perjantai 21. maaliskuuta 2014

Velho-teema

Työskentelimme tällä viikolla luokassamme velho-teeman parissa, velho-teema jatkuu vielä tulevalla viikolla ja huipentuu keskiviikkona 26.3. Tylypahka-päivään, jolloin ekaluokkalaiset ja eskarit velhoilevat koko koulupäivän.


Aamunavauksena lauloimme Esa Lamposen Noita lentää-laulua. A-osan oppilaat oppivat nopeasti ja B-osassa on jotain ekaluokkalaisen mielikuvitusta kutkuttavaa, niin että sain kuulla useamman pyynnön. "Ope laula vielä se taikajuoman keitto?"



Laulun jälkeen kyselin olivatko oppilaat huomanneet askartelemansa pöllöt luokan ulkopuolella. Olihan ne tietenkin huomattu, samoin kuin kirjekääröt. Miksi pöllöillä on kirjekääröt jaloissaan? Kuka käyttää pöllöpostia? Harry Potterin maailma on oppilaille sen verran tuttu, että velhojen pöllöpostista osasi useampikin oppilas kertoa. Siispä, hakemaan kirjekääröt ja lukemaan kutsut.



Kirjeet luettuamme keskustelimme velho-teemastamme ja tulevasta Tylypahka-teemapäivästä. Kaikki oppilaat olivat innoissaan teemasta ja moni tuntui heti heittäytyvän velhojen maailmaan. Kutsuihin piti tietenkin vastata, joten oppilaat kaivoivat kynät esiin ja valitsivat minun tuomistani kirjepapereista mieleisen. Yhdessä pohdimme mitä kirjeeseen pitäisi laittaa ja millainen olisi kohtelias vastaus rehtorille. 


Ekaluokkalaisista ei monikaan ollut aiemmin lähettänyt kirjettä. Joten kävimme läpi päiväyksen sekä kirjeen aloituksen ja lopetuksen. Myös kirjekuorista etsittiin yhdessä paikka osoitteelle. Lopuksi oppilaat kävivät kiinnittämässä kirjeensä oman postipöllön jalkaan. 


Kotiin lähtiessään oppilaat pohdiskelivat mitä rehtori mahtaa heille vastata. Ja selvästi odottivat, että kirjeisiin tulee vastaus. Auts.. kuinkahan iso homma tästä opelle tulee, jos koko luokan kanssa pitää harrastaa kirjeenvaihtoa? ;-) Toisaalta kirjeenvaihto vaatii sekä lukemista että kirjoittamista, joten taidan mielelläni kirjoittaa kirjeitä.




Velhojen ja noitien maailmaan tutustuimme erilaisten tehtävien avulla. Hyödynsimme jälleen kerran pistetyöskentelyä oppilaiden kanssa. Teemajakson aluksi kokosimme käsitekartaksi velhoista ja noidista tietämiämme asioita.



Velho-pisteet:

Oppilaskortti

Jokainen oppilas täytti oppilaskortin toimitettavaksi velhokouluun.



Luen itse! / Luetunymmärtäminen

Oppilaat värittivät värityskuvaa kirjallisten ohjeiden mukaan.



Tekstitehdas / Tekstin kirjoittaminen

Teeman alustuksena käyttämäämme käsitekarttaa hyödyntäen oppilaat kirjoittivat vihkoihinsa tietotekstin velhoista ja noidista. Vaihtoehtoisesti oppilas saattoi kirjoittaa velhoihin ja noitiin liittyvän tarinan. 

Tarinateatteri / Ääneen lukeminen, sujuva lukeminen

Oppilaat lukivat pareittain ääneen Tylypahkan tuparunot ja samalla pohtivat mihin tupaan haluaisivat itse kuulua. Mieluisimman tuvan runon sujuvaa lukemista harjoiteltiin monta kertaa, niin että siitä tuli sujuvaa.



Käsiala

Oppilaiden valittua itselleen mieluisan tuvan Tylypahkasta he harjoittelivat kaunista käsialaa. Valitun tuvan tuparuno kirjoitettiin vihkoon mahdollisimman kauniilla käsialalla ja viereen liimattiin oikeilla väreillä väritetty tupavaakuna.



Kielijumppa

Viikon kielioppiteemana olivat kaksoiskonsonantit, joita treenasimme lyhyen tekstin avulla.


Alias

Pelasimme myös Aliasta velho- ja noita-aiheisilla sanoilla. Oppilaat selittivät sanoja luokassa toisilleen. Arvauksesta sai sanakortin itselleen. Pelin päätteeksi jokainen keksi kaksi lausetta, joissa esiintyi arvattu sana ja kirjoitti ne vihkoonsa. Päättipä eräs oppilaani jopa kirjoittaa tarinan arvaamistaan sanoista. (Tästä ideasta jälleen kiitos facebookin al-ku-o-pet-ta-jil-le!



Lisäksi olemme treenanneet kirjoittamisen sujuvuutta kahden minuutin sana-harjoituksen avulla. Yllä olevassa kuvassa oppilas on kirjoittanut kahdessa minuutissa 27 kertaa noita, joten kirjoittaminen alkaa olla hyvinkin sujuvaa.

Kiitos kaupunkimme kirjastotädeille jälleen kerran, he keräsivät meille jälleen kerran monipuolisen kokoelman noitiin ja velhoihin liittyvää kirjallisuutta oppilaiden luettavaksi. Velho-jakson ajan oppilaat  lukevat päivittäin lukuläksynä valitsemaan velho-kirjaa n. 10 minuutin ajan. Kirjaa on myös luettu koulussa oppitunneilla. Lisäksi meillä on käytössä ns. kummivartti. Oppilaiden 5. luokkalaiset koulukummit käyvät kerran viikossa luetuttamassa oppilaita. Tällä viikolla oppilaat lukivat omaa velho-kirjaansa kummilleen ja kummi luki kirjaa myös ekaluokkalaiselle eteenpäin. Luettuaan kirjansa oppilaat täyttävät pienen kirja-arvostelulomakkeen.


______________________________________

Luokkamme ovella Tylypahkan pikajuna jo odottelee matkustajiaan.
Hyppääthän sinäkin ensi viikolla meidän matkaamme velhomaailmaan?
Tavataan Laiturilla 9 3/4 keskiviikkona 26. maaliskuuta!









Piipahdus Ollivanderssiin - taikasauvoja

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä suunnittelemamme Tylypahka-teemapäivä alkaa lähestyä ja pienet velhokoululaiset saivat listat tarvittavista koulutavaroista. Siispä suunnaksi Viistokuja ja Ollivanders!
Viimeinen kauppa oli kapea ja nuhjuinen. Oven päällä luki hilseilevin kultakirjaimin: Ollivanders - hienoimpia taikasauvoja jo vuodesta 382 eKr. Pölyisessä näyteikkunassa oli yksi ainoa taikasauva kauhtuneella purppuranpunaisella tyynyllä. 
Kulkunen helisi jossain kaupan perukoilla, kun he astuivat ovesta sisään. -- Jo paikan pölyisyys ja hiljaisuus tuntuivat tiukkuvan salaperäistä taikaa. 
"Hyvää päivää", toivotti pehmeä ääni. -- Heidän edessään seisoi vanha mies, jonka suuret, vaaleat silmät hohtivat kuin kuut kaupan hämäryydessä. 
"No niin sitten, Harry Potter. Katsotaanpa." Hän veti taskustaan pitkän mittanauhan, jossa oli hopeisia viivoja. "Kumpi on sinun sauvakävesi?"
"Öh, olen oikeakätinen", Harry sanoi.
"Ojenna kätesi. Juuri noin." Hän mittasi Harryn olkapäästä sormenpäihin, sitten ranteesta kyynärpäähän, olkapäästä lattiaan, polvesta kainaloon ja pään ympäri. --
Yhtäkkiä Harry huomasi, että mittanauha, joka mittasi juuri hänen sieraintensa väliä, teki sen itse. 
"Riittää jo." -- "Hyvä on Harry Potter. Kokeilepa tätä. Pyökkiä ja lohikäärmeen sydänjuurta. Yhdeksän tuumaa. Mukava ja joustava. Ota käteesi ja huitaise." --
Harry kokeili. Ja kokeili. -- Kokeiltujen sauvojen pino hontelolla tuolilla kasvoi yhä korkeammaksi. --
Harry otti sauvan. Hän tunsi äkillisen lämmön sormissaan. Hän kohotti sauvan päänsä päälle, kiskaisi sen suhauttaen tomuisen ilman halki alas, ja sen päästä purkautui juova punaisia ja kultaisia kipinöitä, jotka loivat välkehtiviä valotäpliä seinille. (Harry Potter ja Viisasten kivi)




Taikasauvan oikean pituuden selvittäminen on tarkkaa työtä ja oppilaat tutustuivat aluksi vanhoihin mittoihin, joiden avulla itselleen sopivan taikasauvan pituuden saattoi selvittää. Etsimme omasta kehosta löytyvät mitat, kuten vaaksa, tuuma, syli, kyynärä ja jalka. Sen jälkeen oppilaat alkoivat pareittain mitata toisiaan.

Tuuman mittausta

Vaaksa


Mittaustulokset kirjattiin tietenkin ylös, samalla oppilaat vertailivat keskenän keneltä löytyy pisin ja lyhin vaaksa ja jalka.


Kun mittaukset oli tehty ja kirjattu ylös, oppilaat etsivät värisauvoista vaaksaansa ja tuumaansa vastaavat sauvat. Osa joutui kokoamaan vaaksan useammasta kuin yhdestä sauvasta.


Mittanauhaa ja värisauvoja apuna käyttäen laskimme taikasauvan oikean pituuden, vaikka seikkailimme oppilaille vielä hyvinkin haastavalla lukualueella. Oivalluksia mittanauhan käytöstä laskemisen apuna varmasti syntyi, maanantaina varmastikin vahvistamme näitä syntyneitä oivalluksia.

                                      

Valitettavasti koulumme tarvikevarastosta olivat päässeet yksisarvisen häntäjouhet ja lohikäärmeen sydänjuuret loppumaan. Sen vuoksi teimme taikasauvaan salaisen taikakoodin sisältävän koristenauhan.   Jokainen oppilas suunnitteli oman 4-5 paljetin pituisen sarjansa ja pujotti sen rautalankaan. Sen jälkeen ryhmissä istuvat oppilaat vaihtoivat paikkaa ja jatkoivat vieruskaverin suunnittelemaa sarjaa. Sarjan täydentämisen jälkeen vaihdettiin jälleen paikkaa, kunnes jokainen oli tarkastellut oman sarjansa lisäksi kolmea muuta sarjaa. Lopuksi oppilaat tarkistivat, että heidän sarjansa oli virheetön.

Sarjoittamisen ymmärtämisen lisäksi paljettien pujottaminen oli erinomainen
hienomotoriikan harjoitus. Kenelläkään ei kuitenkaan palanut pinna, vaikka tehtävä
oli monelle haastava.
Kun taikakoodi oli rakennettu päästiin viimein itse taikasauvan rakentamisen pariin. Taikasauva sahattiin pajusta.


Sahaamisen jälkeen jokainen sai puukolla veistää taikasauvan mieleisekseen. Osa kuori sauvansa kokonaan, osa jätti myös puunkuorta näkyville.




Lopuksi terävät kulmat hiottiin pyöreämmiksi hiekkapaperilla. Viimeisenä paljeteista koottu taikakoodi kiinnitettiin taikasauvaan. 


Siipiirdium lentiusa kaikui koulun käytävällä kun valmiit taikasauvat suhahtelivat tulevien pikkuvelhojen käsissä.






maanantai 17. maaliskuuta 2014

Pöllöpostia


Opiskelimme yltissä talven lintuja. Lintuteema löytyi mukavasti kaikista oppilaiden oppikirjoista: yltistä, tuhattaituri-kirja lasketti talitiaisilla sanallisia tehtäviä ja Pikkumetsän Ansa-vihostakin löytyi talven lintuihin liittyviä tehtäviä. Siispä lintuteemassa meni mukavasti koko päivä. Kirjojen esittelemien pikkulintujen lisäksi tutustuimme myös pöllöihin. Pesiihän Suomessa 10 pöllölajia, jotka myös viettävät talvensa Suomessa.



Tutkimme pöllöjen ulkonäköä ja väritystä netistä kokoamieni kuvien avulla, jonka jälkeen jokainen askarteli oman pöllönsä. Pyrin ohjaamaan oppilaita tekemään väreiltään mahdollisimman oikean värisiä pöllöjä.



Oppilailla oli valittavinaan kolmen erilaisen pöllön kaavat. Jokainen pöllö oli persoonallinen ja oppilaat tuntuivat olevan todella innoissaan pöllöjen askartelusta. Yksi pöllöistä syntyi kahden oppilaan yhteistyönä, kun he tulkitsivat minun heille yhteiseksi antaman kaavan väärin (eivät siis hoksanneet, että voivat käyttää samaa kaavaa kahteen lintuun). Mutta molemmat olivat sitä mieltä, että yhteistyöllä pöllöstä tuli hienompi kuin yksin tehdystä. Joten saimme tästä aikaan luokassa hedelmällisen keskustelun yhteistyöstä, toisen auttamisesta ja työnjaosta.



Oppilaiden lähdettyä kotiin, kiinnitin pöllöt luokkamme naulakkojen päälle askartelemalleni oksalle. Jokainen pöllö sai jalkaansa omistajalleen osoitetun kirjekäärön. Katsotaan, kuinka kauan kestää huomenna, että joku oppilas kysyy saako kirjeet avata.

Mitä kirjeissä sitten on? Postipöllö tuo oppilaille kirjeen, jossa heidät kutsutaan ensi viikolla Tylypahkan velhojen ja noitien kouluun. Ja näin postipöllöt toimivat johdantona huomenna alkavalle velhoteemallemme, joka huipentuu eskareiden ja ekaluokkalaisten teemapäivään Tylypahkan velhojen ja noitien koulussa. Muista käydä katsomassa mitä touhuamme! :)





perjantai 14. maaliskuuta 2014

Juna - teemajakso



Hiihtoloman jälkeen aloitimme ekaluokkalaisten kanssa ajankohtaisaiheella, sillä junarata Rovaniemi-Kemijärvi välillä on viimein saatu sähköistettyä ja ensimmäinen sähköjuna saapui Kemijärvelle 11.3. Sähköjunan saapumista varten oli järjestetty kansanjuhla, johon myös oppilaiden kanssa osallistuimme kun juna-asema kerran ihan koulun läheisyydessä sijaitsee.

Pääsimme oppilaiden kanssa samalla tutustumaan junaan: ravintolavaunu, päivävaunu ja makuuvaunu tuli tutkittua sekä veturi, johon pääsimme myös kiipeämään sisään.

Koko kaupunki oli vastaanottamassa sähköjunaa

Paikallisjulkkis Joulupukki oli myös tullut
ihmettelemään sähköjunaa.

Liput liehuen ja torvisoittokunnan säestyksellä saapui sähköjuna
Kemijärvelle!

Makuuvaunuissa eivät kaikki olleet matkustaneet, joten
niihin piti kurkkia ikkunoista, ennen kuin pääsimme itse
junaan sisälle tutkimaan.

Veturi oli kaikille uusi ja jännä paikka.
Veturin kuljettajaksiko isona?


Juna-teemaa käsittelimme luokassa koko viikon ajan erilaisten tehtävien avulla.
Juna-jakson aikana lauloimme ja räppäsimme teemaan liittyviä lauluja. Itsekin etenin omassa opettajuudessani ihan uudelle tasolle, kun säestin laulut kuvionuottikitaralla, jolla soittamista olen aktiivisesti treenannut viime viikot.

Jakson lauluja olivat:
  • Pienen pieni veturi
  • Junan lähtö
  • Yöjuna Rovaniemelle
  • Meksikon pikajuna
Junien historiaan ja siihen miten ihmiset ensimmäisiin juniin Suomessa suhtautuivat tutustuimme aamunavauksissa lukemalla Juhani Ahon Rautatietä. Luin oppilaille kohtauksen, jossa Matti kertoo Liisalle lähipitäjään tulleesta rautatiestä sekä kohtauksen, jossa Matti ja Liisa ovat ensimmäistä kertaa junan kyydissä.


Lisäksi luin oppilaille viikon aikana sadun Puksu, pikku veturi, joka oli oikein hellyyttävä tarina pikkuveturista, joka ei jaksa pysyä raiteilla vaan haluaa leikkiä niityllä perhosten kanssa. 

Juna-teemaa työstettiin pistetyöskentelynä. Oppilaat suunnittelivat itse missä järjestyksessä tehtäväpisteet suorittaisivat. Osa pisteistä vaati itsenäistä työskentelyä, osa pisteistä tehtiin parin kanssa ja yksi pisteistä oli opettajan ohjaama. Samalla pisteellä sai työskennellä 1-4 oppilasta samaan aikaan. Tavoitteena loppukevään ajan pistetyöskentelyssä on ohjata oppilaita kohti pitkäjänteisempää työskentelyä. Yhdellä pisteellä vietettiin aikaa vähintään 15 min ennen kuin oppilas saattoi vaihtaa seuraavalle pisteelle.

Kielijumppa / Tavutus - opettajan ohjaama piste

Tavutimme aluksi taputtamalla juniin liittyviä sanoja ryhmänä. Sen jälkeen oppilaat työskentelivät oman monisteensa kanssa tavuttaen samat sanat ja kirjoittaen ne lopuksi tavuittain ylös. Lopuksi oppilaat kirjoittivat lauseen, jossa käyttivät jotain listan sanoista.



Tekstitehdas / Sadun kirjoittaminen

Kuvasarjan avulla oppilaat kirjoittivat kertomuksen. Jokainen oppilas leikkasi Ville Veturi-eskarimateiaaleista löytyvän kuvasarjan irti ja liimasi ne teemavihkoonsa kuva kerrallaan kirjoittaen jokaisesta kuvasta ainakin yhden lauseen.

Hyvin oppilaat innostuivatkin kirjoittamaan. Pisimmät tarinat olit neljä sivua pitkiä ja moni oppilas innostui kirjoittaessaan niin, että ylitti tavanomaisen tasonsa reilusti.



Luen itse! / Luetun ymmärtäminen

Oppilaat värittivät juna-kuvaa kirjallisia ohjeita seuraten. Taitaville lukijoille oli tarjolla myös haastavampi luetun ymmärtämisen tehtävä.




Satuhetki / Kuullun ymmärtäminen

Oppilaat kuuntelivat Harry Potter ja viisasten kivi-äänikirjan alusta kohtauksen, jossa Harry Kings Crossin asemalla yrittää päästä laiturille 9 3/4 ja kuinka junamatka Tylypahkaan sujuu. Kuuntelemisen jälkeen oppilas vastasi kuunneltuun liittyviin kysymyksiin.

Tarinateatteri / Ääneen lukeminen, sujuva lukeminen

Tarinateatteri tehtävänä oli juna-teemassa esittää Hauska matka-aapisesta löytyvä teksti, joka kertoo junamatkasta. Ohjeena oppilailla oli pyrkiä eläytymään rooliinsa.



Kirjallisuus

Oppilaat tutustuivat juna-aiheiseen kirjallisuuteen, jota luokkaan oli teemaa varten koottu. Oppilaiden tehtävänä oli luokitella kirjoja (satukirjat, tietokirjat, runokirjat). Luokiteltuaan kirjat oppilaat valitsivat yhden kirjan, johon tutustuivat paremmin eli lukivat sitä lopun pisteellä käytettävän ajan.

Pisteeltä löytyi mm. seuraavat kirjat:

  • Koivisto, Tuomo. Hei, juna tulee! (sarjakuvamuotoon kirjoitettu teos)
  • Puksu, pikku veturi. Tammen kultaiset kirjat.
  • VR. Värssyveturi. 
  • Junalla Timbuktuun. Tammen kultaiset kirjat.
  • Hirvonen, Lauri. Hupsutupsun junamatka.
  • Emmett, Jonathan & Taylor, Thomas. Jaska Jänön vapaapäivä.
Kirjaston aikuisten osastolta keräämäni tietokirjat junista olivat etenkin poikien mieleen.




----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pistetyöskentelyn lisäksi teimme luokan seinälle oman junan, jota tulemme käyttämään hyväksi matematiikan opiskelussa.



Oppilaille oli tarjolla muutamia malleja junavaunuista. Valittu vaunumalli piirrettiin aaltopahville ja leikattiin irti. Junavaunut maalattiin pulloväreillä. Samalla, kun oppilaat pohtivat millä väreillä haluaisivat oman vaununsa maalata kertasimme värioppia. Päävärit ja välivärit tuli näppärästi käytyä läpi.


Ohjeena oli tehdä jokaiseen vaunuun kolme pyörää ja ensi viikolla askartelemme junavaunuihin jokaiseen kaksi matkustajaa, joten voimme junan avulla kertailla lukujonotaitoja. Matkustajia laskemalla kakkosia (2, 4, 6, 8, 10..) ja pyöriä laskemalla kolmosia (3, 6, 9 jne.).

Lisäksi nopeimmat ehtivät paljeteilla harjoitella sarjoittamista ja liimasivat junaansa koristeraidan paljeteilla.


Ei sarjoitettu, mutta loistava vaunu :)





torstai 13. maaliskuuta 2014

Koulufinlandia


Tänään starttasi koulullamme finlandiahiihto. Kahden viikon ajan oppilaat saavat hiihtää ruokavälitunneilla koulun pihan ympäri kiertävää latua. Välkkärit merkitsevät hiihdetyt kierrokset ylös ja tavoitteeseen päässeet hiihtäjät palkitaan kahden viikon kuluttua.

1.-2. luokkalaisten tavoitteena on 25 kierrosta eli n. 8 km
3.-4. luokkalaisten tavoitteena on 30 kierrosta eli n. 10 km
5.-6. luokkalaisten tavoitteena on 35 kierrosta eli n. 12 km

Ensimmäisenä hiihtopäivänä ladulla hiihti kolmisenkymmentä oppilasta. Ja moni innostui muiden hiihtoa katsellessaan, että aikoi aloittaa hiihdon huomenna. 

Kilpahiihtäjiä voisi toisella hiihtoviikolla motivoida (heidän tavoitteeseensa päästyään) haastekisalla "Hiihdä enemmän kuin ope", toisin sanoen ope hiihtää yhden välitunnin ja oppilaiden tavoitteena on hiihtää yhden välitunnin aikana enemmän kuin opettaja.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Syksyllä järjestimme koulullamme vastaavanlaisen tapahtuman "koulumaratonin", jossa oppilaiden tavoitteena oli juosta/kävellä 42 kierrosta koulun pihalle merkittyä rataa pitkin.


lauantai 1. maaliskuuta 2014

Kumipallona luokses pompin näin - kokemuksia jumppapalloista istuimina 1. luokassa



Kuluneella viikolla Yle uutisoi Joensuun Normaalikoulun kokeilusta käyttää jumppapalloja oppilaiden istuimina (http://yle.fi/uutiset/istuminen_pannaan_joensuussa__oppilaat_hytkyvat_palloilla/7111817). Kuluvan vuoden aikana on ympäri Suomea kouluissa saatu luokkiin yksittäisiä jumppapalloja, joiden päällä oppilaat ovat istuneet. Tammikuussa koulumme liikuntatiimin palaverissa päätimme mekin kokeilla palloja luokissa. Pallokokeiluun innostui minun lisäkseni mukaan rinnakkaisen ekaluokan opettaja ja 6. luokan opettaja. Nyt oppilaat ovat istuneet pallojen päällä pari viikkoa, joten vähitellen voin alkaa jo kertoa kokemuksia palloilla istumisesta.

Pallojen käyttöön luotiin heti tiukat säännöt:
- Pallo on istumista varten, ei pompottamista tai kopittelua varten.
- Omalta paikalta lähtiessä pallo asetetaan pulpetin alle, niin etteivät pallot ajelehdi luokassa.
- Opettajan puhuessa/opettaessa luokan edessä pallon päällä ei pompita, hiljaisen työn aikana saa pallolla hytkyä, mutta hytkyminen ei ole itse tarkoitus. Töiden pitää edistyä!
- Pallon kanssa hölmöily aiheuttaa pallon menetyksen tunnin tai päivän loppuun asti, hölmöilyn tasosta riippuen.

Palloilla istuminen on sujunut yllättävän hyvin ja liikehdintä on vähitellen rauhoittunut. Ne oppilaat, jotka osaavat istua rauhallisesti tuolilla, osaavat istua rauhassa myös pallon päällä. Levottomia oppilaita pallolla istuminen on jonkin verran rauhoittanut, mutta mikäli lapsella on suuria ongelmia tuolilla istumisen kanssa niin samat ongelmat tulevat esiin pallonkin kanssa. Yleensä ilmatyynyn tuolillensa saa luokan levoton lapsi, jotta voi purkaa liikkumisen tarvetta tyynyllä kiikkumiseen. Moni rauhallinenkin lapsi kuitenkin haluaisi ilmatyynyn tuolilleen ja onhan sen päällä istuessa helpompi pitää asento hyvänä. Itse olen kuluvan syksyn aikana lainannut viikonloppu-koulutuksien luentoja varten luokkani ilmatyynyn, koska useamman tunnin paikallaan istuminen on myös minulle raskasta. Pallohankinnan koen myös siksi erinomaiseksi, että pallot tulivat kaikille oppilaille! 

Opettajalta pallojen käyttö vaatii liikehdinnän sietoa, pallojen kanssa kun oppilaat ovat kokoajan pienessä liikkeessä. Opettaessani luokan edessä olenkin vaatinut oppilaita pitämään hytkymisen minimissään. On nimittäin melkoisen merisairasolo, kun toistakymmentä lasta pomppii nenän edessä. Täysin hiljaiseksi luokkaa en myöskään ole vielä pallojen kanssa saanut, palloista kuuluu koko ajan pientä ääntä vaikka lapset olisivatkin muuten hiljaa.

Luokkamme pallot on täytetty eri tavoin, moni oppilas onkin hoksannut valita pituuteensa nähden oikean kokoisen pallon, jolloin työskentely pallon päällä on helpointa. Mutta toki luokassa on niitä, jotka aina haluaisivat ottaa sen isoimman pallon. Oppilaiden työnlaadussa (esim. käsiala) en ole eroa nähnyt sen välillä onko oppilas istunut pallon päällä vai jakkaralla. Muutama oppilas tosin kokee, ettei pysty kirjoittamaan parasta mahdollista käsialaa pallon päällä ja omatoimisesti he käyvätkin käsialaharjoituksen ajaksi vaihtamassa pulpettinsa ääreen jakkaran.

Pallojen myötä oppilaat saavat jatkuvasti tasapainoharjoitusta ja vaatiihan pallolla istuminen myös keskivartalon lihaksien jatkuvaa käyttöä. Erilaisia asentoja pallon kanssa on löytynyt monia. Aika moni oppilaista asettuu esimerkiksi vatsalleen makamaan pallon päälle lukiessani ääneen kirjaa. Pallot siis tarjoavat liikettä oppitunteihin ilman erillisiä taukojumppia, ainakin ekaluokkalaisille. Isompien oppilaiden kanssa jumppapalloilla on helppo tehdä nopea taukojumppa vaikkapa kesken matikantunnin. Kokeile vaikka punnertaa jalat pallon päällä, askelkyykyt toinen jalka pallon päällä tarjoavat haastetta niin reisilihaksille kuin tasapainolle ja keskivartalollekin ja selkäfileet saadaan aktivoitua pallon päällä maaten ja ristikkäistä kättä ja jalkaa nostamalla.

Positiivinen vaikutus palloilla on ollut luokkamme siisteyteen. Huomauttaessani lattialle pudonneesta kynästä tai muusta roskasta en enää saa vastaukseksi "ei se ole minun", vaan pudonneet esineet siivotaan heti lattioilta pois. Oppilaat myös itse ohjaavat luokkatovereitaan siivoamaan lattialta roskat pois, pallon puhkeaminen kun aiheuttaisi ison surun.

Koulumme siistijältä kyselin viime viikolla myös mielipidettä palloista ja siitä lisäävätkö ne hänen työtään. Siistijä totesi pallojen päin vastoin helpottavan hänen työtään. Pallot on päivän päätteeksi jätetty luokkaan kuten alla olevassa kuvassa. Kurakauden aikana pallot pitää varmaankin käyttää jossain vaiheessa suihkussa, mutta näiden parin viikon aikana pallot eivät näytä likaantuneen.

Olen siis ollut erittäin tyytyväinen kokeiluumme ja pidän mielelläni pallot luokassani! Opellakin muuten on oma pallo pöytänsä takana :) Kannustan ehdottomasti uskaltamaan pallojen kokeilua, jos siihen vain on mahdollisuus! Meille pallojen hankinnan mahdollisti LiikkuvaKoulu-rahoitus, ilman ko. rahoitusta pallojan tuskin olisi ollut mahdollista hankkia 40 oppilaalle.

Po-po-poing-po-po-poing...