Rytmiikkaa, musiikkia (ja matikkaa)

Osallistuin viikonloppuna Opetushallituksen rahoittamaan musiikin täydennyskoulutukseen, jonka aiheena oli rytmiikka. Kurssin opettajina toimivat Markku Kaikkonen Resonaarista ja Esa Lamponen Vantaan Lystileikistä. Kaikkosen kurssille osallistuin ensimmäisen kerran jo syksyllä ja pidin kurssista. Esa Lamponen oli aivan mahtava kouluttaja! Minä, joka yleensä kammoksun soittamista, koska koen olevani siinä heikko, olin innoissani kurssilla mukana ja kokeilemassa. Kipinä siitä, että omalle alkuopetusluokalleni opettaisin musiikkia on syttynyt :) Paljon työtähän siinä olisi, mutta tekemällä oppii!

Vaikka en luokalleni musiikkia opetakkaan, on osa kurssilla tehdyistä rytmiharjoituksista jo tähänkin mennessä ollut osa matikan tuntejani ja aamunavauksia. Ja juuri matikan ja aamunavausten yhteydessä ajattelin kurssin antia omien oppilaideni kanssa myös harjoitella…

Miten musiikin opetus etenee?

1. matkiminen/imitointi: tärkeää on ymmärtää milloin musiikki alkaa ja milloin se loppuu. Alkamiselle ja loppumiselle on hyvä olla jokin yhteinen signaali.

2. syke: kehorytmien avulla opetellaan tuntemaan musiikin syke. Helpointa lapselle on istuessa lyödä käsillä reisiinsä, kun liike suuntautuu alaspäin.

3. kaiku: kehittää työmuistia.

4. ostinatot: esimerkiksi kaiun avulla harjoitellut ostinaatot kootaan biisiksi. Jokaiselle ryhmälle oma ostinatot/riffit ja yhtä aikaa soittaminen. Toinen mahdollisuus on rondo: soitetaan perusrytmiä A ja jokaisen ryhmän omaa ostinatoa. ABACADAEA.

5. osaimprovisaatio: rondoon on helppo lisätä osaimprovisaatio ABACADA (A=yhteinen ostinato, B,C,D=kunkin ryhmän improvisaatio).

6. call and response: kysymys on aina sama ja vastaus on improvisaatio. Haastetta saadaan lisää kun vastauksen kestoa rajataan tai rajataan käytettäviä ääni.

7. improvisaatio

8.  säveltäminen

Aamupiirin tutustumis-laulu

Kukahan se täällä tänään on? Kukahan se täällä on?

Anniinahan se täällä tänään on. Anniina se täällä on.

Soittotapoja:

- lyö käsillä reisiin

- lyö reisiin vuorotellen kämmenillä ja rystysillä

- toisen käden kämmen ja toisen käden rystynen lyövät reisiin ja seuraavaksi kädet toisin päin

- kädet syövät reisiin ja ristiin reisiin jne.

Viikonpäivät-kehorytmeillä

Tätä leikkiä olen oppilaiden kanssa leikkinyt matikan tunneilla jo pitkään, kiitos VaNe-kouluttaja Minna Salmisen. Mutta tätä leikimme (tosin ilman lorua) myös musiikin kurssilla.

Aluksi taputetaan/tavutetaan viikonpäivät kokonaan:

- maa-nan-tai (kädet taputtaa yhteen)

- tiis-tai (oikea käsi taputtaa rintaan)

- kes-ki-viik-ko (vasen käsi taputtaa rintaan)

- tors-tai (oikea käsi taputtaa reiteen)

- per-jan-tai (vasen käsi taputtaa reiteen)

- lau-an-tai (oikea jalka tömisyttää lattiaan)

- sun-nun-tai (vasen jalka tömistää lattiaan)

Kun viikon päivät osataan, menee loru tietenkin ma-ti-ke-to-pe-la-su ja lyöntejä tulee kuhunkin ruumiin osaan vain yksi. Leikkiä voidaan hokea sekä eteenpäin että taaksepäin. 

Musiikinopettaja kehotti myös harjoittelemaan kehorytmejä siten että aloitetaankin toiselta puolelta, koska yleensä ihminen aloittaa vahvemmalla puolellaan ja vasemmalta puolelta aloittaminen voi olla hyvinkin vaikeaa.

Sade

Sataa sataa aina aina vaan, sateen ropinaa kaikku kuulla saa…

Esa Lamposen kappaleesta Sade pidin erityisesti ja aion sen kevään sadekelien tullessa toteuttaa luokassani yhdistettynä kuvaamataidon työhön…

1. Virittelynä kuunnellaan Sade-kappale. Puolet lapsista istuvat tuoleilla ja parit istuvat heidän edessään lattialla silmät suljettuina. Laulun edetessä tuolilla istuva lapsi ropisuttaa sadetta sormenpäillään toisen oppilaan pään päälle (A) ja hartioille (B). Sateen virratessa ( C) kaverin hartioita silitellään.

2. Soittaminen ja nuottienluvun esiaste alkaa sadevarusteilla. Otetaan esille kuva saappaasta. Taputetaan saa-pas (taa taa). Lauletaan ja soitetaan saa-pas-rytmiä. Otetaan seuraava sadekelin varuste esille eli kurahousut. Taputetaan ku-ra-hou-sut (ti-ti-ti-ti). Lauletaan ja soitetaan jälkeen Sade-kappale. Viimeisenä välineenä otetaan esille ämpäri eli äm-pä-ri (taa-ti-ti). Soitetaan ja lauletaan kappale soittamalla saapas-kurahousut-ämpäri putkeen. 

3. Säveltäminen tapahtuu muuttamalla kuvien järjestystä ja soittamalla nuottien mukaisesti. Esim. ämpäri-kurahousut-saapas, saapas-ämpäri-kurahousut jne.

4. Yhdessä säveltämisen jälkeen jokainen valitsee itselleen oman ostinaton ja lähdetään liikkeelle. Tavoitteena on pitää oma rytmi ja etsiä itselle pari, joka soittaa samalla tavalla. 

5. Parin löydyttyä sovelletaan omaa rytmiä soittamalla se kehosoittien avulla. Soitetaan kaikki yhdessä sekä sooloina omat ostinatot.

Sade-kappaleen nuotit löytyvät Muskaripellen lauluja-julkaisusta ja kappale saman nimiseltä cd:ltä.

Rotta Mokoma

Kukahan se ovella kolkuttaa? Kukahan se ovella kolkuttaa? KOP-KOP-KOP KOP-KOP-KOP

Lauletaan oveen koputuslaulua, ryhmä on isossa piirissä ja keskellä on rumpu. Jokainen menee vuorollaan koputtamaan kop-kop-kop rumpuun. Eli yhdessä säkeistössä 2 lasta käy koputtamassa. Harjoitellaan sykettä ja rytmiä -> pitää tietää milloin voi/pitää koputtaa.

Tässä rummussa on asukas, mutta en tiedä onko se kotona. Haluatko sinä kokeilla?

Lapsi saa laittaa kätensä rummun sisään ja tunnustella. Opettaja lyö rumpuun, jolloin ilmavirta saa aikaan tuntemuksen että rummussa todella on joku. Ja kaikki lapset haluavat työntää kätensä rumpuun vaikka tietävät mitä tapahtuu :)

Mutta kuka rummussa todella asuu? Tietenkin Rotta Mokoma! Rotta Mokoma-laulu löytyy Muskaripellen lauluista. 

Rotta tykkää siivota, joten laulu soitetaan seuraavilla tavoilla:

1. toinen käsi luuttuaa reittä, toinen käsi tamppaa toista reittä. Ja sitten tietenkin käsien tehtävät toisin päin!

2. jatketaan siivoamista vatsaan/rintaan -> toinen käsi luuttuaa ja toinen tamppaa.

3. otetaan käyttöön kehärumpu ja tiskiharja. Tiskataan laulun tahtiin rumpu sisältä, reunoilta ja pohjasta.

4. tiskiharjallakin voidaan tehdä erilaisia rytmejä ja sarjoja, esim. lyödään harjaspäällä ja kannalla vuorotellen tai harja, kanta, ripustuskoukku jne. Erilaisia sarjoja harjoitellaan ensin yhdellä kädellä.

5. haastetta saadaan lisää kun toiseen käteen otetaan riisitikku ja aluksi tampataan ja tiskataan samaan aikaan jne.

Edulliset soittimet

Kehärummut olivat niitä harvoja "oikeita soittimia", joita kurssilla käytimme. Rummutimme paljon rytmejä pöytään, koska pöytä on erinomainen rumpu ja niitä löytyy joka luokasta. Pöytää voi halutessaan myös soittaa kapuloilla, siihenkin löytyy edullinen vaihtoehto riisitikut! Eikä edes tule liian kova ääni, siispä jatkossa keräämme riisitikut ravintolasta matkaan ;-)

Lisäksi soitimme pahvimukeja, jotka myös ovat ihanan hiljaisia rumpuja. Ja erilaisia soittotapoja pahvimukille on lukemattomia! Anna lapsen ensin leikkiä ja kokoa sen jälkeen eri soittotavoista bändi. Jokainen saa soittaa omalla tavallaan mukiaan.

Riisitikuilla teimme seuraavanlaisia harjoituksia muun muassa:

- virittelynä kaveri piirsi selkää ensin 2 (myöhemmin 3 ja 4) riisitikun kuvioita ja parin tehtävänä oli rakentaa sama kuvio lattialle riisitikuista. Harjoituksen avulla aktivoitiin tuntoaisti.

- seuraavaksi kaveri taputti ensin molemmilla käsillä saman rytmin parin hartioihin, pari toisti kaikuna saman rytmin riisitikuilla lattiaan.

- harjoitusta vaikeutettiin siten, että kaverin kädet soittivat eri tahtiin ja taas sama toistettiin kaikuna riisitikuilla lattiaan.

Säveltäminen

Virittely säveltämiseen alkoi leikin avulla. Lattialla oli kasa wc-paperihylsyjä, jotka oli merkitty väreillä. Porukka jaettiin yhtä moneen ryhmään kuin oli värejä hylsyissä. Musiikin alettua jokainen ryhmä yritti pitää omalle ryhmälle nimetyn värin hylsyt pystyssä ja kaataa toisten hylsyt. Sama leikki tunnetaan liikuntatunnilla nimellä villiintyneet kartiot ja se on aina hitti!

1. Leikin jälkeen jokainen ryhmä ottaa omat hylsynsä ja asettelee ne haluamaansa järjestykseen pystyyn/kumoon. Pystyssä oleva hylsy on ti ja vaakatasossa oleva taa. Ensin luettiin omat sävellykset ti, taa, taa, ti, ti, ti, taa, ti. 

2. Seuraavaksi piti nuoteista tehdä tasajakoinen tahti (en tiedä onko termi oikea?) ja soitimme kukin ryhmä vuorollamme taputtaen omat tahtimme, lopuksi vielä kaikki yhdessä.

3. Jaoimme seuraavaksi hylsyt siten, että jokaisella ryhmällä oli jokaista väriä kaksi hylsyä. Ja taas sävellettiin. Ti-ti-taattiin ja tehtiin tasatahtinen sävellys. 

4. Hylsyjen värit vastaavat kuvionuottien värejä, joten lopuksi siirsimme sävellyksemme soitoksi soittimella.

Joissain soittimissa oli väritarratkin valmiina, joten soittaminen onnistui helposti myös aloittelevalta soittajalta.

5. Viimeinen vaihe oli laulaa oma sävellys, mutta siihen omat taitoni eivät riitä. Osaan etsiä sävellyksen lyömäsoittimesta tai pianosta, mutta en laulaa sitä oikeilla sävelkorkeuksilla pelkän nuotin avulla.

Boom-kah-osaimprovisaatio

Markku Kaikkosen versio on Boom Jack, mutta Robin fanien opettajana Boom Kah kuulostaa käyttökelpoisemmalta ;-) 

Boom on lyönti kämmenellä pöytää, Kah tarkoittaa iskua riisitikulla pöytään.

Minä olen Boom Kah.

Sinä olet Boom Boom Kah.

Minä olen Boom Boom Kah.

Sinä olet Kah Kah Boom.

Jokainen keksii aina kaverille, seuraavana vuorossa olevalle "nimen". Omalla vuorolla toistat saamasi nimen ja nimeät seuraavan leikkijän. Rytmien lisäksi harjoitellaan kaikua ja osaimprovisaatiota kaveria nimetessä.

Alun leikittelyn jälkeen voidaan siirtyä nuottien lukuun esimerkiksi käyttämällä hyväksi eri värisiä taulumagneetteja. Sovitaan mikä väri on Boom ja mikä Kah, kirjoitetaan rytmi ylös ja soitetaan. Muokataan eli sävelletään ja soitetaan taas.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä blogi-kirjoitus sisälsi omat muistiinpanoni rytmiikka-kurssilta. En tiedä onko muistiinpanoista mitään iloa lukijalle, mutta ainakin itseäni varten ne säilyvät täällä hyvässä tallessa. Mutta mikäli sinulla on mahdollisuus osallistua Markku Kaikkosen tai Esa Lamposen musiikin kurssille, niin suosittelen lämpimästi!

Esa Lamposen Muskaripellen lauluja-julkaisusta
löytyy osa tekstissäkin esiintyvistä lauluista.