Vietimme vappuviikon Budapestissä, matkan tarkoituksena oli syventyä 4. luokan matematiikan opetukseen Varga-Neményi-menetelmällä. Tämän vuoden olen oppilaideni kanssa käyttänyt Eszter Neményin 4. luokan matematiikan raakakäännöstä, joten materiaali on tullut tutuksi vuoden aikana. Viikon aikana vierailimme 4. luokkien matematiikan tunneilla, tunnin seuraamisen lisäksi oppitunnin jälkeen oli aina keskustelutuokio tunnin opettaneen opettajan kanssa. Iltapäivisin keskustelimme Eszterin kanssa matematiikan opettamisesta, 4. luokan sisällöistä sekä vertailimme Suomen ja Unkarin opetussuunnitelman eroja.
Budapestissä oli kesä! Koko viikon lämpöä oli 18-22 astetta ja kesävaatteissa sai liikkua. Muutamana päivänä oli pilvistä ja vähän satoikin, mutta pääsääntöisesti viikko oli lämmin ja aurinkoinen. Vappupäivänä unkarinsuomalaiset kokoontuivat Margit-saarelle istuttamaan tulevaisuuden kuusta ja piknikille. Me liityimme suomalaisten joukkoon viettämään, myös Eszter lähti kanssamme seuraamaan kuusen istuttamista.
Keskiviikkona vierailimme Markin tunnilla. Markin tunneilla olen vieraillut kolme kertaa ja seuraan joka kerta hänen tuntejaan suurta ihailua tuntien. Tällä kertaa aiheena oli jaollisuus. Tunti alkoi parilla taikatempulla, joista ensimmäisen jekun oppilaat olivat viime tunnilla selvittäneet ja minäkin keksin tempun jujun helposti. Seuraava taikatemppu imaisikin sekä oppilaat että minut mukaansa, eikä Mark paljastanut temppua..
Myös konetehtävään liittyvä keskustelu ja oppilaiden havainnot säännönmukaisuudesta pistivät minutkin luokan perällä laskemaan muistiinpanojeni reunaan useampia laskuja, kun jäin pohtimaan pitivätkö lasten huomiot paikkansa ihan jokaisessa tilanteessa ja kaikilla luvuilla..
Kaikin puolin siis aivan upea tunti, tällaisia kun osaisi itsekin pitää.. Pitänee perehtyä kesällä matikkataikatemppuihin 😀 Ilmoitin myös kumppanilleni, että kesällä vietämme parisuhteen laatuaikaa rakentaen tuollaisen hienon koneen minullekin 😉
Näillä näkymin saamme Markin Suomeen kouluttamaan sekä hän osallistuu myös 4. luokan oppimateriaalin työstämiseen.
Torstaina oli vuorossa Ágnes Konradin oppitunti. Ágnesin tunnillakin olen vieraillut aiemmin, erinomainen opettaja hänkin. Markin tunneilla on koko ajan actionia (mutta ei kiireen tuntua), Ágnesin tunnit ovat taas hyvin rauhallisia ja levollisia, siitä huolimatta oppitunneilla ehditään tehdä valtava määrä asioita.
Ágnesin luokka oli myös työskennellyt jaollisuuden parissa aiemmilla tunneilla, mutta nyt he siirtyivät uuteen aiheeseen, keskiarvoon. Tunnin aluksi oppilaat pelasivat peliä jaollisuuteen liittyvää peliä, jonka idea ei minulle ihan auennut. Pelin jälkeen oppilaat ottivat ryhmille jaetut tarjottimet esille ja jokainen oppilas otti kipon, jossa oli pähkinöitä. Jokaisessa ryhmässä oli kipoissa samat määrät pähkinöitä. Oppilaiden tehtävänä oli jakaa pähkinät reilusti kaikkien oppilaiden kesken. Hetken keskustelun jälkeen ryhmät saivat pähkinät jaettua. Kuten aina Unkarissa matikan tunneilla keskustellaan paljon, niin nytkin! Kaikki ryhmät saivat kertoa, kuinka olivat ratkaisseet tehtävän. Vain yksi ryhmistä oli tehnyt tehtävän kokeilemalla, muut ryhmät kertoivat laskeneensa kaikkien pähkinät yhteen ja jakaneensa saadun summan neljällä (eli laskeneet keskiarvon, vaikkei Ágnes tässä vaiheessa vielä termiä maininnut).
Seuraavaksi parit työskentelivät pullonkorkkien avulla. Ágnes kertoi tarinaa ja oppilaat toimivat ohjeen mukaan. "Bongor rakensi kolmena päivänä rakennuspalikoista tornin. Ensimmäisenä päivänä hän rakensi tornin 9 palikasta, toisena päivänä 11 palikasta ja kolmantena päivänä hän käytti 13 palikkaa. Olisiko Bongor voinut käyttää saman määrän palikoita ja rakentaa kolmena päivänä yhtä korkean tornin?" Tämän tehtävän melkein kaikki parit ratkaisivat kokeilemalla, koska vierekkäin rakennetuista torneista näki helposti mitä pitäisi tehdä. Tästäkin käytiin yhdessä keskustelua ja oppilaat saivat kertoa miten toimivat.
Tunti jatkui ja opettaja otti esille kassillisen kurkkupurkkeja. Jokainen pari sai oman kurkkupurkin ja oppilaat tutkivat kurkkupurkista löytyviä tietoja: 6-9 cm pitkiä kurkkuja, 360 g / 640 g. Miksi purkissa on kaksi painoa? Kuinka monta kurkkua yhdessä purkissa on? Onkohan kaikissa purkeissa ollut yhtä monta kurkkua? Miksi purkeissa voi olla eri määrä kurkkuja?
Eri määriä kurkkujahan purkeissa oli ollut, kurkkujen määrä oli vaihdellut seitsemästä kahteentoista. Kuinka paljon purkeissa on keskimäärin kurkkuja? Miten tämän voisi ratkaista? Oppilaat ottivat vihkot esille, kirjasivat taululla olevat kurkkumäärät ylös ja pohtivat miten tehtävän voisi ratkaista. Jälleen muutamat olivat lähteneet kokeilemaan ja siirtäneet eniten kurkkuja sisältävästä purkista kurkkuja niihin, joissa on vähiten. Osa oppilaista taas oli ratkaissut tehtävän laskemalla. Molemmat tavat ratkaista tehtävä hyväksyttiin. Tässä tehtävässä oltiin jo melko abstraktilla tasolla sillä itse kurkkuja ei ollut näkösällä, ainoastaan kurkkupurkit, joista etsittiin tiedot ja taululla olevat luvut. Siitä huolimatta tehtävä ratkesi helposti, ilmeisesti koska lapset pystyivät kuitenkin kuvittelemaan kurkut mielessään ja siirtelemään niitä purkista toiseen. |
| Huomaa alakuvassa poika opettajan kanssa ikkunan vieressä kuiskuttelemassa salaisuuksia oppilaan hoksattua tehtävän ratkaisun ennen muita. |
Vaikka oppilaat olivat tunnin aikana laskeneet keskiarvon useampaan kertaan ja eri oppilaat olivat sanallistaneet asian ainakin kymmenen kertaa oppitunnin aikana, eivät he arvosanojen kohdalla osanneet käyttää samaa strategiaa kuin pähkinöitä, pullonkorkkeja ja kurkkuja jakaessaan.
Aihe jäi kesken, sillä opettaja ei halunnut antaa oppilaille keskiarvon kaavaa valmiina vaan halusi oppilaiden itse oivaltavan miten ongelman voi ratkaista. Hedelmällistä keskustelua aihe herätti arvioinnista ja oikeudenmukaisuudesta, hyviä aiheita nekin keskustella. Keskiarvon käsite kuuluu meillä 5. luokan opetussuunnitelmaan ja näitä Ágnesin tunnin harjoitteita ajattelin ensi viikolla omien vitosteni kanssa kokeilla.
Kouluilla huomio kiinnittyy tietenkin moniin asioihin.. Eräässä luokassa oli oppilaiden 1.-2. luokilla rakentama tiedon linna. Linnan seinät oli jaettu tiiliin ja oppilaat olivat tienanneet hyvistä teoistaan ja koulumenestyksestään tarroja, jotka kukin olivat liimanneet omaan tiileensä.
Idea yhdessä rakennettavasta tiedon linnasta oli mielestäni mukana. Ideaa tosin pitää vielä vähän hauduttaa, sillä Suomessa emme voi laittaa oppilaiden nimiä tuolla tavalla näkyviin.. Mutta jollakin tavalla saatan tämän idean kyllä toteuttaa, kunhan taas pääsen työskentelemään pikkuoppilaiden kanssa.
Kun itsekin viime syksynä maalailin koulumme pihaan pihamaalauksia, kiinnittyi huomioni niihin myös täällä. Vaikka koulun pihat täällä ovat melko karuja asfaltti laikkuja, löytyi kivoja asfalttimaalauksia. Shakkiruudukkoa olen suunnitellutkin omalle koulullemme, tosin tekisin siitä aarin kokoisen, jolloin ruudut olisivat neliömetrin kokoisia.
Toinen huomion kiinnittänyt maalaus oli sokkelo. Pikkuoppilaat varmaankin leikkisivät sokkelossa muutenkin, mutta isompien kanssa sitä voisi käyttää ohjelmointiin ja täsmällisten ohjeiden antamiseen, jotta kaveri selviytyy sokkelosta (esim. silmät sidottuna). En tiedä miten Beebotit liikkuvat asfaltilla, mutta ehkäpä niitäkin voisi kokeilla?
Lisäksi koulun seinään oli maalattu suuri liitutaulu piirtämistä varten, sekin aika kiva 😀
Iltapäivät vietimme tosiaan Eszterin kanssa keskustellen 4. luokan matematiikan opetuksesta. Jokaiselle päivälle oli varattu teema, jota käsittelimme 2-4 tuntia kerrallaan. Paljon opin uutta ja muistiinpanoja kirjoitin näistä tuokioista kymmeniä sivuja. Kun lukuvuosi on päätöksessä oli helppo huomata mitä olen tehnyt "oikein" ja mitä olisi vielä pitänyt huolellisemmin työstää. Toisaalta selväksi kävi myös, mitä teen viimeisten kouluviikkojen aikana oppilaideni kanssa.
Vierailmme myös Elten opettajainkoulutuslaitoksella. Siellä Eszter halusi esitellä meille lastentarhanopettajaopiskelijoiden loogiset kokoelmat. Meillä loogiset kokoelmat ovat yleensä korttisarjoja, mutta näistä yksikään ei ollut perinteinen korttisarja... Ilmapalloista rakennettu kala-kokoelma oli hauska ja helposti toteutettava. Kaloja oli kolmea eri väriä, suomuilla ja ilman, iso ja pieni sekä kolmella eri täytteellä (kivillä, riisillä ja jauhoilla täytettyjä). Melkoista näpertämistä ovat vaatineet koirat, joista kuvasta puuttuu vielä kaikki vihreällä pannalla varustetut koirat. Jos eivät lapset innostu näistä loogisista kokoelmista niin eivät sitten mistään!
Vierailimme myös tulkkimme Annan kokona eräänä iltana ja hänen tyttärensä esitteli kouluvihkojaan sekä piirustuksiaan meille. Unkarissa oppilaat eivät opettele tekstaamaan vaan ekasta luokasta lähtien kirjoitetaan kaunoa. Vihkojen pitää olla siistejä ja sitä tämä vihko todellakin oli. Kaunokirjoitus oli virheetöntä ja tasaista. Jokaiselle aukeamalle oli kirjoitettu toiselle sivulle ja toiselle sivulle oli piirretty koko sivun kuva. Tällaisia tarinavihkoja kun minunkin oppilaani palauttaisivat, olisin onnesta soikeana! Kaunista vihkotyötä yritän sinnikkäästi oppilailleni opettaa, mutta vielä en ole päässyt tavoitteeseeni..
Töiden lisäksi viikkoon mahtui monenlaista muutakin.. Kahden koiran omistajana joudun tekemään arjessa kompromisseja treeniohjelman suhteen, koska koirien kanssa pitää päivittäin ulkoilla pari tuntia. Nyt sainkin viilettää täydet seitsemän päivää ilman koiria, mikä oli mukavaa vaihtelua (en ole silti koiristani luopumassa!). Margit-saarella on 5.5 km pitkä juoksurata, joka tuli kierrettyä viikon aikana aika monta kertaa. Lisäksi Alfred Hajosin uimastadion tuli tutuksi ja kävin siellä ulkoaltaassa kolmena aamuna nauttimassa treenistä ulkoaltaalla auringon paisteessa.. Tämän viikon jälkeen tuntuu vähän masentavalta palata Suomen räntäsateeseen, mutta kai se kesä meillekin joskus tulee?
Asuimme tällä kertaa keskeisellä paikalla Budan puolella jokea parlamenttitaloa vastapäätä, joten asunnoltamme pääsi helposti kiipeämään Matias-kirkolle ihailemaan maisemia. Muutamia kertoja siellä olimmekin ja nautimme kesäilloista.
Eszteriltä saimme lahjaksi Manifold-pelin, jonka ääressä tuli tovi jos toinenkin vietettyä. Pelissä on tarkoituksena taitella tehtäväkortteja siten, että 4x4 neliön toinen puoli on valkoinen ja toinen musta. Tämä on erinomainen ongelmanratkaisu peli! Jos saat jostain käsiisi Manifoldin, suosittelen ostamista. Käytetyt tehtäväkortit ovat kaikki tallessa, totesimme, että niitä voi käyttää oppilaiden kanssa siitä huolimatta, että taitokset näkyvät.. Peli sisältää eri tasoista 100 haastetta.
Pitkä viikko takana, paljon on opittu ja koettu. Nyt on aika pakata laukut ja alkaa valmistautua kotimatkaa varten. Onhan tässä jo omia karvakorvia ikävä ja sen verran on oppilailtakin tullut viestejä viikon aikana, että taitavat koulussa oppilaatkin odottaa omaa opea takaisin :) Eszterin sanoin "Tuntuu mukavalta kun on tarvittu."
1 kommentti:
Hieno reissu ja taas on paljon uutta kotiin tuotavaksi.
Lähetä kommentti