Ensiapupoliklinikka - roolipeli (2. lk)

 Ihminen-jaksomme tokaluokkalaisten kanssa päättyi tänään. Oli siis aika kerrata opittua ja testata mitä oppilaille jäi jaksosta mieleen. Toteutimme jakson kertauksen roolipelin avulla perustamalla ensiapupoliklinikan kahdeksi oppitunniksi luokkaamme. 

Ylilääkäri Hakkarainen

Itse rekrytoin itseni ylilääkäriksi ja yläkoulun bima-varastosta löytyi kaikille halukkaille "lääkärin takit" sekä muutama stetoskooppi. Stetoskooppeja ja muuta lääkärin varustusta tuli myös kotoa oppilaiden mukana kouluun rekvisiitaksi. 

Luokan pitkät pöydät oli asetettu seinää vasten, jotta jokaisella lääkäritiimillä oli oma hoitopöytänsä. Pöydän päälle oli asetettu liikuntasalin jumppamatot, jotta potilaan on mukavampi istua tai pötkötellä ensiavun aikana. 
Luokan keskeltä löytyi tarvikepöytä, jolle oli kasattu kaikki tarpeellinen:

• stetoskooppeja
• laastaria
• sakset
• kylmäpussi
• desinfiointiainetta
• "röntgenkuvat" 
• käsipyyhkeitä
• kirjoitusalustat
• potilastietolomakkeita

Oppilaat työskentelivät 4-5 oppilaan tiimeinä, samat ryhmät olivat työskennelleet yhdessä koko ihminen-teeman ajan. 
Ennen roolipelin aloittamista tutustuimme oppilaiden kanssa potilastietolomakkeeseen ja siihen kirjattaviin asioihin. 

Kun valmistelut oli tehty, lähti jokaisesta lääkäritiimistä yksi oppilas minun kanssani hetkeksi käytävään. Käytävässä kerroin mikä tapaturma heille oli tapahtunut. Keksimme nopeasti taustatarinan, pohdimme mihin sattuu ja myös miten lääkärien pitäisi luokassa heitä hoitaa. 
Tällä välin luokassa olevat tiimit kirjasivat jo esitietoja epikriisiin kuten hoitavat lääkärit ja päivämäärän. Kun potilaat tulivat luokkaan alkoivat tiimit hoitaa kukin omaa potilastaan. Ensimmäisten potilaiden hoito oli melko karua käskyttämistä lääkäreiltä, mutta kun potilaita oli muutamia jo hoidettu alkoi asiakaspalvelukin pelata jo paremmin ja potilaan hyvinvoinnista huolehdittiin tarkemmin. 
Jokainen potilastapaus kesti noin 15 minuuttia. Sinä aikana oppilaat selvittivät mikä potilaalla on vikana, hoitivat hänet ja kirjasivat yhdessä epikriisiin tehdyt toimenpiteet sekä mahdolliset suositukset jatkosta.

Ennen uuden potilaskierroksen alkamista kävimme aina läpi miten kukin tiimi oli potilastaan hoitanut. 

Potilailla oli seuraavia vaivoja:

- Nyrjähtänyt nilkka - hoitona KKK ja samalla tutkittiin netistä tulostettuja nilkan röntgen kuvia, ei näkynyt murtumia!

- Vuotova haava - haavan puhdistus ja laastarin laitto.

- Murtunut ranne - KKK sekä lasta tukemaan rannetta. Tarjolla oli myös röntgenkuvia ranteesta, kuvista ei kyllä murtumaa näkynyt, mutta potilaat valittivat rannettaan niin paljon, että ne päätettiin tukea lastalla (viivottimella).

- Epilepsia - pään suojaaminen jollain pehmeällä sekä kohtauksen loputtua kylkiasentoon laittaminen. Suurin osa myös muisti jutella potilaalle ja varmistaa, että hän on kunnossa ja tietää kuka on sekä mihin on menossa kohtauksen jälkeen.

- Tajuton potilas - hengityksen tarkistaminen, kylkiasento, konsultaation kutsu (oikeassa tilanteessa hätäkeskukseen soitto)

Kahden tunnin ajan oli luokassa mukava pöhinä. Jokainen huolehti omalla vuorollaan kirjaamisesta sekä hoitoon osallistumisesta ja sai tietenkin olla myös potilas. Ryhmät tekivät hyvin yhteistyötä ja auttoivat toisiaan. 

Roolipelin päätyttyä oppilaat kyselivätkin, voitaisiinko ensiapupoliklinikkaa leikkiä toistekkin. 😀 Mieluisa päivä tuntui kaikin puolin olleen meille kaikille. Ja se toimi erinomaisesti opitun kertauksena. Voin myös todeta, että tosipaikan tullen luulen, että oppilaani osaavat auttaa kaveria ja antaa ensiapua. 

Ihminen - teemajakso (2. lk)

Keväällä toteutimme 2. luokkalaisten kanssa laajemman ihminen-teemajakson. Aihe oli oppilaista kiinnostava ja sen takia siitä myös tuli laajempi. Tavoitteena oli luoda kokemuksellinen ja käytännönläheinen kokonaisuus. Jakson ajan luokassa työskenteli kanssani luokanopettajaopiskelija, joten meitä oli koko ajan luokassa kaksi aikuista ohjaamassa työskentelyä.

Jakson aluksi jaoin oppilaat ryhmiin, jossa työskentely koko jakson ajan tapahtui. Ryhmät nimettiin väreittäin, sillä jokaisella ryhmällä oli tietyn väriset "kansiot" (taitettu A3-arkki), jonka väliin kaikki jakson aikana tehdyt tehtävät ja muistiinpanot koottiin.

Käytännössä kaikkiin teemoihin käytettiin aikaa kaksi oppituntia ja työskentelytapana oli pistetyöskentely.

1. Aivot

Pisteet:

• Aivojen toimintojen sijainnit: Tutuistuimme monisteen avulla aivojen eri osiin ja siihen, mitkä toiminnot liittyvät mihinkin aivojen osaan. Oppilas väritti aivojen eri osat ohjeen mukaan eri väreillä. Samalla syntyi hyvää keskustelua oppilaille vieraammista käsitteistä kuten ohimot ja takaraivo. Monisteen alkuperäinen versio, jonka osittain suomensin, löytyi 123homeschool4me-blogista.
• Tietoteksti aivoista: Oppilaat lukivat Tutkimusmatka 2-oppikirjan tekstin aivoista ja kirjasivat ylös kokonaisilla virkkeillä viisi mielestään tärkeää tietoa aivoista.
• Ihmishahmon askartelu: Ryhmät piirsivät isolle voimapaperille yhden ryhmänjäsenen ääriviivat ja leikkasivat hahmon irti. Hahmo sai heti itselleen aivot, jotka liimattiin hahmon päähän. Tulostettavat lapsen kokoiset elimet löytyvät Adventure in a box-blogista.
• Lääkärin tarkastus: Tällä toimintapisteellä testasimme aivojen toimintaa. Kokeilimme monisteen alaosasta löytyviä pieniä tehtäviä, kuten tasapainoa ja pikkuaivojen toimintaa sekä muistin ja ohimolohkon toimintaa. Samalla aina etsittiin omasta päästä kyseinen aivojen osa. 
• Aivojumppa: Aikuisen ohjaamana kokeiltiin erilaisia koordinaatiota ja kehon keskilinjan ylittäviä vaativia tehtäviä. 

2. Luut ja lihakset

Johdantona luihin ja lihaksiin toimi videoklippi, jossa professori Lockhart taikoo Harry Potterin kädestä luut pois. Videon avulla herättelimme keskustelua siitä, miksi ihmisellä on luut.

Jakaannuimme jälleen pisteille työskentelemään:

• Luuranko: Luokkaan oli ilmestynyt luuranko, johon oppilaat aikuisen johdolla tutustuivat: opeteltiin nimeämään luita sekä etsitiin ihmisruumiin pisin luu. Lisäksi oppilaat kokosivat aiemmin voimapaperista valmistetulle ihmishahmolle luurangon. Pisteellä oli myös 10 kg levykiekko, jolla oppilaat saivat kokeilla kuinka paljon aikuisen ihmisen luut keskimäärin painavat. Lapsen kokoisen luurangon voi tulostaa Adventure in a box-blogista.
• Tietoteksti luista ja lihaksista: Oppilaat lukivat Tutkimusmatka 2-kirjasta tekstin ja kirjasivat jälleen viisi mielestään keskeistä asiaa kokonaisilla virkkeillä ylös.
• Ensiapu: Tutustuimme KKK-hoitoon venähdyksissä. Juttelimme tilanteista, joissa nilkka tai ranne voi venähtää. Ja opettelimme laittamaan siteen ranteeseen tai nilkkaan. Kokeilimme myös laittaa lastan tukemaan rannetta, mikäli on epäilys, että ranne voisi olla murtunut.
• Jumppa: Jumppapisteellä tehtiin erilaisia lihaskuntoliikkeitä, esim. kyykkyjä, vatsalihaksia, selkälihaksi, punnerruksia ja kyykkyhyppyjä. Samalla nimettiin lihaksia, joita liikkeiden tekemiseen tarvittiin.

3. Sydän

• Sydämen syke: Opettelimme etsimään oman sydämen sykkeet kaulalta tai ranteesta. Mittasimme kukin omaa sykettämme levossa sekä kymmenen kyykkyhypyn jälkeen. Mitä sykkeelle tapahtui? Miksi? Oppilaat saivat myös stetoskoopilla kuunnella omaa ja kaverinsa sydämen sykettä. Tutkimme myös open sykemittaria sekä muutamien oppilaiden aktiivisuusrannekkeita, jotka kertoivat tietoja päivän aikaisista sykkeen muutoksista.
• Tietoteksti: Oppilaat lukivat Tutkimusmatka 2-kirjan kappaleen sydämestä ja tekivät muistiinpanoja. 
• Ensiapu: Kertasimme viime vuonna opetellun kylkiasennon, jonka jälkeen harjoittelimme elvytystä. Koululta löytyi jokunen vuosi sitten jonkun vakuutusyhtiön toimesta koululle lahjoitetut sydämet, joilla harjoittelimme elvyttämistä. 
• Minä vs. sydän: Kuinka voimakas lihas sydän oikein on? Sydän pumppaa minuutissa noin 5 litraa verta vajaa desilitra kerrallaan. Melkoinen määrä siis. Mittasimme ämpäriin viisi litraa vettä. Oppilaat saivat vuorollaan kokeilla ehtivätkö desilitramitalla siirtää minuutissa viisi litraa vettä astiasta toiseen. Ei tainnut kukaan voittaa sydäntä!
• Verenpaine: Koululta löytyi myös verenpainemittari, jota oppilaat pääsivät kokeilemaan. Verenpainemittari näytti sykkeen, lisäksi pisteellä juteltiin siitä, kuinka rasvainen ja suolainen ruoka tukkii verisuonia ja kuinka silloin sydämen pitää tehdä enemmän töitä. Havainnollistimme asiaa juomapillillä, jonka läpi on helppo puhaltaa ilmaa, mutta jos pilliä puristaa kasaan, ei ilmaa olekaan enää niin helppo puhaltaa pillin läpi. 

 

4. Keuhkot

Alustuksena keuhkoihin tutustumisessa katsoimme Emppu-open YouTube-videon keuhkoista. Sen jälkeen hengittelimme kädet kylkiluiden päällä ja tutkimme miten meidän kehomme toimii hengittäessä: Kylkiluut laajenevat ja menevät kasaan. Sitten siirsimme kädet pallealle: Mitäs nyt tapahtuu?

• Keuhkojen tilavuus: Yläkoulun biologian varastosta löytyi sprimetri, jonka avulla jokainen sai mitata keuhkojensa tilavuuden. Havainnollistimme keuhkojen tilavuutta kymmenjärjestelmävälineiden avulla. Värisauvojen valkoinen kuutio (kuutiosenttimetri) on oppilaille entuudestaa tuttu, kahtatuhatta valkoista kuutiota emme alkaneet laskea vaan otin esille kymmenjärjestelmävälineet, joilla oppilas sai koota tornin, joka vastasi omien keuhkojen tilavuutta. Lisäksi muunsin jokaisen keuhkojen tilavuuden desilitroiksi ja oppilaat saivat mitata keuhkojensa tilavuuden kaatamalla astiaan vettä yhtä paljon kuin heidän keuhkoihinsa mahtuisi. 
• Tietoteksti: Oppikirjan tekstin lukeminen ja muistiinpanojen tekeminen.
• Keuhkot ja sydän ihmishahmolle: Oppilaat leikkasivat ja liimasivat sydämen ja keuhkot aiemmin tekemälleen voimapaperihahmolle (näitä hahmoja olisi siis jokaisella ryhmällä yksi).
• Rentoutus: Pötköttelyä hämärässä luokassa ja omaan hengitykseen keskittymistä.

Suurimmat keuhkot luokasta olivat 2500 cm3 eli 25 dl.

Luma-keskukselta löytyy hyvä video keuhkojen askartelusta. Tämä jäi meiltä tekemättä.

5. Ruoansulatus

Ruoansulatukseen meidät johdatteli Pikkukakkosen jakso, jonka jälkeen työskentelimme pisteillä.

• Ruoansulatus: Tutkimme miten ruoka kulkee ruoansulatuksen läpi.
• Laitoimme minigrip-pussiin keksejä ja banaania. Pussi kiersi piirin ympäri, jokainen sai puristaa pussia hieman, jotta ruoka menisi palasiksi samalla tavalla kuin hampaat pureskelevat ruokaa. Ruoka kuitenkin oli aika kovina palasina, joten hoksasimme lisätä pienen lorauksen vettä pussiin, koska suussakin on sylkeä, joka kostuttaa ruokaa. 
• Suusta ruoka jatkoi mahalaukkuun, keksit ja banaani saivat edelleen olla pussissa, mutta pussiin lorautettiin etikkaa, koska vatsassakin on mahahappoja, sulattamassa ruokaa. Pussi sai jälleen kiertää piirin ympäri puristeltavana samalla, kun keskustelimme mahahapoista. Tässä tuli siis keskusteltua oksennustaudista ja siitä keltaisesta nesteestä, jota oksennetaan sitten kun vatsassa ei ole enää ruokaa. Tuttu juttu lapsille, kaikki tiesivät nyt mitä ne mahahapot ovat.
• Mahalaukusta ruoka jatkoi ohutsuoleen, eli sukkahousuihin, joista oli leikattu teräosa irti. Puristelimme ruoan sukkahousujen läpi ja samalla huomasimme ruoasta irtoavan melkoisen määrän ravintoaineita, sillä kädet eivät olleet enää puhtaat.
• Ohutsuolesta ruoka jatkoi matkaansa paksusuoleen, jota esitti pahvimuki, jonka pohjaan oli leikattu saksilla reikä. Paksusuolessa ruoasta imeytyi vielä nestettä sekä vitamiineja ennen kuin ruoka jatkoi matkaansa peräsuoleen. Pahvimukin sisään asetettiin toinen pahvimuki ja kun mukit puristettiin sisäkkäin, putosi mukin pohjan reiästä lautaselle "kakka". 
• 2. luokkalaisilla tämä kirvoitti vielä keskustelua monenlaista keskustelua kakasta ja pieruista.

• Suoliston pituus: Oppilaat lukivat lyhyen tietotekstin pätkän monisteelta suoliston pituudesta. Sen jälkeen he mittasivat 5 metriä pitkän langan eli ihmisen keskimääräisen ohutsuolen pituuden ja etsivät asioita, jotka ovat viisi metriä pitkiä. Sama tehtiin myös metrin mitalla, sillä paksusuolen pituus on noin metri.

• Ruoansulatuskanava: Oppilaat leikkasivat irti ruoansulatuselimistön ja liimasivat sen hahmolleen. Samalla nimettiin ruoansulatuskanavan osat.

Seuraavana päivänä kertasimme ruoansulatuksesta opitut asiat ja kirjoitimme aiheesta yhteiset muistiipanot ruoan matkasta läpi ruoansulatuskanavan.

6. Ravinto

Ihmisen ravintoa lähestyimme tällä kertaa ruokarytmin ja välipalojen kautta. Katsoimme RuokaTutkan videot Rytmiä ruokaan ja Välipalalla on väliä sekä keskustelimme niiden herättämistä ajatuksista.

Teimme myös RuokaTutkan sivulta löytyvän Virtamittaria-harjoituksen, jossa on kuvattu Henri Rokan kaksi erilaista päivää ja piirsimme Henrin virtamittarin noille päiville. Lisäksi oppilaat saivat tyhjän virtamittarin, jolle he kirjasivat omaa ruokarytmiään ja vireystilaansa yhden päivän ajan. 

Tunnin päätteeksi pelasimme Välipala-aliasta eli selitettäviksi sanoiksi oli valittu erilaisia terveellisiä välipaloja.

Myös englannin tunnilla jatkoimme välipalateemalla. Opettelimme välipalasanastoa, pääasiassa terveellisiä välipaloja, mutta myös muutamia epäterveellisiä välipaloja. Virikkeinä tunnilla toimivat alla olevat Fruits song- ja do you like-laulut.

Oppilaat saivat tehdä pylväsdiagrammin ja kiertää kyselemässä toisiltaan Do you like carrot? Yes, I do / No, I don´t. 

Välipalasana-korteilla (papunetin kuvatyökalulla tehdyt korti) pelattiin myös seuraavia pelejä pienryhmissä:

- KIM-leikki: muiden sulkiessa silmät yksi pelaaja otti pöydältä pois yhden välipalakortin, oppilaiden piti nimetä puuttuva välipala englanniksi.

- Murmur-peli: yksi pelaaja sulkee silmät, muut valitsevat sillä välin murmur:in. Oppilas alkaa kerätä pöydältä välipalakortteja yksi kerrallaan, muut pelaajat sanovat kerätyt välipalat kuorossa. Kun oppilas nostaa valitun välipalan, sanovat muut pelaajat murmur ja kierros alkaa uudelleen.

- Mörkö: välipalakortit asetettiin pöydälle väärinpäin. Vuorollaan jokainen oppilas sai nostaa yhden kortin ja sanoa kuvassa olevan välipalan englanniksi. Kortin sai pitää, jos kuvassa oli joku terveellinen välipala. Mikäli välipala oli epäterveellinen, piti kaikki kädessä olevat kortit palauttaa pöydälle.

- Hampurilaispeli: Välipalakortit jaettiin tasan oppilaiden kesken. Ensimmäinen pelaaja laittaa pakastaan päällimmäisen kortin pöydälle ja sanoo sanan englanniksi. Seuraava sanoo pöydällä jo olevan välipalan sekä lisää omasta pakastaan päällimmäisen kortin pöydälle edellisen päälle ja sanoo sen englanniksi. Seuraava pelaaja sanoo kaksi jo pöydällä olevaa välipalaa sekä lisää kolmannen. Sitten pitääkin muistaa jo kolme pöydällä olevaa välipalaa. Jatketaan kunnes joku ei enää muista kaikkia pöydällä olevia välipaloja oikeassa järjestyksessä. Pelaaja, joka tekee virheen, nostaa pöydällä olevat kortit itselleen. Pelaaja, jolta loppuvat kortit ensimmäisenä, voittaa.

7. Sairaskohtaukset ja hätänumeroon soittaminen

Viimeisenä aiheena käsittelimme sairaskohtauksia. Tutustuimme videoita katsoen ja keskustellen epilepsiaan ja diabetekseen. 

Videoiden ja keskustelun jälkeen kertasimme kylkiasentoon asettamisen. 

Sen jälkeen kävimme läpi hätänumeroon soittamisen ohjeistuksen. Oppilaat saivat ryhmissä suunnitella esityksen, jossa kaverille tapahtui jotakin (pyörtyi, kaatui ja mursi nilkkansa jne.) ja jossa he soittivat (leikisti tietenkin) hätänumeroon. 

----------------

Jakson alussa oppilailla oli kahdella viikolla läksynä kirjoituskalenteri, josta he valitsivat kirjoitustehtäviä läksyksi.

5.-6. luokka: Ihminen

Ihminen-jakso                                             

Jakson tavoitteet:

Ympäristöoppi:

-        Oppilas tutustuu ihmisen rakenteeseen ja kehon eri toimintoihin.

-        Oppilas osaa nimetä ihmiskehon luita, lihaksia ja sisäelimiä.

-        Oppilas osaa selittää mihin luita, lihaksia ja sisäelimiä tarvitaan.

-        Oppilas tutustuu murrosiän tuomiin muutoksiin ja ihmisen lisääntymiseen.

Suomenkieli:

-        Oppilas harjoittelee tietotekstin lukemista ja tietotekstiin sopivien lukustrategioiden käyttämistä.

-        Oppilas harjoittelee oppimispäiväkirjan laatimista oman oppimisensa pohjalta.

-        Oppilas kasvattaa teemaan liittyvää sanavarastoaan.

-        Oppilas tutustuu mielipidekirjoitukseen ja harjoittelee mielipidekirjoituksen laatimista.

Työskentely:

-        Oppilas harjoittelee aikataulun noudattamista.

-        Oppilas harjoittelee itsenäistä työskentelyä suuressa ryhmässä.

-        Oppilas harjoittelee ryhmätyön tekemistä vaihtelevissa ryhmissä.

Jakson tehtävät:

-        Oppilas lukee oppikirjasta (Pisara5) jaksoon kuuluvan osuuden (s. 96-117).

-        Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa sen pohjalta mitä koulussa on opiskeltu ja mitä oppilas oppii lukiessaan kirjan kappaleen.

-        Oppilas täydentää listaa ihmisen eri ruumiinosiin liittyvien verbeistä (esim. jalka – juosta, potkaista, kävellä jne.)

-        Oppilas täydentää nimiä luusto- ja lihaskuviin.

-        Oppilas laatii mielipidekirjoituksia.

-        Lisäksi oppitunneilla oppilas tekee muut annetut tehtävät.

Arviointiin vaikuttavat:

-        Oppimispäiväkirja

-        Tuntityöskentely

-        Vihkotyö

-        Mielipidekirjoitus

Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen:

-    Kirjoita oppimispäiväkirjaa lyhyt tiivistelmä oppitunnilla käsitellystä asiasta. Kertaa opittu lukemalla Pisara5-kirjan kappale ennen tiivistelmää.

-    Pohdi miten asiat liittyvät omaan elämääsi (saat opettajalta apukysymyksiä pohdintaa varten).

-     Arviointi:
Melko hyvä: Tekstissä on mainittu aiheen keskeisimmät asiat.
Hyvä: Tekstiin on poimittu aiheen keskeisimmät asiat ja oppilas on löytänyt joitain yhteyksiä aiheen ja oman elämänsä välillä.
Erittäin hyvä: Oppilas on tiivistänyt aiheen keskeisimmät asiat ja osaa pohtia asioiden yhteyksiä omaan elämäänsä sekä omien valintojensa vaikutuksia omaan kehoonsa.

-------------------------------

Toisena teemana tänä vuonna käsittelimme ihmistä. Aloitimme teeman pohtimalla miten ihminen eroaa eläimestä. Oppilaat saivat hetken aikaa pohtia asiaa parin kanssa tai pienissä ryhmissä. Sen jälkeen lähdimme kokeilemaan erilaisia asioita ja täydentämään oppilaiden kirjaamaa listaa.

Ensimmäiseksi oppilaat teippasivat maalarinteipillä peukalonsa kiinni muuhun käteen ja kokeilivat kirjoittamista sekä erilaisten esineiden poimimista lattilata. Harjoituksesta virisi hyvä keskustelu peukalon merkityksestä ja eläinten tassuista. Jotkut olivat hoksanneet, että koiralla on vain neljä varvasta ja viiden varvas on usein vain surkastunut kannuskynsi tai sitä ei ole lainkaan. Apinoiden käden rakennetta pohdiskelimme myös. Huomasimme, että peukalo on hyvin tärkeä sormi.

Seuravaksi oppilaat testasimme sormien herkkää tuntoaistia. Pareista toinen sulki vuorollaan silmät ja etsi käsillään pöydältä kaverin nimeämän esineen. Silmät kiinni leikit toimivat aina, oppilaat olisivat jatkaneet tätä vaikka kuinka pitkään, mutta menimme eteenpäin..

Oppilaat saivat tehtäväkseen viedä lyijynän käytävässä olevan kirjaston hyllyn päälle. Toinen parista kulki neljällä jalalla ja toinen kahdella jalalla. Mitä vaikeuksia neljällä jalalla kulkevat kohtasi? Ainakin esinettä oli mahdoton kantaa kädessä liikkuessa, esine oli laitettava suuhun. Ihmisen pystyasentokin on siis erittäin tärkeä taito. Pohdimme myös mitä eroja ihmisten ja apinoiden asennoilla on, ovathan apinatkin usein kahdella jalalla..

Hyvinä esimerkkeinä muista ihmisen erikoistaidoista olisivat lisäksi sudokun ratkaiseminen (ongelmanratkaisutaito) sekä jonon muodostaminen syntymäpäivien mukaan (yhteistyö). Näitä emme ehtineet kuitenkaan tällä tunnilla enää tehdä. 

Ihmisen kokoinen luuranko saatiin koottua luokan oveen,
luurankoon nimettiin post-it lapuilla luita ja etsimme samat
luut myös omista kehoistamme.

Yhteistyötä tarvittiin kuitenkin seuraavaa aihetta käsiteltäessä. Oppilaat jakautuivat ryhmiin ja jokainen ryhmä sai oman tutkimusaiheen, jonka he myöhemmin esittelisivät muulle luokalle. Ryhmien aiheina olivat:

• Selkäranka - tietoa etsittiin netistä selkäkanava.fi  ja oppilaat rakensivat narua, huopaa ja kananmunakennoja käyttäen mallin selkärangasta. Selkärangan malli löytyi pinterestistä.
• Käsi - tietoa kädestä etsittiin netistä, pääasiassa wikipediasta. Lisäksi ryhmä rakensi pillejä, narua ja paperia hyväksi käyttäen mallin ihmisen kädestä.
• Luuranko - ryhmä rakensi ihmisen kokoisen luurangon netistä tulostetuista monisteista ja nimesi luurankoon luita.

Eräs ryhmä tutustui ihminen käteen ja sen luihin. Tutkittuaan
asiaa ryhmä leikkasi käden luut pilleistä ja yhdisti sormet langalla
siten, että langoista vetämällä kättä saattoi liikuttaa.

Teema jatkui lihaksiin tutustumalla. Syyskuussa 5. luokkalaisten kanssa tehtiin Move-mittauksia, joten nämä aiheet menivät hyvin limittäin. Luokassa tulikin jumppailtua useampaan kertaan, kun tutkimme vatsalihaksiamme, hauista ja ojentajaa.

Keuhoja tutkiessamme tutkimme omaa hengitystämme ja sykettämme levossa ja rasituksen jälkeen. Mittasimme sekä sykettä että henkitystiheyttä paikallaan istuen. Sen jälkeen teimme kymmenen kyykkyhyppyä ja tarkkailimme mitä muutoksia kehossamme tapahtuu.
Keuhkojen tilavuutta tutkimme hengittämällä syvään sisään ja puhaltamalla kaiken ilman keuhkoista muovipussiin. 

Käsitellessämme hengitystä ja kävimme ulkona mittaamassa alueen, joka kuvasi
keuhkojen keuhkorakkuloiden pinta-alaa. 7 m x 7 m alue oli melko vaikuttava.

Sydäntä ja verenkiertoa käsitellessämme ensiapu oli osa kokonaisuutta. Viime kevään sankarikoulutuksen jäljiltä koululla oli välineitä elvytysharjoitteluun ja otimme ne käyttöön. Ensin harjoittelimme kylkiasentoon kääntämistä. Ja sen jälkeen SPR:n ohjeiden avulla tutustuimme elvyttämiseen. Hätäkeskukseen soittaminen sekä 112-sovellukseen tutustuminen kuuluivat luonnollisesti osaksi kokonaisuutta.

Oppilaille oli yllätys kuinka kovaa pitää elvyttäessä painaa. Sankarikoulutuksen
elvytyssydämet vinkaisevat kun niitä painaa riittävän kovaa.

Oppilaistani valtaosa opiskelee suomea toisena kielenä, minkä vuoksi sanaston opiskelu on myös keskeinen osa opiskelua. Sanaston opiskelun tueksi tein ihminen-jaksoon korttipakan, jossa oli kuvia ihmisen ruumiinosista, sisäelimistä, lihaksista, sormista jne. Tämä korttipakka soveltui moneen sanastoharjoitukseen. Korttipakalla teimme esimerkiksi seuraavia harjoituksia:

• Portinvartija: Oppilailla on opiskeltavaan aiheeseen liittyvät kuva/sanalaput ja he asettuvat jonoon. Portinvartijana toimiva leikkijä päättää mielessään lajitteluperiaatteen (esim. lihakset ja ei-lihakset). Leikkivät kävelevät portinvartijan luo, joka näyttää mihin ryhmään jokainen leikkijä kuuluu. Kun kaikki on lajiteltu, pitää leikkijöiden keksiä mikä oli luokitteluperiaate.
• Myrkkysieni joukkuekilpailuna: Kaksi joukkuetta kilpailee vastakkain. Leikkijöillä on kuvakortteja opiskeltavasta aiheesta. Toinen joukkue sulkee silmänsä ja vastajoukkue päättää mikä korteista on myrkkysieni. Joukkue alkaa nostaa kortteja pöydältä yksi kerrallaan ja nimeää samalla kortin kuvan. Joukkue saa nostaa kortteja, kunnes osuvat myrkkysieneen. Joukkue saa pisteen jokaisesta nimetystä kuvasta. Myrkkysieneen osumisen jälkeen vuoro vaihtuu.
• Kim-leikki: Kuvakortteja tai esineitä on pöydällä, leikkijät saavat katsella esineitä hetken ja samalla yhdessä nimetään kaikki esineet. Leikkijät laittavat silmät kiinni ja leikinjohtaja poistaa yhden esineen. Leikkijöiden pitää keksiä, mikä esine puuttuu.
• Nopea nimeäminen-hippa: Oppilailla on kuvakortteja teemaan liittyen tai esim. sanakortteja eri sanaluokista. Kaikki ottavat kiinni kaikki, kun saat toisen leikkijän kiinni, kaksintaistellaan. Yksi, kaksi, kolme ja molemmat näyttävät korttinsa. Se leikkijä, joka nopeammin nimeää kuvassa olevan asian tai sanaluokan, voittaa kortin itselleen ja jatkaa peliä. Kortin hävinnyt käy hakemassa leikinjohtajalta uuden kortin ja jatkaa leikkiä.
• Arvaa mitä ajattelen: Leikkijät seisovat piirissä, heillä on käsissään kaikkien näkyvillä kuva/sanakortit opiskeltavasta aiheesta. Yksi leikkijöistä ajattelee jotakin kuvista/sanoista, muut leikkijät esittävät kysymyksiä, joihin ajattelija vastaa kyllä/ei. Jos oma kuva/sana ei enää voi olla ajateltu asia, istuu leikkijä alas. Kysellään kunnes sana selviää.
• Kortti selässä: Jokaisella leikkijällä on selässään kortti, jossa on teemaan liittyvä kuva/sana. Leikkijän pitää selvittää kyllä/ei-kysymyksillä mikä sana/kuva hänellä on selässään.
• Hampurilaispeli: Oppilailla on teemaan sanastoon liittyviä kuvakortteja, oppilaat laittavat vuorotellen pinoon kortin, jonka kuvan nimeävät. Seuraava nimeää oman korttinsa lisäksi myös aiemmin pinoon asetetut. Jos pelaaja ei muista kaikkia, joutuu hän nostamaan koko pakan. Voittaja on se, jolta loppuvat kortit ensimmäisenä.

Sanastoharjoituksena kertasimme myös ruumiinosia ja niihin liittyviä verbejä siten, että oppilaat saivat netistä tulostetun kuvan, johon oli merkitty ruumiinosat englanniksi. Oppilaiden tehtävänä oli suomentaa ruumiinosat. Sen jälkeen oppilaat lähtivät etsimään käytävälle post-it-lapuilla merkittyjä verbejä. Verbit piti yhdistää sopivaan ruumiinosaan. Käytävään sijoitettujen verbien lisäksi oppilaat keksivät verbejä itse. Käytävälle olin sijoittanut haastavampia verbejä kuten höristää, ummistaa, siristää, köyristää jne. Vaikka kyseessä oli aivan perusharjoitus, herätti se paljon keskustelua. Mietimme miten ummistetaan silmät tai korvat, millaisessa yhteydessä kyseistä verbiä voi käyttää jne.

Jokaisen aihekokonaisuuden jälkeen oppilaat lukivat kotona oppikirjan kappaleen aiheesta ja kirjoittivat oppimispäiväkirjaan lyhyen tiivistelmän koulussa opitusta ja kirjasta luetusta. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on melko haastavaa, mutta nyt kun oppilaani ovat viime keväänä ja tänä syksynä oppimispäiväkirjoja muutamissa teemoissa kirjoittaneet, niin oppimispäiväkirjat ovat kehittyneet huimasti ja ne on hyvin kirjoitettu.

Suomenkielen tunneilla tutustuimme ihmisjakson aikana mielipidekirjoituksiin. Oppilaat ohjattiin valitsemaan jokin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä aihe, josta he jakson kuluessa laativat mielipidekirjoituksen. Mielipidekirjoitukseen ohjeita löytyi sekä Välkky-kirjoitusvihkosta että Sanahanat auki-kirjasta. Mielipidekirjoituksia syntyi mm. purukumin sallimisesta koulussa, liikuntaharrastusten kannattavuudesta, päiväunien/siestan lisäämisestä koulupäivään ja sen vaikutuksista oppimistuloksiin.

Mielipidekirjoitus on vaikea tekstilaji, mutta ensimmäiseksi kerraksi oppilaat onnistuivat hyvin. 

Jakson kertauksessa pelasimme ja leikimme erilaisia pelejä. A:sta Ö:hön lautapeli soveltui hyvin kertaamiseen. Annoin oppilasryhmälle jonkin aihealueen esim. ihmisen luut ja heidän tehtävänään oli minuutin aikana nimetä mahdollisimman monta luuta ja jokaisen luun alkukirjaimen sai aina peittää pelimerkillä. 

A:sta Ö:hön peli soveltuu aiheeseen kuin aiheeseen.

Lisäksi jakson aikana tutustuttiin ruoansulatukseen ruoansulatusdraaman ja ruoansulatus-pakohuonepelin avulla, jotka olivat sijaiseni ja kollegani tuotosta. Heidän vetovastuullaan oli myös aivojen ja hermoston käsittely. 

Murrosiän käsittelyyn löytyy Yle Areenasta norjalainen murrosikä-sarja, jonka ensimmäiset jaksot soveltuvat hyvin myös koulussa katsottavaksi ja herättivät keskustelua. Loput jaksot moni oppilas olikin seuraavana päivänä jo katsonut kotona. Areenan murrosikä-sarja saattaa olla monen mielestä melko suoraa puhetta, mutta pidin sarjassa siitä, että koko ajan muistettiin muistuttaa kuinka me kaikki olemme erilaisia.

Tähän tekstiin oli koottu joitakin nostoja Ihminen-teemasta. Isojen oppilaiden kokonaisuudet alkavat olla niin suuria, että niiden auki kirjoittaminen kokonaisuudessaan on iso projekti. Sen vuoksi blogi nykyisin päivittyy harvemmin.. Kiva, jos edelleen seuraat blogiani!