keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Eskarimatikkaa ulkoluokassa

Olin tänään pitämässä koulumme eskareille ulkoluokka-tuntia. Tavoitteena oli saada aikaan liikettä ja samalla harjoitella lukujonotaitoja, lukumäärän hahmottamista ja hieman aloitella lukujen vertailua.

Rakettihippa

Hipan saadessa kiinni oppilas menee kyykkyyn. Pelastaa voi kyykistymällä kaverin viereen ja aloittamalla raketin lähtölaskennan 10, 9, 8 jne.. Pelastaja ja pelastettava luettelevat lukujonon 10-0 joko yhteen ääneen tai vuorotellen lukuja sanoen. Nollan kohdalla leikkijät pomppaavat pystyyn raketin räjähtäessä ja molemmat ovat taas mukana hippaleikissä.

Pikaluku sormilla

Alkuleikin jälkeen kokoonnuimme piiriin ja harjoittelimme pikalukua sormilla. Oppilaat jakaantuivat pareittain. Parit käänsivät toisilleen selät ja laskettuaan yhdessä 3, 2, 1 he kääntyivät ja näyttivät sormilla jotakin lukumäärää. Se, joka ensiksi sanoi kaverin sormien lukumäärän, saa pisteen.

Etsi pari

Seuraavaksi jaoin eskareille jokaiselle yhden HalliGalli-kortin ja heidän piti ohjeiden mukaisesti aina etsiä itselleen pari. Ohjeita oli esimerkiksi seuraavanlaisia:
- etsi itsellesi pari, jolla on yhtä monta hedelmää kortissa
- etsi itsellesi pari, jolla on eri määrä hedelmiä kortissa
- etsi itsellesi pari, jolla on samoja hedelmiä ja sama määrä kuin sinulla
- etsi itsellesi pari, jolla on eri hedelmiä, mutta sama määrä kuin sinulla
- etsi itsellesi pari, jolla on yksi enemmän tai yksi vähemmän kuin sinulla
- etsi itsellesi pari, jolla on kaksi enemmän tai kaksi vähemmän
- etsi itsellesi ryhmä, jossa on 5 lasta ja kaikilla on eri määrä hedelmiä korteissa
Aikuiset kävivät aina tarkistamassa jokaisen parin ratkaisun ennen uuden parin etsimistä. Samalla harjoiteltiin sanallistamaan vertailua, esim. "Minulla on enemmän hedelmiä kuin Adamilla. Adamilla on vähemmän hedelmiä kuin minulla."

Pikalukuhippa

Koska eskareilla oli jo jokaisella yksi HalliGalli-kortti kädessään jatkoimme pikalukuhipalla. Kaikki olivat hippoja. Hipan saadessa kiinni, asetuttiin vastakkain ja kolmeen laskien paljastettiin kortit. Se, joka nopeammin nimesi kortissa olevien hedelmien lukumäärän, voitti kortin itselleen. Se, joka hävisi kortin, kävi hakemassa opettajalta uuden.

Bingo pikalukukorteilla




Oppilaat toimivat pareittain. Jokainen pari sai oman bingoalustan, joka asetettiin sopivan matkan päähän leikkialueen keskustasta. Leikkialueen keskelle levitettiin HalliGalli-kortit alustalle. Pelin alkaessa toinen parista juoksi hakemaan sellainen kortin, jossa on sama lukumäärä hedelmiä kuin heidän bingoalustallaan oleva luku osoitti. Kun ensimmäinen eskari toi kortin alustalle, sai toinen lähteä hakemaan uutta korttia. Mikäli lapsi toi alustalle sellaisen kortin, jota ei enää voinut bingoalustalle asettaa, piti kortti viedä takaisin. Nopeimmin alustan täyttänyt voittaa, jos halutaan voittaja erikseen nostaa esille.
Meillä oli eskareita touhumassa yhteensä 10 paria, jos halutaan saada koko pelialusta täyteen ei yksi HalliGalli-korttipakka riitä, vaan tarvitaan kaksi. Toki voidaan pelata myös kolmen suoraa, jolloin isollekin porukalle riittää yksi pakka.



Tein bingoalustoja kaksi eri tasoa, ensimmäisessä on luvut 1-5 ja toisessa luvut 1-9. HalliGalli-korteissa hedelmiä on 1-5. Mikäli pelataan 1-9 alustalla bingoa, pitää pelialueen keskeltä tuoda kaksi korttia, joissa on yhteensä bingoruudun luvun osoittama määrä hedelmiä.

Koska kyseessä oli ensimmäinen kerta tätä peliä, emme vielä ottaneet haastavampia versioita pelistä. Mutta seuraavalla kerralla eskarit voivat pelata samaa peliä siten, että bingoalustalle haetaan sellaisia kortteja, joissa on sovitusta säännöstä riippuen hedelmiä joko yksi enemmän tai yksi vähemmän kuin bingoalustan ruudussa oleva luku osoittaa.
Pelilaudat ovat ihan simppelit ruudukot, mutta jos haluat käyttää minun tekemiäni pohjia, niin voit tulostaa ne täältä.

Pihakimble ja pikaluku

Opettelimme myös pelaamaan eskareiden kanssa pihakimbleä. Pihakimble on Suomen Ladun kehittämä ulkoversio tutusta lautapelistä. Me pelasimme Ulko-opet ry:n kehittämää pedagogista versiota pihakimblessä, jossa videolla näkyvä pallon tarkkuusheitto oli korvattu pikalukuharjoituksella. Toisin sanoen jokaisella joukkueella oli aikuinen, joka näytti HalliGalli-korttia, nimettyään kuinka monta hedelmää kortissa on, lapsi sai lähteä juoksemaan kierrokselle ja siirtämään oman joukkueen pelimerkkiä.
Pihakimblen ohjeet löydät pdf-versiona täältä.



Hyppynaru

Lopuksi hypimme hyppynarua. Rytmitaju kuuluu esimatemaattisiin taitoihin ja hyppynarun hyppiminen on monella tapaa erinomaista harjoittelua, kun siinä harjoitellaan rytmiä ja motoriikkaa. Lisäksi tietenkin laskimme aina ääneen kuinka monta hyppyä kukin hyppi eli lukujonotaidotkin saivat harjoitusta.


keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Aasia - matkamessut

Aasia-jakso aloitettiin pistetyöskentelynä tutustumalla yleisesti Aasian mantereeseen.

Aloitimme jakson tekemällä käsitekartan asioista, jotka entuudestaan Aasiasta tiesimme.

Jakson aikana teimme paljon ryhmätyötä, joka oli yksi keskeisimmistä arvioinnin kohteista jakson aikana. Tämän vuoksi heti jakson aluksi keskustelimme oppilaiden kanssa siitä millaista on hyvä ryhmätyö ja miten ollaan hyviä ryhmän jäseniä. Jokaisen ryhmätyötunnin lopuksi oppilaat kirjoittavat muutamalla lauseella oppimispäiväkirjaa ryhmätyöskentelystä arvioiden omaa työtään.
Jakson aikana työskenneltiin pienissä kolmen oppilaan ryhmissä, joissa jokaisen on oltava aktiivinen eikä kenenkään ole helppo "matkustaa siivellä". Alkujakson aikana ryhmiä vaihdettiin, jotta oppilaat saisivat kokemuksia erilaisista ryhmistä.

Ryhmätyöskentelyyn liittyvän oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen oppilaat saivat apuna seuraavia lauseen alkuja, joita he saattoivat hyödyntää kirjoittaessaan.


Ryhmätyöskentelyn oppimispäiväkirja

Arvioi lyhyesti ryhmätyöskentelyäsi. Voit kirjoittaa esimerkiksi seuraavista asioista:
-      Keskityin työskentelyyn…
-      Huolehdin vain omasta työstäni / Huolehdin, että kaikkien työ eteni 
-      Autoin…
-      Pyysin apua (keneltä?). Hän osasi auttaa (miten?)
-      Sain palautetta / Annoin palautetta

Ensimmäinen ryhmätyötunti / Tutustuminen Aasiaan

1. kartta
Oppilaat saivat käyttöönsä kartastot ja Aasian kartat, joihin heidän tuli nimetä valtiot. Myöhemmin samaan karttaan nimettiin vielä meret ja vuoristot sekä suurimmat joet. Tulostettavan kartan löysin täältä.



2. liput
Oppilaat saivat tehtäväkseen yhdistää Aasian maiden liput oikeisiin valtioihin. Täältä löysin sopivia lippuja tulostettavaksi. Suurensin monisteet A3-kokoon, laminoin ja leikkasin oppilaiden käyttöön.

3. yleistietoa Aasiasta
Kolmannella pisteella oppilaat lukivat yhdessä ääneen oppikirjan kappaleen ja poimivat keskeisimmät asiat vihkoihin.

Toinen ryhmätyötunti / Monenlaista elämää Aasiassa

Tunnin tavoitteena oli huomata miten monenlaista elämä Aasiassa on. Ryhmät kiersivät kaksoistunnin aikana niin monta pistettä kuin ehtivät. Lopuksi käytiin yhdessä läpi opittuja asioita.

1. Gobin autiomaa
Oppilaat katsoivat iPadilta minuutin mittaisen videon Gobin autiomaasta ja tutustuivat valokuviin Mongolian jurtista (sisältä ja ulkoa).
Vihkoon oppilaiden tehtävänä oli kuvailla jurtassa asuvan perheen kotia sekä pohtia miltä tuntuisi muuttaa asumaan jurttaan Gobin autiomaahan. Miten oppilaat viettäisivät vapaa-aikaansa, jos asuisivat Gobissa?


2. Himalajan vuoristo
Oppilaat katsoivat iPadilta lyhyen videon Himalajan vuoristosta. Videon katselun jälkeen oppilaiden tehtävänä oli kuvailla vihkoihin Himalajan vuoriston maisemaa mahdollisimman monipuolisesti erilaisilla adjektiiveillä.
Lopuksi he pohtivat miksi vuoristossa ei asu ihmisiä.


                                      

3. Riisipelloilla työskentelyä
Oppilaat tutkivat kuvia riisipelloilla työskentelevistä ihmisistä sekä lukivat oppikirjasta riisin viljelyyn liittyvän tekstin. Vihkoon he kirjoittivat tiivistetyn lyhyen tekstin riisin viljelystä. Lisäksi he pohtivat ja kirjoittivat miten riisipellolla työskennellessä pitäisi pukeutua ja miksi.

4. Indonesian tuliset saaret 
Indonesiaan tutustuttiin myös lyhyen videon avulla ja sen lisäksi ryhmä luki Ylen avara luonto-sivun tekstin Indonesian tulivuorista ja saarista. Tekstin pohjalta oppilaat kokosivat vihkoihinsa 5-10 mielestään mielenkiintoisinta asiaa, jotka he oppivat Indonesian saarista ja niiden synnystä. Lopuksi he pohtivat millaista olisi asua Indonesian tulivuorien täyttämillä saarilla.

                                      

5. Tokio, Japani suurkaupungin ahtaus
Viimeisenä oppilaat katsoivat videon Tokiosta sekä tutustuivat japanilaisiin minikoteihin sekä kapselihotelleihin lehtiartikkeleiden avulla. 
Videon pohjalta oppilaiden piti jälleen kuvailla mahdollisimman monipuolisesti adjektiivejä käyttäen elämää Tokiossa. Lisäksi heidän piti pohtia ja kirjoittaa vihkoon pähkäilynsä siitä miksi Japanissa suositaan minikoteja. Lopuksi he kirjoittivat vielä selityksen siitä, mikä on kapselihotelli.


                                       

Kolmas tunti / Monsuunisateet

Monsuunisateisiin tutustuimme oppikirjan kappaleen avulla.

Neljäs kokonaisuus Aasia-teeman parissa / Matkamessut

Jakson isoimpana tuotoksena olivat matkamessut. Aloitimme matkamessuihin valmistautumisen katsomalla YouTubesta löytyvän minuutin mittaisen videon matkamessuista. Videon perusteella keskustelimme siitä, mitä matkamessuilla näkee ja millaisia ständejä messuilla voi olla.



Oppilaat jaettiin kolmen hengen ryhmiin, jotka valitsivat jonkin Aasian maan, jota he esittelivät matkamessuilla. Oppilaat tekivät ryhmätyötä n. 6 oppitunnin ajan valmistellen messuja. Ryhmät etsivät tietoa, valmistivat postereita ja harjoittelivat kertomaan oppimastaan. Lisäksi oppilaat etsivät YouTubesta sopivia matkailuvideoita esittelemistään maista. Esimerkiksi LonelyPlanetin matkailuvideot olivat juuri sopivia 1-2 minuutin mittaisia videoita, joita saattoi esitellä messuständillä iPadilta kiinnostuneille ja kertoa videossa näkyvistä asioista. Jokaisen ryhmätyötunnin jälkeen oppilaat kirjasivat ylös vihkoon itsearviointia omasta ja ryhmänsä työskentelystä. Harjoittelimme myös antamaan suullista palautetta ryhmätyöskentelyn ohessa ja oppilaat kiittivät ja kehuivat toisiaan huomatessaan hyvää työskentelyä.



Tänään pidimme matkamessut virallisten avajaisten kera. Koulumme rehtori toimi kunniavieraana ja avasi matkamessut. Messuilla kävi kova kuhina: aamulla kunniavieraana olleen rehtorin lisäksi vierailivat koulukummimme eskarista ja 2. luokalta. Myöhemmin piipahti vielä naapuriluokka, joka parhaillaan työsti Aasiaa omilla tunneillaan tutustumassa messuihimme. Oli ilo huomata kuinka oppilaiden ulosanti kehittyi tuon kaksituntisen messurupeaman aikana. Ensimmäiset esittelyt luettiin paperista, mutta toisen tunnin alkaessa kerronta oli hyvin sujuvaa ja omin sanoin ilman paperia tapahtuvaa. Osa oppilaista oli todella elementissään tällaisessa työskentelyssä! En voinut kuin ihailla heidän asiantuntevaa opastustaan ja asiakaspalveluasennettaan!


Koulussamme toimii Words for the World-ohjelma, jossa nostetaan aina jokin oppilaidemme äidinkielistä esille ja sitä esitellään muille oppilaille. Tällä hetkellä WFW-kielenä on arabia ja meillä olikin matkamessuilla erikoisvieraana arabiankielen asiantuntija (eräs luokkamme arabiaa äidinkielenä puhuva oppilas), joka esitteli ja opetti meille arabian kieltä. Lavaa meillä ei tätä esitystä varten ollut, mutta musiikkiluokasta oli lainattu äänentoistolaitteet, jotta asiantuntijavierasta saatettiin haastatella mikrofonin avulla. 

Messuvieraat saivat myös äänestää suosikkimatkakohdettaan messuilla kierrettyään. Näiden messujen suosituimmaksi kohteeksi nousi Filippiinit, heti sen perässä seurasivat Japani ja Thaimaa.

Vietnamin ständillä vierailla oli mahdollisuus harjoitella vietnamin kieltä ja
opetella luvut 1-10 vietnamiksi. Harjoittelin, mutten vielä osaa! :)

Thaimaan esittelypisteellä opimme mm. miten matkailijan tulee käyttäytyä
Thaimaassa.

Japani-ryhmän esitys oli visuaalisesti kaunis ja laaja. Ständillä meille esiteltiin
mm. japanilaista taidetta ja kuuluisia japanilaisia. Myös anime-elokuvia esiteltiin
erityisen asiantuntevasti! 

Jakson päätteeksi

Jakson päätteeksi oppilaat laativat vielä itsenäisesti käsitekartan, johon he kokosivat jakson aikana oppimiaan asioita. Jakson alussa laadittu käsitekartta oli yhteinen, nyt jokainen teki oman.


............................


Jakso oli kaiken kaikkiaan erinomainen kokemus! Harjoittelimme paljon ryhmätyötä, aluksi vaihtuvissa ryhmissä, sen jälkeen pidempään saman ryhmän kanssa työskentelyä. Ryhmissä onnistui pääsääntöisesti erinomaisesti pitkäjänteinen työskentely ja työnjako ryhmänjäsenten kesken. Ryhmien esityksen messuja varten olivat kattavia ja oli hienoa, kun niin moni pääsi katsomaan oppilaiden töitä. Kaiken kaikkiaan messuvieraita oli n. 75! Messutuotokset kiinnitettiin messujen jälkeen vielä koulun käytäville, jotta halukkaat voivat käydä niitä vielä siellä tutkimassa vaikka messut ovatkin ohi.
Minua etukäteen hieman jännitti tällainen työskentelytapa ja messujen järjestäminen. Mutta messut onnistuivat yli odotusten! 



torstai 21. maaliskuuta 2019

Ekoviikon pistetyöskentelyä ja kasviksia


Koulussamme vietetään tällä viikolla joka maaliskuista ympäristöviikkoa. Tänään torstaina vietimme myös koko koulun yhteistä Earth Hour:ia ja sammutimme koulusta kaikki sähkölaitteet klo 9-10. Meidän luokkamme jatkoi Earth Hour:ia vielä toisen tunnin, sillä toteutimme kahden tunnin pistetyöskentelyn ympäristöteeman parissa yhdessä kummiluokkiemme kanssa. Eli mukana menossa oli 6. luokkalaisia, 2. luokkalaisia ja eskareita, yhteensä n. 60 lasta.


Minun pisteelläni oli kasvismaistajaiset. Koska joukossa on paljon suomea toisena kielenä puhuvia oppilaita kertasimme kaikkien pisteeltäni löytyneiden vihannesten, hedelmien ja juuresten nimet suomeksi ja englanniksi. Tässä pääsivät 2. luokkalaisetkin loistamaan, sillä varhennetun englannin tunneilla 2. luokkalaiset olivat juuri hedelmiä opiskelleet.


Kasvikset nimettyämme siirryimme maistelupöydän ääreen. Tarjolla oli seitsemää sorttia: porkkanaa, lanttua, kaalia, vihreää paprikaa, palsternakkaa, raakaa perunaa ja viinirypäleitä. Maistelimme kasviksia, tunnistimme niitä maun perusteella ja keskustelimme kasvisten mausta. Palsternakka sai yllätyksekseni paljonkin "tykkäyksiä". 


Maistelun jälkeen pohdimme kuinka paljon kasviksia päivässä pitäisi syödä. Oppilaat ehdottivat mielestään sopivaa määrää, joka lastattiin tasapainovaa´an toiseen kuppiin. Sen jälkeen kerroin, että oikea määrä on 500 g eli puoli kiloa. Asetimme vaa´an toiseen kuppiin 0,5 kg punnuksen ja katsoimme mihin vaaka asettuu. Suurin osa ryhmistä oli arvioinut kasvismäärän alakanttiin. 

Naudanlihasta valmistettu hampurilainen (yksi hampurilainen!) vaatii
neljä neliömetriä peltoa!

Lopuksi vielä tutkimme kasvis- ja liharuoan vaikutusta peltopinta-alaan. Lattialla oli neljä VaNe-neliömetriä esittämässä peltoa, joka tarvitaan yhden naudanlihahampurilaisen valmistukseen. Mahduimme hyvin koko ryhmä seisomaan neljän neliömetrin suuruiselle alalle. Sen sijaan kasvispastaan tarvittava peltopinta-ala (71 cm x 71 cm) eli puoli neliömetriä oli niin pieni, ettei sellaiselle alalle mahtunut seisomaan kuin viisi eskarilaista. 
Huomasimme kasvisruoan vaativan peltoa paljon vähemmän kuin liharuoka. Ja totesimme maapallon kiittävän, kun valitsemme ainakin joskus kasvisruokaa liharuon sijaan!


Kasvispasta-annokseen tarvitaan sen sijaan vain 0,5 neliömetriä peltoa!

Eskarille ja 2. luokkalaisille peltopinta-ala-asia oli toki vielä vaativaa, mutta ehkäpä heillekin jäi siitä jotakin mieleen. Pistetyöskentelyn jälkeen keräännyimme vielä 6. luokkalaisten kanssa keskustelemaan peltopinta-alasta. Laskimme kuinka paljon peltopinta-alaa tarvittaisiin, jotta luokkamme jokainen jäsen saisi hampurilaisen. Siihen tarvittaisiin 104 neliömetriä eli yli kahden luokkahuoneen kokoinen ala peltoa. Sen sijaan kasvispastaa koko luokalle saataisiin kolmasosalla luokkamme pinta-alasta. Hui! Itse asiassa, pinta-ala, jolla voitaisiin kasvattaa koko luokan kasvispastaan ainekset kokonaiseksi viikoksi, on vähemmän kuin yhtien ainoiden hampurilaisten vaatima peltopinta-ala! 
Koulussamme on tarjolla kasvisruokavaihtoehto joka päivä, vaikkei sitä olisi erikseen tilannut. Haastoinkin oppilaat maistamaan koulussa tarjottavaa kasvisruokaa seuraavan viikon aikana! 



Kun oppitunnin jälkeen menimme ruokalaan, kääntyivät oppilaiden katseet viime viikolla julkistettuun toiveruokapäivämainokseen.. Olikos tuo meidän valinta nyt sitten sellainen, josta maapallo meitä kiittää? Laskimme, että koulumme 350 oppilaalle hampurilaisen tuottaminen vaatii 1400 neliömetriä peltoa.. Melkoinen määrä yhden päivän hampurilaisista, antoi oppilaille ajattelemisen aihetta.


Mitä niillä muilla pisteillä sitten tehtiin? Eräs kollegoistani ohjasi jätteenlajittelupistettä, jos järjestettiin jätteet oikeisiin jäteastioihin. Eskariope piti luokassaan rentoutuksen, jossa hän kertoi tarinan saimaannorpasta (EarthHour-oppaasta löytynyt teksti). 2. luokan opettaja oli laatinut oppilaille lyhyen tietotekstin ympäristöasioista. Kummiparit lukivat tekstin ja vastasivat "tietokilpailukysymyksiin" oppimansa pohjalta.




sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Keskiarvo

Viime viikolla käsittelimme oppilaiden kanssa keskiarvon käsitettä. Lähdimme liikkeelle siitä, että luokan eteen tuli kolme oppilasta, joille annoin pähkinöitä. Ensimmäinen sai kaksi, toinen yhden ja kolmas kolme pähkinää. Kuinka monta pähkinää yksi oppilas sai keskimäärin? Autoin oppilaita vastaamaan kysymykseen, kysymällä minkä pähkinämäärän he sanoisivat, jos heidän pitäisi sanoa vain yksi luku. Vastauksia perusteluineen oli erilaisia:
- Kolme, koska mä sain eniten ja mulla on kolme.
- Mutta kolme on ihan väärin, koska mä sain yhden, eikä se ole lähellekään kolme. Jos sanoo, että jokainen sai yhden, niin se on kaikkien kohdalla totta.
- Kaksi, kun se on siitä puolesta välistä!
Vastauksia oli siis erilaisia ja perustelutkin hyviä! Jatkoimme siten, että luokan eteen tuli uudet oppilaat, joille jaoin eri määrän pähkinöitä ja taas pohdittiin samaa asiaa. Jotenkin päästiin ratkaisuun, jossa pähkinät jaettiinkin yhdessä tasan, vaikka ope olikin antanut kaikille eri määrän... Hmm, mielenkiintoinen idea!




Seuraavaksi oppilaat työskentelivät linkkikuutioilla ja kaikki oppilaat pääsivät rakentamaan. Otimme aiheeksi koe- ja todistusarvosanat, koska niiden yhteydessä keskiarvosta usein puhutaan ja kuudesluokkaisille jaetaan kevätjuhlassa koulumenestysstipendit keskiarvon perusteella, joten on tärkeää tietää mikä keskiarvo oikein on ja miten se lasketaan.

Esimerkissämme oli oppilas, jonka matematiikan koearvosanat vaihtelivat hyvinkin suuresti. Hän oli saanut yhdestä kokeesta 10, toisesta 7, kolmannesta 9 ja viimeisestä kokeesta 5. Oppilaat rakensivat koearvosanoja vastaavat tornit. Jälleen pohdittiin mikä olisi oppilaan koearvosana keskimäärin, jos vain yksi arvosana pitäisi valita. Asiaa lähdettiin tutkimaan tasoittamalla tornit, jolloin saatiin kolme 8 palikan tornia ja yksi 7 palikan torni eli totesimme oppilaan arvosanan olevan keskimäärin 8-. Keksimme lisää samanlaisia esimerkkejä, oppilaista oli hauska keksiä mitä joku olisi voinut saada kokeista. Useampia tutkimuksia tehtyämme aloimme keskustelemaan mitä oikein palikoille teimme ja miten sen voisi kirjoittaa matematiikan kielellä.
Sitä kautta syntyikin kaava keskiarvolle: arvosanojen summa jaetaan arvosanojen lukumäärällä.


Vaikka pähkinät oppilaat jakoivatkin tasan mielellään ryhmän kesken,
ei oppilaita miellyttänyt ajatus, että ysin tai kympin kokeesta saavat
antaisivat omasta koearvosanastaan yhden tai kaksi arvosanaa
heikommin menestyneelle... Kumma juttu ;-)

Kun oppilaat olivat oivaltaneet palikoilla tehdyn työn ja matematiikan kielelle kirjoitetun keskiarvon kaavan yhteyden innostuivat oppilaat laskemaan todistuksensa keskiarvoa ja tekemään itselleen tavoitetodistuksen kevääksi ja he laskivat myös sen keskiarvon. 
Samalla tuli todistusarvosanoja tutkiessa tutustuttua myös muihin tilastollisiin arvoihin kuten mediaaniin sekä suurimpaan ja pienimpään arvoon.

Tunnin lopuksi vielä pohdimme miten opittua sovellettaisiin muihin tilanteisiin. 
Mitä meidän pitäisi selvittää, jos haluaisimme tietää kuinka monta oppilasta koulussamme on luokilla keskimääräin?
 - Pitäisi käydä kysymässä jokaisesta luokasta kuinka monta oppilasta siellä on ja laskea luokkien lukumäärä. Sitten laskettaisiin oppilaat yhteen ja jaettaisiin luokkien lukumäärällä.
Miten lähtisit selvittämään kuinka pitkä koulumatka sinun kanssasi samassa pöydässä istuvilla on kouluun?
- Ensin pitäisi mitata kuinka pitkä matka jokaisella on. Sitten laskettaisiin matkat yhteen ja jaettaisiin oppilaiden lukumäärällä.



torstai 28. helmikuuta 2019

Kalevalan päivä 6. luokkalaisten kanssa

6. luokkalaisille Kalevala alkaa olla jo tuttu, vaikka toki eepoksessa riittää aina uutta niin oppilaille kuin opettajallekin. Tänä vuonna työstimme Kalevalaa kahden oppitunnin ajan. Tavoitteena oli syventää tietämystä Kalevalasta, harjoitella tavutusta, kirjoittaa oma kalevalainen runo ja soveltaa historiassa Ruotsin suurvalta-ajasta opittua runoon. Paljon oli siis oppitunnille tavoitteita.


Aloitimme kepeästi Orffien Sampoa ryöstämässä. Kappaleen avulla pääsimme teeman pariin muistelemalla mitä oikein Kalevalasta muistamme. Kokosimme käsitekarttaan Kalevalasta tietämämme asiat. 

Jatkoimme tuntia katsomalla Ylen Kalevala x10 video. Videon katsomisen jälkeen täydensimme käsitekarttaa videosta poimimillamme asioilla. 

Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi

lähteäni laulamahan,
saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat.

(Kalevala)

Kalevalan runomittaan lähdimme tutustumaan Mieleni minun tekevi-runolla, jonka luimme huolellisesti ääneen oppilaiden kanssa useampaan kertaan. Keskustelimme siitä, mitä runon säkeet tarkoittavat. Kalevalan kieli ei ole helppoa äidinkielenään suomea puhuvalle, saati sitten s2-oppilaalle, joita luokassani on enemmistö.





Tutustuimme Kalevalan runomittaan yllä olevan pp-dian avulla. Jokainen oppilas sai monisteen Mieleni minun tekevi-runosta, jota lähdimme tutkimaan yllä olevien "sääntöjen" valossa. Tavutimme runon jokaisen säkeen ja huomasimme kaikissa säkeissä olevan kahdeksan tavua. Seuraavaksi etsimme alkusointuja, tutkimme sanojen pituuksia, lopuksi palasimme runon säkeiden merkityksiin ja huomasimme kahden säkeen tarkoittavan aina samaa asiaa.

Kalevalaisen runon ominaisuuksiin tutustuttiin analysoimalla
Mieleni minun tekevi-runoa ja etsimällä siitä kalevalaisen
runon tunnuspiirteitä. 


Historiassa olemme työskennelleet Ruotsin suurvalta-ajan parissa, joten yhdistimme suomen kielen ja historian opiskelut. Oppilaat saivat valita 1600-1700-luvun hallitsijoista yhden: Kustaa Vaasa, Kaarle XII tai tsaari Pietari. Oppilaat kertasivat hallitsijasta oppimansa asiat lukemalla historian kirjan kappaleen, jossa hallitsijaa käsiteltiin. Sen jälkeen he kirjoittivat pareittain kalevalamittaisia runoja hallitsijoista. Apuna runon kirjoittamisessa oli taulukko, jossa oli tavuja varten aina 8 ruutua/rivi.
Lopuksi runot kirjoitettiin puhtaaksi ja valmistauduttiin esittämään runot historian tunnilla.

Oikean tavumäärän löytäminen oli jo monelle oppilaalle haastavaa. Runoista
löytyi säkeistä oikea tavumäärä ja toistoakin saimme runoihin mukavasti.
Alkusoinnut olivat vielä vaikeita saada mukaan. 



Kalevala-tunnin päätteeksi luin oppilaille ääneen Suomen lasten kalevalasta kertomuksen Sammon ryöstöstä, josta tunti alkoi.




keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Murtolukuja ja prosentteja 6. luokalla

Murtoluku-jakson alkaessa sai taas lueskella opsia ja vertailla sitä kustantajan tekemiin valintoihin. Oppikirjahan on vain kustantajan näkemys opsista ja kun opsin sisällöt on eri kunnissa vuosiluokkaistettu eri tavoin, ei oppikirja yleensä täysin vastaa opetussuunnitelmaa. Siispä murtoluku-jaksoa piti muokata kokemuksellisuudella ja toiminnallisuudella kuntamme opetussuunnitelmaa ja oppilaiden osaamista vastaavaksi.

Konkretiaa asioiden ymmärtämiseksi tarvitaan vielä 6. luokallakin. Kun käytössä ollut oppikirja ei sitä riittävästi tarjonnut, oli (jälleen kerran) suurena apuna Ikäheimon ja Voutilaisen Murtolukuja välineillä luokille 3-9 -kirja. Lisäksi Educasta ostin itselleni Kairavuon ja Voutilaisen Matematiikkaa värisauvoilla luokille 5-9 -kirjan, jonka tehtäviä testasimme myös murtoluku ja prosenttijakson aikana. Molemmat kirjat ovat erinomaisia käsikirjoja opettajan kirjahyllyyn ja molemmissa on valmiit monistepohjat kaikkiin harjoituksiin, joten kirjojen käyttö on helppoa!




Murtoluku-jaksoa aloitellessa ajattelin, että tämän pitäisi olla helppo nakki, viime vuonnahan näitä huolella hinkattiin. Kertausta tarvitaan silti ja murtoluvun käsitteeseen kannatti 6. luokallakin pysähtyä hetkeksi. Tutkimme murtokakkujen avulla murtolukujen yhtä suuruutta, lavensimme ja supistimme konkreettisilla välineillä ennen kuin opetin oppilaille miten laventaminen ja supistaminen tapahtuu matematiikan kielellä eli numeroilla kirjoittaen. Kun huomioita murtolukujen yhtä suuruudesta oli tehty konkreeteilla välineillä eli murtokakkuja päällekkäin asettaen ja huomattu 1 neljäsosan olevan yhtä suuri kuin 2 kahdeksasosaa, oli oppilaiden helppo lähteä laventamaan ja supistamaan pelkillä luvuilla ilman epävarmuutta siitä "pitikö myös alakerta laventaa vai ei".

Kun asia oli opittu, saatiin pelien avulla treenattua murtolukujen vertailua ja yhtä suuruutta. Alla muutamia pelejä, joita hyödynsimme jakson aikana.


Sumu-peli eli suurin murtoluku-peli on yksinkertainen ja toimiva peli
murtolukujen vertailuun. Sumu-pelin ohjeet löytyy Murtolukuja välineillä
luokille 3-9 kirjasta.

Kun laventaminen ja supistaminen alkoivat sujua, pelasivat oppilaat murtolukubingoa. Bingoalustoilla oli murtolukuja. Pöydän keskellä olevasta pakasta käännettiin kortti ja omalta alustalta sai peittää yhtä suuren murtoluvun. Eli pakasta käännettiin esimerkiksi 14/16, tätä lukua ei kuitenkaan alustoilta löytynyt vaan 7/8, joten oppilaan piti osata supistaa luku yksinkertaisiimpaan muotoonsa. Tavoitteena oli viiden suora pelilaudalla. Pelin löysin You got this Math-sivustolta.



Koko jakson ajan pidin huolellisesti pinnalla murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin yhteyttä. Usein kirjasimme taululle yhdessä laskemiemme laskujen vastauksia näkyviin monessa muodossa, jottei eri esitysmuotojen yhteys unohdu.
Teacherpayteachersistä viime vuonna löytämäni Wild-kortit pääsivät jälleen käyttöön. Tänä vuonna kortit toimivat viime vuotta paremmin, koska oppilaat osasivat paremmin murtoluvun, desimaalilun ja prosentin yhteyden. Wild-peliä pelattiin Uno-pelin säännöillä.


Murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin yhteyttä harjoiteltiin pelitunnilla myös muistipelin avulla. Kortit oli otettu eräästä vanhasta korttipakasta, jonka numerokortit otin nyt käyttöön. Pari syntyi esim. 7/10 ja 0,7 -korteista.



Murtoluvut vaativat konkretisointimateriaalia, mutta olen huomannut, että jossain vaiheessa jaksoa oppilaat ikään kuin kyllästyvät murtokakkuihin. Liekö syynä se, että ne vievät pöydällä paljon tilaa ja niiden kasaaminen pöydälle vie aikaa.. On siis syytä käyttää myös muita välineitä murtolukuja käsiteltäessä, jotta tätä "tylsistymistä" ei tapahdu ja toisaalta, jotta oppilas osaa soveltaa oppimaansa eri välineisiin. 6. luokkalaisten kanssa kaivoimme jakson lopussa esille värisauvat, joita emme ole viime aikoina paljon käyttäneet. "Uuden" materiaalin esiin ottaminen sai oppilaat innostumaan ja meillä olikin erittäin tehokas matikan kaksoistunti. Hyödynsimme Matematiikka värisauvoilla luokille 5-9 -kirjan murtoluku ja prosenttitehtäviä.



Värisauva-kirjan tehtävät ovat VaNe-henkisiä tehtäviä, joissa keskitytään murtoluvun käsitteeseen tutkimalla eri värisauvojen pituuksia. Jos violetti värisauva on 1, mikä sauva yksi kolmasosa? Kirjan tehtävät olivat juuri sopivia ryhmälleni. Työt etenivät pöydissä reippaalla ja innokkaalla otteella, välillä oppilaat pysähtyivät väittelemään, jostakin tehtävästä kun ryhmässä oli eri mielisyyttä ratkaisusta: Näin päästiin perustelemaan omaa näkemystä ja pohtimaan mikä ratkaisusta on oikea. Minulla oli aikaa kiertää auttamassa apua tarvitsevia oppilaita, kun kaikki olivat innokaasti työn touhussa.


Murtoluku-jaksolla huomasin niin viime kuin tänäkin vuonna, että käyttämällä riittävästi aikaa murtoluvun käsitteeseen sujuu murtolukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut helposti, kun oppilaat ymmärtävät mitä tekevät. Suomalaiset oppikirjat kiirehtivät turhan nopeasti kokemukseni mukaan laskemaan murtoluvuilla. Tämä eroaa hyvin vahvasti Varga-Neményi-menetelmän tyylistä opiskella murtolukuja. Varga-Neményi-menetelmässä käytetään runsaasti aikaa käsitteen työstämiseen ennen murtoluvuilla laskemista. Olen ollut mukana Varga-Neményi-menetelmän 4. luokan oppikirjatyöryhmässä. Unkarilaisessa oppikirjassa 4. luokalla ei vielä lasketa, suomalaiseen kirjaan yhteen- ja vähennyslaskuja neljännelle luokalle tulee jonkin verran, koska meidän opetussuunnitelma ja opetuskulttuuri sitä vaativat. 
Nyt kuudennella luokalla, kun kaikki laskutavat ovat murtoluvuilla käytössä, oli aina oppilaan epäillessä laskeneensa väärin peruuttaa taaksepäin: "Miltä tuo lasku näyttäisi välineillä?" Aina ei tarvinnut enää laskua rakentaa välineillä, riitti, että oppilas selitti mitä välineillä rakentaisi ja hoksasi samalla "Oho, eihän ne mennytkään näin niin kuin mä olin kirjoittanut..
Sen verran perusteellisesti työskentelimme koko murtoluku-jakson ajan, että hyvillä mielin voin keväällä lähettää oppilaani eteenpäin yläkouluun. He ainakin ymmärtävät mistä murtoluvuissa on kyse!



keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Koordinaatisto 6.lk

VaNe-neliömetrit palasivat Educan jälkeen luokkaan ja pääsivät heti käyttöön.

VaNe-neliömetristä syntyy pyykkipoikien ja matonkuteiden
avulla koordinaatisto.

Tänään työskentelimme oppilaiden kanssa koordinaatiston parissa. Koordinaatiston ensimmäinen neljännes on tuttu aiemmilta vuosilta, mutta nyt oli tavoitteena ottaa käyttöön koko koordinaatisto. Aluksi muistuttelimme mieleen mistä koordinaatistosta oikein on kyse. Olin valmistellut VaNe-neliömetristä oppilaille tutun koordinaatiston ensimmäisen neljänneksen pyykkipoikien avulla. Kun olimme kerranneet koordinaatiston käyttötarkoitusta ja käyttöä, lähdettiin tutkimaan uusia neljänneksiä. Asetimme VaNe-neliömetrin keskelle sinisen matonkuteen merkitsemään x-akselia ja punaisen matonkuteen pystysuunnassa alustan keskelle, jolloin siitä muodostui y-akseli. Positiiviset luvut löysivät helposti oikeast paikkansa, seuraavaksi tutkittiin mitä "nollan alapuolella ja takapuolella" on. Pyykkipojilla, joihin oli kirjoitettu luvut -1 - -4 sijoitettiin omille paikoilleen. Yhteisen koordinaatiston ääressä tutkimme yhdessä miten koordinaatit ilmoitetaan ja oppilaat näyttivät yhteiseltä alustalta antamieni koordinaattien perusteella pisteitä.


Ryhmissä syntyi hienosti keskustelua koordinaateista. Yhdessä oppilaat
yrittivät ja neuvoivat toisiaan.

Seuraavaksi oppilaat jakaantuivat 3-4 hengen ryhmiin ja jokainen ryhmä sai oman VaNe-neliömetrin, matonkuteen pätkät ja pyykkipojat. Ryhmät rakensivat itselleen oman koordinaatiston. Oli hyvä, etten ollut välitunnilla rakentanut koordinaatistoja oppilaille valmiiksi ajan säästämiseksi, sillä tämä oli erinomainen harjoitus. Vaikka positiiviset luvut löysivätkin helposti paikkansa oli useammalla matolla asetettu negatiiviset luvut joko lukusuunnan mukaisesti vasemmalta oikealle tai alhaalta ylös pienimmästä suurimpaan. Kun kiersin tarkistamassa ryhmien rakentamia koordinaatistoja, saatoin kysymysten avulla ohjata oppilaat huomaamaan virheensä kysymällä esim. Missä koordinaatistossanne olisi piste (-3, -6)? Jos y-akselille oli pyykkipojat asetettu alhaalta ylös pienimmästä suurimpaan ei koordinaatistosta tai sen ympäriltä tällaista pistettä olisi lainkaan löytynyt ja oppilaat hoksasivat virheensä ja saivat sen korjattua.
Jonkin aikaa harjoittelimme asettamalla puisia isoja sinipunakiekkoja koordinaatistoon opettajan tai muiden ryhmien antamien koordinaattien mukaan. Sen jälkeen alkoi peli!

Selät vastakkain joukkueet pelasivat laivanupotusta. Peli imaisi oppilaat mukaansa niin, ettei kukaan matikanryhmästä
halunnut lopettaa peliä ja lähteä välitunnille.

Kaksi ryhmää asettui selät vastakkain koordinaatistojensa ääreen ja rakensi puisilla isoilla sinipunakiekoilla koordinaatistoonsa kolme neljän kiekon "laivaa". Sinipunakiekkojen piti olla koordinaatiston ruutujen risteyskohdissa. Laivanupotuspeli toimi erinomaisesti ja oppilaat harjoittelivat kymmeniä kertoja koordinaattien ilmoittamista ja pisteiden etsimistä koordinaatistosta "ampuessaan" ja tarkistaessaan, ettei vastustajan ammus osunut omiin laivoihin. 

Ryhmän jäsenet tekivät erinomaista yhteistyötä keskustellessaan siitä missä vastustajan laivat olisivat, mihin kannattaisi ampua ja tietenkin etsiessään koordinaatteja alustalta. 
Kellon soidessa kukaan matikan ryhmäni oppilas ei halunnut lähteä ulos, vaan kaikki halusivat jäädä pelaamaan pelin loppuun!

Omat laivat merkittiin puisilla kiekoilla, jotka käännettiin
ympäri vastustajan osuessa laivaan. Omat ampumiset
merkittiin pienemmillä muovisilla kiekoilla, hudit sinisillä
ja osumat punaisilla.

Jos et tiedä mistä VaNe-neliömetrissä on kyse, niin kyseinen materiaali on ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon ohessa tuottamani matematiikan opetusmateriaali ulkona opettamiseen, mutta toki se soveltuu sisällä käytettäväksi kuten tässä kirjoituksessa. VaNe-neliömetriä myy Elli Early Learning http://www.earlylearning.fi/product_details.php/vane-neliometri.