perjantai 6. lokakuuta 2023

Suuren suuri nauris (N-kirjain)

Jättiläismäinen nauris

 N-kirjainta lähdettiin opiskelemaan Aleksei Tolstoin 1800-luvulla muistiin kirjoittaman kansansadun Jättiläisnauris avulla. Sadusta löytyy useampia versioita. Oppilaiden lukuläksynä oli minulle entuudestaan tuttu versio, jossa naurista kiskomaan tulee aina yksi uusi hahmo. Tolstoin alkuperäisversiossa sen sijaan apuun tulee ensin yksi lehmä, sitten kaksi pulleaa porsasta, kolme mustaa kissaa ja niin edelleen. Luimme myös tämän alkuperäisversion oppilaiden kanssa. 


Tuttuun tapaan kuvasanaston sanoilla leikittiin. Sanoja tavutettiin laittamalla nappeja sanojen viereen yhtä monta kuin tavuja ja myöhemmin piirrettiin laatikkoon palloja tavujen verran. Pelatiin arvaa mitä sanaa ajattelen leikkiä kyllä/ei-vastauksilla. Pohdittiin alku- ja lopputavuja sekä äänteitä. Vaihdettiin mielessä sanojen paikkaa monisteella ja pohdittiin mikä sana nyt on vaikkapa puutarhan alla, jos puutarha ja mökkivaihtavat paikkaa. 



Suomen kielen tunneilla kirjoitimme jälleen tuttuun tapaan sanoja ja virkkeitä tietokoneella oppilaiden keksimistä N-sanoista. Toisella suomen kielen tunnilla, jolla aloittelevat lukijat olivat erityisopettajan luona, oppilaat kirjoittivat pareittain tietokoneella tarinat nauriin kiskomisesta alla olevan netistä löytyneet kuvasarjan avulla. Samalla tuli käsiteltyä tarinaan liittyviä traditioita: Miten tarina alkaa? Miten se usein päättyy?



Ympäristöopissa käsittelimme kasviksia ja luokittelimme niitä vihanneksiin, hedelmiin, juureksiin, marjoihin ja sipulikasveihin. Oppilaat saivat kasvikset kuvina ja ne piti sijoittaa oikeille paikoille isoisän puutarhaan asetettujen kylttien mukaan. Samalla tuli opittua uusia kasviksia, sillä retiisi ja purjo eivät olleet kaikille tuttuja tai ainakaan niiden nimiä ei muistettu. 
Kun oppilaat olivat luokitelleet kasvikset oikeille palstoille isoisän puutarhassa, saivat he kasvisten nimet listana ja seuraava tehtävä oli nimetä kasvikset. Nopeimmat nimesivät kaikki, hitaammat vain osan. 


Vihannesten osalta teimme myös pienimuotoista galluppia oman luokan kesken suosikkivihanneksistä. Oppilaat kiersivät kyselemässä toisiltaan mikä tutkimuksessa olleista vihanneksistä oli kenenkin suosikki ja värittivät vastaukset pylväsdiagrammeiksi. Luokkamme suosikki vihanneksia olivat porkkana ja kurkku! 


Matikkaa saatiin nauris-teemaan kombinatoriikan ja järjestyslukujen avulla. Ensin pohdimme missä järjestyksessä tarinassa hahmot olivat kiskomassa naurista irti maasta. Liimasimme pikku kuvina tuon järjestyksen naurismaalle ja keskustelimme siitä järjestyslukujen näkökulmasta:
- Kuka on jonossa ensimmäisenä? Kuka on jonossa kolmas?
- Kuinka mones kissa on jonossa?
- Entä jos jono kääntyykin nenä päinvastaiseen suuntaan? Kuka nyt on ensimmäinen? Entä viides?
- Jos kolmas ja viides vaihtavat paikkaa, kuinka monentena kissa on nyt?
- Jos isoäiti ja kissa vaihtavat paikkaa, kuinka mones kissa on nyt?
Samalla opittiin myös järjestysluvun merkintätapa ja numeroitiin ensimmäiseen jonoon hahmot 1., 2., 3. jne.
Seuraavaksi oppilaat saivat pohtia missä muissa järjestyksissä naurista voisi vetää irti maasta. Pikku kuvia liimaten jokainen keksi ainakin neljä erilaista järjestystä. Eräs oppilaistani kysyi kuinka monta oikeasti on mahdollista tehdä. Totesin, että kai niitä ainakin kolmekymmentä voi tehdä, oikeasti voi tehdä 720 (6x5x4x3x2x1). Siinä kohtaa alkoi sakset suihkimaan 😁 Hän taisi 17 erilaista järjestystä ehtiä liimaamaan. Aina välillä kävin katsomassa ja kommentoimassa sekä auttamassa huomaamaan, jos jokin järjestys oli kahdesti. 
Ekaluokkalaisten kanssa yleensä lähdetään VaNessa liikkeelle siitä, että on kolme hahmoa, joiden järjestystä vaihdellaan. En kuitenkaan halunnut lähteä karsimaan tarinassa olevien hahmojen määrää tähän tehtävään, joten lähdettiin liikkeelle tällaisella tehtävällä, jossa mahdollisuuksia on todella monta. Emme kuitenkaan olleet kiinnostuneita siitä, kuinka monta vaihtoehtoa voi löytää. Vaan ylipäätään erilaisista järjestyksistä, joita oppilaat keksivät. Huomasi kuitenkin, että tuo 17 vaihtoehdon oppilas hahmotti tehtävää hieman laajemmin kuin muut. Hän hoksasi, ettei kaikkia hahmoja tarvitse leikata erikseen, vaan kaksi jonoa voi leikata jostain kohtaa poikki ja laittaa jonon pätkät kahdella eri tavalla paperille. Sen jälkeen taas kaksi jonoa keskeltä poikki eri kohdasta kuin aiemmin ja ne molemminpäin jonoiksi. 


Kuviksessa teimme perinteisen juurestyön liiduilla ja pulloväreillä. Ensin piirrettiin liidulla multaraja, sen jälkeen juurekset maan alle ja vihreät härpäkkeet maan pinnalle. Työn maalaamisessa käytettiin pullovärejä.


Luontokoulussa perjantaina olimme suunnistuspuistossa, mutta pitkä kävelymatka puolitettiin molempiin suuntiin leikkitauolla. Sitä varten olin ottanut mukaan papunetin kuvatyökalulla askarrellut kasvis-kortit (A3-koossa, jotta lapaset kädessäkin kortin kuva näkyy). Korteilla leikittiin seuraavia leikkejä:
- Arvaa mitä kasvista ajattelen?
- Myrkkysieni
- Asiantuntijahippa
Ohjeet leikkeihin löytyvät ulkoluokka-leikkikorteista. 


Näin hujahti n-viikko vauhdilla. Ensi viikolla jatketaan vielä kasvisten parissa, sillä ohjelmassa on o niin kuin omena. 
Tämän viikon materiaalit löydät tästä kansiosta. Siellä on kaksi erilaista versiota lukuläksystä, sillä Tanjan luokka on jo opiskellut o-kirjaimen ja minun luokkani oppii sen vasta ensi viikolla. Eli kahdessa lukuläksyversiossa on eri tavut tussattu aloitteleville lukijoille. Muuten tekstit ovat identtiset.


Ei kommentteja: