Aarresaari 2. luokan monialaine kokonaisuus

Vaikka olen virallisesti opintovapaalla, olin kaksi viikkoa oman luokkani rinnakkaisluokassa sijaistamassa. Teimme kahden viikon aikana Mauri Kunnaksen Aarresaari-kirjan ympärille kootun monialaisen kokonaisuuden, joka sisälsi suomen kieltä, liikuntaa, ympäristöoppia, kuvataidetta ja musiikkia. Luimme joka päivä muutaman aukeaman kirjaa eteenpäin ja työskentelimme siihen liittyen tehtävien parissa. 

Kirjan aluksi Jimin ja äidin majataloon tulee vanha merikarhu merimieskirstunsa kanssa. Merikarhu vannottaa Jimiä olemaan kurkistamatta arkkuun. Jim kuitenkin arvailee, mitä kirstussa mahtaa olla. 

Koulukoira-Paju auttoi oppilaita arvailemaan arkun sisältöä. Pajulla oli kaksi taskunoppaa, joihin oli kirjoitettu erilaisia kuvailevia sanoja. Oppilas pyysi Pajua heittämään noppaa ja kirjoitti sitten vihkoonsa esineen, jonka arveli arkussa olevan. Esimerkiksi jos nopasta tuli "koristeellinen" saattoi vihkoon kirjoittaa vaikkapa koristeellinen miekka. 

Vanhaa merimiestä kuitenkin vainosi kapteeni Flintin rosvojoukko ja nämä lähettivät merikarhulle mustan merkin, jossa kerrottiin heidän tulevan kello 10 illalla. Luokan seinillä oli erilaisia mustia merkkejä, uhkauksia, milloin rosvojoukko saapuu paikalle. Oppilas kävi lukemassa lapun ja piirsi monisteeseen kellon viisarit oikeaan aikaan. Lisäksi taitavat merkitsivät kellonajan myös digitaalisesti. 

Sain ohjeeksi, että suomen kielen tunneilla piti harjoitella käskylauseita ja huutomerkin käyttöä. Siispä tuli aika lastata laiva kapteenin käskyjen mukaan. Ensin leikimme ihan perinteistä kapteeni käskee-leikkiä, mutta sitten pienen kielioppiopetustuokion jälkeen oppilaat alkoivat käskyttämään laivan miehistöä laivan lastaamisessa ja käskyt kirjattiin vihkoon. 

Luontokoulussa ohjeena oli opiskella karttamerkkejä. Se sopi aarresaari-teemaan hyvin. Luontokoulussa minun rastillani oli tötsäsuunnistusta, johon kartat on tulostettu KouluKartalla-sivustolta.  Toisin kuin KouluKartalla-sivuston harjoituksessa, minä sijoitin tötsien alle karttamerkkikortit. Oppilas pari kiersi radan, painoi mieleensä karttamerkit ja kerrottuaan löytämänsä merkit minulle pari sai uuden kartan. Jos jotain karttamerkkiä ei tunnistanut, saattoi sen käydä tarkistamassa sivummalla olevasta taulusta. 

Samoilla karttamerkkikorteilla leikittiin toisella pisteellä myrkkysientä nimeten karttamerkkejä. 

Kuvataidetunneilla syntyi kahden viikon aikana ensin aarrekartat, sitten merirosvo-muotokuvat ja lopuksi jokainen merirosvo askarteli itselleen vessapaperihylsystä papukaijan, jonka voi askartelunorkolla kiinnittää olkapäälle tai käsivarrelle. 

Karttoihin tehtiin aluksi ruudukko, samalla tuli harjoiteltua viivottimen käyttöä. Aarrekartassa sai käyttää taiteellista vapautta, mutta jokaisen kartan tuli sisältää ainakin viisi oikeaa karttamerkkiä ja niitä käytettiin ahkerasti. 

Kun kartat olivat valmiit, harjoittelimme opaskartan käyttöä. Oppilaat sijoittivat ensin minun ohjeideni mukaan timantteja kartalle esimerkiksi ruutuihin A3, C2 ja E5. Sen jälkeen pareittain oppilaat piilottivat omalle kartalleen timantit ja ohjeistivat paria sijoittamaan timantit omalle kartalleen samoihin paikkoihin. 

Merirosvomuotokuvat tehtiin vahaliiduilla. Alku tehtiin yhdessä ja sen jälkeen kukin sai lähteä työstämään muotokuvaa oman näkemyksensä mukaan.

Papukaijojen pohjana oli vessapaperirullanhylsy, joka päällystettiin väripaperilla. Paperin lisäksi tarjolla oli höyheniä, joita meidän koulun varastoista näyttää edelleen löytyvän, vaikkei niitä ole eettisistä syistä vuosiin enää tilattu. 

Suomen kielen tunneilla tehtiin monenlaisia kirjoitusharjoituksia. 

Timanttisanelu

Timanttisanelussa oppilaat sanelivat pareittain toisille timantteja. Tämä vaati tarkkaa lukemista ja tarkkaa kirjoittamista. 

Aarreluolan kuvailu

Oppilaat kirjoittivat kuvauksen BenGunin aarreluolasta. Miltä aarreluolassa näytti? Miltä siellä tuoksui? Millaisia ääniä luolasta kuului? Mitä luolan katossa oli? Millainen tunnelma luolassa oli?

Kysymyslauseet

Suomen kielessä piti myös käsitellä kysymyslauseita. Pienen opetustuokion jälkeen oppilaat pääsivät töihin koulukoira Pajun kanssa. Pajun puhepainikkeisiin oli nauhoitettu eri kysymyssanoja. Oppilas pyysi Pajua painamaan painiketta ja oppilas keksi BenGunille sopivan kysymyksen, joka alkoi Pajun valitsemalla kysymyssanalla. Tunnin lopuksi esitimme kysymyksiä ja harjoittelimme vastaamaan niihin kokonaisella virkkeellä. 

Pajukaija ja kieltomuoto

Oppilaiden papukaijat eivät olleet samaa mieltä mistään. Oppilas kirjoitti viiden virkkeen kuvauksen omasta papukaijastaan, mutta papukaija kielsi kaiken. Viereiselle sivulle oppilas kirjoitti kaikki virkkeet kieltomuodossa, esimerkiksi Papukaija pitää auringonkukansiemenistä --> Papukaija ei pidä auringonkukan siemenistä. 

Liikuntatunnilla leikimme aarteenetsintää. Olin saanut vakkarihierojaltani, joka on myös äärimmäisen taitava maalaamaan kiviä, pussillisen maalattuja kiviä piilotettavaksi. 

Ensin liikuntatunnilla koulun pihassa oppilaat työskentelivät pareittain. Toinen piilotti kiven ja opasti suullisesti sen jälkeen kaverin kiven luokse. Kädet piti pitää selän takana, jotta ei osoita, vaan kertoo suullisesti esimerkiksi "Kävele portille, katso aidan alle jne."

Jotta saatiin lisää aarteenetsinnän riemua pari oppilasta piilotti sovitulle alueelle kaikki n. 30 kiveä muiden odotellessa kauempana. Luvan saatuaan lähdettiin etsimään. Tätä oppilaat olisivat leikkineet lukemattomia kierroksia. 

Toisella viikolla teimme kävelyretken läheisten päiväkotien ympäri ja piilotimme kivet päiväkotien lähistölle, jotta kivet tuottaisivat iloa myös muille. 

Musiikkituokioissa (lauloimme useampana päivänä vartin verran jonkun tunnin alussa) sanoitimme Hirsilaulun uusilla sanoilla. Sanoitimme Aarrelaulun, johon oppilaat saivat aina ehdottaa mitä tapahtuu seuraavaksi. Laulusta tulikin hitti ja sitä laulettiin monta kertaa. 

Ennen syyslomalle lähtöä työskentelimme vielä loogisten palojen parissa. Teimme aarreluolasta löytyneitä kaula- ja rannekoruja. Oppilaat asettelivat "timantit" ketjuihin siten, että vierekkäisissä timanteissa (loogisissa paloissa) oli yksi ja vain yksi ero. 

Lisäksi teimme Varga-Nemenyi ry:n materiaaleihin kuuluvilla rakentelupohjilla hahmottamisen harjoituksia ja täydensimme puolikkaita kuvioita symmetrisiksi rakentaen. 

Itse tekemäni materiaalit teemaan liittyen löydät täältä . Niitä ei kyllä tällä kertaa paljon ollut. 

Todennäköisesti jotain vielä unohtui, mutta pääsääntöisesti tällaisten harjoitusten parissa kaksi viikkoa vierähti!

2. luokan koulun aloitus olympialaisten merkeissä

 

Heinäkuussa olimme koulukoira Pajun kanssa tuttu näky kirjastossa. Laitoin hyvissä ajoin varaukseen 20 Mauri Kunnaksen Suurta urheilukirjaa, joten niitä oltiin harva se päivä hakemassa. Samalla tuli kahlattua kirjaston urheiluaiheista kokoelmaa enemmänkin läpi, jotta luokkaan saatiin kerättyä kattava setti teemaa sopivaa lukemista. 

Pikku hiljaa Tanjan kanssa alkoi elokuun alussa Tanjan kanssa muotoutua olympialaisjakso, josta tässä ensimmäinen blogijuttu. 

Ensimmäisen päivän leikkeihin kuuluivat cocktailkutsut, joilla on helppo kerrata nimiä. Jokainen oppilas sai urheilijakortin ja kiersi luokassa esittelemässä itseään "Hei, minä olen Anniina juoksija. Kuka sinä olet?" Kun molemmat parista olivat esittäytyneet, vaihdettiin kortteja ja jokainen sai itselleen uuden urheilulajin. 

Samoilla korteilla leikittiin myös VaNesta tuttua portinvartijaa, jossa oppilaat asettuivat korttien kanssa jonoon ja portinvartija jakoi urheilijat jonkin ominaisuuden perusteella kahteen ryhmään. Käytimme esimerkiksi seuraavia jakoja yleisurheilu ja ei-yleisurheilulajit, vesiurheilulajit ja ei-vesiurheilulajit, lajit, joissa urheilija on jonkin urheiluvälineen päällä/sisällä (esim. pyöräilijä ja meloja) ja sellaiset, joissa urheilija on omin jaloin maassa. Sanastoa saatiin hyvin treenattua, kun aina lajitteluperusteen ratkettua kyselin mitä muita urheilijoita voisi kuhunkin ryhmään lisätä. 

Myös käenmuna toimi hyvin näillä korteilla. Valitsin 5-6 urheilijaa, joista kaikki muut paitsi yksi kuuluivat samaan ryhmään. Oppilaiden piti keksiä, kuka ei kuulu joukkoon ja tietenkin myös perustella vastaus. Huomasimme, että oikeita vastauksia on useita. 

Urheilijakortit voi tulostaa täältä.

Urheiluvälinekuvat voit tulostaa täältä.

Luokittelua harjoiteltiin myös urheiluvälinekuvien kanssa. Ensin nimesimme yhdessä kaikki urheiluvälineet ja oppilaat saivat 10 minuuttia aikaa kirjoittaa niin monta kuvien urheiluvälineistä kuin ehtivät. Samalla tuli hieman kerrattua yhdyssanoja, koska yhtä lukuunottamatta kaikki sanat olivat yhdyssanoja. 

Kirjoitustehtävän jälkeen jokainen pari sai langan. Aluksi luokittelimme esineitä langan sisään opettajan ohjeen mukaan. Esimerkiksi laita langan sisään pallot. Mitä jäi langan ulkopuolelle? Ei-pallot. Laita langan sisään kaikki sellaiset urheiluvälineet, joissa on pyörät. Mitkä ovat ulkopuolella? Ne, joissa EI ole pyöriä. Eli negaatiot saatiin heti harjoitteluun. Muutamien toistojen jälkeen oppilaat työskentelivät pareittain ja luokittelivat esineet parin arvatessa mitkä esineet on laitettu langan sisäpuolelle ja mitkä ulkopuolelle.

Lopuksi tein vielä koko luokalle muutamia pähkäilytehtäviä sananrakenteen avulla, eli yhdyssanat ja ei-yhdyssanat (keihäs ainoa ei yhdyssana) sekä kolmiosaiset yhdyssanat (pöytätennismaila) ja ei-kolmiosaiset yhdyssanat. 

Tarkoitus oli vielä luokitella urheilulajeja ihan sanoina Tanjan tekemillä digitaalisilla materiaaleilla (katso alla esimerkki), mutta niihin emme vielä ehtineet. 

Parilukemisen makuun päästiin heti, sillä Suuria urheilukirjoja ei vielä ole ihan jokaiselle oppilaalle. Oppilaat saivatkin ensin tehtäväksi lukea parin kanssa ensimmäisen aukeaman Suuresta urheilukirjasta. Sen jälkeen oppilaat tekivät pylväsdiagrammin kuvasta löytyvistä asioista. Kissojen, laukkujen, kameroiden, lippujen ja keltaisten kuutioiden laskeminen kuvasta vaati tarkkaa hahmottamisen taitoa. 

Olympialaisten isäntämaahan Ranskaan tutustuimme ensin katsomalla selkokielisen lyhyen videon Ranskasta.

Videon sisältöä kokosin oppilaiden kertomien asioiden perusteella käsitekartaksi taululle. Lopuksi oppilaat lukivat tietotekstin Ranskasta ja vastasivat kysymyksiin vihkoon. 

Olympialaisista ei löytynyt sopivaa suomenkielistä videota oppilaille katsottavaksi, mutta hyödynsin englanninkielistä 4 minuutin videota. Pysäytimme videon vähän väliä ja kävimme käpi mitä videolla kerrottiin. 

Videon jälkeen oppilaat taas lukivat tietotekstin olympialaisista ja kirjoittivat vastaukset vihkoon. 

Tällaisilla tehtävillä lähti meidän 2. luokka liikkeelle. Ensi viikon olen itse poissa, joten olympialaisteema elää eteenpäin sijaisen kanssa vain englannintunneilla. Jatkoa siis teemaan seuraa reilun viikon kuluttua!

Tanjalle iso kiitos jälleen Tanjalle yhteistyöstä ja etenkin nyt isosta panostuksesta tekstien osalta, koska omat paukut eivät niihin tässä kohtaa henkilökohtaisen elämän haasteiden takia riittäneet!

Eläinavusteinen matematiikan opetus ja vane-pelejä uudella twistillä

 Kesä starttasi jälleen kerran perinteisellä Varga-Neményi ry:n kesäseminaarilla. Tänä vuonna kokoonnuimme noin 50 opettajan voimin Järvenpäähän Anttilan koululle. Anttilan koululla onkin huikea VaNe-tiimi, jonka vieraiksi oli ilo päästä. 

Pidin seminaarissa Ihan pihalla eläinavusteisesti-työpajan, koska Paju-koirani oli mukana. Allergiasyistä johtuen Pajun paja oli ulkona, vaikka osa pajan peleistä soveltuisikin ehkä paremmin sisätiloihin.

Olen talven mittaan pohtinut eläinavusteisen valmentajan opintojen ohessa millaista eläinavusteinen ja kokemuksellinen matikanopetus on. Olen tullut siihen tulokseen, että koiran aktiivinen rooli sopii parhaiten motivointiin ja oppitunnin aloitukseen innostajaksi. Toisaalta matikantukiopetuksessa koiran rooli on tsemppari. Tähtitunnilla (eli tukiopetuksessa) oppilas saa olla kolmisin open ja koiran kanssa, eikä huomiota tarvitse jakaa muiden kanssa. 

Työpajassa Paju oli mukana aina aihekokonaisuuden ensimmäisessä pelissä ja sen jälkeen aihetta syvennettiin ja jatkotyöstettiin ilman koiran aktiivista osallistumista. Samanlaisena näen koiran roolin myös luokkatyöskentelyssä. 

Mutta työpajan sisältöön...

Pajun taito: nopppien heitto

Neljän suora VaNe-neliömetrillä

Välineet: jokaiselle joukkueelle VaNe-neliömetri taiteltuna 7x7 kokoon, värinopan värit paperilappuina ja täpläkortit 1-6 (Matematiikkaa 1a-kirjan liitteistä tai esim. Ihan pihalla käpykorteista), 12 kpl pyykkipoikia, kasa sinipuukiekkoja tai käpyjä sekä yhteiseen käyttöön iso värinoppa ja iso pistenoppa

Harjoiteltavat taidot: oikean paikan etsiminen taulukosta/opaskartasta nopan koordinaattien avulla

Ensin jokainen joukkue valmisti oman pelilautansa. Värilaput ja täpläkortit asetettiin kunkin joukkueen valitsemaan järjestykseen sarakkeiden ja rivien alkuun, laput kiinnitettiin pyykkipojilla. Näin jokaisella joukkueella oli erilainen opaskartan mallinen ruudukko. 

Joukkueen pelilauta ja sinipuukiekot pelimerkeiksi.

Paju heitti noppia ja noppien antamien koordinaattien mukaan, esim. punainen ja kolme, joukkueet asettivat sinipuukiekon omalle pelialustalleen. Noppia heitettiin kunnes joku joukkueista sai neljän suoran.

Tämä peliversio sopii hyvin luokille 1-3. Jos oppilaat ovat jo opiskelleet koordinaatiston, voidaan peliä pelata kahdella pistenopalla ja VaNe-neliömetrin laidoille asetetaan numerokortit. Silloin toki numerokortit ovat neliömetrin viivojen kohdalla ja noppien koordinaatit myös osuvat viivojen risteyksiin. Koordinaatistolla pelatessa pelaajat voivat itse päättää kumpi luku on x ja kumpi y, jolloin peliin tulee hieman jännitystä, sillä muutenhan jokainen joukkue saa neljän suoran samaan aikaan. 

Sulkellusveneen nosto

Välineet: samat kuin neljän suora-pelissä sekä isot muistipelikortit, joissa pelilaudan/nopan värit sekä lukumäärät 1-6. 

Tavoite: itse määrittää tietyn ruudun koordinaatit sekä muistinkehittäminen

Joukkue rakensi sinipuukiekoista itselleen sinisen sukellusveneen pelialustalle. Kiekot asetettiin sininen puoli ylöspäin. 

Sukellusveneen nosto vaati hyvää muistia.

Vuorotellen joukkueen jäsenet käyvät kääntämässä kaksi muistipelikorttia jonkin matkan päästä. Mikäli muistipelikorttien antamien koordinaattien ruudussa on osa sukellusvenettä, saa joukkue kääntää sinpuukiekon ympäri ja se osa sukellusveneestä on pinnalla. Se joukkue, jonka sukellusvene oli ensimmäisenä nostettu pintaan, voitti pelin.

Tämänkin pelin voi siirtää koordinaatistoon neljän suoran tavoin. 

Pajun taito: tikkujen nostaminen ämpäristä

"Kaboom"-peli lukujen ominaisuuksilla

Tarvikkeet: jäätelötikkuja tai eläinavusteisessa toiminnassa isompia tikkuja (meillä Bilteman sytykepuita), joihin on kirjoitettu lukuja valitulta lukualueelta, purkki tikuille, kynä ja paperi jokaiselle joukkueelle

Harjoiteltavat taidot: lukujen ominaisuuksien nimeäminen

Pajun Kaboom-tikut ovat kuvassa oikealla alakulmassa.

Paju nosti ämpäristä yhden tikun kerrallaan ja joukkueiden tehtävänä oli keksiä mahdollisimman monta ominaisuutta luvusta. Luvun ominaisuuksia sai kirjoittaa kunnes kello kilahti. Olin harmittavasti unohtanut Pajun oman kellon kotiin ja lainassa oleva HalliGalli-kello oli sen verran epäilyttävä, että Paju kieltäytyi sitä soittamasta. 

Joukkue kerrallaan luki kirjaamansa ominaisuudet. Jos joukkue oli keksinyt sellaisen ominaisuuden, jota kukaan muu ei ollut kirjannut ylös, sai ominaisuudesta pisteen. 

Seuravaaksi nostettiin uusi tikku ja peli jatkui eteenpäin.

Muita peliversioita: 

Lukujonot: Joukkue kirjoittaa paperille lukuja eteenpäin tai taaksepäin nostetusta luvusta joku yhden askelin tai isommilla askelilla. Se joukkue, joka on kellon kilahtaessa kirjoittanut lukujonoa pisimmälle, saa pisteen. 

Luvun erinimet: Joukkue kirjoittaa paperille mahdollisimman monta nimeä nostetulle luvulle. Eli esimerkiksi luvusta 16 voisi kirjoittaa 4+4+4+4, 8+8, 20-4, 2x8, 32/2 jne.  

"Kynänryöstö" lukujen ominaisuuksilla

Tarvikkeet: lappuja, joihin on kirjoitettu lukujen ominaisuuksia, kaksi tavallista noppaa

Harjoiteltavat taidot: lukujen ominaisuudet

Pelialustalle asetataan ominaisuuskortit ja sovitaan lukualue, jolla pelataan esim. 0-100. Vuoron perään pelaajat heittävät noppia. Mikäli pelaaja heittää silmäluvun kuusi, alkaa hän nostaa pelialustalta ominaisuuskortteja. Pelaaja lukee ääneen nostamansa ominaisuuskortin ominaisuuden, esimerkiksi "pariton" ja sanoo ääneen luvun, jolla on tuo ominaisuus esim. 17. Pelaajan nostaessa kortteja ja keksiessä niitä vastaavia lukuja muut heittävät koko ajan noppia, mikäli joku saa silmäluvun kuusi huutaa hän "seis" ja alkaa itse nostaa kortteja, edellinen kortin nostaja alkaa taas heittää noppia muiden kanssa. Pelataan kunnes pelialustalta loppuvat ominaisuuskortit.

Roskis-peli lukujen ominaisuuksilla

Välineet: A4-kokoiset laput (5 kpl), joihin on kirjoitettu jokin luvun ominaisuus (esim. pariton, luvun numeroiden summa on <5, kymmeniä on enemmän kuin ykkösiä, ykkösiä on enemmän kuin kymmeniä ja yksinumeroinen), lukukortit 0-100 tai valitulta lukualueelta.

Helppo versio: Lukujen ominaisuuslaput asetaan riviin joukkueen eteen. Yksi joukkueen jäsen juoksee hakemaan lukukortin pelinjohtajalta. Hän tuo lapun joukkueen luokse ja joukkue yhdessä katsoo sopiiko luku johonkin ominaisuuksista. Jos sopii, luku asetaan ominaisuuslapun päälle, jos ei kortti palautetaan seuraavan pelaajan toimesta pelinjohtajalle tämän hakiessa uutta lukukorttia. Se joukkue voittaa, jolla on lukukortti jokaisen ominaisuuslapun päällä. 

Haastavampi versio: Ennen pelin aloittamista joukkue päättää itse mihin järjestykseen ominaisuuslaput asetetaan. Peliä pelataan kuten yllä, mutta nyt ominaisuuksia vastaavien lukukorttien on oltava suuruusjärjestyksessä. Eli on mahdollista, ettei joukkue pysty täyttämään kaikkia ruutuja tai ainakin se on hyvin vaikeaa, mikäli se järjestää lappunsa huonosti.

100. koulupäivä

Tänään koitti viimein päivä, jota on odotettu koko ekaluokka, nimittäin 100. koulupäivä!

Olemme laskeneet koulupäiviä lisäämällä joka päivä luokkamme seinällä olevaan luontoluokkaan yhden lapsen. Tänään aamulla luontoluokassa olikin jo melkoista tungosta, kun siellä oli sata lasta. Oppilaita on pitkään kiinnostanut mitä ovat teltat, joita on luokan edessä samassa taskussa kuin luontoluokkaan laitettavia lapsia. Tänään sekin selvisi! Jokaiseen telttaan laitettiin aina kymmenen lasta. Niinpä tänään jäi luokan seinälle kymmenen teltan telttakylä. Seuraavaksi odotellaankin, että saamme yhteensä 20 telttaa ja voimme tehdä telttaretken (Nuku yö ulkona 2. luokan syksyllä). 

Laskimme aamupiirissä tietenkin kehorytmien ryhmittämänä sataan. 

Varsinaisen opiskelun aloitimme 100 sekunnin haasteilla. Ensimmäisenä oppilaat ottivat vihkot ja kirjoittivat viivastolle oman nimensä niin monta kertaa kuin sadassa sekunnissa etsivät. Ennätys taisi olla tänään 17 kertaa! 

100 sekunnin haasteeseen kuului myös lukeminen. Luimme tämän viikon lukuläksy tekstiä kolme kertaa 100 sekuntia. Jokaisella kerralla oppilas aloitti tekstin alusta ja merkitsi kynällä kuinka pitkälle hän ehti 100 sekunnissa. Jokainen kehittyi ja pääsi jokaisella lukukerralla hieman pidemmälle!

Lukemista harjoiteltiin myös satataulukon kanssa. Jokainen oppilas sai satataulun. Käytävästä löytyi lukuja 0-100 kirjaimin kirjoitettuna. Oppilas kävi lukemassa luvun ja väritti satataulusta luvun värillä, jolla se oli kirjoitettu lapulle. Näin saatiin harjoiteltua pitkien sanojen lukemista, luetun ymmärtämistä sekä muistia, sillä laput olivat käytävässä ja satataulut sekä värikynät luokassa omalla paikalla. Kun kaikki luvut oli väritetty, muodostui satatauluun 100. 

Kokeilimme myös jaksammeko hypätä 100 kertaa. On muuten aika tiukka tehtävä: 100 hyppyä 100 sekunnissa. Kokeile vaikka! 

Täytimme myös luokan seinälle ilmestyneen tyhjän satataskuston. Taskustossa oli muutamia lukuja valmiina. Poistetut kortit olin jakanut kolmeen nippuun ja omalla vuorollaan kukin ryhmä sai täyttää omat korttinsa. Omien korttien täyttämisen jälkeen juttelimme siitä mikä luku satataulussa on missäkin kohdassa ja otimme myös kortteja pois kysellen muilta mikä kortti taulusta puuttuu. Samalla tuli hyvää puhetta naapuriluvuista. Oppilaat hoksasivat myös hyvin, että pystysarakkeissa ykkösten lukumäärä pysyy samana, kympit muuttuvat. 

Lattialla olleella isolla satamatolla oppilaat pelasivat myös neljän suoraa. Oppilailla oli kaksi 10-sivuista noppaa, joita he heittivät. Oppilaat pohtivat minkä kaksinumeroisen luvun noppien numeroista voisi muodostaa ja peittivät merkkikartiolla valitsemansa luvun. Tavoitteena oli saada neljän suora. Sama toimii toki värikynillä ihan monistetulla satataululla. 

Lisätehtävänä nopeille oli myös käärmeet ja tikapuu-peli. 

Järjestimme myös perinteisen 100-näyttelyn. Jokainen oppilas toi kouluun jotakin sata. Tuodut näyttelyesineet piti tietenkin tarkistuslaskea, jotta voimme olla varmoja, että niitä todella on sata. Esimerkiksi 100 hamahelmeä aiheuttivat paljon keskustelua siitä, voiko purkissa tosiaan olla sata helmeä, kun määrä näyttää niin pieneltä. 

Näyttelyssä oli esillä muun muassa 100 kynää, 100 piirrustusta, 100 popcornia, 100 legoa, 100 itse askarreltua Pokemon-hahmoa, 100 pikkuesinettä, 100 tikkaria, 100 keksiä ja 100 linkkikuutiota. 

Eräs oppilas toi 100 grammaa suklaata. Hän meinasi jo, ettei hänen tarvitsekaan tarkistuslaskea... Eipä hätää! Luokasta löytyi tasapainovaaka, jonka avulla suklaa tarkistuspunnittiin. Kerroin oppilaalle, että valkoinen VaNe-värisauvojen kuutio on yhden gramman painoinen. Oppilas yritti ensin punnita 100 valkoista kuutiota, mutta kuutiot loppuivat kesken. Asia piti siis ratkaista toisella tapaa. Koska kyseessä oli taitava oppilas, en ehdottanut itse suoraan mitään ratkaisua. Hän itse ehdotti mustilla sauvoilla laskemista, mutta hylkäsi sen, kun kyselin osaisiko hän laskea 16+16+16+16... Jonkin aikaa tuumailtuaan hän laski valkoisilla kuutioilla sekä vaaleanpunaisilla ja vaaleansinisillä värisauvoilla tasapainovaakaan 100 grammaa. Ihan oikein oli suklaat kotona punnittu!

2. luokkalaiset vierailivat 100-näyttelyssämme ja ekaluokkalaiset toimivat näyttelyoppaina esitellen mitä näyttelyyn oli tuotu. 

Päivä päättyi pieneen herkutteluhetkeen ja jokainen sai laskea itselleen 100 popcornia.

 

Lasten Päivä Melukylässä (M-kirjain)

 

M-kirjainta lähdettiin opiskelemaan tietysti Melukylän mukana. Kirjaksi valikoitui Lasten Päivä Melukylässä, jossa Melukylän lapset järjestävät pikku Kirstille oman Lasten Päivän. Kun Kirsti ei innostu vauhdikkaista aktiviteeteista, kiertävät tytöt Kirstin kanssa katsomassa kaikki Melukylän eläimet. Kirja siis tarjosi tällä viikolla aiheen ympäristöoppiin kotieläinten sekä maaseudun ja kaupungin tarkasteluun.

Viikon lauluna toimi "Melukylän vaarilla oli talo", Piippolan vaarin sijaan lauloimme Melukylän vaarista ja hänen eläimistään. 

Lukuläksyissä alkaa olla jo niin paljon keltaista, eli sellaisia tavuja, joita kaikki oppilaat osaavat jo lukea, että siirryimme malliin, jossa enää vain aloittelevat lukijat saivat "tussatun" version lukuläksystä ja muut saivat perinteisen näköisen tekstin. 

Lukuläksystä alkaa jo iso osa olla sellaista, että jokainen oppilas
pystyy lukemaan tekstistä paljon eikä aikuisen luettavaksi enää jää
niin paljoa.

Perinteiseen tapaan oppilailla oli maananatain läksynä keksiä viisi m-kirjaimella alkavaa sanaa. Aloittelevat lukijat kirjoittivat piirtämänsä asiat tietokoneella, virketasolla lukevat kirjoittivat sanat ja ainakin muutamasta sanasta tehtiin virke. Sujuvat lukijat pääsivät taas kirjoittamaan uudenlaista tekstiä. Keksittyjen M-sanojen ympärille rakennettiin oma Lasten Päivän ohjelma. Luvassa olikin siis niinkin villiä menoa kuin maidon juomista, matolla leikkimistä ja makkaran syömistä 😜 Ohjelmaa kirjoittaessa tuli taas opeteltua hieman tekstinkäsittelyä, kun opimme käyttämään tabulaattori-näppäintä. 

Ympäristöopin tunnilla pohdimme ensin yhdessä maaseudun ja kaupungin eroja. Kirjasin taululle kahdelle suurelle käsitekartalle oppilaiden ajatuksia kaupungeista ja maaseudusta. Lisäksi luimme ympäristöopin kirjoista yhdessä kappaleen, joka käsitteli maaseutua. 

Itse eläinten nimet olivat oppilaille tuttuja, mutta sen sijaan käsitteet ori, tamma, sonni, karitsa, emakko ja niin edelleen olivat oppilaille vaikeita. Näitä nimiä opeteltiin yhdessä. Ympäristöopin kirjasta löytyi osa nimistä ja loput selvitimme yhdessä. Oppilaat joko liimasivat nimet eläimille tai kirjoittivat ne itse. 

Kuvataiteen tunnilla piirsimme Melukylän eläimiä. Olin poiminut netistä eri eläinten vaihe-vaiheelta piirrustusohjeita, joiden mukaisesti oppilaat saivat piirtää. Uutena materiaalina opettelimme käyttämään akvarellipuuvärejä. 

Enkun tunnilla opettelimme englanniksi Old Mac Donald-laulun. Ennen laulua opettelimme englanniksi laulussa esiintyvät eläimet. Opettelimme eläimet vane-tyyliin. Eläinkortit olivat rivissä lattialla istuessamme piirissä. Yhteen ääneen nimesimme eläimet ja luettelimme ne vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle. Sitten käänsin aina yhden kortin väärinpäin ja jälleen luettelimme eläimet edestakaisin kunnes kaikki eläimet olivat piilossa. Tässä harjoituksessa tulee hyvin toistettua eläinten nimiä monta kertaa, joten ainakin jokin eläin pitäisi jäädä kaikille mieleen. 

Kuvasanasto liimattiin jokaiselle vihkoon ja sama
moniste korteiksi leikattuina toimi leikeissä ja peleissä.

Kun eläinten nimet olivat tutumpia, opettelimme Old Mac Donald-laulun englanniksi. Super Simple-sivustolta löytyi leikkiohjeet lauluun, hyödynsin niitä. 

 

Laulun jälkeen juttelimme hieman siitä, että eläimet ääntelevät eri tavoin eri kielissä. Suomeksi sika sanoo röh röh, mutta englanniksi oink oink. 

Ehdimme vielä leikkiä hedelmäsalaattia, tosin tänään nimellä Farm. Jokainen sai eläinkortin, seisoimme piirissä ja yksi leikkijä oli keskellä. Huudettujen eläinten piti vaihtaa paikkaa, mikä huudettiin "farm" kaikki vaihtoivat paikkaa.

Tällaisia touhuja tällä kertaa. M-viikon materiaalit löydät Drive-kansiosta täältä.