Sanaluokat: substantiiveja ja sijamuotoja

Substantiivi kulkee tässä 

sormellansa näyttämässä:

talo, kivi, tie ja puu, 

niitty, järvi, pilvi, kuu, 

seinä, tuoli, lautanen, 

silmä, käsi ihmisen. 

Joskus sentään tähytään 

aivan näkymättömään, 

ajatuksin sormin saa 

substantiivi osoittaa: 

ilo, suru, kantaminen, 

kitsaus ja antaminen, 

hyvyys, lämpö, rakkaus, 

kunto, mieli, kauneus. 

Sanaluokkien parissa siirryimme seuraavaksi työskentelemään substantiivien kanssa. Koska luokkani on yhdysluokka ja 5. luokkalaisten opetussuunnitelmaan kuuluvat sijamuodot, otin koko porukalla sijamuodot työn alle. 5. luokkalaisilta vaadin sijamuotojen nimeämisen, 4. luokkalaisille riittää, että he osaavat käyttää sijamuotoja oikein ja osaavat yhdistää kysymyssanan ja oikean muodon sanasta.

Kaikki substantiiveja käsittelevät kielioppitunnit aloitimme substantiivirunolla, jonka aika moni oppilaista osaa jo ulkoa. Runo on myös puhuttanut paljon. Oppilaat muistavat helposti, että substantiiveja voi osoittaa. "Ajatuksen sormin osoittamisesta" olemme puhuneet paljon ja pohtineet mitä se tarkoittaa ja samalla abstraktien asioiden nimeäminen myös substantiiveiksi on avautunut monelle oppilaalle.

Substantiivien kanssa meillä oli käytössä pysäkkityöskentely, kuten verbien kanssa. Pysäkkityöskentelyn aikana en puhunut vielä sijamuodoista, vaikka oppilailta nousikin huomioita sanijen eri muodoista. Jos haluat tulostaa substantiivi-pysäkit, löydät ne täältä.

Kysymys-vastauskortit voit tulostaa täältä.

Pysäkkityöskentelyn jälkeen tutkimme vielä erikseen kahdella oppitunnilla sijamuotoja ja substantiiveja. Teimme kaikille vihkoon muistiinpanot talosta, johon kirjattiin mallit sijamuodoista. 

Leikimme koko luokan voimin sijamuotosalaattia. Oppilaat nostivat salaisuuspussista lapun, johon oli kirjattu sijamuoto ja kysymyssana (kortit sanaluokkasalaattiin löydät täältä). Aluksi pelasimme niin, että sanoin sijamuodon ja kaikki, joiden lapuissa luki sama sijamuoto vaihtoivat paikkoja. Sitten vaihdoimme paikkoja kysymyssanan mukaan ja lopuksi taivuttamalla talo-sanaa eri sijamuodoissa. Eli jos sanoin "talossa" kaikki, joiden lapussa luki inessiivi/missä vaihtoivat paikkoja. Tässä vaiheessa pelasimme vain yhdellä sanalla, jota taivutettiin. Valtaosa oppilaistani on S2-oppijoita ja sanojen vaihtaminen oli vielä liian haastavaa ja leikki hidastui liikaa, jos sana koko ajan vaihtui.

Leikkimisen jälkeen työskentelimme vielä ihan peruskielioppiharjoitusten kanssa (oppikirja) sekä muutamien toiminnallisten pisteiden avulla.

Teimme lattiamuodoista ruutuhyppely-ruudukon. Jokaiseen lattimuotoon oli maalarinteipillä merkitty kysymyssana (mikä? mitä? minkä? kenen? mihin? missä? jne.). Oppilaat aloittivat ensin hyppimällä ruudukon omalla nimellään, sen jälkeen he valitsivat jonkun substantiivin, jota taivuttaen he hyppivät ruudukon. Ruutuhyppely oli kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin toimiva ja oppilaita motivoiva tapa treenata taivutusmuotoja.

Kalastuspelissä oppilaat valitsivat substantiivin, ensimmäinen ryhmä valitsi erinomaisen sanan "lohi" ja alkoi vuorotellen kalastaa. Kaloissa luki sijamuotoja ja oppilaat taivuttivat sanansa aina annetussa sijamuodossa. Jokaisella oppilaalla oli oma vihko ja siinä oleva talo-kuva auki, jotta sieltä saattoi tarkistaa mikä sijamuoto oli kyseessä. Kalastuspeli on hankittu Tigeristä. Olen myös aiemmin tehnyt vastaavan kalastuspelin Matikasta Moneksi-kirjan tulostettavista kaloista, olen laminoinut kalat ja kiinnittänyt niihin klemmarit.