Olympia-teema jatkuu.. osa 2

Vaikka olympialaiset Riossa ovatkin jo loppuneet, on teema jatkunut luokassamme. Tosin ensi viikolla Riossa kisataan taas, kun paralympialaiset alkavat. Suvaitsevaisuuden tiimoilta täytynee kurkistaa oppilaiden kanssa myös paralympialaisten maailmaan. 

Suomen kielen tunneilla olemme harjoitelleet Daily5-menetelmän mukaisia työskentelytapoja. Itsenäistä lukemista, oma toimista kirjoittamista kirjoituskalenterin aiheiden avulla sekä opettajan johdolla erilaisissa pienryhmissä milloin minkäkin asian opiskelua. Koska puolet luokan oppilaista ovat uusia ja heille tällainen työskentelytapa ei ole tuttu, olen antanut rauhassa aikaa työskentelytapoihin tutustumiseen, ilman turhaa painetta "tuottamisesta".

Kirjoituskalenteriin on listattu 15 aihetta, joista oppilas voi valita mielensä
mukaan sopivan aiheen. Kuten vihkosta huomaa, kesän jälkeen oppilaat
mielellään aloittivat tehtävillä, joissa kirjoitettiin sanalistoja ennen siirtymistä
kokonaisia lauseita vaativiin teksteihin.

Aloitimme oppilaiden kanssa myös oman tietotekstin kirjoittamisen valmistelun. Kiekumme (eli kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja), joka on suomen kielen tunneilla parinani, työskenteli pienryhmän kanssa työstäen oppilaiden kanssa käsitekartan olympialaisista pienen tietotekstin perusteella sekä kirjaten oppilaiden kanssa vihkoihin lyhyet ja selkeät ohjeet siitä, miten käsitekartta tulee laatia.

Tietotekstin tuottamisen valmistelu jatkui minun kanssani pienryhmätyöskentelynä, kun luimme lyhyen tekstin triathlonista. Ensimmäisellä lukukierroksella oppilaat alleviivasivat tekstistä sellaiset sanat, joiden merkitystä eivät tiedät. Tarkoituksella lisäsin tekstiin esimerkiksi uintivarusteisiin liittyviä sanoja kuten pullarit ja lättärit, jotta jokaisella tuli jotain alleviivatuksi. Keskustelimme yhdessä sanojen merkityksestä ja vaikka kukaan ryhmästä ei tiennyt mikä on pullari, haimme tekstistä vinkkejä siitä, mihin sana liittyy.

Seuraavaksi pienryhmän jäsenet kertoivat toisiaan täydentäen mitä tietävät triathlonista tekstin luettuaan. Apukysymyksillä saimme hyvin tiivistettyä tekstin sisällön.

Viimeisenä tehtävänä oppilailla oli lukea kukin tekstin kappale huolellisesti ja keksiä kappaleelle sopiva yhden sanan mittainen väliotsikko, joka tiivistää sen mistä kappaleessa kerrotaan.

Kun kaikki ryhmät olivat työstäneet triathlon tekstin, teimme vielä koko luokan voimin tekstistä taululle käsitekartan. Kun olimme ohjatusti pyörittäneet käsitekarttaa kahteen kertaan, oli oppilaiden helppo lähteä tekemään omaa käsitekarttaansa valitsemastaan urheilulajista. Välttääkseni copy-pasten käyttämisen oppilaat kirjasivat käsitekarttoihin ensin kaiken jo lajista tietämänsä, sen jälkeen iPadeilla he etsivät netistä lisätietoa aiheesta. Varsinainen teksti kirjoitetaan läppäreillä käsitekartan pohjalta, joten lauseet teksteissä toivottavasti ovat oppilaiden itsensä tuottamia.

Ennen kirjoittamaan ryhtymistä oppilaat vielä kertoivat parilleen käsitekartan avulla valitsemastaan urheilulajista. Lisäksi kävimme yhdessä läpi kieku-opettajan valmistamia esimerkkilauseita ja pohdimme voisiko kyseinen lause olla tietotekstissä.

Kirjoittamiseen olemme varanneet aikaa 3-4 tuntia. Ensimmäisen kaksoistunnin aikana teimme hyvää työtä ja tekstit saatiin erittäin hyvälle mallille. Huomenna on vertaispalautteen aika ja ohjaamme oppilaat kommentoimaan toistensa tekstejä.

Matikassakin on olympia-aihe ollut läsnä. Aloitimme tutkimalla netistä löytyneitä kuvia olympialaisten avajaisista. Vanhoista kuvista oli helppo laskea kuinka monta henkilöä joukkueisiin kuului, koska urheilijat marssivat tasaisissa riveissä. Uudemmista kuvista laskeminen osoittautuikin oppilaiden kanssa vaikeaksi. Kuvista virisi hyvää keskustelua ja samalla tuli kerrattua monikertoja.

Mittaamista kertasimme heti vuoden aluksi. Oppilaat aloittivat mittaamalla itseään ja samalla kerraten englannin sanastoa. Metric Me - moniste löytyi netistä. Ennen mittaamista kertasimme oppilaiden kanssa mittayksiköt mittayksikkö jumpalla ja pohdimme mitä mittayksikköä esimerkiksi hiusten pituuden mittaamisessa tulisi käyttää. Koska sekä sentit että millit tuntuivat sopivilta, harjoittelimme yksikkömuunnoksia eli oppilaat merkitsivät mittaustulokset sekä senttimetreinä että millimetreinä. 

Mittaaminen oli hauskaa parityötä, josta kukaan ei selvinnyt ilman kaverin apua, sillä onhan oman silmän mittaaminen silmäkulmasta silmäkulmaan kovin vaikeaa yksin.

Mittaamista jatkoimme ulkona pidemmillä matkoilla. Tutkimme pituushypyn maailman ennätyksiä sekä Suomen ennätyksiä. Kun olimme saaneet selville kuinka monta senttiä on kymmenen metriä, mittasivat ja piirsivät oppilaat pareittain asvaltille liiduilla 10 m janan. Toiseen päähän merkittiin 0 ja toiseen päähän 1000. 

Mittanauhat laitettiin seuraavaksi sivuun ja oppilaat arvioivat ME- ja SE tulokset omalle janalleen. Arvioinnin jälkeen oppilaat mittasivat tulosten tarkat paikat. Ilo oli huomata, että vanetettujen oppilaiden arviot olivat yllättävän tarkkoja. Tämä lienee seurausta aktiiviselle lukujonotaitojen harjoittelulle sekä mittaamiselle.

Luokassa oppilaat piirsivät vihkoihinsa 0-1000 lukusuorat ja arvioivat samat luvut vielä tuolle pienelle luokkaan merkitylle lukusuoralle. 

Ympyrät ja pallot liittyvät myös olennaisesti olympia-teemaan, joten työskentelimme myös niiden parissa tämän jakson aikana. Aloitimme siten, että teimme kaksi harjoitusta salaisuuspussien kanssa. Ensin oppilaat pitivät silmiään kiinni ja minä tiputin laatikkoon jonkin salaisuuspussin esineistä. Oppilaiden tehtävänä oli kertoa, oliko esine pallo vai ei. Ja tietenkin myös perustella vastauksensa.

Toisessa tehtävässä oppilaat laittoivat kätensä salaisuuspussiin ja etsivät käteensä jotakin pallon muotoista ja kertoivat mistä he tietävät, että esine on pallo. Etsimme myös esineitä, jotka eivät ole palloja. Kuvaileminen oli vielä 4.-5. luokkalaisillekin vaikeaa. Palloja samoin kuin teippirullia kuvattiin molempia sanoilla pyöreä ja silti toinen oli pallo ja toinen ei. Lopulta oppilaat saivat määriteltyä, että pallon pitää olla "pyöreä joka suuntaan".

Palloja ja ympyröitä tutkittuamme oppilaat piirsivät pareittain keppiä, narua ja liitua apuna käyttäen koulun pihalle ympyröitä. Mittanauhojen avulla mittasimme myös ympyröiden säteitä ja halkaisijoita. Säteisiin, halkaisijoihin ja jänteisiin tutustumista jatkettiin myöhemmin 5. luokkalaisten kanssa matematiikan kirjan avulla.

Harjoiteltuaan muutaman ympyrän avulla piirtämistä, oppilaat piirsivät
koulun pihalle olympiarenkaat.

Luokassa oppilaat lukivat tekstin olympiarenkaista ja niiden symboliikasta. Luettuaan tekstin oppilaat tutkivat eri maiden lippuja ja kartastoa hyödyntäen he sijoittelivat oikeat liput oikeaan maanosaan.

Harpin käyttöä harjoiteltiin vielä luokassa ja vihkoihin syntyi olympiarenkaita. Samalla saimme vielä tilaisuuden tutkia yhdenmuotoisuutta kopioimalla tekemäni harjoitusvihkosen olympiarenkaat erilaisiin ruudukkoihin.

Harppiharjoitukset jatkuivat vielä kuvistunnillakin. Tarkka harpin käyttö sai hikipisarat monen otsalle, mutta myöskin onnistumisen elämyksiä monelle, kun jaksoivat sitkeästi yrittää vielä uudelleen.

Kuviksessa työstimme myös urheilu-aihetta. Tutkimme ensin Riossa käytettyjä eri urheilulajeja esittäviä piktogrammeja. Netistä löytyneen haaraniiteillä koottavan ihmisfiguurin avulla oppilaat laittoivat oman "ukkelinsa" harrastamaan valisemaansa urheilulajia. Sinitarralla mustalle paperille kiinnitetty hahmo maalattiin spray-maalilla  ja töihin piirrettiin itse valittujen maiden lippuja. Spray-maalin käyttö oli oppilaille uutta ja jännää. Työ tuntui kaikin puolin mieluisalta. Ihmisfiguurit säästettiin myöhempää käyttöä varten, josko tutkisimme kuvistunneilla ihmisvartaloa ja harjoittelisimme sen piirtämistä myöhemmin.

Saimmepa vielä kouluun vieraankin suoraan Riosta, sillä telinevoimistelija Oskar Kirmes vieraili koulullamme kertomassa Rion kuulumisia ja kannustamassa oppilaita liikkumaan. 

Open piti tietenkin päästä fanikuvaan :D

Että tällaista meillä on touhuttu nyt reilun viikon ajan..