Suomi-teeman lopputyöt ja arviointi

Suomi-teema on jatkunut luokassamme pitkään ja työskentely on ollut oppilaille mieluista. Palautetta olen antanut oppilaille suullisesti heidän työskentelystään jatkuvasti tunneilla. Päätin kuitenkin teettää oppilailla lopputyön teemasta, jotta näkisin miten paljon he pystyvät soveltamaan oppimaansa.

Lopputyöksi valikoitui e-kirjan tekeminen. Olemme Suomi-teeman aikana lukeneet luokassa Suomi-aiheisia kirjoja. Kirjat eivät ole olleet jaksossa niin suuressa roolissa kuin toivoin, yksinkertaisesti sen vuoksi, että vaikka Etelä-Suomesta löytyi paljon lastenkirjoja, ei muista Suomen alueista Lappia lukuunottamatta löytynyt kirjoja riittävästi 25 oppilaalle. Kirjoja kuitenkin luettiin säännöllisen epäsäännöllisesti jakson aikana. Alla on lista luokkaan kokoamistani kirjoita.

-       Pääkaupunkiseutu: Tatu ja Patu Helsingissä, Leevi ja Suomen lipun salaisuus, Roope Setä / Saarroksissa

-       Etelä-Suomi: Koiramäen Martta ja Ruuneperi (Porvoo), Myllymäen Katri ja Mikko (Hämeenlinna), Miina ja Manu kaupungin kesässä (Tampere)

-       Saaristo-Suomi: Turun linnan tonttu tarinoi, Aku Ankka / Levottomien sielujen majakka,

-       Järvi-Suomi: Roope Setä / Kalakukkokalabaliikki,

-       Pohjanmaa: Kivikkosaaren kummitus, Aku Ankka / Lakeuden laki, Roope Setä / Teknologian terävin kärki

-       Vaara-Suomi: Roope Setä / Ota oppia oravasta, Otso ja karhunkierros

-       Lappi: Priitu Rovaniemen markkinoilla, Sampo Lappalainen, Roope Setä / Lapin Lumot, Hopeasarvinen poro

-       Koko Suomi: Koiramäen lapset kaupungissa, Miina ja Manu Seikkailu Suomessa, Katti Matikainen ja mau-ahtava Suomi, Roope Setä / Kadonnut Sinfonia, Tatun ja Patun Suomi

Lähdimme siis joko parin kanssa tai yksin suunnittelemaan kuvakirjaa, jossa päähenkilö seikkailee jossain päin Suomea. Työskentely aloitettiin keksimällä tarinaan päähenkilö ja miettimällä mille paikkakunnalle tarina sijoittuu. Näiden alkupohdintojen jälkeen oppilaat kirjoittivat satukaavan (Myllyntausta & Routarinne, Sanahanat auki-kirjasta) avulla ensimmäisen version tarinastaan. Satukaava on mielestäni erinomainen työkalu, joka ohjaa etenkin aloittelevia kirjoittajia keksimään satuunsa juonen.

Alkutyöt tehtyään jatkoivat oppilaat työskentelyä iPadeilla Book Creator-ohjelmalla. Book Creator on erittäin helppo käyttöinen sovellus, oppilaat tarvitsivat vain lyhyen esittelyn ohjelman mahdollisuuksista ja sen jälkeen työskentely sujui hyvin ja he keksivät itse lisää ominaisuuksia sovelluksesta. Book Creatorista löytyy sekä ilmainen että maksullinen versio. Ilmaisversiossa voi olla työstettävänä vain yksi kirja kerrallaan, eli koulu käytössä täytyy sopia, ettei muut käytä sovellusta ja tuhoa keskeneräisiä töitä.

Työskentely sujui rattoisasti, oppilaat työskentelivät iPadeilla ahkerasti, selvästi laite motivoi osaa oppilaista. Tekstin lisäksi kirjoihin tuli tietenkin kuvia. Päähenkilöinä toimivat oppilaiden omat pehmolelut, joita kuvattiin koulussa kirjaa varten.

Harjoittelimme myös hieman kuvanmuokkausta GreenScreenInk-sovelluksen avulla. Harmikseni GreenScreenInk-sovellus oli maksullinen ja se oli vain minun iPadissani. Mutta pyrimme siihen, että jokaiseen kirjaan muokattaisiin GreenScreenillä ainakin yksi kuva. GreenScreen on erinomainen ja helppokäyttöinen sovellus, jos koulun iPadeihin on mahdollista hankkia maksullisia appeja!

BookCreator-sovelluksella kirjaan voi liittää myös ääntä ja oppilaat lukivatkin lopuksi kirjansa ääneen. Kun kirjat vielä jaettiin AirDropin avulla minun iPadiini, on minulla oppilaiden tämän hetkisestä ääneen lukemisesta "mustaa valkoisella". Huomasin myös oppilaiden kirjoja kuunnellessani, että moni sellainen oppilas, joka ei normaalisti osaa vielä eläytyä lukemiseensa oli omaa e-kirjaa lukiessaan eläytynyt lukemiseensa hienosti!

Kaikkia kuvia kirjaa varten emme pystyneet ottamaan itse, joten opettelimme käyttämään googlen kuvahakua ja CC-merkintää. Netistä otettujen kuvien linkit koottiin kirjan loppuun yhdelle sivulle. Näin tuli samalla käsiteltyä tekijänoikeuksia oppilaiden kanssa.

Kirjan loppuun kerättiin kirjassa käytettyjen kuvien linkit.
Lisäksi kirjoihin liitettiin päähenkilöiden lähettämiä postikortteja.

Kun kirjat olivat valmistuneet pidimme oman luokan kesken kirjamessut. Kirjamessuja varten jokaisesta kirjasta tehtiin esittely/mainos. 

Esittelyt ladattiin Kidblogiin Kirjamessut-keskusteluun ja sen jälkeen jaettiin e-kirjat luokassa. Jokainen luki kaksi kirjaa, joista tehtiin kirja-arvostelut ja samalla harjoiteltiin palautteen antamista kaverille.

Kirja-arvostelujen kirjoittaminen ei ollut oppilaille ihan helppoa. Paljon pähkäilimme sitä, millaisia asioita kirjassa voi kehua ja mitä voisi toivoa enemmän. Ihan kiva-palautteet kielsin :) Jokainen oppilas sai ainakin kahdelta luokkatovereilta palautetta kirjastaan ja jokainen antoi palautetta kahdesta kirjasta. Ilolla luin itsekin kirjoja ja annoin niistä oppilaille palautetta.

Pakko on todeta, että sain luettavakseni erittäin hyviä tarinoita ja moni oppilaspari yllätti minut laadukkaalla tekstillään täysin!

Kirja-arvosteluiden laatimista harjoiteltiin vielä siten, että jokainen oppilas valitsi yhden tämän blogitekstin alussa mainituista kirjoista, luki kirjan ja teki siitä arvostelun.

Toisten oppilaiden tekemien kirjojen lukeminen oli oppilaille mieluista.

Muutaman oppilaan kohdalla kuitenkin toivoin, että he olisivat e-kirjansa kanssa työskennelleen paremmin ja alisuoriutuivat tehtävässä. Toiveenani on, että hekin osoittaisivat parhaan osaamisensa päätin tavoistani poiketen pitää kokeen Suomi-teemasta. Tosin näytin oppilaille kokeen kertoessani kokeesta, jotta he osaavat valmistautua siihen. Kokeen tavoitteeksi asetin, että saisin selville muutamien oppilaiden osalta mitä he todella ovat ymmärtäneet tästä teemasta. Kokeessa pyydettiin nimeämään maisema-alueet karttaan sekä kirjoittamaan essee-tyyppinen vastaus, jossa oppilas kuvailee itse valitsemaansa maisema-aluetta. 

Vaikka yleensä en pidä kokeita, mutta tämä koe oli mielestäni onnistunut. Oppilaat olivat tosissaan opiskelleet kotona asioita valitsemastaan maisema-alueesta ja 3. luokkalaisten S2-oppilaiden kirjoittamiksi esseet olivat loistavia! Lisäksi rehtorimme kertoi kuinka hän oli kuunnellut kuinka oppilaat olivat koepäivän aamulla väitelleet mikä asia kuuluu mihinkin maisema-alueeseen ja opettaneet vielä aamulla toinen toisiaan. Ihan parasta! :)

Jakson arviointi koostui tuntityöskentelyn, vihkotyön, e-kirjan ja kokeen arvioinnista. Kävin oppilaiden kanssa lyhyet palautekeskustelut jakson päätteeksi muiden katsoessa samaan aikaan Metsän tarina-elokuvaa. Palautekeskustelussa oppilas arvioi ensin itse omaa työskentelyään jakson aikana ja sen jälkeen minä annoin oman palautteeni. Kirjallinen palaute liimattiin vielä oppilaan vihkoon ja se käytettiin kotona näytillä.

Metsä-teema osa 3

Metsä-teema jatkui luokassamme vielä kolmannen viikon. Nyt siirryimme metsän kasveista tutkimaan myös ranta- ja vesikasveja, sen verran kuin se koulumme lähiympäristössä oli mahdollista.

Maanantai 

Musiikki ja metsä:

Musiikin tunnillakin lähdimme metsään ja "Lähtekäämme metsään"-laulu raikui komeasti. Seuraavaksi pohdimme mitä eläimiä suomalaisesta metsässä asuu ja aika pian oppilaista eräs ehdottikin karhua. Siispä lähdimme metsästämään karhua "Karhua mä metsästän, tahdon saada suuren, enkä pelkää ollenkaan..." ja hieman lämmittelemään niin ääntämme kuin muutakin kehoa. Karhun lisäksi metsän kätköistä löytyi myös Oravan pesä, jonka lauloimme myös. Nisäkkäiden lisäksi metsässä on myös muitakin eläimiä, nimittäin lintuja ja tänään tutustuimme käkeen Kukkuu käkönen-laululla, jonka myötä aloitimme myös huilun soiton. 

Tunti päättyi rauhoittumiseen ja Esa Lamposen Syksy saapuu ja illat tummentuu..-laulun myötä.

Tiistai

Yltti ja metsä:

Tunnin aluksi tarkastelimme opettajan luokkaan tuomia tutkimusvälineitä ja pohdimme mitä niillä voisi metsässä tehdä. Kaikille tutkimusvälineille löytyi nimi ja useita käyttötarkoituksia. 

Luimme vielä yhdessä Pisara-kirjan ohjeet retkestä rannalle ja keskustelimme seuraavan päivän retkivarustuksesta. Lisäksi tutkimme oppikirjamme esittelemien ranta- ja vesikasvien tuntomerkkejä kirjasta, jotta tietäisimme mihin asioihin seuraavana päivänä kiinnittäisimme huomiota. 

Tutkimusvälineitä metsä- ja rantaretkelle: suurennuslasi, luuppi, mittanauha,
lämpömittari ja läpinäkyviä vesiastioita.

Keskiviikko

Tutkimusretki, yltti, kuvaamataito ja metsä:

Metsäretkellä oppilaat tutkivat rannalla kasvavia leppää ja pajua sekä purosta löytynyttä ahvenvitaa. Kasvien tuntomerkkejä suurennuslasien ja mittanauhojen avulla. 

Kiinnitimme huomiota seuraaviin asioihin:

- lehden muoto

- lehden laita

- lehtisuonet

- lehden koko

- kasvupaikka

- väri

- mahdolliset muut tuntomerkit, kuten lepän pienet kävyt

Lisäksi tutkimme veden lämpötilaa purossa, veden väriä ja hajua.

Retken jälkeen palasimme luokassa samoihin asioihin, joita metsässä ja rannalla oli tutkittu. Koska retkikohteestamme ei löytynyt osmankäämiä, oli opettaja tuonut luokkaan osmankäämin tutkittavaksi. Tunnistimme Pisara-kirjan määritelmien avulla kasvin osmankäämiksi ja vertailimme tuntomerkkejä ja kasvia toisiinsa.

Osmankäämistä teimme myös kuvataidetyön kuivapastelliliiduilla, joiden käyttö oli oppilaille uutta.

Ensin piirrettiin osmankäämin lehdet ja kukinto.

Taustan sai jokainen tehdä valitsemillaan väreillä. Ohjeena oli tehdä syksyinen ja värikäs tausta, jossa värien rajoja on häivytetty. Ja hienoja töitä oppilaat saivatkin aikaan, olin päivän päätteeksi töitä ripustaessani aika mykistynyt saatuani kaikki työt seinille. Oppilaita ohjatessa ja luokkaa siivotessa, en ehtinyt hirveästi oppilaiden töitä ihastelemaan, sillä työtä oli riittämiin oppitunnilla kuivapastellin pölyä kun muutamat keksivät puhallella toistensa päälle... huoh..

Päivän päätteeksi keräännyimme koulun pihalle hajottamaan yhden osmankäämin kukinnon, sillä Pisara-kirja kertoi, että yhdessä kukinnossa on jopa 100 000 siementä ja sehän meidän oli päästävä itse tutkimaan ja todistamaan, että niitä todella on niin paljon! Oli niitä.. koko koulun piha täynnä :)

Torstai

Yltti ja metsä:

Kasvien tunnistaminen jatkui vielä yhdella yltin tunnilla. Neljän oppilaan ryhmissä toimien oppilaat tunnistivat yhden kasvin (paju, leppä tai kielo) ja täyttivät siitä kasvintunnistuskortin. Tietojen etsimistä kasvikirjasta harjoiteltiin ryhmätyön ohessa.

Kielon latinankielinen nimi löytyi kasvikirjasta, samoin
kuin tieto kielon myrkyllisyydestä.

Ryhmätyöskentely sujui loistavasti ja jokaisen oppilaan vihkoon tuli täytetty kasvin tunnistuskortti sekä kontaktimuovilla kiinnitetty kasvin lehti. Jokaiseen ryhmään opettaja nimesi kapteenin, jonka tehtävänä oli huolehtia, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat ja kaikkien vihkoon työ tulee tehdyksi. 

Ryhmätyöskentely on meidän luokassamme vielä haastavaa, mutta tähän työskentelytuokioon olin erityisen tyytyväinen. Tulosta syntyi ja jokainen ryhmä teki töitä, eikä kukaan lähtenyt vaeltelemaan omasta ryhmästään, hienoa!

Läksyksi ja jakson päätteeksi oppilaat saivat tyhjän kasvin tunniskortin vihkoonsa. Ylttiä pitää 3. luokalla jo arvioida todistukseen ja minä en ole erityisen innokas kokeiden pitäjä. Yleissivistykseen kuuluu toki tunnistaa mustikka ja puolukka jne. mutta pidemmän päälle oppilaiden on mielestäni ulkoa osaamisen lisäksi tärkeää osata etsiä tietoa ja tunnistaa kasvi esim. kasvikirjan avulla. Sen vuoksi päätin arvioida tämän jakson "lopputyön" avulla. Valmis malli tunnistuskortista on tehty koulussa ja olemme yhdessä keskustellen myös käyneet läpi mistä voi löytää lisätietoa kasvista. Lopputyön voi tehdä vapaavalintaisesta kasvista, ei kuitenkaan siitä kasvista josta on jo luokassa kortti tehty. Työn saa tehdä kaverin kanssa ja aikuisen apua saa pyytää. Aikaa lopputyön tekemiseen annoin viikon.

Lopputöiden palauttamista edeltävänä päivänä näytin oppilaille todistuksestakin tutut sanallisen arvioinnin "arvosanat" eli erittäin hyvä, hyvä, melko hyvä, tyydyttävä, et osaa vielä riittävästi/työtä täydennettävä. Kerroin oppilaille minkälaisella suorituksella mihinkin arviointiin yltää ja pyysin oppilaita työtä viimeistellessään miettimään millaista arviota työstään he tavoittelevat. Minun pöydälläni oli ennen tätä jo puolen luokan vihot, koulupäivät päättyessä ei vihkoja jäänyt kuin muutama, sillä aika moni oli todennut, ettei ole tehnyt töitä riittävästi omaan tavoitteeseen nähden.

Tänään viimein sain viikonloppu lukemisiksi oppilaiden vihot ja voin olla tyytyväinen. Muutaman oppilaan joudun vielä lähettämään pihalle hakemaan kasvin lehden kiinnitettäväksi vihkoon, mutta muuten tehtävä on aika monella erittäin hyvin tehty.

Tässä muutamia huolellisesti tehtyjä vihkoja malliksi. Luokallamme moni oppilaista puhuu kotona muuta kieltä kuin suomea ja olikin mukava huomata, että kasville muita nimiä oli etsitty kasvikirjasta latinaksi, mutta myös kirjoitettu esimerkiksi kyrillisillä aakkosilla ja joihinkin vihkoihin oli nimi etsitty englannin sanakirjasta.

Arvioinnin periaatteena oli, että kasvia ja sen kasvupaikkaa huolellisesti tutkimalla
ja asiat kirjaamalla saa melko hyvän. Hyvään ja erittäin hyvään vaaditaan lisäksi muuta
vaivannäköä, eli esimerkiksi tietoa on etsitty netistä tai kirjasta.

Tähän päättyi kasvintunnistusjaksomme tällä erää...

Ja tyytyväisin mielin voimme siirtyä eteenpäin!

VaNetusta, vieraita ja vilkasta keskustelua 3. luokassa

Kuulun siihen, vielä pieneen, joukkoon, jotka tänä syksynä saivat oppilaidensa kanssa käyttöön Varga-Neményi-menetelmän mukaiseet uunituoreet Matematiikkaa 3a-kirjat. VaNen maailmassa pääsin siis tänä vuonna ihan uusien asioiden pariin. 3. luokan menetelmäkoulutus alkoi elokuussa ennen koulun alkua ja jatkuu pitkin lukuvuotta, eli tukea on saatavilla. Tosin olen siinäkin mielessä etuoikeutetussa asemassa, että oppikirjailija löytyy oman kollegoista ja tukea saa pyydettäessä ihan livenä.

Syksy on alkanut toiminnallisissa merkeissä, 3. luokan VaNe alkaa pitkällä (6 viikon) kertausjaksolla, jonka aikana kerrataan alkuopetuksessa opetetettuja mm. laskustrategioita, sanallisten tehtävien tyyppejä, lukujonoja ja lukusuoralla työskentelyä. Tämä kertausjakso on kyllä tarpeeseen, minullekin tuli syksyllä uusi ja uppo-outo 25 oppilaan ryhmä. Kertausjakson aikana minulla on hyvin aikaa tutustua oppilaideni taitoihin.

Viime viikolla saimme 3. luokkaan kansainvälisiä vieraita. Kansainvälinen luonnontieteen opetuksen ESERA-konferenssi järjestettiin messukeskuksessa ja konferenssivieraille tarjottiin mahdollisuus erilaisiin ekskursioihin mm. suomalaisiin kouluihin. Tarjolla oli myös mahdollisuus tutustua Varga-Neményi-menetelmän mukaiseen matematiikan opetukseen. Niinpä perjantaiaamuna oli luokassani oppilaiden lisäksi kymmenkunta ulkomaalaista opettajakollegaa seuraamassa matikantuntia, jolla työskentelimme lukujonojen ja lukusuoran sekä llukusuoralla lukujen paikan arvioimisen parissa. Tässä teillekin pieni maistiainen siitä, miten abstraktion tie 3. luokan VaNessa voisi edetä.

------------------

Torstaina pidimme matematiikan tunnin ulkona. Leikimme hippaa, jossa kiinnijääneet menivät kyykkyyn ja heidät saattoi pelastaa "pallottelemalla" kulloisestakin säännöstä riippuen kahden, kolmen, viiden tai kymmenen monikerrat. 

Hippaleikin jälkeen oppilaat jakaantuivat viiteen ryhmään ja jokainen sai lukukortin. Ensin ryhmä järjestäytyi jonoon, siten että korttien luvut olivat suuruusjärjestyksessä. 

Seuraavassa vaiheessa jokainen ryhmä piirsi itselleen lukusuoran 0-100. Minä pyysin oppilaita merkitsemään lukusuoralleen merkit ensin luvun 50 kohdalle, sitten vielä 25 ja 75. Kokoajan minä sekä samanaikaisopettaja kävimme oppilasryhmien kanssa keskustelua siitä, miksi 50/25/75 pitäisi olla heidän merkitsemässään kohdassa.

Kun luvut 0, 25, 50, 75 ja 100 oli merkitty lukusuoralla, pohtivat oppilaat vielä ryhmissään mihin heille tunnin aluksi annetut lukukortit lukusuoralla kuuluisivat. Monet ryhmät saivat aikaan paljon hyvää keskustelua lukujen paikoista ja selittivät niitä sekä opettajalle että toisilleen.

Mihin mikäkin luku lukusuoralla kuuluu? Pohdintaa ja pähkäilyä ulkona.

-----------------

Perjantaina jatkoimme lukusuoran parissa työskentelyä luokassa ja tälle tunnille osallistuivat myös kansainväliset vieraamme. Tavoitteena tällä tunnilla oli ihan jo vieraidenkin takia, havainnollistaa abstraktion tien vaiheet kaikilla kolmella saarella.

Abstraktion tien 1. saari ja keholliset kokemukset

Aloitimme tunnin aamutoimillamme, johon kuuluu kalenterintarkastelu. Kalenterin tarkasteluun liittyy luokassamme aina lukujonot, joita teemme kehorytmien avulla. Nyt harjoittelussa on ollut kolmen monikerrat: oikea jalka tömistää (ope kuiskaa yksi), vasen jalka tömistää (ope kuiskaa kaksi), hyppy molemmilla jaloilla ja kaikki sanoo kolme, jälleen tömistäen neljä ja viisi, kunnes kuusi hypätään ja sanotaan ääneen... Kun merkitsemme kalenteriin päivää merkitsevän lukukortin, pohdimme aina sanottiinko lukujonoharjoituksessa kyseisen päivän luku ja miksi?

Lukujonojen jälkeen jokainen oppilas sai salaisuuspussista lukukortin ja nyt heidän piti tehdä isolla porukalla jono matolle jono siten, että lukukortit ovat suuruusjärjestyksessä. Kun lukujen suuruusjärjestysjono oli valmis, siirryimme lukusuoran pariin, jonka paljastin maton alta.

Kerroin kyseessä olevan 0-100 lukusuora ja kysyin onko ryhmässä joku oppilas, joka tietää ihan varmasti mihin oma luku lukusuoralla kuuluu. Nopeasti oppilaat hoksasivat, että 0- ja 100-korttien omistajille löytyy varma paikka.

Seuravaksi pohdimme mitkä muut luvut löytäisivät helposti paikkansa. Opettaja oli tietenkin fiksusti laittanut salaisuuspussiin luvut 0, 100, 50, 25 ja 75, loput luvut oli ihan satunnaisesti valittuja. Kun lukusuoralle olivat siirtyneet 0-, 100-, 50-, 25- ja 75-korttien haltijat, pohdimme yhdessä vielä lopuille oppilaille paikat.

Asbtraktion tien 2. saari ja toimintamateriaaleilla työskentely

Jokainen oppilas sai värikkään paperisuikaleen, paperisuikaleet olivat eri pituisia, mutta siihen en oppilaiden kanssa tässä vaiheessa kiinnittänyt lainkaan huomiota, oppilaat keskittyivät enemmän paperisuikaleiden väreihin :)

Paperisuikaleen toiseen päähän merkittiin luku 0 ja toiseen päähän 100. Sen jälkeen paperisuikale taitettiin puoliksi, avasimme paperisuikaleen ja mietimme mikä luku on taitteen kohdalla? Miksi? Kun 50 oli merkitty taitteeseen, taitoimme paperin kaksi kertaa. Jälleen pohdimme mitkä luvut tulivat uusien taitteiden kohdalle? Ja tietenkin miksi?

Kun luvut 0, 25, 50, 75 ja 100 oli merkitty paperiliuskalle, etsimme yhdessä paikan monille eri luvuille ja oppilaat perustelivat miksi luku kuuluu heidän valitsemaansa paikkaan. Kymppi ei kuulukaan puoleen väliin nollan ja 25 väliin, vaan sittenkin vähän puolesta välistä nollaan päin jne..

Lopuksi pyysin oppilaita vertaamaan paperiliuskasta tehtyä lukusuoraa naapurin liuskaan. Mitä he huomasivat?

Onko joku nyt tehnyt väärin kun minun 25 on samassa kohtaa kuin naapurilla 10? Jälleen saimme aikaan hyvää keskustelua, kun ope väitti jääräpäisesti "Tässä täytyy nyt olla jokin virhe, eihän se voi mitenkään olla näin!" Ja jes, oppilaat väittivät minulle vastaan :D

Asbtraktion tien 3. vaihe: kuvan tarkastelua ja oppikirjan tehtävä

Tunnin päätteeksi tutkimme vielä oppikirjan tehtävää, jossa lukusuoralle oli merkitty täydet kympit ja kymppien väliin oli merkitty pisteitä, joiden paikat piti arvioida. Mitä lukua merkitty piste saattaa merkitä?

Kun lukujen paikan arviointi lukusuoralla oli pohjustettu huolellisesti abstraktion tietä edeten, ei kirjan tehtävä tuottanut oppilaille juurikaan vaikeuksia. Viiden minuutin hiljaisen työskentelyn aikana jokainen sai arvioitua mitä lukuja lukusuoran pisteet saattaisivat merkitä. Lopuksi oppilaat vielä vertailivat pareittain arvioitaan ja jos he olivat arvioineet eri tavoin, he perustelivat miksi mielestään ovat oikeassa.

Hiljaisen työn aikana opettaja ehti vielä auttaa kahden kesken apua
tarvitsevia kirjan tehtävien parissa.

Tunti kasvaa hetkistä ja siemenistä puu,

pisaroista puron pian rakentuu...

Paljon ehdittiin yhdellä 45 minuutin oppitunnilla tehdä. 

Ope ei paljon ehtinyt istuskella tunnin aikana, mutta eikai se ole tarkoituskaan?