Mittaaminen ja mittayksiköt

Mittaamista tulisi harjoitella säännöllisesti ja olemme sitä vuoden aikana useamman kerran onneksi ehtineet tehdäkin. Nyt desimaalilukujen jaksoon sopi mittaaminen ja mittayksikköjen kertaaminen erinomaisesti, sillä juuri mittayksikkömuunnoksissahan desimaalilukujan tarvitaan.

Pituusmittoja ulkona

Aloitimme oppilaille tutuimmista eli pituuden mittayksiköistä. Kertasimme jo osaamamme mittayksiköt mittayksikkö-jumpalla käyttäen mittayksiköiden tukipisteitä. Sen jälkeen lähetin oppilaat etsimään lähiympäristöstä jotakin joka on 1 mm, 1 cm, 1 dm ja 1 m. Tämän jälkeen oppilaat arvioivat kymmenen metrin matkan, arvio merkittiin kartioilla ja sen jälkeen oppilaat tarkistivat mittaustuloksensa. 

Tämän jälkeen seurasi lyhyt opetustuokio jokaiselle ryhmälle. Kertasimme tutut mittayksiköt ja sen, että kymmenkertaistamalla saa aina uuden mittayksikön. Siispä, kun päästiin 1 metrin kymmenkertaistamiseen, keksivät oppilaat itse aika helposti, että heidän mittamaansa 10 m on uusi mittayksikkö, joka nyt sai nimekseen dekametri.

Ulkona käytetty tehtävämoniste

Seuraavaksi ryhmän tehtävänä oli pohtia kuinka korkeita alueelle merkityt puut ovat. Ovatko ne korkeampi kuin dekametri vai matalampia? Miten puun korkeuden voisi mitata? Koska puissa oli vähän alaoksia ja osa hyvin ohuita ei puun latvaan kiipeäminen tullut kysymykseen ja jokamiehenoikeudet olivat sen verran hyvin muistissa, ettei puuta voitu kaataakaan, piti keksiä jokin muu keino. Opastin oppilaille puun mittaamisen kepin avulla (Keppi asetetaan käsivarsi suorana eteen, toinen silmä kiinni ja liikutaan kohtaan jossa keppi ja puu näyttävät yhtä pitkille. "Kaadetaan" puu, kaveri menee seisomaan kohtaan, johon puu kaatuisi -> mitataan kaverin etäisyys puusta). 

Lopuksi pohdimme vielä, kuinka pitkä matka tulee, kun dekametrin kymmenkertaistaa.. No, ei muuta kuin mittapyörä käteen ja mittaamaan 10 dekametriä, jonka nimesimme hehtometriksi. Oppilaat tutkivat myös kuinka monta askelta he joutuvat hehtometrillä ottamaan.
Kilometristäkin keskustelimme, mutta sitä emme nyt mitanneet. Kilometri on tullut tutuksi metsäretkillä, jolloin olemme muuttaneet ulkoilureittien varressa olevien viittojen matkoja metreiksi.

Kaikkein innostavin tehtävä tänään tuntui olevan ajan ottaminen 100 metrin juoksusta. Usain Boltin 9.58 sekunnin maailman ennätystä ei lukuisista yrityksistä huolimatta rikottu :)

Luokassa viimeistelimme oppimamme kertaamalla opitut mittayksiköt. Teimme myös pieniä mittauksia koulussa ja taulukoimme mittaustulokset. Jokainen oppilas myös mittasi oman pituutensa ja pohti oman pituutensa eri mittayksiköissä. 1700 mm pitkä opettaja kuulostaa todella pitkältä, mutta  0,0017 km pitkä opettaja kovin pieneltä :)

Tilavuusmittoja luokassa ja metsässä

Luokassa tutkimme oppilaiden kanssa tilavuusmittoja. Litra ja desilitra olivat oppilaille jo ennestään tuttuja. Mutta nyt tutustuimme myös senttilitraan, millilitraan, dekalitraan ja hehtolitraan.
Oppilaat pääsivät läträämään vedellä tunnin aikana ihan kunnolla. Aluksi otimme millilitran mittaan vettä ja kaadoimme millilitran vettä kämmenelle. Onko se paljon vai vähän? Yksi vesipisara vai enemmän? Totesimme, että sateella pitäisi jonkin aikaa kalastella pisaroita, jotta saisi millilitran vettä, mutta ei kovin kauaa.
Harmi, ettei centtilitran mittoja ollut saatavilla.. Koska olimme vasta kerranneet pituusmittoja ja samalla tunnilla todenneet 10 dl = 1 l, arvasivat oppilaat, että seuraava tilavuusmitta tulee, kun 10 millilitrasta. Siispä mittasimme kahvimittaan 10 ml ja nimesimme sen senttilitraksi. Seuraava tehtävä oppilailla olikin tutkia kuinka monta senttilitraa mahtuu desilitraan. Tässä käytimme apuna 5 ml mittalusikoita, jolloin kaksi lusikallista oli yksi senttilitra.
Litroista tuli dekalitroja, joiden tukipisteenä käytimme 10 l ämpäriä. 100 litran saavikin meiltä koululta löytyy ja sen täytimme oppilaideni kanssa viime toukokuun helteillä, joten nyt emme lähteneet sitä täyttämään, mutta muistelimme tuota kokemusta. Hehtolitran totesimme olevan jo suurin piirtein lasten uima-altaan verran vettä. Kilolitra onkin jo niin suuri vesimäärä, etten itsekään sitä oikein hahmota.
Tunnin lopuksi oppilaat halusivat kokeilla kuinka monta millilitraa mahtuu litraan, olipa joku tehnyt mittauksia vielä kotonakin :) Toki nämä asiat selvisivät myös taulukoidessamme tilavuuksia, mutta pidän oppilaiden omaa kokemusta aina tärkeämpänä.

Tilavuusmittojen kanssa työskentely jatkui luontoliikuntapäivänä metsässä.

Ensimmäisessä tehtävässä oppilailla oli 4 dl ja 9 dl mitat (leikattu maitopurkeista sopivan kokoisiksi) ja rivi sankoja. Tehtävänä oli 4 dl ja 9 dl mittojen avulla mitata ämpäreihin 1 dl, 2 dl, 3 dl jne.. Ohjeet saatuaan oppilaat seisoivat hetken aikaa hölmistyneen näköisinä "mites tämä nyt muka onnistuu?" Mutta kysyttyäni kuinka paljon 9 dl mittaan jää vettä, jos kaadan siitä 4 dl mitan verran pois alkoivat aivot raksuttaa ja vettä alkoi ilmestyä sankoihin. Tehtävää teki samaan aikaan 3-4 oppilasta. (Tehtävä bongattu Lära in matematik ute 2-kirjasta.)

Toisessa tehtävässä oppilaat työskentelivät kahdessa 3-4 oppilaan ryhmässä. Maahan piirrettiin/rakennettiin kepeistä kolme sisäkkäistä ympyrää. Sisimmäiseen ympyrään kirjoitettiin dl, keskimmäiseen cl ja ulommaiseen ml. Sen jälkeen kertasimme mitä tilavuusmittojen lyhenteet tarkoittivat ja mikä mitta-astia on minkäkin kokoinen. Sen jälkeen jokainen ryhmän jäsen heitti kiven/kävyn maahan piirrettyyn maalitauluun ja laski tuloksen, esim. 1 dl, 2 cl ja 1 ml. Tulos taulukoitiin ja sen jälkeen ryhmä kävi hakemassa purosta vettä tuloksensa verran ja kaatoi litran mittaan. Kaksi ryhmää kilpaili tehtävässä tavoitteenaan saada ensimmäisenä litra täyteen. (Tehtävä bongattu Lära in matematik ute 2-kirjasta.)

Molemmat luontoliikuntapäivän mittaustehtävät toimivat mielestäni erinomaisesti ja oppilaat jaksoivat keskittyä niiden tekemiseen. Erityisesti jälkimmäinen tehtävä, jossa kisailtiin litrasta sai oppilailta kiitosta. Toki osaa innosti ensimmäisen tehtävän pähkäily ja tarve saada kaikki vesimäärät 1-10 dl muodostettua.

Kertausta luokassa ja pihalla

Työskentely jatkui luokassa taas seuraavalla viikolla. Kertasimme vielä tilavuusmitat, saimme luokkaan hehtolitran saavinkin. Tällä kertaa emme täyttäneet sitä vedellä, sillä sen teimme viime keväänä ja oppilaat hyvin muistivat kuinka monta ämpärillistä vettä saaviin mahtui. 

Tunnin aikana tuli puhuttua moneen kertaan läpi kuinka desilitra on litran kymmenesosa ja dekalitrasta sadasosa jne. Kuten arvata saattaa houkutti hehtolitran saavi oppilaita ja tunnin lopuksi he halusivatkin vielä saada konkreettisia kokemuksi hehtolitrasta... Siispä yksi jos toinen oppilas oli saavissa. Pienimpiä luokkamme oppilaita saaviin olisi mahtunut kaksi, siispä Jannen (nimi muutettu) tilavuus on noin puoli hehtolitraa :D

Koska neljäsluokkalaiset tarvitsevat myös kirjallisia tehtäviä ja haluan myös nähdä kirjallista tuotosta jokaiselta oppilaalta, työskentelimme tunnin lopuksi myös monisteen avulla ja teimme muunnostehtäviä oppikirjan monisteeseen.

Konkreettista tutustumista hehtolitraan :D

Koska matematiikan kokeeseen desimaaliluvuista oli sovittu laitettavaksi mittayksikkömuunnoksia, touhusimme niiden kanssa pihalla. Idea oli sama kuin luontoliikuntapäivänä, mutta renkaisiin oli kirjattu metri, desimetri, senttimetri ja millimetri. Pelasimme 3-4 oppilaan ryhmissä. Jokainen heitti kepin/kiven ja tulos laskettiin yhteen. Muutimme sen useampaan mittayksikköön ja sen jälkeen ryhmä piirsi katuliiduilla vastaavan pituisen janan asvaltille toisen joukkueen heittäessä.

Maalitauluun oli merkitty pelattavan pelin mittayksiköt.

Saman tunnin aikana ehdimme kerrata sekä pituuden että tilvauuden yksiköt. Eli pelasimme myös aiemmin luontoliikuntapäivän kohdalla esiteltyä peliä, jossa oppilaat täyttivät litran mittaa vedellä heittojensa mukaisesti. Opella ja avustajalla, jotka olivat pelinjohtajia oli valkotaulu, jolle kirjattiin aina heittotulos eri mittayksiköissä. Tunti sisälsi paljon puhetta ja koskapa asia kokeessa osattiin niin kyllä se myös opittiin :)

Oppilaiden janoja 1 m + 1,11 m + 1,11 m = 3,22 m

Vielä olisi tarkoitus ehtiä harjoitella massan mittayksiköitä tämän kevään aikana. Saa nähdä miten aika riittää. Mittaustehtävät ovat aina toiminnallisia ja oppilaat motivoituvat niistä helposti. Nyt kun mittaamiseen oli lisäksi liitetty peli, nosti se entisestään useiden oppilaiden motivaatiota. Eikä mikään voita kevään aurinkoisina päivinä ulkona pidettyjä oppitunteja :)