3. luokan 100. koulupäivä

3. luokassa olemme laskeneet koulupäiviä ja odottaneet 100. koulupäivää jo pitkään. Alkuopetuksessa olen käyttänyt päivien laskemisessa avuksi Matikasta moneksi-materiaalin satakaloja, mutta 3. luokkalaisille epäilin niiden olevan liian lapselliset, joten me olemme liimanneet tarroja kymmenruutuihin. Tarrojen määrää on laskettu eri lukujen monikerroilla ja kerrattu järjestyslukuja samalla.

Tänä vuonna koulupäivien lukumäärää on laskettu kymmenruudukoihin tarrojen avulla. 3. luokan matikan aiheisiin
kuuluu kymmenjärjestelmä ja senkin vuoksi päädyin tänä vuonna päädyin tällaiseen tyyliin laskea koulupäiviä.
Kalenterin tarkastelu kuuluu lähes päivittäisiin rutiineihimme. Syksyllä tarkastelimme kalenteria yhdessä.
 Nykyisin aloitamme yleensä jollakin laululla ja laulun aikana oppilaspari laittaa kalenterin ajantasalle ja kertoo
mikä päivä tänään on ja kuinka mones koulupäivä.

Päätimme työkavereideni kanssa pukeutua päivän teeman mukaan. Muut
pukeutuivat 100-vuotiaiksi, mutta koska oma vaatevarastoni on rajallinen,
piti keksiä jotain muuta. Pinterestin innoittamana tein itselleni "I survided
100 days with my class" -T-paidan, johon liimasin 100 laastaria. 

100. koulupäivä sisälsi niin oman luokan kesken tehtyjä juttuja kuin yhdessä koulumme 2. luokkien kanssa tehtyjä touhuja. 

Satataulu ja laskutehtävät

Jokainen oppilas sai satataulun ja värikynän kanssa oppilaat lähtivät kiertämään koulua. Käytäville olin levittänyt pieniä värikkäitä lappuja, joihin oli kirjoitettu jokin laskutehtävä. Oppilaan ratkaistua laskun hän väritti laskun vastausta vastaavan luvun satataulustaan. Kun kaikki laskut oli ratkaistu, muodostui väritetyistä ruuduista 100-tauluun 100.

Kuinka monta kertaa 100 sekunnissa? - "kuntotestit"

Haastoin oppilaat kokeilemaan kuinka monta kertaa he ehtivät sadassa sekunnissa käydä lattialla istumassa ja nousta jälleen seisomaan. Entä kuinka monta hyppynarua hyppyä ehtii 100 sekunnissa?

100 metriä ja 100 temppua

Ulos teimme 100m pitkän temppuradan. Yksi pari suoritti radan mittaamisen ja merkitsemisen mittapyörää ja kartioita hyödyntäen. Oppilaat suunnittelivat pareittain suoritettavat temput. Jokaista temppua suoritettiin kymmenen kertaa, joten kymmenestä tempusta kertyi sata. Jälkiviisaana ja kokemuksesta viisastuneena suunnittelisin ensi kerralla ehkä liikkeet itse, jotta radalla liikkuminen on jouhevaa. Mutta tällä kertaa tehtiin näin..

Satanäyttely

Kokosimme perinteisen satanäyttelyn koulumme kirjastoon. Tästä tulikin opettajanurani suurin näyttely, kun oppilaita 100-päivään osallistuneilla luokissa oli yli viisikymmentä. Satanäyttelyä kootessamme oppilaat tarkistivat pareittain, että näyttelyyn tuotuja esineitä todella oli sata.

Tyylejä laskemiseen oli monia. Joku laski yksitellen, toinen kympin ja toinen viiden nipuissa, hyödyntäen aamulla
opeteltua tukkimiehen kirjanpitoa. Kärsivällisyyttä vaati pienen pienten helmien tai siemenien laskeminen, mutta
kunnialla saimme kaiken laskettua.

Näyttelyn satoa.

Rakentelua sadasta mukista

Noin kymmenen oppilaan ryhmissä oppilaat rakensivat rakennelmia sadasta pahvimukista. Ennen rakentelua oppilaat pohtivat, kuinka monta mukia kukin oppilas saa laittaa yhteiseen rakennelmaan. Korkein tänään mitattu rakennelma oli n. 110cm korkea.

Kuva: Anna Soini

Minä 100-vuotiaana

Työkaverini innostui omalla pisteellään pohtimaan oppilaiden kanssa millaista heidän elämänsä on 100-vuotiaana. Oppilaat ottivat itsestään iPadilla kuvat, jotka muokattiin AgeBooth-sovelluksella. He myös kirjoittivat ylös millaisia he 100-vuotiaina ovat. Jatkamme kirjoittamista vielä seuraavana päivänä, jotta kirjoitelmista tulee hieman pidemmät kuin mitä pistetyöskentelyaika mahdollisti.

Myönnetään, en vanhentanut itseäni ihan 100-vuotiaaksi :)

Sata popcornia

Kun kerran sadatta koulupäivää juhlitaan piti tietenkin olla myös herkkuja. Popcorn-tuutteja varten jokainen oppilas töpötti vanupuikolla itselleen A3-paperille 100 täplää, tyylejä oli monenlaisia sikinsokin, 10 ryhmiä ja 5 ryhmiä. Maalin kuivuttua paperi kääräistiin rullalle ja niitattiin kiinni.

100. päivänä oppilaat laskivat laskualustaa apuna käyttäen itselleen sata popcornia, joilla sai päivän päätteeksi herkutella.

Luonto talvella

Kevätlukukauden ensimmäinen teema luokassamme oli talvi. Tutkimme kasvien ja eläinten talvehtimista. Aloitimme teeman suuntaamalla lähimetsikköön ja tutkimme mitä lumen alta löytyy. Ja löytyihän sieltä: löysimme sammalta, puolukan varpuja, kuituneita heiniä ja myöskin vielä vihreää heinää, joka ei lämpimän syksyn vuoksi ollut laskastunut ennen lumentuloa. 

Tutustuimme metsikössä myös lehtipuiden silmuihin ja talventörröttäjiin.

Luokassa luimme mitä oppikirjamme sanoo kasvien talvehtimisesta ja teimme vihkokuvan eritavoin talvehtivista kasveista.

Kasvien jälkeen tutustuimme eläinten talvehtimiseen, johdatuksena aiheeseen luin oppilaille "Tulen ystävänä sanoi lumihiutale"-tarinan. Tarina löytyy Talven taikaa-materiaalista (s.10).

 Jatkoimme aiheen työstämistä äidinkielen/suomi2-tunnilla. Oppilaat lukivat kirjoittamani lintulaudalla kuhisee tekstin (lintulaudalla kuhisee teksti on yhdistelty, muokattu ja itse sopivaksi sepitetty Hyvä Suomi-oppikirjan tekstien pohjalta). 

Luettuaan tekstin oppilaat poimivat kaikki tekstissä esiintyneet lintulajit ja järjestivät ne aakkosjärjestykseen. Apuna käytimme uusi valkotauluja, jotka juuri saimme käyttöömme. Valkotaululle aakkosjärjestyksen numeroituaan oppilaiden oli helppo kirjata lintulajit vihkoon siististi. Lopuksi oppilaat valitsivat yhden linnuista, harjoittelivat aakkosellisen hakemiston käyttöä ja etsivät lintukirjasta linnun kuvan. Linnusta piirrettiin kuva vihkoon.

Aloitin kevätlukukauden alussa oppilaideni kanssa KidBlogin käytön. Kidblogiin kirjaan läksyt, mutta myös ajoittain tehtäviä. Tämä teksti oli ensimmäinen ja onnistunut kokeilu ladata luetunymmärtämisen teksti Kidblogiin ja oppilaat
lukivat tekstin ruudulta. Monen etenkin pojan motivaatio tehtävän tekemiseen nousi padin myötä. Toimii siis ja paperia
säästyy, kun ei tarvitse kopioida papereita kaikille!

Seuraavanakin päivänä äidinkielen/suomi2-kaksoistunnilla jatkoimme aiheen parissa. Oppilaat työskentelivät kolmella pisteellä (runo, luetunymmärtäminen ja sanasto). 

Runotehtävä oli LiikkuvaKoulu-hengessä toteutettu tehtävä. Oppilaat saivat runosta version, jossa näkyy vain joka toinen säe. Oppilaat kirjoittivat vihkoonsa annetun säkeen ja sen jälkeen lähtivät etsimään käytävältä kirjoittamaansa säkeeseen jatkoa. Vihkon sai ottaa mukaan käytävään, mutta kynät pysyivät luokassa. Kun oikea säe löytyi, painettiin se muistiin ja tultiin luokkaan kirjoittamaan löydetty säe.

Runo ei ole omaa käsialaani, vaan se on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja opetusviraston Talven taikaa-materiaalista.

Käytästä löytyivät runosta puuttuvat säkeet.

Luetun ymmärtämiseen hyödynsin Hyvä Suomi-oppikirjan (1989) versiota perinteisestä Pakkanen ja Jänis-sadusta. 

Kieku-opettaja oli samanaikaisopettajana mukana näillä tunneilla ja hän ohjasi oppilaille valmistamansa sanasto- ja luokittelutehtävän. Oppilaat saivat sarjan kuvia suomalaisista eläimistä, tehtävänä oli luokitella eläimet. Helposti oppilaat löysivätkin talvehtimistavoista hyvän luokitteluperiaatteen ja hyvin olivat kuulema talviunet ja -horrokset muistuneet mieliin.

Talvijakson aikana teimme luokassa kuvistyötä kolmessa vaiheessa. Aluksi maalasimme märkää märälle tekniikalla talvisen taivaan, samalla tutkimme merisuolan vaikutusta märällä pinnalla.

Opiskeltuamme kasvien talvehtimistapoja ja silmut olivat oppilaille tuttuja, leikkasimme ruskeasta paperista puun oksia ja niihin silmuja.

Viimeinen vaihe työssä oli maalata pulloväreillä puun oksalle se Suomessa talvehtivat lintu, jonka kuvan oppilas oli etsinyt lintukirjasta ja luonnostellut vihkoonsa. Valkoisella pullovärillä ja siveltimen väärällä päällä tökittiin työhön vielä satavaa lunta.

Työ oli oppilaille mieluinen ja vaikka puun oksien leikkaaminen ja lintujen maalaaminen oli monen mielestä haasteellista tuntuivat kaikki olevan tyytyväisiä työnsä tuloksiin. Ja niin oli kyllä opekin :)

Jakson "päättötyönä" oppilaat kirjoittivat valintansa mukaan tarinan tai tietotekstin aiheesta Metsän talvi, ohjeena oli hyödyntää viikon aikana opittua tekstin laatimisessa. Ja teksteistä olikin helppo nähdä mitä oppilaat olivat opiskellusta ymmärtäneet.

Tonttuilua ja joulunodotusta 3. luokassa

 Joulun vietto on aina yhtä mukavaa, tänä vuonna innostuin laittamaan luokan jouluisen näköiseksi ja vaihdoin jopa verhot, kun varastossa satuin saamaan lahjoituksena pari joulun punaista lakanaa..

Joulutarina - aamunavaus

Joulun odotus luokassani on eräänlaista rauhoittumisen aikaa. Yhteinen päivämme alkaa joulukuussa lyhtyjen valossa Joulumaata laulaen ja sen jälkeen on Joulutarinan aika. Kerron oppilailleni Marko Leinon Joulutarina-kirjaa joka päivä pienen pätkän kerrallaan. Koko kirja on liian pitkä koulussa joulukuun aikana luettavaksi, mutta minä siis luen kotona kirjaa eteenpäin aina iltaisin ja seuraavana aamuna kerron tarinaa oppilailleni omin sanoin ja näin on tarinan ehtii kertoa joulukuun aikana. 

Ensimmäisen viikon ajan hiljentyminen tarinaan oli haastavaa ja oppilaat tarvitsivat rauhoittumiseen ja hiljentymiseen opettajan apua, ilo oli huomata, että joulukuun toisen viikon lopulla käteltyäni oppilaat luokan ovella ja viimeisen oppilaan jälkeen oven sulkiessani luokka oli hiljainen ja odotti tarina hetken alkua hipi hiljaa. Miksi sä ope aina lopetat jännässä kohdassa? on päivittäinen kysymys luokassamme :)

Viimeisenä koulupäivänä, kun koko tarina on kerrottu, katsomme Joulutarina-elokuvan yhdessä.

Tontut piilosilla - kirjoitusharjoitus

Eräänä aamuna oli luokkaan ilmestynyt eri paikkoihin parisen kymmentä tonttua. Oppilaiden tehtävänä oli kirjoittaa vihkoihinsa luokassa piileskelevistä tontuista, esim. Tonttu kurkkaa kaapin takaa. Luokkani oppilaista enemmistö on suomen kielen oppijoita (eli S2-oppilaita), joten tehtävä oli erinomainen. Oppilaat kirjoittivat annetun n. 20min ajan melkoisella tohinalla lauseita vihkoihinsa ja minun oli helppo kierrellä innoissaan työhönsä keskittyvien oppilaiden joukossa ja pohtia apua tarvitsevien kanssa suomenkielen taivutusmuotoja. 

Harjoitus palveli hyvin kaikkia luokkani 25 oppilasta: aloittelevat kirjoittajat kirjoittivat Tonttu on.. -lauseita, mutta taitavammat kirjoittajat haastoin käyttämään erilaisia verbejä tonttujen olinpaikkoja kuvaillessaan, esim. Tonttu piileskelee käsipaperitelineen takana.

Tontut piilosilla.

 Keitä ovat tontut? - kirjoitus- ja muistiharjoitus

Sijoitin kahteen paikkaan käytävälle jonkin matkan päähän luokasta alla olevan Tontut-tekstin. Oppilailla oli kaikilla luokassa oma kirjoituspaikka, jossa heillä oli vihko ja kynä. Oppilaat kävivät käytävässä lukemassa tekstiä aina sopivan pätkän eteenpäin, kävelivät takaisin luokkaan ja kirjoittivat mieleenpainamansa pätkän vihkoonsa. Sen jälkeen he lähtivät hakemaan uutta tekstikatkelmaa.

Tämä tehtävä haastaa oppilaiden muistia: osa oppilaita kykenee helposti muistamaan jopa 6-7 sanan pätkiä kerrallaan ja osa oppilaista kirjoittaa tekstiä 1-2 sanan pätkissä eteenpäin. 

Vaikka 25 oppilasta liikkuivat kirjoitustehtävän aikana jatkuvasti luokasta sisään ja ulos, säilyi luokassa rauhallinen tunnelma ja tässäkin tehtävässä minun oli helppo kierrellä kirjoittavien oppilaiden seassa ja auttaa apua tarvitsevia huomaamaan puuttuvat kaksoiskonsonantit ym. virheet.

Joulusudoku

Järjestimme muiden 3. luokkien kanssa jouluisen pajapäivän, jossa minun pisteelläni oli ohjelmassa joulusudokujen parissa pähkäilyä. Opettelimme ensin sudokun idean smartboardille avaamani helpon sudokun avulla. 

Kun tekniikka oli kaikille selvä ratkoivat oppilaat sudokuja 2-3 oppilaan ryhmissä. Helpompi versio (alla olevassa kuvassa vasemmalla) ratkesi kaikilta oppilailta, mutta haasteellisempi versio (kuvissa oikealla) olikin todella haastava 60 oppilaasta yksi oppilaspari ratkaisi tuon joulusudokun!

Loogiset joulusukat

Tietokoneella kuvien muokkaaminen ei ole vahvinta osaamistani, mutta harjoittelin värkkäämällä oppilaiden iloksi loogisen joulusukkakokoelman. Jos haluat käyttää loogista joulusukka-kokoelmaani, niin voit tulostaa sen täältä.

Pikkuapulainen osallistui joulusukkien tutkimiseen.

Joulupeli

Pelasimme luokassa myös 2-3 oppilaan ryhmissä netistä löytyneestä pelipohjasta muokattua joulupeliä  Pelissä oppilaat heittivät noppaa, lukivat ruudussa olevan sanan tai tutkivat ruudussa olevaa kuvaa. Sen jälkeen oppilaat kirjoittivat vihkoihinsa lauseen, jossa kyseinen sana esiintyi. 

Lisähaastetta peliin toi korttipakka, jossa oli lopetusmerkit eli piste, kysymysmerkki ja huutomerkki. Siirryttyään pelilaudalla oppilas otti pakasta kortin, joka määräsi pitäisikö hänen tehdä toteamus-, kysymys- vai käskylause. Korttipakkaa en antanut ihan kaikkien ryhmien käyttöön, sillä osalle suomenkielenoppijoista sen käyttäminen oli vielä turhan haastavaa.

Pelilaudan löydät täältä.

Pelilauta ei ole oma tekeleeni, vaan muokkasin sen suomeksi. Alkuperäinen pelilauta löytyy netistä, jos haluat tutkia sitä.

Omat jouluprojektit

OPS2016 tuo tullessaan monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppilaat oman oppimisensa omistajina ja suunnittelijoina. En varmasti ole ainoa opettaja, joka pohdiskelee mitä tapahtuu kun oppilaat päästää ohjaksiin ja itse seuraa sivumpaa. 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat oppilailleni tuttuja ja he ovat päässeet tietyssä määrin myös itse suunnittelemaan työskentelyään. Mitä sitten tapahtuu, jos oppilaille antaa vapaat kädet?

Sitä päätin nyt joulun alla kokeilla. Kerroin oppilaille, että heillä on 4 oppituntia aikaa ja heidän tulee suunnitella yksin, parin kanssa tai korkeintaan 4 oppilaan ryhmässä jokin jouluaiheinen projekti, jonka he toteuttavat. Ideoita heittelin ilmaan hyvin laveasti: kuvistyö, musiikkiesitys, satu, runo... Oppilaat tuumailivat asiaa perjantaipäivän päätteeksi ja hauduttivat asiaa viikonlopun yli. 

Kahden viikon ajan aamuisin minulta kysytään heti, tehdäänkö tänään omia projekteja eli innoissaan oppilaat ovat. Mitä oppilaiden omina tuotoksina sitten syntyy? Yksi oppilaspari harjoittelee Kulkuset-kappaleet kertosäkeistön soittamista nokka huiluilla, toinen ryhmä soittaa ja laulaa pianon ja rumpujen säestyksellä Jouluilta-kappaleen, poikakaksikko päätti yllätyksekseni ommella tonttupehmolelut (tästä olin ällistynyt, sillä toinen oppilas kertoo minulle aina vihaavansa käsitöitä ja askartelua...), eräs oppilaspari rakentaa karkkijoulukalenteria ja sen lisäksi valmistuu muutamia kuvistöitä. 25 oppilaasta 5 ei kyennyt keksimään omaa projektia, joten he valitsivat opettajan laatiman tehtäväpaketin, jota he tekevät projektitunneilla. Tehtäväpakettiin kuului WordSearch-tehtävä (etsi 15 joulusanaa), arvoitusten keksimistä, joulukuvasta tarinan tai lauseiden kirjoittamista, joulusudoku sekä kertolaskukiekkoja. Tehtäväpaketti pdf-muodossa löytyy täältä.

Kahden oppilaan tuotos oli joulukalenteri, johon he näpersivät karkeille omat lokerot. Mikä ihaninta tässä projektissa
oppilaiden suunnitelmana ei ollut vain rakentaa kalenteria ja syödä itse herkkuja pois, vaan heille oli tärkeää että
luokkatoverit saavat avata luukut jokainen vuorollaan. Ihanaa huomata oppilaiden toteutuksissa, ettei joulu ole vain
mulle-mulle-mulle saamista vaan myös antamisen iloa!

Jouluprojektin tuloksena valmistunut tonttupehmo.

Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen, kun näin silmät tonttusen...

Joululaulun innoittamana teimme kuvistöitä, joissa tontut kurkistelivat ikkunoista sisään. Suosikkini on ehdottomasti alapuolella olevassa kuvassa työ, jossa kymmenen tonttua kurkkii ikkunasta. Voisiko tulkita, että tontut on epävarmoja kyseisen ikkunan omistajan kiltteydestä, jos tarvitaan noin monta tarkkailijaa?

Eräs oppilaistani ilahdutti meitä tuomalla luokkaan piparkakkutalon, olipa ihana yllätys! Ope ei olisi tänä vuonna jaksanut.

Todistusten kannet

Viimeisenä tehtävänä tälle lukukaudelle oppilaat toteuttivat omiin todistuksiinsa joulu- tai talviaiheiset kannet. Kannet tehtiin punaiselle A3-paperille ja toteutus tehtiin puuväreillä. Ainoat vaatimukset olivat, että kannessa tulee olla oppilaan etu- ja sukunimi, luokka-aste sekä "joulukuu 2015".

Idean todistuksen kansista olen bongannut muutama vuosi sitten jostain fb:n opettajaryhmästä, mutta nyt pääsin vasta ensimmäistä kertaa toteuttamaan ideaa.

Tämä blogi hiljenee ja uusi postauksia on luvassa taas tammikuussa, kun aloitamme Suomi-teeman parissa työskentelyn... Suunnitelmia vilisee teeman suhteen jo päässä vaikka kuinka,

mutta yritän siirtää ne loman ajaksi taka-alalle ;-)

Rauhallista joulunaikaa kaikille kollegoille

ja muille blogin lukijoille!

Suomi ja SIbelius

Sibelius-jakso päättyi itsenäisyyspäivä-juhlaan, joka oli koulussamme myös Sibelius 150v.-juhla. Tähän kirjoitukseen olen vielä koonnut jakson lopussa Sibeliukseen ja Suomeen liittyviä juttuja.

Alakoulun aarreaitassa julkaistu Anna-Kaisa Kauralan Sibelius-räppi oli luokassamme ihan hitti! Sitä on räpätty moneen otteeseen.

Yksi kasi kuus ja viis

syntymävuosi Jannen siis.

Syntymäpaikka Tavastehus,


lahjaksi annettu musikaalisuus.

Kertosäe:

Sibelius Sibelius

meille melko uus tuttavuus

Sibelius Sibelius

Suomen suurin kuuluisuus

Sibelius pisti nuotteja pinoon,

silloin ei mennyt mikään vinoon.

Lauluja, biisejä, onhan noita,

seitsemän on niitä sinfonioita.

Kertosäe

Kaksi nolla yks ja viis

juhlavuosi on nyt siis.

Sibelius oli jäätävä nero,

Jos et usko, oot ihan zero!

Kertosäe

(Anna-Kaisa Kaurala)

Sibelius-räpin lisäksi lauluohjelmistoomme kuului Maamme-laulu sekä Jukka Salmisen "Nostetaan lippu salkoon". Laulun sanat tosin kaipaisivat hieman päivitystä, sillä olen itse laulanut tätä laulua ekaluokalla, jolloin Suomi täytti 75v. Nykyisille oppilaille isoisän voisi jo korvata isoisoisällä :)

Nuotit kappaleeseen löytyy Jukka Salminen ja lapset
Lastenmaa-lauluja nuottivihkosesta.

Timo Koivusalon ohjaama Sibelius-elokuva on kokonaisuutena 3. luokkalaisille liian raskassoutuinen, mutta hyödynsin Sibelius-elokuvan kohtausta, jossa Finlandian esittäminen konsertissa on kielletty ja käsiohjelmiin painetaan Finlandian tielle Fantasia. Konsertissa on yleisö yhtyy Finlandiaan ja nousee omalla tavallaan kapinaan Venäjää vastaan. Kohtaus kestää n. 4min.

Oppilaat tunnistivat heti kappaleen Finlandiaksi ja tämä kohtaus antoi meille hyvän pohjan keskustelulle itsenäisyyspäivästä ja miksi sitä vietetään. 

Kyseinen kohtaus ei ole historiallisesti täysin paikkansa pitävä, sillä Finlandia sanoitettiin vasta vuosia myöhemmin, mutta en antanut sen tässä häiritä.

Teimme yhdessä itsenäisyyspäivän traditioista käsitekartan vihkoihin ja lopuksi kerroin selityksistä, joita liittyy ikkunalla itsenäisyyspäivän iltana poltettavien kahden kynttilän taustalle. Selitys jääkärien turvapaikasta tuntui olevan oppilaille mieluisin :)

                                          

Itsenäisyyspäivään kuvistyönä teimme perinteisen painamalla tehdyn kynttilätyön. Vaikka olen tehnyt aiemmin työtä eskareiden ja ekaluokkalaisten kanssa, niin riitti siinä haastetta 3. luokkalaisillekin. Kärsivällisyys, jota koko paperin näyttäminen pelkästään painamalla, oli monella oppilaalla koetuksella.

Moniste on pdf-muodossa täällä.

Oppilaiden vihkoihin tuli itsenäisyyspäivästä tietoa sanelun muodossa, jonka erityisopettaja teetti ja jotta saimme arviointimateriaalia sekä mahdollisuuden vertailla oppilaiden kirjoittamisen kehittymistä syksyn aikana. Lisäksi oppilaat tekivät luetun ymmärtämisen tehtävän ja lukivat yllä olevan tekstin itsenäisyyspäivästä ja vastasivat sen jälkeen kysymyksiin.

Koska luokallani on paljon S2-oppilaita ja oppilaat joutuivat työskentelemään tekstin parissa itsenäisesti, oli apuna lauseen alut helpottamassa kokonaisen lauseen muodostamista.

Kertolaskuja jälleen kerran

Kertotauluja, kertotauluja ja vielä vähän kertotauluja... Niitä on viime viikot treenattu,

keräsin näin kerto- ja jakolaskujakson päätteeksi kokoon toiminnallisia harjoituksia, joita

olemme käyttäneet kertotauluihin tutustuessamme ja niitä harjoitellessamme.

Kerto- ja sisältöjakotauluja kirjoitimme vihkoon samalla kun pakkasimme "karkkia" kananmunakennoon. Opeteltavana on 9:n kertotaulu, joten jokaiseen koloon pakattiin aina 9 karkkia. Sitten muodostettiin karkeista kerto- ja sisältöjakolasku.

Käytävällä oppilaat etsivät seinälle kiinnitettyjä kertolaskulappuja, joiden mukaisen kerto-
laskun he piirsivät vihkoihinsa pinta-alana.

Kauppiaan menetelmä sopii hyvin 9 monikertojen harjoitteluun. Toisella oppilaalla on kasa kympin seteleitä ja toisella euron kolikoita (aluksi 9 euron kolikkoa). Parin pitäisi antaa koko ajan kolikoiden omistajalle 9€, mutta koska hänellä on
vain seteleitä, pitää kolikoiden omistajan antaa 1€ takaisin. Koko ajan pari puhuu ääneen kuinka paljon rahaa aluksi 9€
rahaa saaneella on.

Oppikirjamme (Matematiikkaa 3a) ohjeen avulla tutkimme myös helmitaulua (sekä oikeaa, että oppikirjan kuvasta). Oppilaat peittivät post-it-lapulla helmitaulua siten, että siihen jäi näkyville annettu lasku.

Ikean vahakankaalle tehtyyn satatauluun (kiitos vain vinkistä VaNettajalle, joka FB:ssä vinkkasi Ikean käyttäkelpoisesta vahakankaasta!). Oppilaat peittivät vahakankaalle annetun luvun monikerrat ja tutkivat onko monikertojen asettumisessa
satataululle jokin looginen järjestys, esim. 9:n monikerroista oppilaat huomasivat muodostuvat "suoran".

Isolla lukusuoralla työskenneltyään oppilaat merkitsivät harjoitellut monikerrat tyhjään sata-
ruudukkoon. Ruudukkoon merkittiin tällä kertaa vain 9:n monikerrat, 7:n kertotaulua harjoitel-
taessa samaan ruudukkoon lisättiin värikynällä 7:n monikerrat. Ja kuinka ollakkaan, monikerroista
löytyi yksi luku, joka kuului molempiin. Tällaiset luvut kirjoitettiin auki kertolaskuina ruudukon
alle, eli esim. 9x7 = 7x9

Lukujen monikertoja merkittiin myös mittanauhoihin pyykkipojilla. Näissä harjoituksissa näki helposti miten pitäkällä
oppilaan ajattelu on. Hakiko hän lukuja tietyllä logiikalla tai strategialla, esim. käyttäen hyväksi 9:n monikerroissa kauppi-
aan menetelmää vai laskiko hän jokaisen välin erikseen 1,2,3,4...9.