikstuksen kappelissa, mikä tietenkin kovasti tätä taiteesta innostunutta porvaria ihmetytti katseltiin yhdessä vielä kuvia Sikstuksen kappelista.

Sen jälkeen taiteilijat pääsivät töihin. Luokka jaettiin kolmen oppilaat ryhmiin. Ryhmien tehtävänä oli toteuttaa heiltä tilattu maalaus (Mona Lisa, Aatamin luominen, Danten muotokuva jne.) sekä tutustua teoksen maalanneet taiteilijan elämään ja koota siitä käsitekartta. 

Teokset maalattiin "kattoon" kuten Sikstuksen kappelin freskot, toisin sanoen suurin osa luokasta makasi oppitunnin pöydän alla maalaamassa ja tietoa etsivät tekivät iPadien kanssa töitä pöytien päällä. Vuoroja vaihdettiin niin, että kaikki kävivät pöydän alla selällään maalaamassa kuten Michelangelo.

Kuvat maalauksia varten löysin netistä googlettamalla "renessaince coloring picture", hakusanojen avulla löytyi värityskuvia renesanssitaiteesta. Suurensin kuvat A3-kokoon ja kopiokoneella tulostin kuviksessa käyttämällemme paksulle maalauspaperille.

Uskonto

Tutustuimme Martti Lutherin elämään, pohdimme samalla sääntöihin ja rikkeisiin liittyviä asioita. Ja lopulta pääsimme sitä kautta kirkon piirissä tapahtuneisiin muutoksiin. Aloitimme kertomuksella Lutherin lapsuudesta.

”Eräänä päivänä äiti pyysi Martilta apua. Martin piti hakea varastosta jauhoja ja 20 pähkinää – oli tulossa tärkeitä vieraita. Pähkinät olivat Martin suurta herkkua, mutta niitä sai vain erityistapauksissa. Siihen aikaan karkkeja ei ollut vielä keksittykään ja joskus harvoin lapset saivat pari rusinaa tai taatelin. Martti laski tarkkaan 20 suurta, kovakuorista saksanpähkinää. Sitten hän mietti: ”Entä jos otankin 21 pähkinää ja syön yhden itse?” Toisaalta Martti tiesi, että pähkinöiden oli riitettävä vielä moneksi kuukaudeksi ennen kuin uusi sato olisi kypsää. ”Vain yksi pähkinä. Eihän sitä kukaan huomaa!” Martti ajatteli ja laittoi pähkinän paitansa laskokseen. Martti vei jauhot ja 20 pähkinää äidilleen. Kääntyessään pois hän kuitenkin törmäsi uunin kulmaan niin, että hihaan piilotettu pähkinä pamahti rikki ja putosi lattialle. Tietysti äiti huomasi sen, vaikka Martti yritti poimia pähkinän nopeasti talteen. ”Sinä otit pähkinän?” äiti kysyi vihaisena. Martti tiesi, ettei varastaminen tullut heidän perheessään kuuloonkaan. Koko maailma synkkeni Martin mielessä. Pieni Martti mietti peloissaan, mitä voisi tehdä, ettei äiti olisi enää vihainen vaan antaisi anteeksi ja tykkäisi hänestä jälleen.”

Kertomuksen jälkeen oppilaat pohtivat ryhmissä asioita, joita koulussa oppilaat tekevät väärin ja miten näitä väärintekoja voisi korvata sille, jota kohtaan tehtiin väärin. Oppilaiden keskuudesta nousivat esimerkiksi kuminpalojen heittäminen ja oppitunnin häiritseminen. Aluksi oppilaat tarjosivat rangaistukseksi rikkeistä jälki-istuntoa, mutta keskustelimme yhdessä onko jälki-istunnosta oikeasti hyötyä tai paraneeko sen henkilön mieli, jota kumilla heitettiin jälki-istunnosta. Tästä syntyi erinomaista keskustelua ja näistä oppilailta nousseista asioista nousikin muutamia sääntöjä ja seuraamuksia, jotka sovimme yhdessä ottavamme omassa luokassa käyttöön.

Esimerkiksi kumin palojen heittoa on ollut viime aikoina ilmassa ja oppilaat päättivät, että kumin palojen heittelijän tulee jatkossa oppitunnin jälkeen lakaista luokan lattia, koska on sitä tahallisesti sotkenut. Kummasti hiipui tämän ongelman olemassaolo tähän oppituntiin :D

Jatkoimme oppituntia katsomalla YleAreenasta pätkän Martti Lutherista kertovan piirretyn ensimmäistä osaa, joka kertoi Lutherin lapsuudesta. 

Opettajan kerronnan kautta pääsimme vaiheeseen, jossa isän toive oikeustiedettä opiskelevan nuorukaisen urasta murenee ja Martti päätyy luostariin.

”Kerran Luther joutui hurjaan ukkoseen kävellessään pitkää matkaa vanhempiensa luota opiskelukaupunkiinsa Erfurtiin. Salama iski niin lähelle, että Luther pelkäsi kuolevansa. Silloin hän lupasi Jumalalle, että menisi asumaan luostariin, jos vain säilyisi hengissä. Niin nuorukaisesta, joka oli lähtenyt isänsä toiveen mukaisesti opiskelemaan oikeustiedettä, tulikin munkki ja teologi. Hän luki, oikein ahmi Raamattua ja halusi tietää aina vain enemmän Jumalasta.

Luther yritti palvella Jumalaa mahdollisimman hyvin: hän rukoili, paastosi, ripittäytyi ja kuritti ruumistaan. Jumalan hyväksyntä oli kuitenkin kovin vaikea saavuttaa. Martti lähti opiskelemaan teologiaa. Myöhemmin Martti valmistui papiksi ja siirtyi luennoimaan Wittenbergin yliopistoon ja hänestä tuli yliopiston professori.”

Päästäksemme kiinni Lutherin aikaan ja asioihin, jotka Lutheria katolisessa kirkossa ärsyttivät katselimme kuvia Rooman Pietarinkirkosta. Sen jälkeen opettaja hyppäsi taas rooliin..

”Mitä ihmettä me oikein teemme? Kirkon rahakirstun pohja pilkottaa jo, eikä Pietarinkirkko ole vielä läheskään valmis. Mistä me saamme rahaa kirkon rakentamiseen?”, tuskailee munkki. ”Hmm.. jos ihmiset sovittamisen sijaan ostaisivatkin aneita rahalla? Voisiko se toimia? Pienestä rikkeestä pieni korvaus ja isommasta iso korvaus.. Ja voisihan jo kuolleille sukulaisillekin ostaa helpotusta kiirastulesta muutamalla kultarahalla. Tämähän kuulostaa hienolta!”

Katsoimme YouTubesta pätkän Luther-elokuvasta, jossa Luther vierailee Roomassa.

                                       

Videon jälkeen keskustelimme anekaupasta ja pohdimme millaisia ajatuksia Lutherilla ilmeistä ja eleistä päätellen oli Rooman vierailullaan. 

Mitä Luther sitten teki asioille, jotka hänen mielestään olivat väärin? Pystyikö joku vastustamaan katolista kirkkoa, jolla oli niin suuri valta Euroopassa?

Katsoimme samasta Luther-elokuvasta toisen klipin, jossa Luther käy naulaamassa teesinsä Wittenbergin kirkon oveen.

                                       

Videon ja keskustelun jälkeen oppilaat lähtivät ryhmissä suunnittelemaan omia teesejään paremman koulun puolesta. Mikä koulussa ärsyttää? Mikä asia pitäisi olla toisin? Hyvin oppilaat lähtivätkin poimimaan oikeita asioita, kuten kenkien kantamista käytävällä, toisten kunnioittamista ja huomaavaisuutta jne. ja koulussa pitäisi olla ruokana hampurilaisia ja pizzaa tyyliset teesit jäivät pois. Jokainen sai paperille kopioidun pergamenttirullan, jolle hyvän koulun teesit kirjoitettiin. Jokaiseen teesiin piti kirjata perustelu, näin tuli samalla harjoiteltua väitteiden perustelua ja sivulauseiden kirjoittamista. Yhdessä "naulasimme" omat teesimme käytävän ilmoitustaululle.

Lopuksi oppikirjan tekstin ja yhteisen keskustelun kautta vedimme yhteen sen miten Lutherin teesit vaikuttivat Euroopassa. Näin pääsimme oppilaiden juuri edellisellä viikolla esittämiin kysymyksiin, joihin en silloin suostunut vielä vastaamaan. Miksi protestanttinen kirkko on nimeltään protestanttinen? Entä miten suomalainen luterilainen kirkko eroaa katolisesta kirkosta? Ja ai, tuleeko luterilaisen kirkon nimi Lutherista?

Kuninkaan valta

Opettajan kerronnan ja oppikirjan avulla tutustuimme Aurinkokuninkaan elämään. Samalla kokeilimme elämää Aurinkokuninkaan hovissa. Aurinkokuninkaan käsien pesun toimittamiseen tarvittiin kuninkaallinen hanan aukaisija, kuninkaallinen saippuan annostelija, hanan sulkija, hovin ylhäinen käsipyyhkeen ojentaja, kuninkaallinen käsien kuivaaja sekä kuninkaallinen roskan roskikseen heittäjä. Ja jokainen toimi piti tottakai toimittaa hymyillen, kumarrellen ja kohteliaisuuksien saattelemana.

Aurinkokuninkaan leikkimisen jälkeen keskustelimme hänen politiikkansa ja itsevaltiudensa vaikutuksista Euroopassa. Toisaalta myös siitä, miksi uskonpuhdistus omalta osaltaan mahdollisti itsevaltiuden.

Yhdistimme aiheeseen kuvaamataitoa ja symmetrian opiskelua. Tutkimme netistä kuvia Versaillesin palatsin puutarhasta. Oppilaat saivat tehtäväkseen piirtää, maalata ja askarrella kuvan Versaillesin puutarhasta. Vaatimuksina oli, että työssä tulisi olla symmetriaa ja osa työstä tulisi toteuttaa kolmiulotteisesti. Tämän toteuttamiseen tarjosin oppilaille silkkipaperia materiaaliksi. Tosin töiden edetessä keksimme myös, että puutarhan vesialtaiden yli voi askartelutikuista rakentaa sillan.

Tiede

Vitosten kanssa olemme toukokuussa tutkineet voimaa, liikettä ja kitkaa, joten moni uuden ajan tieteen parissa työskennelleistä oli tullut jo aiemmin mainittua. Nyt Newton, Galileo Galilei ja Kopernikus pääsivät mukaan myös historian tunnille. 

Tässä kohtaa aika loppui kesken, niin kuin se joskus toukokuussa tuppaa loppumaan. Ajatuksenani oli, että olisin laittanut oppilaat ennakkoluulottomasti työskentelemään jonkin keksinnön pariin kuten uuden ajan yleisnerot. Esimerkiksi antamalla oppilaille tehtäväksi keksiä miten raa´an kananmuman voi pudottaa toisen kerroksen ikkunasta ilman, että se rikkoutuu. Tähän tehtävään olisi tarjottu oppilaille erilaisia kierrätysmateriaaleja kangasta, pahvia, muovia, narua, teippiä jne. Toinen varteenotettava tehtävä olisi voinut olla Marshmallow challenge, jossa spagetista, yhdestä vaahtokarkista ja teipin pätkästä rakennetaan mahdollisimman korkea torni.

Mutta koska aika loppui kesken, menimme tieteen osalta uuden ajan alun opettajan kerronnan ja keskustelun avulla läpi.

Kertaus

Kertauksena uuden ajan vaikuttajista teetin oppilaille Kuka kukin on?-monisteen. 

Kun koulua olisi vielä ollut se viikko lisää, jonka olisin tarvinnut, olisimme uuden ajan lopputyönä järjesteäneet verkostoitumistapahtuman tai speed dating-tapahtuman, jossa jokainen oppilas saa roolin uuden ajan henkilönä ja rooleissaan oppilaat esittäytyvät toisilleen. Idean Speed dating-jutusta löysin teacherpayteachersistä ja mielestäni se on kokeilemisen arvoinen kertaus-/lopetusjuttu oppimiskokonaisuudessa, joka sisältää paljon tärkeitä vaikuttajia, jotka olisi hyvä tuntea nimeltä. 

Mutta kaikki loppuu aikanaan! Niin tämäkin lukuvuosi! 

Historian kirjat laitetaan kesäksi kaappiin ja ensi vuonna jatketaan. 

Gutenberg ja kirjapainotaito

Tänään oli taas "hassunhatunpäivä" eli historiaa, kuvista ja suomen kieltä opiskeltiin draaman keinoin. On se vain jännä kuin hassu hattu toimii kerrasta toiseen, luokan ilmapiiri muuttuu levolliseksi ja työskentely on sopuisaa eikä ketään tarvitse muistuttaa työrauhasta.. Keskiajasta siirrymme vähitellen uuteen aikaan ja Gutenbergin kirjapainolla lähdimme liikkeelle.

Ja koska minulta usein kysytään ajankäytöstä, niin tähän kokonaisuuteen meni aikaa 3 oppituntia ja mukana oli minun lisäkseni luokkamme koulunkäynninohjaaja sekä samanikaisopettajan kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja 2 oppitunnin ajan. Olisiko tässä sitten yksi tunti hissa, yksi kuvista ja yksi suomea?

Tervetuloa, tervetuloa!

Elämme vuotta 1453 saksalaisessa Mainzin kaupungissa. Kaupungin yliopiston opiskelijanuorukaiset ovat tulleet katsomaan mullistavaa keksintöä, jonka kultaseppä Johann Gutenberg on tehnyt.

Gutenbergin kirjapainossa on jo jonkin aikaa painettu laatoilla rukouksia ja pyhimysten kuvia. Laatat on kaiverrettu huolellisesti ja niillä voidaan monistaa tärkeitä tekstejä ja kuvia kansalle. Laatan valmistaminen on kuitenkin hidasta ja kokonaiset kirjat kopioidaan edelleen käsin.

Nyt Gutenberg on kuitenkin keksinyt jotakin ihan uutta.. Lähdetään kurkistamaan mitä kirjapainossa tapahtuu!

”Katsokaa! Tämä keksintö mullistaa koko maailman!” hihkuu Gutenberg ja osoittelee irtokirjaimia (leimasimia) pöydällä. ”Katsokaa nyt, yhdistän kirjaimen näin ja näin ja näin (teippaa yhteen leimasimet, joista muodostuu sana Gutenberg). Ja nyt voin painaa niin monta kertaa haluamani tekstin kuin haluan. Ja samoilla kirjaimilla voin painaa jonkin muunkin tekstin, kun vain järjestän ne uudelleen haluamallani tavalla!”

”Kröhöm..” yskäisee nurkasta tietäväinen ja sivistynyt opiskelija nuorukainen ja kuiskaa väkijoukolle: ”Gutenberg oli kyllä ensimmäisiä, jotka Euroopassa käyttivät irtokirjaimia painamiseen, mutta kiinalaiset olivat tehneet tuota jo 400 vuoden ajan. Ja väitetään, että Ranskassa ja Hollannissakin on joitakin vuosia sitten tämä jo keksitty, mutta ei nyt lannisteta innostunutta kultaseppää!”

”Tällä tavalla voimme helposti painaa, vaikka kokonaisen kirjan,” huokaisee Gutenberg ihastuksesta, ”aloitamme heti huomenna painamaan Raamattua. Pitkään se vie, varmasti melkein kaksi vuotta. Ja silti tarvitsemme taitavien kuvittajien apua, jotta he koristelevat sivujen ensimmäiset kirjaimet yhtä kauniisti kuin käsin kopioiduissa kirjoissa.”

Sisään kirjapainoon ryntää munkki Tommaso Campanella hengästyneenä ja

järkyttyneenä. ”Mitä te teette? Tuhoatte koko kristikunnan? Jos te alatte painaa kirjoja kaiken kansan luettavaksi tuhoatte te ihmiskunnan aivan kuten asetekniikka!” huohottaa kiihtynyt munkki.

"Mitä kummaa sinä oikein vauhkoat?" kyselee Gutenberg. "Eihän kirjojen painamisesta kaiken kansan luettavaksi voi olla mitään väärää? Tieto lisääntyy ja ihmiset sivistyvät!"

Mistä kummasta oikein on kyse?

Luokka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä tutustui tarkemmin painolaattojen käyttöön ja kaiversi oman laattansa press print-levylle ja kokeili painamista. Painolevylle suunniteltiin äitienpäiväkortti. Samalla puhe kääntyi uuden ajan yleisneroon Leonardo Da Vinciin, joka osasi sen kummempia miettimättä kirjoittaa peilikuvakirjoitusta. Me tarvitsimme tähän kyllä peilien apua ja silti muutamat E-kirjaimet menivät väärinpäin..

Äitienpäiväkorttien vedokset laitettiin pyykkinarulle kuivumaan.
Näiden työstämistä jatketaan ensi viikolla.

Toinen ryhmä alkoi samanaikaisopettajan kanssa pohtia mitä hyvää ja huonoa kirjapainon kehittymisestä oli. Oppilaat kirjoittivat väitelauseita vihkoon ja perusteli väitteet. Samalla harjoiteltiin sivulauseiden kirjoittamista ja koska-sanan käyttöä. Apua perusteluihin löytyi historian oppikirjasta, jossa aihetta käsiteltiin.

Kun molemmat ryhmät olivat valmiit, vaihdettiin ryhmiä. Oppilaiden työskenneltyä sekä Gutenbergin kirjapainossa että perusteltua väitteitä kirjapainotaidon puolesta ja vastaan kokoonnuimme koko porukalla ja järjestimme kaksi väittelyä kirjapainotaidon puolesta ja vastaan. Luokka siis jaettiin neljään joukkueeseen ja kaikki pääsivät väittelemään. Tämä taito vaatii meidän luokassamme kyllä vielä harjoittelua, mutta pääsimme hyvään alkuun vaikka useita oppilaita jännittikin muun luokan edessä väittely, vaikkakin ryhmissä väittelimme.

Renesanssin ja uuden ajan opiskelu jatkuu toukokuussa draamapainotteisina pyrähdyksinä. 

Aurinkoista toukokuuta!

Viikingit (5.-6. luokka)

Viikingeistä pidimme lyhyen miniteeman keskiaika jakson jälkeen. Viikinkinkejä työstettiin historian, suomen kielen ja kuviksen tunneilla. Jakso alkoi valtameren pauhusta, oppilaat tulivat luokkaan yksi kerrallaan hiiren hiljaa. Luokassa oli hämärää, ainoa mitä kuului oli YouTubesta valitun Sound of Ocean-videon äänet. Rauhoituimme ja rentouduimme hetken vain kuunnellen ääniä, sen jälkeen open kerronnan avulla lähdimme merelle, jossa viikinkilaiva eteni tyrskyissä. Meren ääniä kuunnellen jatkoimme vielä maalaamalla pitkittäin halkaistulle A3-paperille merta. Oppilailla oli käytössään erisävyisiä sinisiä pullovärejä. Maalaaminen tapahtui siveltimen sijaan taitellulla paperilapulla.

Maalaaminen onnistui täydessä hiljaisuudessa ja vaikka siivoamisen kohdalla oli taas lupa puhua, oppilaat supattivat koko tunnin. Ilmeisesti oppilaat nauttivat tuosta hiljaisuudesta itsekin <3

Tunnin lopuksi kertasimme mitä olin mielikuvitusmatkamme aikana kertonut viikingeistä ja sanelusta kirjoitimme lyhyen vihkotekstin viikingeistä.

Layers of Learning sivuilta tulostettava kartta
Kartan voit tulostaa tästä linkistä.

Viikinkien kulkureiteistä väritimme vihkoihin netistä löytämäni kartan. Samalla tuli taas opittua uutta englannin sanastoa, koska kartta oli englanniksi.

Toisella viikinkeihin liittyvällä tunnilla tutustuimme viikinkilaivoihin. Työtapoja oli tunnilla opettajan kerronta, englanninkielisen tekstin lukeminen ja kysymyksiin vastaaminen sekä rauhoittuminen maalaamaan viikinkilaiva. Laivan pohjamaalin teimme siveltimillä, mutta laivan kuviointi ja koristelu tapahtui askartelutikulla raapimalla.

Kolmannella viikinkinkeihin liittyvällä oppitunnilla oppilaat lukivat viikinkien käyttämiin väriaineisiin ja vaatteisiin liittyvän tekstin, jonka koostiin netistä löytämieni tietojen perusteella sekä oppikirjaa (jota oppilailla ei viikinkiaiheeseen ole) hyödyntämällä. Tekstin voit halutessasi tulostaa täältä. Tekstin pohjalta oppilaat nimesivät ja värittivät viikinkiperheen vaatteet, sopivan monisteen löysin tes.com-sivutolta. Samalta sivustolta löytyy myös riimukivimoniste, johon oppilaat kirjoittelivat toisilleen viestejä viikinkien riimuilla.

Lisäksi olin yhden päivän poissa, silloin oppilaat katsoivat sijaisen kanssa Olipa kerran ihminen-sarjan Viikingit-jakson.

Pääsiäisen tienoilla näkyi opettajien fb-ryhmissä silkki-/kreppipaperimaalausta useammassakin postauksessa, joten mekin innostuimme kokeilemaan sitä ja kreppipaperilla maalaten teimme taustat viikinkitöillemme. Kokeilimme silkkipaperimaalausta ulkona aurinkoisena ja lämpimänä päivänä ja oppilaat heittelivät lunta töidensä päälle, jotta värit leviäisivät. 

Ulkona oli kiva touhuta, mutta seuraavalla kerralla taidan tehdä silkkipaperimaalailut sisällä. Pienikin tuulenviri levitti silkkipapereita ympäri pihaa..

Näin saatiin kaikki kuvistyön osat tehtyä jollain muulla tekniikalla kuin perinteisesti siveltimellä maalaamalla.

Tuntien alussa tai lopussa tehdyt kuvistyön osiot koottiin lopuksi yhdeksi kokonaiseksi työksi. Työn kokoamisvaiheessa oli mielenkiintoista seurata oppilaiden hahmottamisen taitoja. Meren kokoaminen kahdesta paperista revityistä suikaleista, saati tuon meren liimaaminen ei ollut kovinkaan monelle oppilaalle itsestään selvyys. Tässä työssä oli monta sellaista onnistujaa, joille kuvis ei yleensä ole vahvuus. Yksi syy siihen ehkä, että tässä ei siveltimellä maalaamista tai piirtämistä juuri tarvittu, vaan toteutuksessa käytettiin normaalista poikkeavia tekniikoita.

Viikinkikokonaisuus päättyi kertaukseen, jonka toteutin joukkueittain "seikkailuna". Pohjana seikkailulle toimi viikinkien Groenlendinga-saaga, jonka alkuosaa suomensin ja lyhensin oppilaille sopivaksi. Oppilaat työskentelivät 4-5 oppilaan ryhmissä.

"Groenlendinga-saaga kertoo Erik Punaisesta, kuuluisasta viikingistä sekä hänen perheestään. Kuulut Erik Punaisen laivan miehistöön. Laivanne on kaatunut myrskyssä, miehistö on päässyt kiipeämään ylösalaisin kääntyneen laivan päälle lepäämään. Yhdessä teidän pitää kuitenkin saada laiva käännettyä oikeinpäin. Vain siten voitte jatkaa matkaa ja toisaalta saat myös tietää, miten olet tähän tilanteeseen joutunut!
Kääntäkää vene, niin pääsette aloittamaan seikkailunne."

Oppilasryhmät seisoivat maton päällä luokassa. Matto oli tuo kumolleen kellahtanut viikinkilaiva, joka piti yhdessä kääntää ympäri. Hetken ratkaisuvaihtoehtoja tuumailtuaan ryhmät alkoivat toimia eikä kukaan onneksi pudonnut enää hyiseen mereen. Kun "vene" alkoi kääntyä, huomasivat oppilaat, että veneisiin oli kiinnitetty luukku. Kun vene oli saatu ympäri, avasivat oppilaat luukun ja löysivät luukusta ensimmäisen osan Groenlendinga-saagaa.

"Kun Erik Punaisen isä syyllistyi Norjassa tappoihin, ei perheen auttanut muu kuin lähteä uusille seuduille asumaan. Perhe pakkasi omaisuutensa ja varusti pitkän viikinkilaivansa matkalle. Laivan keulassa koreilevan lohikäärmeen pää osoitti länteen ja perhe matkasi viikingeille tutulle Islannin saarelle. Erik Punainen varttui Islannissa ja löysi vaimonsa Thjodhildin.

Erik Punaisen perheen mukana matkasi Islantiin moni muukin viikinki. Laivassa viikingit istuivat aakkosjärjestyksessä. Järjestäkää viikingit laivaan aakkosjärjestyksessä."

Jokaisen ryhmän pöydältä löytyi korttipakka, jossa oli viikinkien nimiä. Aakkostussäännöt kaivettiin esiin ja aakkostaminen alkoi. Oppilaiden järjestettyä nimet aakkosjärjestykseen, käänsivät he kortit ympäri ja korttien takana olevista kirjaimista muodostui sana VIIKINKIENTALO. Joka ohjasi oppilaat SmartBoardille heijastettuun Thinglink-kuvaan. Thinglink-kuvasta oppilaat nappasivat auki viikienkien asumukseen laitetun täpän, joka ohjasi eteenpäin:

"Viikingit asuivat matalissa pitkänomaisissa taloissa, joissa oli tulisija keskellä ja laverit seinustoilla nukkumista varten. Seuraavan tekstin kappaleen löydätte viikingeille tutun vaatemateriaalin luota."

Olin tuonut luokkaan käsityövarastosta korin, josta löytyi seuraava tekstin kappale.

"Erik Punainen ei kuitenkaan saanut kauaa asua rauhassa vaimonsa kanssa, sillä hän joutui pian ongelmiin ja hän kansalliskokous julisti hänet lainsuojattomaksi. Niin joutui Erik Punainen jo toisen kerran elämässään pakkaamaan tavaransa ja varustamaan laivansa. Erik Punainen ja hänen vaimonsa Thjodhild lähtivät etsimään lännestä maata, jota eräs tuntemattomia maita kartoittanut matkamies oli heille kuvaillut."

Tekstin katkelman lisäksi korista löytyi kartta viikinkien matkoista ja ohje täydentää karttaan maat ja merialueet, joilla viikingit vaikuttivat. Ryhmät aloittivat työskentelyn nopeasti, mutta sitten he jumittuivat merialueisiin, joiden nimiä he eivät muistaneet. Puhelimia ei saanut käyttää seikkailussa apuna, mutta kaikkea muuta koulusta löytyvää kyllä, aika nopeasti joku ryhmästä vilahtikin viereiseen kirjastoon hakemaan hyllystä kartaston. Valittuaan karttaan merkityistä sanoista ohjeen mukaiset kirjaimet, muodostui niistä sana LAIVA, joka löytyi jälleen Thinglink-kuvasta. Ohjeena Thinglink-kuvassa on viikinkilaiva myrskyssä, joka viittasi luokassa riippumiin oppilaiden kuvistöihin. Yhden työn olin nostanut magneeteilla taululle ja sen taakse oli kiinnitetty pyykkipojilla saagan jatkoa.

Erik Punainen purjehti merellä päiväkausia näkemättä maata missään. Lopulta horisontissa alkoi erottua maata. Suuri saari aukesi Erik Punaisen laivan edessä ja saari näytti vihreältä paratiisilta.

Päiväkausia purjehtiessa aika kävi varmasti välillä pitkäksi. Aikaa voi kuluttaa esimerkiksi arvoituksien avulla. Ratkaiskaa viikinki-ristikko, ratkaisu ohjaa teidät eteenpäin.

Kun ristikossa olevien punaisten ruutujen kirjaimet järjesti, muodostui niistä sana LOHIKÄÄRME. Ja luokkaan ripustetun lohikäärme-kuvan taakse oli kiinnitetty lisää tekstin pätkiä.

Kaksi vuotta vietti Erik Punainen tutkien tuota aluetta, jota hän kutsui vihreäksi maaksi eli Grönlanniksi. Hän uskoi, että nimi houkuttelisi ihmisiä. Kun Erik Punainen kahden vuoden kuluttua palasi Islantiin, vietti hän siellä talven ja houkutteli ihmisiä mukaansa kertomalla ihmeellisiä tarinoita vihreästä maasta. Kevään tullen varustettiin 30 laivaa matkaan. Kevät oli kuitenkin myrskyisää aikaa merellä, eikä perille vihreään maahan selvinnyt kuin 14 laivaa.

Grönlanti nimettiin vihreäksi maaksi, koska se kuvaili viikinkien asuttamaa rannikon aluetta. Yhdistä sanat suomeksi ja englanniksi sekä niiden selitykset.

Ryhmän pöydässä oli aiemmin käytettyjen nimikorttien lisäksi pakka kortteja, joissa oli suomeksi ja englanniksi viikinkeihin liittyviä sanoja sekä niiden selitykset.

Kun kaikki kortit olivat löytäneet selityksensä, käänsivät oppilaat jo vanhasta tottumuksesta kortit ympäri ja löysivät yhden korttisetin takaa  RII MU KIVI, joka ohjasi oppilaat joko Thinglink-kuvan riimukivelle tai suoraan luokan seinällä olevalle harmaalle paperille, johon oli kirjoitettu riimuilla "järjestä runo".

Viimeinen tehtävä oppilailla oli lukea vielä kerran huolellisesti läpi Groenlendinga-saaga, jonka he olivat seikkailun aikana saaneet kokoon ja järjestää tarinan pohjalta runoilemani runon säkeet oikeaan järjestykseen vastaamaan alkuperäistä tarinaa.

Joutui isä Erik Punaisen vaikeuksiin vaikeuksiin,

joutui perhe keskittymään pakkauksiin.

Laiva oli pian täyteen lastattu

ja merellä purjeet nostettu,

ohjattiin laivan kokka länttä kohti,

Islantiin tie merten taakse perheen johti.

Islannissa Erik Punainen varttui,

tiedot ja taidot työn touhussa karttui.

Tapasi Erik Punainen neidon kauniin,

sai Thjohildistä vaimon auliin.

Ei ehtinyt kauaa nuori pari viettää elämää rauhallista,

kun Erik Punaisen päälle läikähti vihaa monta kauhallista.

Hänet lainsuojattomaksi julistettiin

ja pois maasta pian karkotettiin.

Laiva oli pian täyteen lastattu

ja merellä purjeet nostettu,

ohjattiin laivan kokka länttä kohti,

vihreälle maalle tie merten taakse johti.

Näkyi horisontissa jotakin vihreää,

oli saarella kaikkialla vehreää.

Tutkittuaan maata hyvää,

palasi Erik Islantiin levittämään tiedon jyvää.

Houkutteli Erik Punainen mukaansa suuren joukon,

valitettavasti moni heistä kohtasi surman loukun.

Perille päässeet Erikin johdolla maan valloitti

ja viikinkisiirtokunnan Grönlantiin perusti.

Erik Punaisesta tuli johtaja arvostettu,

jolla oli perhe perustettu.

Lapsia seikkailut puoleensa vetää,

eivät he paikoillaan vartuttuaan lepää. 

Viikinkiseikkailu kertasi hyvin jakson aikana opitut asiat ja samalla oppilaat harjoittelivat ryhmätyöskentelyä sekä luetun ymmärtämistä. Oppilaiden palaute oli, että seikkailun muodossa opitun kertaaminen oli innostava tapa toimia.

Jos haluat tulostaa viikinkiseikkailuun kirjoittamani materiaalin, löydät sen täältä.

Kokonaisuudessaan jakso kesti 7 oppituntia, joista kolme otettiin kuvaamataidosta, kaksi historiasta ja kaksi suomen kielen tunneista. 

Keskiaika-kertaus digiseikkailu 5.-6. luokka

Historian jakson kertaukseen tein oppilaille digiseikkailun, jonka toteutimme 45 min oppitunnin aikana. Käytin ensimmäistä kertaa Thinglink-sovellusta, jonka avulla seikkailu eteni. Thinglinkin kuva oli heijastettu SmartBoardille, lisäksi oppilailla oli käytössään kuvissa näkyvät kortit sekä iPad QR-koodin lukijalla varustettuna. Oppilaat työskentelivät 4-5 oppilaan ryhmissä.

Thinglink kuva löytyy linkistä https://www.thinglink.com/scene/1033804886627581954

Ensimmäisenä tehtävänä oppilailla järjestää keskiajan tapahtumat oikeaan järjestykseen. Kun oppilaat olivat saaneet kortit oikeaan järjestykseen ja he käänsivät ne ympäri, muodostui näkyviin lause "mene torille". 

Tori löytyi Thinglink-kuvasta SmartBoardilta ja torilla olevassa tekstissä todettiin eri säätyjen edustajien kokoontuvan torille myymään ja ostamaan tuotteita. Torilla asioivat henkilöt pitäisi järjestää säätyjen mukaan. 

Ryhmä sai A3-paperille tulostetun säätykolmion, johon säädyt oli kirjattu englanniksi. Ensin oppilaat suomensivat eri säätyjen nimet ja järjestivät sen jälkeen korteille kirjatut ammatit kolmioon säätyjen mukaisesti. Oikean ratkaisun tarkastamista varten kolmion alakulmassa oli QR-koodi. QR-koodista avautui paitsi vastaus, myös kysymys "Missä kaikki ihmiset vierailivat säännöllisesti keskiajalla säädystä riippumatta?" Vastaus löytyi heti, tietenkin kirkossa! Siispä ryhmä suuntasi kirkkoon, eli jälleen SmartBoardin ääreen etsimään kuvasta kirkkoa.

Kirkon kohdalta avautuvassa tekstissä kerrottiin, että pappi testaisi ryhmän osaamista. Ryhmän sääty määräytyisi osaamisen perusteella. Missä on pappi? Nokkelimmat keksivät välittömästi, että ammattikorkeista löytyi pappi ja papin takaa qr-koodi, joka ohjasi oppilaat Forum 6- oppilaan materiaalien tietovisaan.

Oikeiden vastausten perusteella ryhmä päätyi joko talonpojaksi pellolle, tynnyrintekijän oppiin tai kauppiaan kauppahuoneelle. 

Pellolle suunnanneet oppilaat löysivät Thinglink-kuvan pellolta ohjeen ottaa sanasokkelon, josta tuli etsiä talonpoikaissäätyyn liittyviä sanoja. Ristikkoon oli kätketty yksi sana, joka ei kuulunut joukkoon. Se oli tynnyrintekijä, joka on porvarissäätyyn kuuluva käsityöläinen. Tämän keksittyään ryhmä suuntasi tynnyrintekijän luokse, joka löytyi jälleen Thinglink-kuvasta.

Tynnyrintekijä kehotti oppilaita keräämään aluksi käyttämistään ammattikorteista kaikki porvarit ja pohtimaan kuka porvareista "ei kuulu joukkoon" eli on siis jollakin tavalla erilainen. Ratkaisu löytyi jälleen melko nopeasti, tietenkin kauppias! Kauppias myy tavaroita, joita käsityöläiset ovat tehneet. Kauppiaan takaa löytyi QR-koodi, joka kehotti ryhmää etenemään kauppahuoneelle, joka taas löytyi Thinglink-kuvasta.

Tässä kohtaa joku saattaa miettiä, että oppilaathan vain katsovat minkä kortin takana on QR-koodi sen enempää miettimättä. Mutta ehei, olin luonut QR-koodin, joska aukesi teksti "Yritä uudelleen, tätä tietä, et pääse eteenpäin." ja niitä olivat liimattu kaikkien sikin sokin sellaisten korttien taakse, joita ei tarvittu johdattamaan ryhmää eteenpäin.

Kauppahuoneella ryhmä tapasi aatelisen, joka oli ostamassa kangasta. Kankaasta tehtäisiin vaate, jota käytettäisiin haarniskan päällä ja johon kirjottaisiin suvun vaakuna. Kysymys kuuluikin: mikä on pojan ammatti? Tietenkin ritari. Osa ryhmistä hoksasi ritarin suoraan Thinglink-kuvasta, mikäli eivät löytyi ritari-kortin takaa koodi, joka kehotti etsimään ritarin kuvasta.

Thinglink-kuvan ritari kehotti oppilaita tutustumaan Legendaan Normannien maihinnoususta (löytyy Forum6-opettajanoppaan liitteistä). Ryhmän luettua legendan, piti heidän järjestää legendasta runoilemani runon säkeet oikeaan järjestykseen. 

Englannissa suru koitti,

kun kuolema Edvard Tunnustajan voitti.

Riita oli jo alkuun laitettu

ennen kuin oli kuninkaalle hauta kaivettu.

Vilhelmille oli kruunu luvattu,

mut vierasmaalaista ei Englantiin haluttu.

Valitsivat he valtaistuimelle Haraldin, Vilhelmin silmissä sai kansa leiman petturin.

Vilhelm joukkonsa sotaan johtaa, Harald sodassa voittajansa kohtaa.

Ei auta englantilaisten muu kuin sulkea mutinoilta suu.

Vilhelm lisänimen tavan mukaan ottaa, Valloittaja kruunun päähänsä kohottaa. 

(Anniina Hakkarainen)

Kun runo oli oikeassa järjestyksessä ja kortit käänsi ympäri, muodostui esiin lause: Mene kuninkaan linnaan." Kuninkaan linna löytyi Thinglink-kuvasta, josta aukesi jatko-ohjeet. Linnasta aukesi QR-koodi, joka johdatti artikkeliin, jossa esiteltiin täydellinen ritarilinna. Oppilaiden tehtävänä oli tutustua artikkeliin ja piirtää voittamaton linna. 

Kiivaalla tahdilla alkoivat ryhmät suunnitella omia linnojaan hyödyntäen historia.netin artikkelia, hoksasipa eräs ryhmä hakea luokan hyllystä keskiaikaisista linnoista kertovan kirjan.

Tunnin päätteeksi jokainen ryhmä esitteli oman linnansa ja kertoi mitä kaikkia suojavarusteita linnasta löytyi. Yhdessä keskustellen pohdimme mikä linnoista olisi se voittamaton.

Tällaista digiseikkailua en ollut koskaan aiemmin toteuttanut. Konsepti oli toimiva! Oppilaat innostuivat tehtävistä, osa oli helpompi, toiset haastavampia. Seikkailu eteni sopivalla tempolla ja oppilaat tekivät hyvin yhteistyötä. Erityisesti minua ilahdutti erään ryhmän kysymys, saako oppikirjaa käyttää apuna. Kyseinen ryhmä osoitti työskentelyllään, että oppikirjan tekstejä oli luettu, sillä he etsivät kirjasta aina tiettyä sivua. "Hei, tää on sillä sivulla, oota mä etsin, tässä!" - oli lausahdus, jonka kuulin kyseisestä ryhmästä kiihtyneellä äänellä useampaan kertaan.

Erityisesti minua ilahdutti erään ryhmän kysymys, saako oppikirjaa käyttää apuna. Kyseinen ryhmä osoitti työskentelyllään, että oppikirjan tekstejä oli luettu, sillä he etsivät kirjasta aina tiettyä sivua. "Hei, tää on sillä sivulla, oota mä etsin, tässä!" - oli lausahdus, jonka kuulin kyseisestä ryhmästä kiihtyneellä äänellä useampaan kertaan.

Jos haluat kokeilla laatimaani digiseikkailua keskiaika-jakson kertaukseen, opemateriaali ja QR-koodit voit tulostaa tästä linkistä.

------------------------------

Historian jakson ohessa suomen kielen tunneilla opiskeltiin sanaluokkia ja sijamuotoja. Sijamuotokokeeseen harjoitellessa oppilaat leikkivät keskiaika-teeman sanoilla. Sanoilla mm. loikittiin lattiakuvioilla, joihin oli kirjattu sijamuoto ja taivutettiin valittuja sanoja lattiamuodon osoittamassa sijamuodossa.

Tigeristä ostettu kalastuspeli toimi myös. Pari valitsi kaverilleen sanalapuista taivutettavan sanan, sen jälkeen ongittiin kala, jonka taakse oli kirjoitettu sijamuoto, johon aiemmin valittu sana tuli taivuttaa. 

Sanaluokista ja sijamuodoista pidetty koe oli teemoitettu keskiaikaan, jotta teeman sanastoa tuli harjoiteltua monipuolisesti.

-------------------------

Oppilaille mieluinen kuvaamataidon työ jakson aikana oli suvun vaakunan valmistaminen. Ensin tutustuimme heraldiikan sääntöihin, joita tuli ottaa huomioon vaakunaa suunniteltaessa. Sen jälkeen oppilaat ottivat selvää omasta suvustaan ja sukunimen taustasta. Joidenkin oppilaiden suvuilla oli olemassa oleva vaakuna ja oppilaat halusivat toteuttaa tuon jo valmiin vaakunan. Mikäli valmista vaakunaa ei ollut, oppilas selvitti oman sukunsa taustaa ja nimen merkitystä. Selville saamiensa asioiden perusteella, heraldiikan sääntöjä noudattaen valmistettiin vaakunat aaltopahville.

Kun vaakuna oli valmis, kirjoitti vielä jokainen oppilas kuvauksen vaakunastaan (heraldiikan sääntöjen mukaan vaakunan tulee olla yksinkertainen ja helposti selitettävissä siten, että ohjeen perusteella voisi vaakunan piirtää sitä näkemättä). Tällaisen ohjeen oppilaat laativat sekä kirjoittivat lyhyesti miksi vaakunaan oli valittu juuri ne värit ja kuvat, jotka oppilas oli valinnut.

Näin saatiin keskiaika-jakso päätökseen. Harmi, olisin viihtynyt keskiajalla mielelläni pidempäänkin!