Amazing Race Suomi

 

Viime viikolla olimme 3. luokkalaisten kanssa metsäyökoulussa. Koska kyseessä on yökoulu, sisältävät minun yökouluni aina jonkin "kouluosuuden". Tällä kertaa se oli Amazing Race Suomi-kisailu. Suomi-teemaa on käsitelty jokaisena lukuvuonna (1-3) vähän, mutta kaipasin vielä jotain yhteenvetoa teemasta. Lisäksi ensi vuotta varten oppilaiden olisi hyvä oppia lukemaan ympäristöopin kappaleita itsenäisemmin ja tekemään muistiinpanoja. Tätä silmällä pitäen varasin yökoulua edeltäviltä viikoilta kolme ympäristöopin tuntia, joiden aikana oppilaat neljän hengen ryhmissä opiskelivat Suomi-kappaleita oppikirjasta. Ryhmillä oli erilaisia tyylejä ja niitä jonkin verran nostin esiin työskentelyn ohessa, jotta ryhmät huomaavat miten opittavaa aluetta voi työstää. Toiset ryhmät tekivät työnjaon siten, että jakoivat kappaleet jokaiselle ryhmänjäsenelle ja kukin oli vastuussa omastaan kertoen aina tunnin lopuksi omat muistiinpanonsa muille. Toiset ryhmät etenivät taas kappale kerrallaan yhdessä lukien ja pohtien. Lisäksi löytyi näiden hybridimalli, jossa neljän hengen ryhmä jakaantui kahdeksi pariksi, joka työsti omia kappaleitaan kirjasta. Oppilaat tiesivät opiskelevansa Amazing Race-kisailua varten.       

Kisassa oli seitsemän rastia, joukkueita oli viisi. Näin ollen kaksi rastia oli aina vapaana. Joukkueilla oli tunti aikaa kiertää rasteja ja voittaja olisi se joukkue, joka keräisi tunnin aikana eniten pisteitä. Muistutin kuitenkin, että tehdään hommat huolella eikä hosuta! Meillä osallistui tälläkin kertaa metsäyökoulun iltaosuuteen niin paljon vanhempia, että saatoin nakittaa vanhemmat rastien pitäjiksi ja itse kierrellä, ohjata ja seurata lasten työskentelyä. Kiitos luokkani ihanille ja aktiivisille vanhemmille! 

1. rasti - Kaupungit ja nähtävyydet kartalle

Oppilailla oli iso voimapaperille piirretty Suomen kartta. Karttaan oli merkitty palluroita kaupunkien ja paikkakuntien merkiksi. Joukkueiden tehtävänä oli sijoittaa kaupunki-kortit oikeille paikoilleen. Kaikille kaupungeille (Rovaniemi ja Helsinki) ei ollut merkitty paikkaa, vaan ne piti löytää paikoilleen itse. Kartalle oli merkitty Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu, Kuopio, Vaasa, Nuorgam, Espoo, Vantaa ja Oulu. 

Paikkakuntien lisäksi tarjolla oli kortteja, jotka sisälsivät nähtävyyksiä ja vierailukohteita merkityiltä paikkakunnilta (Nuorgamista, Espoosta, Joensuusta ja Jyväskylästä en keksinyt mitään yleisesti lasten tuntemia paikkoja, joten ne jäivät ilman nähtävyyttä). Särkänniemi ja Toripolliisi löysivät helposti paikkansa, Heurekassakin joku oli käynyt. Eniten pulmaa taisivat aiheuttaa Puijon torni ja Ateneum. 

                                

2. rasti - Suomi lukuina

Tällä rastilla joukkueet saivat kasan kortteja. Toisissa korteissa oli lukuja ja toisissa niille selityksiä.

Suomen asukasluku, matka Rovaniemeltä Helsinkiin, kansanedustajien määrä eduskunnassa, Kemijoen pituus, Haltin korkeus ja niin edelleen. Luvut ja niiden selitykset piti tietenkin parittaa. Vaikka tehtävä aluksi näyttikin mahdottomalta, lähti se ratkeamaan luku kerrallaan. Suomen asukasluvun muisti moni ja Haltin korkeuskin tiedettiin. Kun oli selvinnyt Haltin korkeus, oli helppo päätellä, että Ounasvaara ei voi olla 550 000 m vaan sen täytyy olla 204 m, koska se ei kovin korkea vaara ole.

Tämän tehtävän kävimme luokassa vielä läpi aamupiirissä seuraavalla viikolla ja hyvin oppilaat löysivät oikeat luvut päättelemällä. 

3. rasti - Suomi lukuina osa 2

Toisellakin rastilla pähkäiltiin lukujen parissa, nyt tosin olivat kyseessä kilometrit Suomea ristiin rastiin. Hieman heikosti ehdimme luokassa tehdä sanallisia tehtäviä, joten kätevänä hyödynsin Matematiikkaa 3b-kirjan sanallisista Suomi-tehtävistä ne, joita emme luokassa laskeneet. Oppilaat siis pähkäilivät sanallisten tehtävien parissa laskien esimerkiksi kuinka pitkä matka olisi jalkaisin Närpiöstä Ilomantsiin ja takaisin, kun yhdensuuntainen matka on 542 kilometriä. 

4. rasti - Raippaluodon silta

Luettuaan lyhyen tekstin Raippaluodon sillasta alkoivat oppilaat rakentaa tuota Suomen pisintä siltaa. Kaksi joukkueen jäsenistä sai liinan silmilleen ja kaksi sai puhua, mutta ei koskea. Sillan palaset piti ensin hakea lähimaastosta ja sen jälkeen silta rakennettiin. Sokeat toimivat rakentajina, näkevät rakennusmestareina. 

5. rasti - Kansallissymbolit

Tällä rastilla maastoon oli rakennettu merkkikartioista 4x4 ruudukko. Jokaisessa merkkikartiossa oli kuva ja selitys, esimerkiksi kuva suomenhevosesta ja alla luku suomenhevonen. Jokainen ryhmä sai tyhjän "kartan", johon piti numeroida reitti läpi kansallissymbolien. 

Eli ensimmäiseksi ryhmät etsivät kartioista Suomen kansalliseläimen ja merkitsivät numeron 1 oikeaan paikkaan kartalleen. Seuraavaksi etsittiin Suomen kansalliskivi ja taas se merkittiin kartalle. 

Tämän rastin bonustehtävänä Maamme-laulun sanoista sai lisäpisteitä. Taitavimmat ryhmät olivatkin laulaneet koko Maamme-laulun alusta loppuun rastin pitäjälle. 

6. rasti - Suomi on kaksikielinen maa

Kaksikielisyydellekin piti antaa tilaa kisailussa. Tällä rastilla oppilaat ensin lukivat lyhyen tekstin, joiden aukot heidän piti suullisesti täydentää rastin pitäjälle. 

Selvittyään tekstistä ryhmä pääsi pelaamaan muistipeliä. Muistipelissä parin muodostivat tuttu satuhahmo sekä sen ruotsinkielinen nimi. Osa hahmoista oli todella helppoja, kuten Lilla My ja Pippi Långstrump. Sen sijaan Joakim von Anka, Snusmumriken ja Snobben aiheuttivat hieman päänvaivaa. 

7. rasti Road block

Road block rastilla joukkueet lukivat ensin alla olevan melko haastavan tekstin huolellisesti. Sen jälkeen he siirtyivät kaatuneen puun päällä tasapainoillen kysymysten luo. Rastilta pääsi eteenpäin vasta, kun joukkue vastasi oikein yhdeksään kysymykseen kymmenestä. Se tarkoitti, että kaatuneen puun päällä joutui tasapainoilemaan useamman kierroksen ennen kuin matka jatkui eteenpäin. Mikäli siis ei heti aluksi lukenut tekstiä ajatuksella..

Nopeimmat joukkueet ehtivät tunnissa kiertää kaikki pisteet, muut 5-6. Monta asiaa Suomesta tuli kerrattua ja ehkäpä uuttakin opittua kisailun ohessa. Jos Amazing Race-kisailu innostaa ja haluaisit käyttää minun materiaalejani, voit tulostaa ne täältä. 

Kisailun jälkeen yökoulu jatkui makkaran ja lettujen paiston merkeissä. 

Kodin arkiset puuhat ovat hyviä keinoja harjoitella koululaisentaitoja

Syksyllä alkava koulu jännittää ihan varmasti niin tulevaa koululaista kuin vanhempaakin. Mitä taitoja lapsella pitäisi olla kouluun tullessaan? Pitääkö osata lukea tai kirjoittaa? Entä laskea? Näitä akateemisia taitoja tärkeämpinä taitoina pidämme oppimaan oppimisen ja ryhmässä toimimisen valmiuksia, joita on jo harjoiteltu niin kotona, varhaiskasvatuksessa kuin esiopetuksessa ja joita vahvistetaan ja kehitetään koulussa yhteistyössä kodin kanssa. 

Millaisia taitoja tulevan ekaluokkalaisen olisi siis harjoiteltava ja osattava, jotta koulunkäynti syksyllä alkaisi mukavasti ja edellytykset niin hänen kuin koko ryhmän oppimiselle olisivat olemassa? 

1.-luokkalainen lapsi on yleensä luonnostaan utelias ja innostunut, hän haluaa oppia.  Vanhempana voit ruokkia tätä innostusta ja uteliaisuutta havainnoimalla lapsen kanssa yhdessä ympäristöä ja arkisia tekemisiä, ihmettelemällä, tutkimalla ja keskustelemalla asioista lapsen kanssa yhdessä. Ole kiinnostunut lapsen ajatuksista, huomioista ja oppimista asioista. 

Opettajina pyrimme tekemään oppimisesta vaihtelevaa, mielenkiintoista ja motivoivaa. Työskentelemme erilaisten teemojen parissa, tarjoamme lapsille ongelmanratkaisua vaativia tehtäviä ja annamme mahdollisuuden oppia itse tekemällä ja kokeilemalla. 

Koulussa tärkeä taito lapselle on rauhoittuminen ja paikallaan oleminen, hetkittäin jopa tylsyyden sietäminen. Kaikki tehtävät eivät aina motivoi kaikkia. Koko ajan ei voi olla äänessä, touhuta ja liikkua. Lapsi ei voi oppia, jos hän ei pysty tai jaksa kuunnella ohjeita tai hänen huomionsa on muualla kuin opetuksessa. Jatkuva liikehdintä ja äänimaailma myös vaikeuttavat muiden ryhmän lasten mahdollisuutta oppia ja kuormittavat kaikkien jaksamista. Tylsyyden sietäminen on tärkeä taito elämässä muutenkin. Kevätjuhlassa ekaluokkalaisen pitää jaksaa kuunnella rehtorin puhe, josta hän ei kovin paljoa ymmärrä, eikä sukulaisten häissäkään voi alkaa puuhata omiaan, vaikka kuinka tylsää olisikin.