Tutustutaan litraan 2. lk

Eilen vietin taas matikan tuntia uima-altaalla. Voisi kuvitella, että opetan jossain etelän auringossa, mutta ehei! Meillä on luokassa oma uima-allas, joka on osoittautunut äärettömän käteväksi jo moneen otteeseen. Suosittelen!

Matikan tunnilla teimme tuttuun tapaan pistetyöskentelyä. Minun pisteelläni tutustuimme litraan. Aluksi tutkimme kahta mittakannua. Toisen oppilaat tunnistivatkin heti desilitraksi, sillä desilitroja olemme mitanneet aiemmin useampaan kertaan. Tänään tutustuimme lisäksi uuteen mittayksikköön eli litraan. Litran kannu täytettiin vedellä. Aluksi haimme hieman tukipisteistä arjesta litralle:

- Onko litra sellainen määrä vettä, että sen voisi helposti juoda kerralla? Ei.

- Voiko litralla vettä käydä suihkussa? Ei.

- Voisiko litralla vettä pestä kädet? Kyllä

Seuraavaksi oppilaat saivat pareittain mitata kuinka monta desilitraa litraan mahtuu. Mittaustarkkuus pysyi melko hyvänä. Kahdesta ryhmästä kaikki parit saivat tuloksesi 10 desilitraa, mutta yhdellä ryhmällä mittaustulokset vaihtelivat 8-11 desilitran välillä, joten totesimme, että nyt on tullut virheitä ja mittasimme vielä yhdessä yhden kerran päästen kymmeneen. 

Mietimme vielä kuinka monta desilitraa on kahdessa ja kolmessa litrassa. Lisäksi kerroin, että uima-altaassa olevaan ämpäriin mahtuu 10 litraa vettä (tämänkin oppilaat olisivat halunneet testata, mutta nyt jätettiin se toiseen kertaan) ja mietimme, kuinka monta desilitraa kymmenessä litrassa on.

Sitten oli aika tarkastella pulloja. Ensin tutkimme mehupulloa ja pohdimme mahtuisiko siihen litra vettä. Oppilaat ennustivat, ettei mahtuisi ja olivat aivan oikeassa. Kun kokeilimme täyttää mehupullon litran kannusta, mahtui vedestä vain puolet pulloon. Kyseessä oli siis puolen litran pullo, johon mahtui viisi desilitraa vettä.

Entäpä isompi pullo? Mahtuisiko siihen litra? Jonkun mielestä saattaisi mahtu kaksikin litraa. Jälleen kaadoimme pulloon litran, vielä jäi tilaa. Kokeilimme kaataa 5 dl:n pullosta vettä isoon pulloon ja sillä vedellä pullo täyttyikin eli saimme selville, että iso pullo oli 15 desilitraa.

Lopuksi vielä kertasimme keskustellen koetun ja opitun. Aikaa tähän meni jokaisella 6-8 oppilaan ryhmällä vartti.

Tänään jatkoimme tilavuuksien parissa. Kertasimme eilen opitut asiat litrasta ja sen jälkeen tutkimme kattiloita, jotka olin tuonut luokkaan. Kolmen litran kattilan pohjasta löytyi merkintä tilavuudesta, mutta kahden litran kattilan tilavuus meidän piti itse mitata. 
Sen jälkeen siirryimme vertailemaan kattiloiden tilavuuksia. Kuinka paljon suurempi on 3 litran kattila kuin kahden litran kattila? Entä kuinka paljon vähemmän vichy-pulloon mahtuu vettä kuin kahden litran kattilaan? Tehtävissä tuli harjoiteltua litrojen muuttamista desilitroiksi.

Vastaukset vertailutehtäviin oppilaat tiesivät helposti, mutta haasteena oli kirjoittaa asia matematiikan kielelle. Tätä konkretisoimme täyttämällä ensin kolmen litran kattilan vedellä ja kaatamalla siitä vettä kahden litran kattilaan niin, että kattila tuli täyteen. "Kun kolmen litran kattilasta kaataa kaksi litraa vettä toiseen kattilaan, jää kattilaan 1 litra." Eli matematiikaksi 30 dl - 20 dl = 10 dl. Puhuimme laskut sekä litroina että desilitroina yhdessä läpi. 

Nyt kattilat jäivät luokkaan odottamaan, että maanantaina pääsemme kotitalousluokkaan keittämään perunajauhokiisseliä planeettojen marmorointia varten. Eli silloin päästään vielä mittaamaan ja kertaamaan opittua. 

Harry Potter ja salaisuuksien kammio - kirjallisuuteen pohjautuva seikkailu

 Luokassani on monta Harry Potter fania. Kaikki oppivat tuntemaan Harry Potterin viimeistään ekaluokan keväällä, kun luimme koulussa satusiestalla Harry Potter ja viisasten kivi-kirjan. Silloin jo oppilaat kysyivät, luetaanhan myös seuraava osa kirjasarjasta. Kyllä näin tehtiin, mutta vasta 2. luokalla. Aloitimme Harry Potter ja salaisuuksien kammio-kirjan lukemisen syysloman jälkeen. Alkuperäinen ajatukseni oli, että kirja olisi luettu joulukuun alkuun ja joulutarinan alkamiseen mennessä, mutta kirja kestikin tammikuun loppuun. Matkan varrella tehtiin monta erilaista taikamaailmaan liittyvää juttua, mutta tässä postauksessa kerron tämän kirjallisuusjakson loppuhuipennuksesta, viime viikolla toteutetusta salaisuuksien kammio-seikkailusta.

Aamu alkoi Päivän Profeetan järkyttävillä uutisilla. Basiliski on edelleen vapaana, Harry Potter on haavoittunut ja menettänyt muistinsa, eikä Valedron päiväkirjan olinpaikkaa tiedetä! Päivän profeettaan olimme jakson aikana tutustuneet sekä lukemalla siitä uutisia, että toimimalla itse työharjoittelijoina Päivän Profeetan toimituksessa. Sanomalehteä luettiin siis innokkaasti. Uutiset järkyttivät, mutta nostattivat myös taistelutahtoa tiedät-kai-ketä vastaan ja niimpä oppilaat lähtivät pienryhmissä (5-6 oppilasta kerrallaan) etsimään salaisuuksien kammiota.

Koska tavoittamattomissa olevan Harry Potterin lisäksi Hämäkäk oli ainoa, joka voisi auttaa salaisuuksien kammion löytämisessä, piti ensimmäiseksi löytää Hämäkäk. Aivan kuten Harry ja Ron hoksasivat oppilaatkin seurata pieniä hämähäkkejä, jotka johdattivat meidät koulun alakertaan. 

Hämähäkit on kopioitu Opettajan tienviitta 2a:n kopioitavista materiaaleista.

Hämähäkkejä liikkui niin seinillä, lattiassa katossa kuin ilmanvaihtoputkissa, joihin innokkaasti kurkistelimme. Muistaen kuitenkin, että mikäli huomaamme liikettä pitää silmät sulkea välittömästi, sillä kuten kaikki tiesivät, basiliskin katse tappaa!

Lopulta löysimme oven, jota kohti kaikki hämähäkit olivat pyrkimässä. Ovi oli lukossa, mutta onneksi oppilailla oli taikasauvat mukana ja tämä ovi aukesi Alohomora-taialla. 

Oven takaa huoneesta löytyi Hämäkäk verkkonsa takana lymyilemässä sekä ovi, jonka oppilaat heti tunnistivat salaisuuksien kammion oveksi. Moni yritti käydä salaisuuksien kammion ovella suhisemassa, mutta kärmeskieli ei luistanut eikä Alohomora-taika toiminut tähän oveen. Mikä nyt avuksi? Ainiin, se Hämäkäk! Yksi kerrallaa varovaisesti oppilaat hivuttautuivat hämähäkin verkon läpi kysymään Hämäkäkiltä neuvoa. Palattuaan turvaan verkon toiselle puolelle oppilaat kertoivat aina selville saamansa asian ja kirjasivat tiedot ylös.

Hämäkäkillä oli piilossa verkon takana lorun pätkä kärmeskieltä: The itsy bitsy spider climbed up the waterspout. (Nokkelimmat hoksasivat, että opella oli ehkä ollut jokin taka-ajatus, kun oli enkun tunnilla laulattanut hämähämähäkkiä...) 

Oppilaat painoivat sanan kerrallaan mieleen ja kirjoittivat sen salaisuuksien kammion oven vieressä olevalle pienelle tussitaululle. Kun koko säe oli kirjoitettu, harjoiteltiin yhdessä suhisemaan säe kärmeskielellä. 

Hämähäkin verkkona toimi muuttoa varten pari vuotta sitten ostettu
kuormaverkko.

                           

Kaikille ryhmille ei ovi heti auennut, joten heidän piti käydä vielä Hämäkäkin luona tarkistamassa oliko säe kirjoitettu kokonaisuudessaan oikein. Kun virheet oli korjattu ja yhteen ääneen suhisimme kärmeskielellä säkeen, aukesi salaisuuksien kammion ovi!

                          

Salaisuuksien kammiossa oli pimeää. Loitsuläksyt oli huonosti tehty, sillä opettajan taikasauva oli ainoa, johon syttyi Valois-taialla valo. Onneksi löysimme kammion oven suusta (ledi)kynttilöitä, joiden avulla saimme hieman valoa pimeyteen. Putkistoa oli valtavasti ja sitä meni moneen eri suuntaan. Jos lähtisimme suinpäin putkistoon harhailemaan pimeässä, eksyisimme varmasti! Jotenkin pitäisi varmistaa, että löydämme ulos kammiosta.

Siispä päätimme piirtää kartan. Sovimme, että kääntyisimme aina oikealle, jotta tarvittaessa peruuttamalla ja kääntymällä aina vasemmalle pääsisimme pois. Jokainen oppilas sai ruutupaperin, johon aloimme piirtää karttaa: Ensin yksi askel eteenpäin, käännös oikealle, kolme askelta eteenpäin, käännös oikealle, viisi askelta eteenpäin, käännös oikealle, yksi askel eteenpäin, käännös oikealle... Jatkoimme samalla 1, 3, 5 kaavalla. Osa oppilaista joutui eksyksiin putkistokarttansa kanssa, mutta jokaisesta ryhmästä löytyi useampi, jonka kartta toimi ja sillä pääsi takaisin aloituspisteeseen! Otimme toimivat kartat mukaan ja uskaltauduimme lähtemään putkistoon. 

Tämä kartan piirtämistehtävä löytyy Varga-Neményi-menetelmän Matematiikkaa 2a-oppikirjasta.

Käytävässä oli pimeää kynttilöitämme ja sauvalamppua lukuunottamatta. Välillä kuului veden lorinaa, Murjottava-Myrtti taisi olla pahalla päällä, koska juoksutti niin paljon vettä. Välillä pysähdyimme kuuntelemaan kuuluisiko seinillä risteilevissä putkissa liikettä. Välillä käytävässä tuli vastaan kangasseiniä, joita saattoi luulla aaveiksi, jos niihin törmäsi huomaamatta. 

Jonkin matkaa edettyämme huomasimme kynttilöiden valossa seinällä lajitteluhatun, joka selvästi yritti sanoa jotain, mutta puhekuplassa ei näkynyt mitään. Onneksi Päivän Profeetan mainoksetkin oli luettu huolellisesti, sillä oppilaat keksivät nopeasti, että kyseessä voisi olla näkymätön muste. Yritykset lämmittää puhekuplaa ledikynttilöillä eivät tuottaneet tulosta, mutta onneksi joku oli huomannut, että salaisuuksien kammion ovensuussa oli ollut silitysrauta. Voisiko siitä olla apua?

Hiippailimme takaisin kammion ovensuuhun (onneksi meillä oli ne kartat, muuten olimme voineet eksyä!) ja vuorotellen oppilaat silittivät puhekuplaa, kunnes siihen alkoi ilmestyä tekstiä. 

Katso lattiakaivoon! neuvoi lajitteluhattu. 

Näkymätön muste oli sitruunamehua. Siveltimellä viestin
kirjoittaminen onnistui helposti. 

Lattiakaivoja löytyi useita, oli niistä muutamaa säikähdettykin kun kansio oli askeleen alla keikahtanut ja siitä oli kuulunut ääni. Ensimmäinen lattiakaivon luukku oli liian painava avattavaksi, toisen alta ei löytynyt mitään, mutta kolmannella lattiakaivolla etsijät palkittiin. 

Lattiakaivosta paljastui Rohkelikon miekka. Lisäksi miekkaan oli kiinnitetty palapelin pala, joka täydensi kuvan kokonaiseksi. Oppilaat olivat saaneet jokaisen tehtävän ratkaistuaan aina yhden palapelin palasen. 

Koska basiliskin katse voi tappaa, olivat oppilaat salaisuuksien kammioon lähtiessään varustautuneet huiveilla tai pipolla, jotta silmät voisi tarvittaessa peittää. Oppilailla oli aavistus, että palapelistä tulisi basiliski, joten päätimme uhrata yhden oppilaan emme kaikkia. Niimpä muut oppilaat sitoivat silmänsä ja yksi oppilas neuvoi suullisesti heitä kuinka palapeli saataisiin koottua kokonaiseksi.

Kun palapeli oli valmis vaihdettiin vuoroja, äsken selittänyt oppilas sai käteensä rohkelikon miekan ja hänen silmänsä sidottiin hänen hyökätessä basiliskia kohden. Muut oppilaat neuvoivat ja hänen piti osua miekan kärjellä kahdesti basiliskin silmiin. Näin basiliski oli tuhottu.

(Tämä tehtävä toteutettiin tällä tavalla vain muutaman ryhmän kanssa, toisille ryhmille riitti palapelin kasaaminen yhdessä kaikkien nähdessä). 

Olimmeko nyt valmiita lähtemään pois salaisuuksien kammiosta? No emme tietenkään, päiväkirja piti vielä löytää! Hiippailimme eteenpäin pimeässä käytävässä, kunnes sen perällä meitä odotti alla oleva näky. 

                             

Kukistettu basiliski makasi kammion lattialla vieressään Valedron päiväkirja. Mitä päiväkirjalle pitäisi nyt tehdä? Hyvin oppilaat muistivat, että päiväkirja pitää tuhota basiliskin myrkkyhampaalla. Joku rohkea uskalsikin napata basiliskin suusta hampaan. Kaikki oppilaat tarttuivat hampaaseen ja yhdessä survaisimme sen päiväkirjan kanteen. Päiväkirjan sisältä purskahti mustetta kuin verta sen merkiksi, että päiväkirja oli tuhottu! Olimme hidastuttaneet tiedät-kai-kenen paluuta ainakin vähän!

(Päiväkirjan sisällä oli pullomaalia minigrippussissa, johon oli leikattu saksilla halkio, josta maali purskahti ulos hampaan osuessa päiväkirjan kanteen).

Sellainen seikkailu tällä kertaa 😊 Jännää oli, sillä koko salaisuuksien kammio osio toteutettiin pimeässä, koulumme alta löytyvässä noin 30 metriä pitkässä huoltokäytävässä. Käytävä oli helppo jakaa kankaiden avulla osioihin (katossa kulkeviin putkiin ripustin kankaita seiniksi). Koska käytävä ei kuulu kenenkään siivojaan siivousalueeseen, oli open silmät täynnä pölyä päivän jälkeen (onneksi on maskit), mutta oppilaiden silmät loistivat!

Oman luokkani kanssa pyöritin salaisuuksien kammion läpi kolme kertaa, 6-7 oppilaan ryhmä kerrallaan. Näin seikkailu toimi parhaiten, kun ryhmä ei ollut liian iso. Aikaa pienryhmältä seikkailun läpäisemiseen meni 40-45 minuuttia. Oman luokkani lisäksi rinnakkaisluokka oli ilmoittanut osallistumisestaan jo viime vuonna viisasten kiven pelastamisen jälkeen. 

Seuraavana päivänä lähetimme Taikaministeri Cornelius Toffeelle kirjeen, jossa kerroimme, että homma oli hoidettu. Nyt oppilaat odottelevat vastauskirjettä Toffeelta. Otaksun, että Toffee nimittää luokkamme taikayhteisön kunniajästeiksi! 

Tämäkin seikkailu toteutettiin kuntarajojen ylittävän yhteisopettajuuden voimin. Eli Tylypahkan haarakonttoreissa Rovaniemellä ja Lohjalla olivat oppilaat samaan aikaan seikkailemassa. Kiitos taas kerran yhteistyöstä Tanja Törn!

2. luokan laskustrategiat - täydentäminen sataan

Tänään jatkui 2. luokkalaisten kanssa työskentely laskustrategioiden parissa, jälleen yksi pieni palanen lisää palapeliin, jota seuraavien viikkojen aikana rakennetaan laskustrategioista. Tänään harjoittelimme sataan täydentämistä. Pohjataitoja eli kymppiparien kertausta ja sataan täydentämistä täysillä kympeillä treenattiin viime tunnilla, josta myös kirjoitin blogijutun tällä viikolla. 

Taas toimittiin pistetyöskentelyn merkeissä ja tunnilla oli kanssani resurssiopettaja. 

1. piste - rahat 

Tänään shoppailtiin jälleen Matikan kello ja kulta-liikkeessä (kiitos kultakaupan katalogista Tanja!) ja harjoiteltiin antamaan vaihtorahoja. Osa oppilaista oli sitä mieltä, ettei vihreää seteliä ole olemassakaan, mutta uskoivat viimein, kun kerroin, että minullakin on joskus vihreä satasen seteli ollut, vaikka harvoin niitä kellään (tai ainakaan opettajilla) on lompakossa.

Vuorotellen oppilaat saivat valita mikä tuote ostetaan ja sitten laskimme yhdessä vaihtorahat. Eli esimerkiksi ostettaessa 56 euron rintaneula, pohdimme ensin mikä on 56 seuraava tasakymppi. No, tietenkin 60. Ensin laskettiin eurot kuuteenkymmeneen: 57, 58, 59, 60. Entä kuinka monta kymppiä vielä pitää antaa, että päästään sataan? 70, 80, 90 ja 100. Vaihtorahaa tuli siis ensin neljä euron kolikkoa ja sitten neljä kymppiä eli 44 euroa. 

Opetusrahoja oli käytössä niin paljon, että jokainen oppilas sai jokaisen ostoksen kohdalla laskea vaihtorahat itse. 

Kerroin, että näin kaupassa laskettiin vaihtorahat silloin, kun minä olin lapsi. Muistan kyllä itse, etten lapsena ollenkaan tajunnut mitä kassa laskee antaessaan rahasta tällä tyylillä takaisin. 

2. piste - helmitaulut

Toisella pisteellä harjoiteltiin sataan täydentämistä helmitaulujen avulla. Oppilaat saivat vuorollaa nostaa salaisuuspussista luvun, joka rakennettiin helmitaululla. Samalla kerrattiin kuinka monta kymppiä ja kuinka monta ykköstä luvussa on.Jokaisella on tietenkin oma helmitaulu eli kaikki pääsivät tekemään sataan täydentämisen monta kertaa omalla helmitaulullaan pisteen aikana.  

Sitten yhdessä täydennettiin luku sataan: ensin lisättiin ykköset ja sitten täydet kympit. Motivaatio tehdä toistoja säilyi hyvin, koska oli tietenkin tärkeää, että jokainen saa omalla vuorollaan nostaa kortin pussista. 

3. piste - Kaboom!

Kolmannella pisteellä pelattiin klassikkopeli Kaboomia. Tänään tikkuihin oli merkitty lukuja väliltä 10-100 (ei kuitenkaan lainkaan tasakymppejä). Omalla vuorollaan oppilas nosti purkista tikun ja luetteli tikun luvusta lukuja eteenpäin seuraavaan tasakymppiin. Eli jos nosti vaikkapa tikun, jossa luki 86, oppilas luetteli 87, 88, 89, 90. Mikäli lukujono meni oikein, tikun sai pitää ja vuoro siirtyi seuraavalle. Mikäli oppilas nostaa purkista tikun, jossa lukee Kaboom!, pitää kaikki tikut palauttaa purkkiin. 

Tunnin lopuksi ehdimme vielä kurkata hymynaama-kaaviota, jota olen jo tammikuussa aamupiirissä vilautellut, kun olemme laskeneet kuinka monta päivää vielä on 300. koulupäivään. Seuraavalla matikan tunnilla kertaamme tänään opitun ja viimeistelemme asian harjoittelemalla hymynaama-kaavioiden käyttöä monisteelle sekä kirjan tehtävissä. 

2. luokan laskustrategiat - analogiat

Tänään aloitettiin 2. luokkalaisten kanssa laskustrategioiden päivittäminen lukualueelle 0-100. Varga-Neményi -menetelmässä laskustrategiat kertautuvat aina, kun siirrytään uudelle lukualueelle. Joulukuussa tutustuimme monipuolisesti lukualueeseen 0-100 ja nyt on aika alkaa operoida tällä lukualueella. 2. luokalla laskustrategioihin on varattu aikaa seitsemän viikkoa eli oikeasti pitkä aika. Toki tänä aikana pitää myös paljon oppia. Laskustrategiat ovat kuin palapeli, johon oppilaat saavat aina yhden palan kerrallaan. Kun aiemmat palaset on oivaltanut, on seuraava laskustrategia helppo ymmärtää, koska se yhdistää aiemmin opitut asiat. 

Tänään matikan tunnilla työskenneltiin kolmella pisteellä. Tunnilla oli mukana myös samanaikaisopettaja, joten kahdella pisteellä päästiin treenaamaan opettajan ohjauksessa.

1. piste: Ekaluokan papuleikki vs. tokaluokan papuleikki

Esiin kaivettiin lukualueen laajentamisen yhteydessä jokaiselle rakennetut tikkuniput. Oli myös aika kaivella muistista ekaluokalla opittu papuleikki, joka nyt vietiin kakkosluokkalaisten tasolle.

Teimme ensin ekaluokan papuleikin esimerkiksi luvuilla kaksi ja kolme eli 2+3=5, 3+2=5, 5-2=3 ja 5-3=2. Sen jälkeen teimme saman tikkunipuilla, mutta nyt papuleikki menikin 20+30=50, 30+20=50, 50-20=30 ja 50-30=20.

Teimme jokaisen ryhmän kanssa papuleikin aikanakin kolmella eri lukuparilla. "Ihan helppoo!" sanoivat oppilaat ja opettaja tietenkin kyselin, että "mikä siinä nyt niin helppoa on?" Tavoitteena oli tietenkin houkutella oppilaat selittämään huomioitaan siitä, mitä samaa 1. luokan ja 2. luokan papuleikissä on.

Kun oivallukset analogioista oli varmistettu pääsivät oppilaat laskemaan kirjan laskusarjoja. Kehotin tekemään tehtäviä vaakariveittäin ja kertomaan, jos hoksaa jotain. Aika pian kuului taas "Ihan helppoo! Eihän tätä tartte ees laskee, kun kato ope tässä ja tässä on niin kuin sama lasku!" Oppilaat olivat siis hoksanneet hyödyntää analogioita, kun ensimmäinen lasku oli 6+3 ja sen vieressä 60+30, seuraavaksi 9-3 ja 90-30. 

2. piste: kymmeneksi ja sadaksi täydentäminen

Tälläkin pisteellä kerrattiin ensin ekaluokalla opittu taito eli kymppiparit. Opettaja vilautti dokumenttikameran alla täpläkortteja, joissa hyödynnettiin viiden voimaa. Kuinka monta täplää näit? Älä huuda, näytä sormilla. Montako pitäisi lisätä, että olisi kymmenen?

Kymmeneksi täydentämisen jälkeen siirrettiin tämäkin harjoitus 2. luokan tasolle, eli otettiin esiin täydennä sadaksi kortit. Aivan vastaavat kortit siis kuin edelliset, mutta täplien sijaan korteissa on 10 sentin kolikoita. 

Taas aluksi vilauteltiin kortteja ja pohdittiin kuinka paljon rahaa oli kortissa, nyt vastaus merkittiin ottamalla omalle pöydälle yhtä paljon rahaa kuin oli kortissa.

Kun tätä oli harjoiteltu muutamia kierroksia, vaihdettiin sääntöä. Nyt piti katsoa kuinka paljon kortissa on rahaa ja ottaa omalle pöydälle sen verran rahaa, että omalla pöydällä olevat rahat ja opettajan kortissa olevat rahat ovat yhteensä 100 senttiä. 

Ennen vaihtoa tehtiin kirjasta täydennä kymppiin ja täydennä sataseen tehtäviä.

3. piste: itsenäinen työ

Kolmannella pisteellä meillä tehtiin tänään viimeisiä geometrian tehtäviä kirjasta, mutta mikäli oltaisiin haluttu pysyä samassa aiheessa olisi vaihtoehtoina voinut olla lukujen 3-10 treenaamista matikkahmatissa. Sillä viimeistään nyt lukujen hajotelmat on pakko osata ulkoa, jos aikoo siirtyä laskemaan lukualueella 0-100. 

Toisena vaihtoehtona olisi voinut olla myös Kivet-peli tikkunipuilla tai 10 sentin kolikoilla. Jos Kivet-peli on sinulle outo, löydät sen ohjevideon täältä. 

Tällaisilla tehtävillä meillä lähti ensimmäisellä tunnilla laskustrategiat liikkeelle. Huomenna jatketaan!

 

Kympillä kikkailua (1. luokan laskustrategiat)

 Tänään touhuttiin ekaluokkalaisten kanssa kymppien kimpussa. Tunnin tavoitteena oli harjoitella kympin lisäämistä ja vähentämistä sekä lukujen täydentämistä kymppiin. Työskentelytapana oli pistetyöskentely, koska se vain yksinkertaisesti toimii parhaiten. Pistetyöskentelyssä saan ohjata pientä oppilasryhmää kerrallaan, jolloin näen kuka osaa ja ymmärtää, kuka ei. Lisäksi pistetyöskentelyn etuja on valtava toistomäärä, omantoiminnan ohjauksen ja yhteistyötaitojen harjoittelu. 

Tunnilla oli viisi toimintapistettä ja kaksi aikuista. Varga-Neményi-menetelmän mukaisesti kaikilla pisteillä oli harjoiteltiin samaa asiaa, tehtävät olivat saman rakenteisia eli oppilaan oli helppo toimia kaikilla pisteillä, koska tehtävä oli samankaltainen kuin edellinen, väline vain muuttui. Myös abstraktion taso nousi. Tämän huomioin siten, että enemmän apua ja harjoitusta tarvitsevat ryhmät aloittivat konkreettisimmilta ja helpommilta pisteiltä. Taitavat taas vaikeammilta pisteiltä.

1. papuleikki rahoilla

Jokainen oppilas sai kympin setelin ja toiseen käteen otettiin vuorotellen jonkun ryhmän jäsenen päättämä euro määrä. Ja sen jälkeen käytiin läpi "10+4=14, 4+10=14, 14-4=10, 14-10=4".

2. rahalaskut käytävällä

Käytävälle olin tulostanut Liitupölyttäjän rahakuvia. Jokaisessa kuvassa oli rahaa 11-22 €. Oppilaat kiersivät kuvalta toiselle. Kirjasivat taulukkoon ylös kuinka paljon rahaa on kuvassa ja miten he ne laskivat. 

3. värisauvat kuinka monta-purkeissa

Kuinka monta-purkeista löytyi tänään värisauvoja. Jokaisessa purkissa oli 2-3 värisauvaa, yksi sauvoista oli aina oranssi. Lisäksi pisteellä oli mittanauhoja. Oppilaat tehtävänä oli mitata kuinka pitkiä värisauvat ovat yhteensä. Esimerkiksi oranssi ja vaaleanpunainen värisauva ovat yhteensä 12 cm. Lisäksi oppilas kirjasi pituuden myös summana eli esimerikiksi 10+2.

4. +/- 10 -Kaboom!

Tänään Kaboomia pelattiin jälleen tikuilla, joissa oli lukumääriä 0-22. Mikäli tikussa oli yksinumeroinen luku, piti siihen lisätä kymmenen. Jos taas purkista nosti kaksinumeroisen luvun, piti luvusta vähentää kymmenen. Kaboomin osuessa kohdalle kaikki tikut palautettiin purkkiin. 

5. laskusarjat Opettajan tienviitasta

Pisteellä oli A4-moniste molemmin puolin täynnä laskusarjoja. Oli kympiksi täydentämistä, kympin lisäämistä, kympin vähentämistä. On ollut hauska nähdä kuinka oppilaat oikein ahmivat näitä "laskulakanoita", kun heille niitä antaa. Toistoja tuli tunnilla aiheesta niin paljon, että sen vajaan kymmenen minuutin aikana, joka pisteellä oltiin, oli melkein kaikkien oppilaiden moniste vähintäänkin puoliksi tehty, osalla ihan täynnä. 

Tunnin päätteeksi laskin oppilaiden kanssa, että jokaisella oppilaalla, hitaimmillakin tuli tunnin aikana toistasataa laskua lasketuksi pisteillä. Nopeimmista puhumattakaan.. 

Tyytyväisenä saatoin tunnin lopuksi todeta, että tämä asia osataan ja ensi viikolla siirrytään kymmenylitykseen hajottamalla.

Kauppiaan menetelmä 2. luokkalaisten kanssa (Varga-Neményi)

1. luokan keväällä opettelimme laskustrategioita, joita nyt 2. luokalla on kerrattu. Yksi strategioista, joka ei 1. luokalla vielä kovin monelle oppilaalle avautunut, on kauppiaan menetelmä. Nyt 2. luokalla tavoitteena onkin saada strategia mahdollisimman monen oppilaan aktiiviseen käyttöön. Varga-Neményi-menetelmän Matematiikka 2a-oppikirjassa kauppiaan menetelmä tulikin harjoitteluun aivan täydelliseen aikaan. Sillä viime viikon lopulla, kun teimme junnauskokeen, yksi oppilaistani totesi junnari aloitellessamme "Mä en kyllä osaa noita vikoja (eli kauppiaan menetelmän laskuja)". Ei se mitään, tämän viikon jälkeen ne sujuivat monella jo tosi hyvin!

Kuluneella viikolla työskentelimme kolme oppituntia kauppiaan menetelmän parissa. Kaikilla tunneilla oli kaksi aikuista, joten oppilaiden jakaminen ryhmiin onnistui helposti ja kaikki saivat tukea omalla tasollaan. 

Aloitimme ekaluokalta tutulla 9 euron kaupalla, tosin tällä kertaa oppilaiden kukkaroissa oli 10 euron setelin lisäksi myös muita rahoja. Kuitenkin sellaisia summia, että maksu oli aina pakko suorittaa 10 euron setelillä, josta oppilas sai yhden euron takaisin.

Jokainen ryhmän oppilas teki vuorollaan ostokset, yhdessä puhuimme ääneen koko ostotapahtuman. Kun kaikki olivat tehneet yhden ostoksen, annettiin kukkaro (lautanen) eteenpäin oikealla puolelle istuvalle, laskettiin rahat ja tehtiin uusi ostos. 

Jokainen oppilas sai konkreettisesti ostaa useamman kerran, puhua asian ääneen sekä seurata ryhmän muiden oppilaiden ostosten tekoa. 

Ostosten jälkeen oppilaat työskentelivät laminoitujen kukkaropohjien parissa. Jälleen rahaa oli kukkaroissa sen verran, että ostokset oli pakko maksaa 10 euron setelillä. Oppilas kertoi ensin kuinka paljon kukkarossa on rahaa, sen jälkeen "maksettiin" 9 euron ostokset vetämällä 10 euron seteli yli ja piirtämällä kukkaroon 1 euron kolikko. Kaikki tämä tietenkin puhuttiin auki ja lopuksi oppilas kertoi paljonko rahaa jäi. Kukkarot vaihtuivat sitä mukaa, kun oppilas oli asian sanallistanut aikuiselle. 

Raha-alustojen avulla työskentely jatkui. Taulukossa oli 12 ruutua, joissa kaikissa oli eri summa rahaa.

Enemmän apua tarvitsevat työskentelivät pienryhmässä ja kävivät yhdessä ruudun kerrallaan läpi. He harjoittelivat ensin ekaluokalla opeteltua kympin lisäämistä ja kympin vähentämistä. (Julkaisen ihan pian kympin lisäämisestä ja vähentämisestä viime keväältä julkaisematta jääneen blogitekstin.)

Sen jälkeen siirryttiin kauppiaan menetelmään. Ensimmäisellä kierroksella otettiin ruudussa olevasta rahasummasta 9 euroa pois, eli oppilas laittoi käden kympin setelin päälle ja tarvittaessa opelta sai euron kolikon, jonka avulla oli helppo laskea jäljelle jäänyt rahasumma. Toisella kierroksella lisättiin 9 euroa lisäämällä ruutuun ensin 10 euron seteli ja peittämällä 1 euron kolikko sormella. 

Ne oppilaat, joilla kauppiaan menetelmä alkoi olla jo hyvin hallussa työskentelivät raha-alustojen kanssa pareittain. Vuorotellen oppilaat laskivat ruudussa olevat rahat ja vähensivät summasta 9 euroa. Aina piti opettaa paria miten 9 euron vähentäminen helpoiten sujuisi.

Toisella kierroksella opetettiin taulukon avulla vastaavasti 9 euron lisäämistä.

- Tässä on 35 euroa ja jos mä lisään siihen 9 euroa, niin ensin lisätään kymppi.

- Silloin siinä olis 45 euroa.

- Mutta siinä olis silloin yks euro liikaa, niin pitää ottaa tää pois. Niin siihen jää 44 euroa. 

Opettajana kiertelin kuuntelemassa pareja ja erinomaisia opettajia tokaluokkalaiset olivatkin.

Kauppiaan menetelmää tutkittiin myös mittanauhan ja värisauvojen avulla. Enemmän tukea tarvitsevat aloittivat taas kympin lisäämisellä ja vähentämisellä sekä oranssilla sauvalla operoinnin ennen kuin siirtyivät ysin lisäämiseen ja vähentämiseen, josta taitavampi porukka aloitti suoraan.

Koska 9+1=10 otimme käyttöön tummansinisen ja valkoisen värisauvan. Valitsimme aloitusluvun, esimerkiksi 27. Oppilas asetti sinisen ja valkoisen sauvan luvun 27 kohdalle. Mittanauha kertoi, että 27-10=17, mutta nyt oli vähennetty liikaa, joten valkoisen kuution saattoi nostaa pois ja todeta, että 27-9=18.

Taitavimmat pelailivat vielä mittanauhalla ja nopalla. Askartelutikku asetettiin yhdessä sovitun aloitusluvun kohdalle. Vuorotellen oppilaat heittivät noppaa. Mikäli noppa näytti parillista lukua, piti askartelutikun osoittamaan lukuun lisätä 9, jos nopan silmäluku oli pariton, piti vähentää 9. Peli päättyi, kun mittanauha loppui jommasta kummasta päästä kesken. 

Lopuksi teimme Matematiikkaa 2a-kirjan tehtäviä kauppiaan menetelmään liittyen sekä itse laatimaani monistetta, jossa oli laskusarjoja kauppiaan menetelmällä. Taitavammat oppilaat hoksasivat hyvin monisteen alaosassa, miten kauppiaan menetelmää voi soveltaa isommissakin laskuissa. Laskut 13+19 ja 35-18 olivatkin ihan lällyjä, kun hoksasi lisätä tai vähentää 20 😍

Olipa ihana viikko matikan tuntien osalta, vaikka lähestyvä syysloma toi omat haasteensa viikkoon. Ihania oivalluksia matikan tunneilla ihan jokaisella. Oppilaat kehittyivät kukin omalta tasoltaan jälleen askeleen eteenpäin! 

P.S. Jos sinulla on käyttöä kukkaroille ja rahataulukolle, niin tälle viikolle tekemäni materiaalit voit tulostaa täältä.

Liikenneviikot (2. lk)

2. luokkalaisten kanssa olemme pari viikko työskennelleet liikenne-teeman ympärillä. Liikennettä on käsitelty eri oppituntien tunneilla. 

Tavoitteina teemajaksolla muun muassa on ollut:

- Oppilas tunnistaa liikennemerkkejä ja osaa selittää niiden merkityksen.

- Oppilas osaa nimetä polkupyörän osat.

- Oppilas osaa piirtää ja tulkita pylväsdiagrammia.

- Oppilas tuntee keskeisimmät liikennesäännöt ja osaa toimia liikenteessä niiden mukaisesti. 

- Oppilas osaa käyttää huutomerkkiä.

- Oppilas osaa lukea karttaa.

Jakson aluksi oppilaat saivat merirosvojaksolta tutut sanalistat, joihin tutustuimme pienryhmissä s2-opettajan ollessa mukana tunnilla. Aluksi oppilaat ryhmissä selittivät listan sanoja opettajalle, myöhemmin he pääsivät pelaamaan sananselityspeliä parin kanssa valiten listasta sanan, jonka selittivät ja parin piti arvata sana. 

.....

Oppilailla oli ollut läksynä kuvata kännykällä 10 erilaista liikennemerkkiä. Näitä liikennemerkkejä oppilaat innokkaasti esittelivät ja selittivät ryhmissä toisilleen niiden merkitystä. 

.....

Suomen kielen tunnilla oppilaat työskentelivät pisteillä pelaten liikennesanoilla sanaselitystä, lisäksi pelasimme liikennemerkeillä VaNen-pupupeliä. Jokainen valitsi pelilaudalle yhden liikennemerkin ja purkista nostettiin väittämiä liikennemerkeistä. Mikäli väittämä oli totta oman merkin osalta sai liikkua yhden askeleen eteenpäin. 

Open ohjaamalla pisteellä harjoiteltiin käskyjen kirjoittamista ja huutomerkin käyttöä. Olin valinnut pisteellä muutamia liikennemerkkejä, joiden merkityksestä yhdessä keskustelimme ja sen jälkeen kirjoitimme yhdessä päätetyn käskyn vihkoon. Esimerkiksi "Varo hirviä!"

.....

Ulkona pidetyllä kaksoistunnilla tutustuimme yhdessä ensin polkupyörän osiin tutkimalla erään luokkamme oppilaan pyörää ja nimeämällä siitä yhdessä osia. Jakaantuessamme kolmelle pisteelle työskentelemään, oppilaat täydensivät pareittain monistettuun polkupyörän kuvaan merkityt pyörän osat. Apua sai vihkosta löytyvästä sanalistasta (katso yllä). 

Toinen ulkona pidetyn kaksoistunnin tehtävistä oli koulun pihassa olevien polkupyörien turvalaitteiden tutkiminen. Oppilaat saivat alla olevasta taulukosta tyhjän version ja he valitsivat koulun pihalta 10 polkupyörää, joiden heijastimet, valot ja soittokellot kirjattiin ylös pylväsdiagrammiksi. 

Kolmantena ulkotunnin tehtävänä oli pihasuunnistus. Hyödynsin Pinterestin avulla löytynyttä liikennemerkkibongaus monistetta (valitettavasti mistään en löytänyt tietoa, kuka monisteen on tehnyt, joten kunniaa ei voi antaa sille, jolle kunnia kuuluu). Bongauksen sijaan näytin oppilaille aina kartalta paikan, josta rasti löytyy. Rastilta löytyi paperisuikale, johon oli muutamilla virkkeillä kuvailtu jotakin liikennemerkkiä bongaus-monisteelta. Näin oppilaat saivat harjoitella sekä suunnistusta että luetun ymmärtämistä. Bongausmonistetta varten kirjoitetut liikennemerkkikuvaukset löytyvät tämän blogipostauksen lopusta löytyvästä Drive-kansiosta muidenkin käyttöön, kuten muukin materiaali. 

.....

Perjantain metsäretkelläkin työskentelimme liikenneteeman parissa osan ajasta. Jälleen toimittiin kolmella työpisteellä. 

Open ohjaamalla pisteellä leikittiin Varga-Neményi-menetelmän autokorteilla. Aluksi pelasimme arvaa mitä autoa ajattelen-peliä, jossa auton valitsija sai vastata kysymyksiin vain kyllä tai ei. Kun autojen ominaisuudet olivat tulleet tutuiksi teimme "liikenneruuhkan" eli muodostimme autoista ympyrän siten, että yksi ja vain yksi ominaisuus peräkkäin olevien autojen välillä muuttuu. 

Yhden ryhmän kanssa teimme hieman haastavamman syklin, koko ajan muuttui kaksi ominaisuutta ja laitoimme kaikki autokortit liikenneruuhkaksi. 

Omatoimisilla pisteillä metsässä pelattiin liikennemerkki-muistipeliä, jonka olen joskus vuosia sitten ostanut Kiirunasta kesälomareissulla. 

Ja toisella omatoimisille pisteellä ryhmät miettivät liikennesääntöjä, joita ryhmän tai parin kirjuri kirjasi ylös. Pistetyöskentelyn jälkeen kokoonnuimme yhteen ja luimme vielä läpi oppilaiden kirjaamia liikkennesääntöjä ja keskustelimme niistä. 

.....

Uusi viikko alkoi jälleen uuteen sanalistaan tutustumisella ja siitä keskustelemalla. Sanalistojen taustalla on tarve saada muutamalle oppilaalle helpompaa luettavaa lukuläksyksi sekä kasvattaa heidän sanavarastoaan. Toki listoissa on myös vaikeampia sanoja, koska käytämme listoja myös koko luokan kanssa. 

Suomen kielen tunnilla palasimme perjantaina metsässä kirjoitettuihin liikennesääntöihin. Edellisellä viikolla olimme sanelutyyppisesti harjoitelleet huutomerkin käyttöä käskyissä, nyt oppilaat pääsivät kukin tuottamaan sääntöjä ja ohjeita itsenäisesti. Luokan edessä oli tarjolla kuvia erilaisista liikennetilanteista. Oppilas sai eläytyä valintansa mukaan kävelijän, pyöräilijän tai autoilijan rooliin ja kirjoittaa tälle kehotuksen siitä, miten tilanteessa pitäisi toimia. 

....

Koulumme vieressä sijaitsee liikennepuisto ja siellä toteutimme pyörä/potkulautasuunnistusta liikennesääntöjä harjoitellen. Aluksi kertasimme yhdessä liikennesääntöjä esimerkiksi oikeassa reunassa ajamisesta sekä ryhmässä ajamisen periaatteet, kuten turvavälin ja käsimerkit. 

Sen jälkeen oppilaat saivat pareittain aina jonkin rastin liikennepuistosta. Suunnistuksellisesti tehtävä oli helppo, mutta parin piti ajaa rastille peräkkäin ja liikennesääntöjen mukaisesti, kun puistosta löytyi myös muutamia yksisuuntaisia teitä sekä kävelyteitä, joille ei pyörällä ollut asiaa, tuli tehtävään haastetta.  Lisäksi sekoitin pakkaa siten, että välillä rastille sai mennä polkupyörällä tai potkulaudalla, välillä parit määrättiin hakemaan rasti kävellen. Näin liikennepuistossa oli koko ajan liikkeellä sekä ajoneuvoja että kävelijöitä, joiden tuli huomioida toisensa.  Rastilla oli merkkikartioon kirjoitettu liikennemerkin selitys, jonka oppilaat lukivat. Opettajan luokse palatessa oppilaiden piti kertoa mikä selitys rastilta oli löytynyt ja näyttää kuvasta mihin liikennemerkkiin selitys liittyi. 

Tämän suunnistuksen toteutin sekä kahden 2. luokan kanssa että 4. luokkalaisten kanssa. Hyvin toimi molempien ikäryhmien kanssa. 

....

Käsityötunneilla liikenneviikoilla harjoiteltiin makramee tekniikkaa ja solmittiin reppuheijastimille narut. Tekniikka oli alun ihmettelyn jälkeen helppo ja kaikki saivat heijastimet 2-3 oppitunnissa valmiiksi. Ohjeen makrameehen löysin Kiertoidea-blogista, blogista löytyy myös erittäin selkeä pdf-ohje nauhan sitomiseen. 

....

Liikennejakson aikana olemme myös kuunnelleet liikenneaiheisia lastenlauluja. Kokosin ne omalle soittolistalleen spotifyihin. Tuleeko sinulle mieleen lisää lapsille sopivia hyviä liikenneaiheisia lauluja?

....

Yhdellä suomen kielen tunnilla kirjoittelimme myös pieniä ohjattuja tarinoita. Aluksi toteutimme tarinan suullisesti siten, että opettaja luki tarinaa ja jokainen oppilas vuorollaan jatkoi tarinaa ensimmäiseksi mieleen tulleella asialla. 

Yhteisen hassuttelun jälkeen jokainen kirjoitti oman pikkutarinansa vihkoon. Aloittelevat kirjoittajat tarkasti taululla olevan mallin mukaan. Taitavampien kirjoittajien tarinat lähtivät omille teilleen jo heti liikennevalojen jälkeen. 

....

Perjantain metsäretkelle lähdettiin tällä kertaa pyörillä ja ajoimmekin läheiselle laavulle pidempää kiertoreittiä. Aluksi leikimme yhdessä mikä auto olen-leikkiä. Jokainen sai selkäänsä edellisellä viikolla tutuksi tulleista autoista yhden. Oppilaat kiertelivät kyselemässä toisiltaa kyllä/ei-kysymyksiä ja kun he olivat saaneet selville millainen auto selässä oli, sai auton pois kuvailemalla opettajalle autoa. 

Laavun pisteillä oppilaat liikenteeseen liittyen lisäksi suunnittelivat ja värittivät unelmiensa pyöräkypärät, jotka esiteltiin lopuksi muille. 

Lukuharjoituksena toimi Liikenneturvan ohjekortti pyöräkypärän säätämisestä. Lukemisen jälkeen oppilaat tarkistivat ja säätivät oman pyöräkypäränsä ohjeen mukaiseksi. 

Ennen kotiin lähtöä oppilaat opettivat minulle miten pyöräkypärä tulee pukea ja säätää. Sen jälkeen tutustuimme Mr. Munapäähän ja hänen minikypäräänsä, jonka tilasin Liikenneturvalta. Keskustelimme yhdessä siitä miksi kypärää pitää käyttää, tunnustelimme pääkallon kovuutta sormilla ja muutamat oppilaat kertoivat tilanteista, jolloin olivat saaneet aivotärähdyksen. 

Lopuksi totesimme, että pyörällä kaatuessa voi saada aivotärähdyksen, mutta jos ei käytä kypärää, voi käydä paljon pahemminkin. Teimme kypärätestin kananmunalla. Kovalle kivetykselle metrin korkeudesta pudotetulle munalle ei käynyt mitään, mutta kun muna pudotettiin nuotiopaikan laakealle kivelle ilman kypärää se tietenkin meni rikki. Jos sinulla ei ole omaa munakypärää, aiheesta löytyy myös valmis video.

Liikenneturvan materiaali voi tilata kouluille ilmaiseksi täältä. 

Sen verran vaikuttava tämä kypärätesti itse toteutettuna oli, että lähtiessämme kohti koulua tuli useampikin oppilas pyytämään, että voisinko kiristää kypärän leukahihnaa vielä vähän lisää.

Maanantaina katsoimme vielä kertauksena Liikenneturvan kypärätestistä videon ja oppilaat opettivat perjantaina poissaolleille, miten kypärä puetaan oikein päähän. Kypärätesti-demon voima on kyllä uskomaton. Myös maanantain videon katsomisen jälkeen oppilaiden tehdessä lähtöä kotiin tuli viisi oppilasta pyytämään, että autan kypärän nauhojen kiristämisessä. 

Kaikki monistettavat materiaalit tähän jaksoon liittyen kokosin jälleen Drive-kansioon, löydät ne täältä.