5.-6. luokka: Metsä

Syksyn ensimmäisenä isompana teemana yhdysluokassamme oli metsä.

Jakson tavoitteet:

Ympäristöoppi

• Oppilas tekee valmiiksi keväällä aloittamansa digikasvion.
• Oppilas tunnistaa lähiympäristön kasveja.
• Oppilas harjoittelee kasvilajien määrittämistä kasvikirjan avulla.
• Oppilas tuntee ja erottaa luonnossa eri metsä- ja suotyypit.
• Oppilas tutustuu metsäteollisuuteen ja metsien suojeluun.

Suomen kieli

• Oppilaan sanavarasto laajenee ja hän harjoittelee metsään liittyvien adjektiivien käyttöä.
• Oppilas osaa kuvailla tarkasti metsää ja sen kasveja..
• Oppilas harjoittelee luetun ymmärtämistä tietotekstistä (ympäristöopin oppikirja).
• Oppilas laatii lukemansa pohjalta käsitekartan.
• Oppilas tutustuu tietoteksteihin ja harjoittelee tiivistelmien laatimista.

Työskentely

• Oppilas harjoittelee työskentelyä itsenäisesti sekä ryhmässä.
• Oppilas ottaa vastuuta omasta työskentelystään ja huolehtii, että annetut tehtävät tulee tehtyä aikataulun mukaisesti.
• Oppilas harjoittelee siistiä ja kaunista vihkotyötä.

Aloitimme jakson parissa työskentelyn tekemällä parin tunnin metsäretken Espoon keskuspuistoon. Lyhyen metsäretken aikana pysähdyimme muutamiin paikkoihin ja katselimme metsässä ylös, alas ja ympärillemme. Oppilaat ottivat kuvia näistä paikoista, joihin yhdessä pysähdyimme tutkimaan miltä metsä näyttää. Samalla nimesimme yhdessä metsästä löytyviä kasveja, joita oppilaat myös kuvasivat kasvioita varten. 

Kuiva kangasmetsä

Vielä emme puhuneet metsätyypeistä, vaikka keskustelussa kysymyksillä nostinkin esiin juuri metsätyypin keskeisimpiä piirteitä. Samalla pohdimme syitä kyseisen metsän kasvistolle. 

Kostea kangasmetsä

Seuraavana päivänä palasimme luokassa edellisen päivän kokemuksiin metsässä otettujen valokuvien avulla. Vihkoon piirsimme metsäretkellä löytämämme metsätyypit (kostea kangas, kuiva kangas ja lehto) sekä nimesimme metsätyypit. Samalla tuli kerrattua miksi kukin kasvi kasvoi juuri siinä metsässä.

Vuosia sitten tekemäni puunäytteet löytyivät kaappien uumenista tutkittaviksi.

Tutustuimme tarkemmin puihin. Toin luokkaan puunäytteitä ja pohdimme yhdessä onko esimerkiksi lehti- ja havupuiden rungoissa eroja. Lisäksi tutkimme puiden poikkileikkauksia ja vuosirenkaita. Samalla huomasimme, ettei puu kasva joka puolelta tasaisesti...

Tutkimme myös puiden lehtiä, joita oppilaat olivat tuoneet luokkaan. Tunnin päätteeksi määrittelimme vihkoon termit puu, taimi ja metsä. 

Kenkälaatikollinen kuusikiekkoja on opettanut jo useamman
oppilasryhmän laskemaan puun vuosirenkaita.

Kuvaamataidon tunnilla puun vuosirenkaat toimivat aasin siltana uuteen työhön, vaikka olimmekin huomanneet, etteivät puunvuosirenkaat ole täysin pyöreitä. Oppilaat harjoittelivat harpin käyttöä piirtämällä A4-paperin täyteen kaaria.

Harpin käytön harjoittelua, lämpimiä ja kylmiä värejä ja puiden lehtiä.

Kun paperi oli täynnä kaaria, sommitteli oppilas luokkaan tuomiaan lehtiä mallina käyttäen lehtiä kaarien päälle. Kertasimme lämpimät ja kylmät värit. Oppilas sai itse valita lehtien ja taustan suhteen, kumman hän värittää kylmillä ja kumman lämpimillä väreillä. Töiden valmistuttua tutkimme yhdessä töitä ja sitä pitääkö paikkansa, että lämpimät värit nousevat, lähestyvät ja laajentuvat ja kylmät värit laskevat, pakenevat ja supistuvat.

Tämä kuvistyö oli todella aikaa vievä, mutta harpin käytön harjoittelu oli motivoivaa.
Lisäksi tässä työssä onnistui moni sellainen oppilas, joka ei yleensä ole kuvaamataidossa
mukavuusalueellaan. Ylläoleva kuva ei ole opettajan mallityö, vaan juuri sellaisen oppilaan
tekemä, joka ei yleensä erityisesti piirtämiestä välitä.

Seuraavana päivänä keskityimme varpuihin. Olin tuonut luokkaan puolukan, mustikan ja kanervan varpuja. Tutkimme varpujen rakennetta ja huomasimme niissä olevan puuvarsi. Tutkimme myös varpujen lehtiä ja muistelimme missä metsätyypissä kukin varpu kasvoi. Samalla löytyi syy kunkin varvun lehdille.

Tunnin päätteeksi oppilaat lukivat oppikirjasta kappaleen varvuista ja ruohovartisista kasveista ja tekivät aiheeseen liittyvän ristikon. Ristikon tein netissä crossword maker-sivustolla.

Ekosysteemi pelin ostin kesällä Rovaniemeltä Metsähallituksen
Pilke-tiedekeskuksesta. Peli on opetuskäyttöön ihan toimiva.

Ekosysteemiin tutustuessamme jaoin oppilaille jokaiselle yhden Metsän ekosysteemi tietopelin pelikortin. Oppilaiden piti etsiä itselleen pari tai ryhmä, jonka kanssa he kuuluvat yhteen. Oppilaiden löydettyä ryhmänsä kertoivat oppilaat luokitteluperusteen, jolla olivat tuon parin löytäneet. Pohdimme luokitteluja, kuuluvatko jotkin ryhmät samaan porukkaan?  Kuuluuko liito-orava lentävien ryhmään vai nisäkäs-ryhmään? Saimme aikaan hyvää keskustelua. Lopuksi pyysin oppilaita jakaantumaan vain kahteen eri ryhmään, hetken pohdittuaan oppilaat keksivät eloton - elollinen luokittelun, josta pääsimmekin sen jälkeen tutkimaan ekosysteemiä.

Keskustelimme erilaisten elollisten ja elottomien asioiden merkityksestä luonnossa. Samalla piirsimme vihkokuvaa keskustelusta. Opetus tapahtui ulkona. Istuskelimme auringon paisteessa koulun vieressä parcour-kentällä, "tauluna" toimi voimapaperin palanen, jonka kääntöpuolelle oli luokassa pelattu matikkapeliä. Ulkona oppiminen sujui niin hyvin, että seuraavana päivänä opiskelimme yhteyttämistä samalla tyylillä ulkona.

Ekosysteemitunnin lopuksi etsimme matoja ja rakensimme matokompostin löytämiemme ohjeiden mukaan tutkiaksemme hajottajien työtä. Matoja on ruokittu pienillä omenanpalasilla aktiivisesti.

Teemaan kuuluivat myös suot ja niitä lähdimme opiskelemaan metsään. Edellisellä viikolla tuli Opetushallituksesta yhteydenotto, Kanadan yleisradio CBC oli tulossa Suomeen tekemään juttua Liikkuvasta Koulusta ja ulkona oppimisesta, joten heidät lähetettiin mukaan meidän retkellemme. Retkeilimme siis kuvausryhmän kanssa. Sen verran tottuneita retkeilijöitä oppilaani jo ovat, että 6 km matka taittui ilman turhia kitinöitä. Lähtiessä oppilaat kysyivät "Emmehän tee tänään sitä 8 km lenkkiä?" Kun kerroin, että tänään tulee vain 6 km, totesivat oppilaat ettei se ole juuri mitään :)

Metsäretken aikana oli sopivin välimatkoin lyhyitä oppimistuokioita. Ensimmäinen oppimistuokio käsitteli sammalia ja jäkäliä. Kyselin oppilaiden ennakkotietoja sammalista ja jäkälistä. Oppikirjan monisteisiin kuului sammal- ja jäkälälajien tunnistuskortti, jonka avulla oppilaat tutkivat matkan aikana löytämiään sammalia ja jäläliä. Keräsimme munakartonkiin yksittäiset näytteet löytämistämme erilaisista sammalista ja jäkälistä. Sammalien ja jäkälien kerääminenhän ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, mutta olen ymmärtänyt, että pedagogiseen käyttöön kohtuullisen määrän kerääminen on ok ja tällä oletuksella toimimme.

Kun pääsimme ennakkoon valitsemani suon laidalle oli seuraavan opetustuokion aika. Tunnistimme yhdessä kaikki matkan varrelta löytyneet eri sammalet ja jäkälät, sen jälkeen kerroin oppilaille kuinka suo muodostuu. Opetustuokiota varten valittu suo olikin tästä hyvä esimerkki, koska kyseessä oli lampi, jonka toisessa päässä rahkasammalet olivat alkaneet vallata tilaa vesikasveilta eli juuri samanalainen paikka, jollaisen oppilaat löytäisivät myöhemmin oppikirjansa sivuilta.

Suon laidalla oppilaat pääsivät tutkimustehtävän pariin. Huomasimme, että rahkasammal on todella märkää ja se oppilas, joka rahkasammalille oli jo ehtinyt astua, olikin jo kastellut sukkansa. Kuinka märkää rahkasammal oikein on?

Pareittain oppilaat täyttivät 1 dl mitan rahkasammalella ja ottivat mitasta vähän kerrallaan sammalta pois puristaen samalla kaiken veden sammalesta takaisin mitta-astiaan. 

Oppilaiden tulokset siitä kuinka paljon 1 dl rahkasammalta sisälsi vettä vaihtelivat ryhmien välillä 50-70 ml eli desilitrassa rahkasammalta oli yhtä paljon vettä kuin itse sammalta. Tosin kuten muutaman oppilaat totesivat, sammalta ei saanut puristettua ihan kuivaksi vaan vettä oli kasvissa edelleen. 

Pienenä kertauksena viime kevään vetomitoista ja mittayksikkö muunnoksista, kyselin oppilailta kuinka paljon vettä tulisi litrasta rahkasammalta, jos desistä tulee 70 ml. Hyvin muistivat, että desilitrasta kymmenkertaistuessa tulee litra ja 70 ml kymmenkertaisena on 700 ml eli 7 dl.

Evästauko on tietenkin tärkein osa retkeä ja seuraavaksi olikin sen vuoro. Tulipaikalla nuotiolla sai paistaa makkaraa ja syödä eväitä. Samalla oppilailla oli aikaa vain olla keskenään, mikä mielestäni on metsäretkillä myös tärkeää. Kävellessämme yritän aina hakeutua eri oppilaiden kanssa kävelemään, koska metsässä tulee jutusteltua oppilaiden kanssa ihan eri tavalla kuin koulussa oppitunneilla. Itse ajattelen, että metsäretket ovat sosiaalisen kasvun paikkoja parhaimmillaan. Olemme yhdessä, toiminta on osittain ohjattua ja osittain vapaamuotoista. Metsäretkillä porukasta huokuu se me-henki erilailla kuin koulussa.

Evästauon jälkeen pelasimme pareittain lajintunnistus peliä. Pelilaudalla oli kuvia kasveista, joihin olimme syksyn aikana tutustuneet. Aluksi oppilaat laittoivat vuorotellen alustalle kävyn kasvin päälle sitä mukaa, kun nimesivät kasveja. Kun kaikki kasvit oli peitetty, alkoi peli. Matikkapelin ideana oli tyhjentää pelilauta kävyistä. Kun kaksi käpyä oli vierekkäin, sai toisen yli hypätä ja yli hypätty otettiin pois laudalta. Pelilautoja oli kolmea eri tasoa.

Kisailimme lajitunnistuksessa myös joukkueittain. Pelasimme myrkkysieni-peliä. Alustalla oli lähiympäristöstä löytyneiden puiden lehtiä sekä muita kasveja. Toinen joukkue katseli muualle, kun vastajoukkue valitsi "myrkkysienen". Sen jälkeen ryhmä nimesi alustalta kasveja yksi kerrallaan. Nimetä sai niin pitkään kuin halusi, jokaisesta nimetystä kasvista joukkue sai pisteen... mutta jos joukkue osui "myrkkysieneen", se menetti kaikki pisteensä. Perusleikki, mutta sopi tähänkin tilanteeseen erinomaisesti ja lajit tuli leikissä tunnistettua useita kertoja.

Paluumatkalla pysähdyimme vielä tekemään suomenkielen tehtävää ja harjoittelimme adjektiivejä. Minulla oli mukanani lappuja, joissa oli 1-3 adjektiivia. Oppilaiden piti etsiä luonnosta jotain, johon kaikki lapussa olevat adjektiivit sopivat. Tehtävä oli 5.-6. luokkalaisille melko helppo, vaikka lapussa oli kolmekin adjektiivia. Erinomaista treeniä suomenkielen oppijoille joka tapauksessa ja kaikki oppilaat tekivät tätä tehtävää huomattavasti innokkaammin kuin olin etukäteen olettanut.

Kasveihin liittyviä adjektiivejä olemme syksyn aikan työstäneet paljon, sillä jakson aikana viimeisteltiin keväällä aloitettu kasvio. Vaatimuksenani kasviossa oli kasvin nimen, löytöpaikan ja päivämäärän lisäksi, että jokaista kasvia piti kuvailla muutamalla lauseella.

Kasvion keräsimme Seesaw-sovelluksen avulla. Kasvion keräämisestämme oli muuten juttu Helsingin sanomissa keväällä.

Metsän eläimiin ja kasveihin liittyvää sanastoa tuli kerrattua myös hyvin käsitellessämme tarinaa "Eläimet tienteossa". Luin oppilaille tarinan ääneen, kuuntelemisen aikana oppilaat kirjasivat vihkoihinsa kaikki eläimet ja kasvit, jotka tarinassa esiintyivät. Sen jälkeen oppilaiden piti koota tarina, joka oli leikattu palasiksi. Kun oppilailla oli kokonainen tarina edessään, oppilaat lukivat tarinan ja alleviivasivat sieltä kaikki eläimet ja kasvit täydentäen vihkossa jo kuuntelun perusteella olevaa listaa. Yhdessä kävimme vielä läpi kaikki eläimet ja kasvit sekä tarkistimme eläin- ja kasvikirjoista ne lajit, joita oppilaat eivät tunteneet. Tässä tehtävässä nousi hyviä keskusteluja sanastosta. Esimerkiksi hongan oppilaat tiesivät puuksi asiayhteyksien avulla, mutta eivät tienneet mikä puu on kyseessä. Sama tarina luettiin seuraavalla tunnilla vielä ääneen koulukummeinamme toimiville eskareille ja satuhetken päätteeksi jokainen kummipari piirsi kuvan tarinasta.

Käsitekartta käsitellyistä aiheista

Suomenkielen tunneilla tutustumme jakson aikana asiateksteihin ja erityisesti tiivistelmiin. Oppilaat harjoittelevat keskeisten asioiden poimista kirjan kappaleista täydentämällä käsitekarttaa metsästä. Jokaisen oppilaan tehtävänä oli jakson aikana lue oppikirjasta vastaava alue. Kaikkia kirjan kappaleiden aiheita käsiteltiin koulussa yhdessä ja ohjasin oppilaita lukemaan kotona vastaavan kappaleen. Koulussa opitun ja kotona luetun pohjalta, oppilaat täydensivät käsitekarttaa.

Suomenkielen tunnilla harjoittelimme keskeisten asioiden poimimista ja tiivistämistä Ahma-tekstin avulla. Poimimme jokaisesta kappaleesta keskeisimmät asiat yhteiseen käsitekarttaan yksittäisillä sanoilla. Sen jälkeen oppilaat kirjoittivat käsitekartan pohjalta lyhyen tiivistelmän ahmasta omin sanoin.

Muutamista aiheista teimme yhdessä tiivistelmiä yltin tuntien yhteydessä, eli aihetta käsiteltyämme pohdimme yhdessä miten asian kirjoittaisi lyhyeksi tekstiksi. Muotoilimme tekstin yhdessä tunnin lopuksi ja minä kirjoitin sen oppilaiden ohjeiden mukaan taululle, jokainen oppilas tietenkin myös omaan vihkoonsa. 

Pidän tekstin tuottamista erityisen tärkeänä ja minulla on oppilaita, jotka ovat oppineet ranskalaiset viivat vähän liiankin hyvin.. siksi teemme vihkotekstejä paljon yhdessä.

Jakson arvioitavina tiivistelminä toimi tässä jaksossa kaksi tekstiä. Ensimmäinen käsitteli metsänhoitoa. Aiheeseen liittyvää sanastoa käsiteltiin ensin yhdessä yhdellä tunnilla kieli-ja kulttuuriryhmien opettajan kanssa (itse olin poissa) ja seuraavalla tunnilla oppilaiden tuli tiivistää oppikirjan kappaleen tärkeimmät asiat metsänhoito-tekstiksi. Apuna oppilailla oli kuva metsänhoidon vaiheista.

Toinen arvioitava teksti metsien suojelusta tuotettiin siten, että oppilaat jaettiin 4 hengen ryhmiin. Ryhmän jäsenet saivat numerot 1-4 ja kaikki ykköset, kakkoset, kolmoset ja neloset kerääntyivät omiin ryhmiinsä tutkimaan heille annettua aihetta. Aiheet olivat luonnonsuojelun tavoitteet, luonnontilainen metsä, uhanalaisuus ja neljäs ryhmä tutki metsän suojelusta kirjoitettuja tekstejä puuinfon ja greenpeacen sivuilta (tässä on ajan riittäessä hedelmällinen teksti pari, josta keskustella mitä eroa näiden kahden tahon samasta aiheesta kirjoittamissa teksteissä on). Ryhmät laativat lyhyet muistiinpanot omista aiheistaan ja palasivat omaan ryhmäänsä jakamaan oppimansa muille. Ohjasin oppilaita tekemään muistiinpanoja käsitekartan muotoon muiden kertomasta.

Seuraavalla tunnilla oppilaat kirjoittivat metsien suojelusta tekstin. Oppikirjaa ei saanut tekstiä kirjoittaessa avata, vaan oppilaat kirjoittivat sen pohjalta mitä muistivat ja mitä olivat muistiinpanoihinsa kirjanneet. Taululla oli apukysymykset ohjaamassa, miten tekstin voi rakentaa. 

Jakso päättyi yhteiseen metsäretkeen metsähallituksen ja luontokoulu Naakan kanssa. Retken teemana oli metsän ennallistaminen. Kyseessä oli Nuuksion kansallispuistossa oleva korpi, joka oli joitakin vuosikymmeniä sitten ojitettu ja siihen oli istutettu metsää. Istutettu metsä ei kuitenkaan ollut menestynyt alueella. Nyt tavoitteena on palauttaa alue jälleen korveksi. 

                         

                         

Sitä varten kaadoimme ojanvarresta kuusia, jotka karsittiin oksista. Seuraavaksi puut sahattiin n. 1.5 m pituisiksi paaluiksi, jotka nuijittiin lekalla ojaan padoksi. Lopuksi pato täytettiin maa-aineksella ja karsituilla kuusen oksilla. Tämän työn tavoitteena oli, että vesi ojassa nousisi ja tulvisi maalle, jolloin maaperä kostuisi jälleen ja vähitellen alue palaisi korveksi. Osa porukasta kävi myös eräällä vanhalla autiotontilla poistamassa vieraslajeja, jotta ne eivät leviäisi kansallispuistoon.

Kyseessä oli siis talkoot ja fyysinen työ, mutta se oli oppilaista todella motivoivaa. Kitinää ei kuulunut, päin vastoin oppilaat eivät olisi halunneet lainkaan lopettaa ja olisivat mielellään tulleet hommiin toisenkin kerran. Toisaalta eipä kaupunkilaislapsi nykyisin kovin usein pääse kaatamaan puita. Ainutlaatuinen kokemus siis useimmille! Erään oppilaan kommentti oli "Paras retki ikinä koko kuuden vuoden aikana koulussa!"

Valmis pato

                             

Jakson lopuksi oppilaat tekivät itsearvioinnin metsä-jakson aikana työskentelystä. Kaikkien oppilaideni kielitaito ei vielä riitä sanalliseen arviointiin, mutta ohjasin oppilaita siten, että ainakin jostain asiasta heidän piti kirjoittaa myös sanallisesti oma arvionsa.

Jakson lopuksi saimme myös katsoa CBC:n videoklipin ulkona opettamisesta ja liikkuvasta koulusta, jossa olimme olleet mukana. Löydät sen täältä.

Minä, me ja meidän vahvuudet

Uusi vuosi ja uudet kujeet.. No, ei onneksi ihan täysin. Tänä vuonna pääsin toisen kerran opeurani aikana aloittamaan saman porukan kanssa kuin keväällä lopetin. Myönnettäköön, että olimme saaneet kahden oppilaan verran vahvistusta, mutta kuitenkin...

Vaikka porukka oli tuttu, päätin käyttää syksyn alussa aikaa tutustumiseen ja ryhmäytymiseen. Ryhmäytymiseen käytetty aika ei kokemukseni mukaan mene koskaan hukkaan. Viime vuonna minun oli tarkoitus käsitellä vahvuuksia oppilaiden kanssa, mutta loppujen lopuksi emme ehtineet kuin pintaraapaisun aiheesta, joten sillä teemalla oli hyvä aloittaa.

Ensimmäisten päivien ryhmäytystehtäviin kuului paperiketjun rakentaminen. Jokainen ryhmä (4-5 oppilasta / ryhmä) sai A4-paperin, saksia ja liimaa. Oppilaiden tehtävänä oli askarrella tuosta yhdestä arkista mahdollisimman pitkä ketju. Kaikilta ryhmiltä työskentely sujui hyvin ja tehtäviä jaettiin, yksi leikkasi, muutama liimasi suikaleita lenkeiksi ja yksi yhdisti muiden tekemät valmiit lenkit.

Yksi ryhmä oli tässä tehtävässä ylivoimainen, kuten kuvastakin huomaa.

Tehtävän jälkeen tietenkin pohdittiin miten on mahdollista, että samankokoisesta paperista tulee niin eri pituisia ketjuja. Isoilla oppilailla oli asiaan ratkaisu heti valmiina, jotain on siis opittu kun selitys tuli heti :)

Kun ketjujen kanssa oltiin lähdetty liikkeelle, kisailimme ulkona hulahulaviestissä. Kaikki oppilaat seisoivat piirissä käsikädessä, piirissä oli kaksi hulavannetta, joita kuljetettiin piirissä eteenpäin siten, että jokainen vuorollaan luikahti vanteen läpi. Yritimme ensin hippaa ja yritimme saada toisella vanteella toisen kiinni, mutta se ei onnistunut. Jakaannuimme kahteen piiriin ja kisailimme, kumpi piiri pyörittää vanteen nopeammin piirin ympäri.

Harjoittelimme myös kirjoittamista. Jokainen ryhmä sai tussin, johon oli solmittu naruja. Ryhmän tehtävänä oli opettajan sanelun mukaan kirjoittaa paperille koulun nimi ja lisäksi kokeilimme kirjoittaa ryhmän jäsenten nimet. Vielä on käsialassa parantamisen varaa ;-)

Ensimmäisen viikon päätteeksi väritimme netistä löytyneitä tsemppi-lauseita syksyn synkkiä päiviä piristämään. Värityskuvat löytyivät Doodle Art Alleyltä.

Vahvuuksiin tutustumista aloitimme ulkona. Meillä oli mukanamme Huomaa hyvä!-kortit ja pohdimme ulkona mitä vahvuudet tarkoittivat. Oppilaat saivat ehdottaa toisilleen sopivia vahvuuksia, luimme kortin takana lukevan kuvauksen vahvuudesta ja pohdimme sopiiko vahvuus ehdotetulle oppilaalle. Hyvin löytyi vahvuuksia luokkamme oppilaille. Moni löysi itsestään monia, toiset olivat arempia pohtimaan omia vahvuuksiaan. Totesimme yhdessä, että jokaisella on vahvuuksia! Toki jokin vahvuus voi vaatia vielä harjoittelua.

Ulkona ollessamme aloimme myös suunnitella omia vahvuusvalokuviamme. Tutkimme "Maailman ihanin tyttö"-kirjaa, jossa on otettu ihan tavallisista tytöistä voimauttavia valokuvia ja voi todeta, että jokaisessa kuvassa on omalla tavallaan maailman ihanin tyttö. Oppilaanikin lähtivät suunnittelemaan millä taustalla he haluaisivat itsensä valokuvattavan. Seuraavana päivänä otimme "viralliset kuvat", sillä osa oppilaista halusi tuoda kotoa rekvisiittaa tai tietyt vaatteet valokuvaa varten. 

Kun kuvat oli otettu, oppilaat harjoittelivat kuvan käsittelyä iPadin peruskuvan käsittelytyökaluilla sekä Photo Editor-sovelluksella. Kuvaan kirjoitettiin myös oppilaan valitsemat luonteenvahvuudet. 

Luonteenvahvuuksia käsiteltiin ennen valokuvien käsittelyä tekemällä viacharacter.org-sivustolta löytyvän nuorten vahvuustestin avulla. Lisäksi suomen kielen tunneilla samanaikaisopettajana toiminut kiekumme tutki oppilaiden kanssa vahvuuksia johtamalla niistä sanaperheitä.

Lisäksi jaksoon sisältyi itsensä esitteleminen suullisesti. Olemme tehneet ihan liian vähän esitelmiä tai muita esiintymistä vaativia tehtäviä, joten sitä harjoittelemme tänä vuonna paljon. Nyt aloitimme ihan pienestä. Tavoitteena oli, että jokainen hieman valmistelee kotona sitä miten itsensä esittelee. Ohjeita esittelyn pitämiseen löytyi hyvin Välkky 5-kirjasta.

Lisäksi jokainen kirjoitti suomen kielen tunneilla otsikolla "minä oppijana" tekstin, jossa pohdittiin itseä koululaisena sekä kirjoitettiin omista vahvuuksista ja niistä taidoista, jotka eivät ole vielä vahvuuksia ja joita haluaa kehittää itsessään. 

Antiikin Kreikka

Kreikka-jakson toteutimme huhtikuussa 2017 rinnakkaisluokkien kanssa yhteisenä monialaisena kokonaisuutena. Jokainen luokka kuitenkin työsti ensin itsekseen jonkinlaisen intron aiheeseen, ennen kuin oppilaat jakautuivat luokkarajojen yli työsketelemään kiinnostuksen kohteidensa mukaan.

Olimme menossa teatteriin samalla viikolla, jolloin aloitimme historian Kreikka-jakson, joten antiikin teatteri sai toimia omassa luokassani aasin siltana aiheeseen. Youtube-videon avulla sukelsimme antiikin aikaan ja keskustelua syntyi oppilaiden keskuudessa luonnostaan siitä, miten valtavissa teattereissa katsojat kuulivat mitä lavalla sanottiin jne. Eräs oppilaistani oli kesälomalla menossa Kreikkaan, mikä osaltaan vaikutti kiinnostukseen aiheesta. 

Teattereihin ja näytelmiin liittyivät tietenkin antiikin tarut ja tutustuimmekin alustavasti Odysseuksen seikkailuihin. Luimme Odysseuksen seikkalusta seireenien saaren edustalla ja kertasimme oppilaiden kanssa vuorosanojen kirjoittamista keksimällä vuorosanat Odysseuksen ja merimiesten väliseen keskusteluun. Jokainen kirjoitti keksimänsä keskustelun omaan vihkoonsa huomioiden  vuorosanoihin liittyvät oikeinkirjoitussäännöt.

Lisäksi näiden teatteriin liittyvien muutaman oppitunnin aikana kävimme yhdessä läpi teatteriin liittyvää sanastoa, jonka olin koonnut monisteeksi. Pohdimme yhdessä oppilaiden kanssa selitykset kaikille sanoille ja sanalista liimattiin oppilaiden sanastovihkoon, johon keräämme aina säännöllisen epäsäännöllisesti eri aihepiireihin liittyvää sanastoa, jotta oppilaiden erikoissanasto kasvaisi.

Kreikka-intron aikana tutkimme vielä Kreikan karttaa. Kartta selittääkin hyvin miksi vuoristoiseen maahan muodostuivat kaupunkivaltiot. Tutustuimme oppikirjan avulla lyhyesti kaupunkivaltioihin ja Ateenassa kehittyneeseen demokratiaan. Historian tunneilla oppilaat kuuntelevat erittäin keskittyneesti ja aika pitkälti nämä introtunnit kuluivatkin siten, että tutkimme kuvia, minä kerroin oppilaille aiheesta ja keskustelimme yhdessä. 

Tekstien laatiminen on monille oppilaistani vielä haastavaa ja se on taito, jonka harjoittelua pidän erittäin tärkeänä. Muiden luokkien kanssa yhteisen monialaisen kokonaisuuden aikana oli tarkoitus harjoitella oppimispäiväkirjan kirjoittamista, joten oman luokan Kreikka-intron aikana kirjoitimme tuntien päätteeksi yhteisen vihkotekstin vihkoon. Kysellen luokalta kokosin heidän tiedoistaan vihkotekstin, jonka minä kirjoitin taululle ja oppilaat kopioivat vihkoonsa. Näin tarjoten oppilaille mallia siitä, miten heidän pitäisi tulevan jakson aikana koota vihkotekstit. Jotta omaakin tuotosta syntyisi, annoin oppilaille vihkotekstien laatimisen jälkeen läksyksi lukea kotona oppikirjasta aiheeseen liittyvät sivut ja jatkaa kirjan avulla yhteistä tekstiä 3-5 lauseella. Tämä sujuikin oikein hyvin!

Oman luokan kesken tutustuimme vielä antiikin olympialaisiin ulkona oppien. Aluksi luin oppilaille lyhyen kertomusmuotoisen tekstin pojasta, joka oli ensimmäisen kerran katsomassa olympialaisia. Sen jälkeen oppilaat lähtivät kiertämään merkittyä reittiä ja lukivat reitin varrelle kiinnitetyt lyhyet tekstin pätkät, jotka kertoivat antiikin olympialaisista (Forum-opeoppaan monistettavaa lisämateriaalia). Kaikkien kierrettyä lukemassa tekstit kokoonnuimme yhteen ja oppilaat kertoivat mitä heille oli jäänyt mieleen ja esittivät kysymyksiä epäselväksi jääneistä asioista. Oliiviseppeleen merkitys oli esimerkiksi jäänyt mietityttämään oppilaita :)

Luetun ymmärtämistä, historiaa ja liikuntaa yhdistettiin,
kun oppilaat kiersivät merkityn reitin ja lukivat reitin varrella
olevat olympilaisiin liittyvät tekstit.

Seuraavaksi aloitimmekin kilpailut, oppilaat olivat sopivasti vaeltaneet kentän ympäri aivan kuten antiikin aikanakin urheilijat vaelsivat harjoitusleiriltä kilpailupaikalle. Vannoimme yhdessä valan, että kilpailemme rehdisti. "Minä vannon, kautta kiven ja kannon..."

Valan valettuamme aloitimme kilpailut. Koska tavallinen juoksu olisi ollut tylsä, kokeilimme antiikin olympilaisiin kuulunutta asejuoksua. Meillä ei ollut miekkoja ja kilpiä, mutta juoksimme viestit reppuselässä. Rypälejuoksu, jossa takaa-ajajat yrittävät rosvota viinirypäleitä edessä juoksevilta olisi ollut hauska, mutta rypäleiden puuttuessa vain kerroin siitä :)

Vauhditon pituushyppykilpailu oli todella tasainen eikä voittajaa taidettu saada selville lainkaan. Kilpailut jatkuivat keihäänheitolla ja lopuksi painimme parcour-kentän pehmeällä pohjalla. 

Kun kilpailut oli kilpailtu otimme vihkot esiin ja kirjoitimme kokemastamme jälleen vihkotekstin. Koska olimme ulkona, toteutui vihkotekstin kirjoittaminen saneluna.

-----------------------

Kreikka-intron jälkeen oppilaat jaettiin heidän toiveensa huomioiden neljään ryhmään:

- taide ja arkkitehtuuri

- teatteri

- tiede

- tarut ja jumalat

Mukana projektissa oli neljä luokkaa: minun 4.-5. yhdysluokka, kaksi tavallista 5. luokkaa ja pienluokka. Jokainen luokanopettaja siis ohjasi yhtä ryhmää, jossa oli n. 15 oppilasta. Kreikka-jakson työstämiseen varasimme 13 oppituntia. Jakson aikana osalla tunneista olivat mukana myös koulumme kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja sekä englanninopettaja. Resursseja jakson toteutukseen oli siis hyvin, kun huomioi, että porukassamme oli koko ajan myös kaksi koulunkäynninohjaajaa. 

Oma ryhmäni lähti tutustumaan Kreikan arkkitehtuuriin videon avulla. Tämä video oli mielestäni erittäin hyvä, sillä siinä näkyi antiikin vaikutus nykypäivän arkkitehtuuriin. Videolla käytetty kieli oli helppoa. Osa oppilaista seurasi videota sujuvasti, mutta koska itse olisin koulussa repinyt pelihousuni totaalisesti, jos opettaja olisi näyttänyt meille englanninkielisen videon ilman selityksiä, pysäyttelin videota parin minuutin välein ja keskustelimme mitä videossa oli kerrottu. 

Videon jälkeen jatkoimme pylväisiin tutustumista. Miksi pylväät olivat niin hyödyllisiä? Havainnollistaakseni oppilaille pylväiden kantavuutta esitin kysymyksen: Kuinka monta wc-paperihylsyä tarvitaan kannattelemaan lähes 50 kg painavaa oppilasta? Minulla oli muovikassissa hylsyjä 26 ja oppilaat olivat sitä mieltä, että kaikki pitäisi levyn alle laittaa, jotta vapaaehtoiseksi ilmoittautunut poika voisi seistä hylsyjen päälle asetetun levyn päällä.

Aika monta saattoi vielä tämän kuvan jälkeen ottaa pois ennen kuin
"temppelimme" romahti.

Ihmetystä oppilaiden keskuudessa aiheutti jo se, että 26 hylsyn päällä saattoi seistä. Aloimme poistaa hylsyjä kaksi kerrallaan ja ihmetys vain kasvoi ja kasvoi. Lopulta jäljellä oli vain viisi hylsyä ja edelleen saattoi poika asettua levyn päälle seisomaan. Neljä hylsyä ei enää riittänyt kantamaan 50 kg oppilasta, vaan silloin rakennuksemme romahti. 

Käytävälle olin askarrellut jo edeltävällä viikolla omaa ryhmääni varten Kreikka-teemaisen taulun, jonka sisältö
rakentuu jakson aikana. Viikon aikana jo oikeaan reunaan askarreltu pylväs ehti aiheuttaa kummastusta, kunnes
ryhmäni jäsenet osasivat muille myöhemmin kertoa, että kyseessä on joonialainen pylväs, jollaisia kreikkalaiset rakensivat.

Lopuksi tutkimme vielä kuvia doorilaisista, joonialaisista ja korinttilaisista pylväistä. Jokainen oppilas teki pölypastelleilla valitsemastaan pylväästä kuvan mustalle paperille. 

Taiteeseen ja arkkitehtuuriin keskittyvä ryhmämme tutustui seuraavalla kaksoistunnilla antiikin Kreikan keramiikkaan ja eri tyylisuuntauksiin. Pareittain oppilaat tekivät ilmapallon, sanomalehden ja liisterin avulla ruukut.

Ruukut pääsivät kuivumaan eikä luokka ennakko-oletuksista huolimatta
lainehtinut liisterissä :)

Kaksoistunnit lopuksi oppilaat tutustuivat antiikin Kreikan taruihin. Tälle tunnille oli valittu taruista Pandoran lipas sekä Narkissoksen tarina. Qr-koodien taaksen oli piilotettu sekä suomenkieliset tekstit molemmista taruista sekä linkit englanninkielisiin animaatioihin. Valintansa mukaan oppilaat joko ensin lukivat tarinan suomeksi ja katsoivat sen jälkeen englanniksi tai toisinpäin. Läksyksi oppilaat saivat kirjoittaa tarinan omin sanoin oppimispäiväkirjaansa.

                                         

Qr-koodit johtavat suomenkielisiin teksteihin Pandoran lippaasta ja Narkissuksesta sekä englanninkielisiin animaatioihin
samoista taruista. Jokainen oppilas sai valita oman kielitaitonsa mukaan, mutta kannustin suomenkielisen tekstin
jälkeen oppilaita kokeilemaan mitä ymmärtävät englanninkielisestä videosta.

Ruukkujen työstäminen jatkui seuraavilla tunneilla siten, että ruukut maalattiin ja koristeltiin valittuun tyyliin sopivasti. Lisäksi oppilaat ruukun koristelua suunnitellessaan valitsivat jonkun Antiikin Kreikkaan liittyvän aihealueen (olympialaiset, jumalat, tarut, sotaretket) ja tuo aihe tuotiin mukaan ruukun koristeluun.

 Ruukuissa esiintyi olympiaurheilijoita, pegasos ja kentaru, Zeus sekä Troijan puuhevonen. Ruukun kuvituksesta oppilaat kirjoittivat tekstit, jossa kerrottiin aiheesta. Näin jokaisella ruukulla oli oma tarinansa. Ruukun tarinat ladattiin QR-koodeiksi ja töitä esitellessä muille ryhmille oli heillä iPadit käytössään ja jokainen sai lukea ruukkujen tarinoita.

Jokaisen opettajan ohjaama ryhmä tutustui siis yhteen keskeiseen teemaan Antiikin Kreikasta ja jakson lopuksi kaikki ryhmät esittelivät omat teoksensa muille. Valitettavasti en itse päässyt mukaan tähän koontiin, joten en päässyt näkemään muiden ryhmien tuotoksia ja esityksiä.

Jotta jokaisella oppilaalla olisi jonkinlainen kokonaiskuva Kreikasta työskenneltiin opettajan johdolla sekä itsenäisesti kotona siten, että oppilaat jakson aikana lukivat oppikirjan Kreikka-jakson ja täydensivät käsitekarttaa, johon oli kerätty keskeisimmät aihealueet. Oppilaat palauttivat jakson päätteeksi laatimansa käsitekartan ja oppimispäiväkirjan, jotka arvioitiin tuntityöskentelyn lisäksi.

Omassa ryhmässäni jäi vielä jakson loppuun yksi kaksoistunti, jolloin suurin osalla oppilaista oli jo kaikki työt tehtynä. Joten tutustuimme vielä mosaiikkiin ja teimme ryhmissä mosaiikkikuvia netistä tulostettujen Kreikka-aiheisten värityskuvien päälle.

Troijan puuhevonen mosaiikkitekniikalla.