1. koulupäivä
Koska Jimin tehtävänä oli tarkkailla lähiympäristöä, mekin herättelimme havainnointitaitoa kesäloman jäljiltä. Leikimme Kaikki merirosvot laivaan-leikkiä.
Kaikki merirosvot laivaan-leikissä luokan matot olivat laivoja ja jotta laivoista eivät merirosvot putoa, otettiin avuksi vielä twist-nauhat. Opettajan ohjeen mukaan laivaan pääsivät esimerkiksi merirosvot, joilla on punainen paita. Yhdessä mietimme millaiset merirosvot eivät päässeet laivaan.
Ulkona leikimme ensimmäisenä päivänä myös Kuka pelkää merirosvoa-leikkiä, Pommi ja kilpi-leikkiä ja Kaikki merirosvot laivaan-leikin ulkoversiota.
Pommi ja kilpi-leikissä jokainen valitsi itselleen pommin ja kilven luokkakavereiden joukosta, pommista piti pysyä mahdollisimman kaukana ja kilpi pitää koko ajan itsen ja pommin välissä.
Kaikki merirosvot laivaan-leikin ulkoversiossa kapteeni huusi leikkialueen keskeltä haluavansa laivaan esimerkiksi kaikki merirosvot, joilla on lippis. Nämä merirosvot saivat mennä laivaan rauhassa (ns. vapaamatka) ja loput kapteeni yritti ottaa kiinni. Kiinni jääneet jäivät kapteenin avuksi ottamaan merirosvoja kiinni, kun huudettiin uusi määritelmä siitä, kuka laivaan pääsee.
Aloitimme heti kellon aikojen kertaamisen. Olin kopioinut oppilaille valmiiksi Varga-Neményi-menetelmän Opin kellonaikoja-vihkon. Meillä ei ole koulussa opetuskelloja, joten jokaisella oppilaalla oli kaksi askartelutikkua, joita aseteltiin eri kellonaikojen mukaan vihkon kellotaululle. Nopeasti tuli kerrattua viime vuodelta tasat ja puolet tunnit. Lopuksi oppilaat tekivät muutaman tehtävän tehtävävihkosta.
Kertasimme myös avoimia lauseita ja totta/epätotta-väitteitä. Oppilaat täydensivät kirjan kuvasta opettajan aloittamia virkkeitä.
Jimin kotitalo on...
Jimin kotitalo ei...
Jimin perhe...
Jimin perhe ei...
jne.
Totta/epätotta-väitteissä vuorotellen esitimme kuvasta väitteitä ja muut arvioivat ovatko ne totta vai epätotta.
Jimin kotitalo sijaitsee rannalla.
Jimi kotitalo on rakennettu puusta.
Tunnin lopuksi halusin hieman nähdä millä mallilla oppilaiden kirjoittaminen kesän jäljiltä on, joten he kirjoittivat vihkoon asioita, joita Jim kotipihassa seisoessaan näki.
Olin hakenut kirjastosta luokkaan meille merirosvoaiheista kirjallisuutta, josta jokainen valitsi itselleen lukuläksykirjan. Elokuun lukuläksyt kirjattiin netistä löytämääni teemaan sopivaan lukupäiväkirjaan (http://candauscrew.blogspot.com/2011/08/reading-log.html)
2. koulupäivä
Tarinassa edettiin kohtaan, jossa Jim löytää merikapteenin aarrearkusta kartan ja Jim äiteineen pakenee tohtorin ja kartanon patruunan luokse.
Koulupäivä alkoi edellisestä päivästä tutuilla ulkoleikeillä, jonka jälkeen siirryimme sisälle jatkamaan. Edellisenä päivänä Kaikki merirosvot laivaan-leikissä oppilaat itse olivat merirosvoja, mutta nyt siirryttiin abstraktion tasolla eteenpäin ja luokittelimme merirosvokorttien merirosvoja. Tein VaNen lapsikortteja vastaavat merirosvokortit meille käyttöön jaksoa varten. Kuvat kortteihin löytyivät hakusanalla "clip art pirate". Oppilaat saivat pöydälle väripaperin, joka esitti laivaa ja aina opettajan ohjeen mukaan laivaan laitettiin esimerkiksi ne merirosvot, joilla on huivi päässään.
 |
| Merirosvo-korteilla pelattiin Kaikki merirosvot laivaan-peliä, kaappari (vrt. käenmuna) ja VaNen pupupeliä. |
Leikimme myös Kaappari-leikkiä (vrt. käenmuna) tätäkin ensin oppilaiden ollessa merirosvoja ja seuraavaksi korteilla. Luokan eteen tuli aina 4-5 merirosvoa (oppilasta) kerrallaan ja yksi merirosvoista oli laivaan soluttautunut kaappari. Kysymys kuului siis: kuka ei kuulu joukkoon? Ja oppilaiden tuli perustella kuka ei kuulu joukkoon. Lähes tulkoon kuka tahansa aina ryhmästä olisi voinut olla kaappari, niin hyviä perusteluita löytyi. Sama leikki jatkui pöydissä merirosvokorteilla.
Merirosvokorteilla pelattiin myös VaNesta tuttua pupu-peliä, jossa liikuttiin opettajan väittämien mukaan eteenpäin, mikäli väite piti paikkansa oman merirosvon osalta.
........
Seuraavaksi tutkimme kirjan kuvassa olevaa aarrekarttaa ja juttelimme ylipäätään kartoista: Mistä suunnasta karttakuva on otettu? Millä värillä eri asiat on merkitty karttaan? Lisäksi huomiomme kiinnittyi kartan kulmassa olevaan ympyrään, josta lähti nuolia. Siitä lähtikin hyvä keskustelu kompasseista ja ilmansuunnista. Lähdimme yhdessä jumppaamaan ilmansuuntia: Kaikki seisoivat kädet ylhäältä kompassin viisarina eli pohjoisessa, sen jälkeen kurotettiin alas varpaisiin etelään, vasemmalta löytyi itä ja oikealta länsi. Väli-ilmansuunnatkin jumpattiin läpi ja lopuksi piirsimme yksinkertaisen kompassin vihkoon.
......
Kuvataiteen tunnilla oppilaat saivat piirtää oman merirosvokartan. Kartta tehtiin voimapaperille vahaliiduilla. Lopuksi harjoittelimme viivottimen käyttöä ja ruudutimme kartat niin, että saatoimme harjoitella opaskartan käyttöä.
3. koulupäivä
Tarinassa edettiin siihen vaiheeseen, että aarresaarelle päätettiin lähteä, oli edessä laivan lastaus ja miehistön kokoaminen.
Leikimme aamulla Laiva on lastattu-leikkiä koko luokan kesken. Lisäksi tutkimme taululle sijoitettuja sanalappuja, joihin oli kirjoitettu erilaisia aarresaarelle mukaan otettavia tarvikkeita. Samoin kuin aiemmin lastasimme merirosvoja laivaan, niin nyt lastattiin tietyt sanat laivaan ja mietittiin millä perusteella tietyt tavarat lastattiin mukaan. Sanan merkityksen lisäksi luokitteluja tehtiin alkukirjaimen, yhdyssanojen, tavujen määrän ym. mukaan.
Luokittelimme myös yhdessä mahdollisesti mukaan Aarresaarelle tarvittavia sanalappujen avulla. Luokitteluperusteena oli esimerkiksi alkukirjain, tavujen määrä, yhdyssanat ja ei-yhdyssanat jne. Opettajan valitsemissa luokitteluissa lajitteluperuste liittyi siis sanan rakenteeseen, eikä merkitykseen.
 |
Merkiksi jokaisesta kirjoitetusta sanasta oppilas teki naruun solmun. |
- Opettajan ohjaamalla pisteellä lastasimme laivaa tekemällä sanelua.
- Omatoimisella pisteellä pelattiin edellisenä päivänä pelattua pupu-peliä merirosvokorteilla. Nyt väitteet oli kopioitu lapuille ja ne olivat salaisuuspussissa, josta oppilaat vuorotellen nostivat väitteitä ja lukivat ne kaikille ääneen.
- Omatoimisella pisteellä jatkettiin laivan lastaamista keksimällä lisää tarvikkeita listaksi, jotka kirjoitettiin listaan. Jokainen lapsi sai pöydälle "köyden" eli vähän paksumman narun, johon sai tehdä solmun jokaisesta kirjoitetusta sanasta.
- Omatoimisella pisteellä oppilaat lukivat merirosvo-kirjojaan.
 |
Ruudukkoon sijoitettiin pelastusrengas, uimapatja, papukaijan pikkupaatti, soutuvene ja merirosvolaiva. Sen jälkeen alkoi vastustajan merirosvolaivaston upotus. |
 |
| Miten olenkaan selvinnyt yli 10 vuotta luokanopettajana ilman uima-allasta? Aivan täydellinen vesileikkeihin sisätiloissa! |
- Opettajan ohjaamalla pisteellä mitattiin vesipullojen tilavuutta ja tutustuttiin desilitraan. Olin varannut pisteelle eri kokoisia vesipulloja, joiden tilavuus mitattiin desilitran mitoilla ja tulos kirjattiin ylös. Pisteellä oppilaita ohjannut opettaja herätteli keskustelua siitä mikä pulloista mahdollisesti olisi suurin ja mikä pienin. Entä oliko oppilaan valitsema pullo suurempi kuin edellinen hänen mittaamansa pullo? Vai pienempi?
- Opettajan ohjaamalla pisteellä tutustuttiin senttimetriin, joka on valkoisen kuution sivun mittainen. Kappas senttimetri oli myös pikkurillin leveys! Näiden huomioiden jälkeen mitattiin värisauvojen avulla köysien (nyörin pätkiä) pituuksia. Aluksi lähdimme mittaamaan valkoisten kuutioiden avulla, mutta hyvin pian hoksasimme, että valkoisilla kuutioiden avulla mittaaminen on todella hidasta eikä kuutioita riitä pisimpien köysien mittaamiseen. Piti siis soveltaa ja nopeasti hoksasimme, että oranssit sauvat (10 cm) ovat kaikkein kätevimpiä laskemiseen.
- Omatoimisella pisteellä 0-10 lukualueen yhteen- ja vähennyslaskua kerrattiin Coloring squared-väritystehtävien avulla. Kuvasta yllättäen muodoistui merirosvokapteeni.
- Omatoimipisteellä harjoiteltiin havainnointitaitoa iSpy-tehtävämonisteen (https://www.papertraildesign.com/free-printable-i-spy-pirates-activity/) avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti