Sanaluokat (verbit ja substantiivit)

3. luokan kevään aiheisiin äidinkielessä/suomi2:ssa kuuluu sanaluokkien opettelu. Lähdimme sanaluokkien kanssa liikkeelle sanojen luokittelusta. Lainasin kollegani mikä ei kuulu joukkoon?-kortteja, joiden avulla etsimme sanoille yläkäsitteitä. Ja pohdimme mitä muita kuvia kortissa voisi olla. 

Lisäksi pohdimme power point-esityksen avulla mitä sanoja voisi sanalistan jatkoksi laittaa ja mikä voisi olla yläotsikko. 

                    

Virittelyn jälkeen jaoin jokaiselle ryhmälle nipun lappuja, joihin oli kirjoitettu sanoja. Ryhmien tehtävänä oli luokitella sanat ryhmiin. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ollut, vaan jokainen ryhmä perusteli luokittelunsa minulle. Erilaisia luokitteluperiaatteita oli useita, mutta yhdestä ryhmästä oppilaat olivat yksimielisiä, nimittäin ryhmästä, joka sisälsi tekemistä kuvaavia sanoja. Siispä lähdimme liikkeelle verbeistä!

Sanojen luokittelua ryhmissä.

Hei menoa ja elämää,

kun verbi mailla temmeltää:

se vyöryy, hyörii, hyppelee

ja työntää, sulkee, aukaisee.

Se menee, juoksee, tömistää,

myös hiipii, hohtaa, kimmeltää

tai pesee, hankaa, puhdistaa

ja höylää, hakkaa, rakentaa.

Verbi-runon olen saanut steinerkoululta, runot ovat mahdollisesti Kaisu Virkkusen tai Ulla Ahmavaaran käsialaa, mutta varmuutta asiaan en ole saanut. 

Oppilaat kirjoittivat verbi-runon saneluna vihkoihinsa. Harjoittelimme yhdessä verbi-runon lausumista ja samalla keksimme liikkeet, jotka kuvaisivat runossa esiintyviä verbejä. Verbi-runoa rallattelimme jokaisella verbejä käsittelevällä tunnilla ja lisäksi leikimme leikkiä, jossa minä sanoin sanoja, mikäli sana oli verbi piti oppilaiden esittää verbin tekemistä tai jos sana ei ole verbi, piti heidän pysähtyä. Adjektiivit kuten nopea ja ahkera kiihdyttivät joka kerran aloitettua tekemistä, kunnes oppilaat hoksasivat, että huijasin heitä :)

Steinerkoulusta opittua tämäkin, eli siellä monesti verrataan verbejä varsoihin, jotka usein karkaavat laitumeltaan ja tekevät jos jonkinlaista. Mutta kuullessaan oman nimensä (eli jonkin verbin), ne kiltisti palaavat omalle laitumelleen. Minusta vertaus varsoihin, jotka innokaasti tekevät kaikenlaista sopi hyvin verbeille, joten hyödynsin ideaa kirjoittaessani yllä olevan tekstin pätkän, josta oppilaat punaisella värillä ympyröivät kaikki verbit. Steinerpedagogiikassa temperamentit ovat keskeisellä sijalla ja myös sanaluokissa voidaan nähdä temperamentit. Verbit ovat koleerisia ja sen vuoksi punaisia.. Pyrin käyttämään kirjoittamassani tekstissä sellaisia verbejä, jotka eivät kuulu oppilaideni aktiiviseen sanavarastoon ja näiden verbien merkityksestä keskustelimme tekstiä käsitellessä paljon. Mitä eroa on hypähtelyllä ja hyppäämisellä, tai hörppimisellä ja juomisella?

Kisailimme myös hieman tunnilla, mikä oppilaspari keksii 2 minuutissa eniten verbejä. Keksimistään verbeistä jokainen oppilas valitsi itselleen viisi, joista he tekivät läksynä joko lauseita tai tarinan, jossa esiintyivät kaikki heidän valitsemansa verbit.

Verbien käsittelyn lopuksi oppilaat kaivoivat jakson aluksi saamansa sanalappuset esille, etsivät sieltä kaikki verbit ja liimasivat ne punaiselle paperille.

--------------------

Substantiivien pariin etenimme Älyttömät voileivät-pelin avulla. Pelissä tehdään korttien avulla voileipiä ja tavoitteena on muistaa kaikki voileipään laitetut täytteet. Pelasimme kahdessa ryhmässä voileipä-peliä, minkä jälkeen kokoonnuimme pohtimaan minkälaisia sanoja olivat kaikki voileivän täytteet? Aika äkkiä oppilaat keksivät kaikkien olevan nimiä, tosin siitä virisi väittely erisnimistä ja yleisnimistä, vaikkei oppilailla vielä näitä käsitteitä ollutkaan.

Palasimme tuttujen sanalappusten pariin ja oppilaat etsivät omasta nipustaan kaikki nimet, jotka kirjasin taululle yleisnimet ja erisnimet omaan sarakkeeseensa. Tässä hoksautusvaiheessa, jossa oppilaat vielä puhuivat nimistä teimme myös alla olevan monisteen, jonka tarkoituksena oli hoksauttaa oppilaille yleisnimen ja erisnimen ero. Monisteen kuvat löytyi hakusanalla Praatplaat (ko. haulla löytyy muuten paljon erinomaisia kuvia opetuskäyttöön kirjoitusharjoitusten pohjaksi).

Lopulta nimet saivat "oikean" nimen ja nimesimme ne substantiiveiksi. Myös substantiiveistä olen saanut käsiini steinerkoulun runon ja sen kirjoitimme saneluna vihkoihin ja harjoittelimme runon loruilua yhdessä. Runossa puhutaan sormella osoittamisesta ja runoa yhdessä lukiessamme sormi osoitti runon tahdissa, josko tästä jäi oppilaille liikkeen muodossa mielikuva siitä kuinka substantiiveja voi sormella osoittaa.

Substantiivi kulkee tässä

sormellansa näyttämässä:

talo, kivi, tie, puu,

niitty, järvi, pilvi, kuu,

seinä, tuoli, lautanen,

silmä, käsi ihmisen.

Joskus sentään tähytään

aivan näkymättömään,

ajatuksen sormin saa

substantiivi osoittaa:

ilo, suru, kantaminen,

kitsaus ja antaminen,

hyvyys, lämpö, rakkaus,

kunto, mieli, kauneus.

Tavoitteenamme on luokassa ollut viime viikkoina sanavaraston laajentaminen ja sen yhteydessä on monia sanoja ja niiden merkitystä avattu ja vähitellen sana synonyymi on tullut oppilaille tutuksi. Substantiiveja ja synonyymeja treenasimme Herkko Harakan-substantiivisivuilla.

Pictionary-peli oli ryhmässämme suosittu. Jakaannuimme kahteen joukkueeseen, joista molemmista tuli yksi edustaja valkotaululle piirtämään. Joukkueiden edustajat kurkkasivat open paperille kirjoittaman sanan ja alkoivat piirtää, ensimmäisenä sanan arvannut joukkue sai pisteen.

Käytin pinterestistä löytyviä praatplaat-kuvia myös tutkiessamme, miten verbistä tulee substantiivi. Etsimme oppilaiden kanssa ylläolevasta kuvasta verbejä, oppilaat kertoivat esim. mies ohjaa venettä, lapsi leikkii jne. Kirjasimme oppilaiden löytämiä asioita taululle ja jatkoimme liittämällä taipuneeseen verbiin -ja/-jä-päätteen. Sen jälkeen oppilaat kirjoittivat vihkoonsa lauseita kaavalla:

Se, joka leikkii, on leikkijä. Se, joka soittaa, on soittaja jne.

Soittaja ja leikkijä kaltaisten verbistä muodostetun substantiivin kohdalla monet oppilaani ovat kompastelleet, mutta nyt kun sanat olivat samassa lauseessa hoksasivat he sanojen eron. Kaikki verbit alleviivattiin punaisella ja substantiivit sinisellä.

Verbit oli jo aiemmin liimattu punaiselle paperille, nyt pienryhmät etsivät jakson alussa tutkituista sanalappusista kaikki substantiivit ja ne liimattiin siniselle paperille. 

Substantiivien ja verbien kertaaminen sujui leikkien ja pelaten. Aloitimme pantomiinilla, jossa ryhmä jaettiin kahteen joukkueeseen. Molemmista joukkueista tuli edustaja lukemaan opettajan lapusta verbin, jonka he esittivät. Ensimmäisenä verbin arvannut joukkue sai pisteen. Leikin lopuksi kysyin, minkälaisia sanoja kaikki esitetyt sanat olivat? Vastaus oli tietenkin verbejä!

Jatkoimme perinteisellä laiva on lastattu-leikillä, jossa laiva lastattiin k-kirjaimella alkavilla substantiiveilla. Reippaalla tahdilla tuli laivakin lastattua!

Lopputunnin ajan oppilaat pelasivat ryhmissä peliä. Pelilauta rakennettiin nopeasti palapeleistä, joissa on kaikki aakkosten kirjaimet, yksi kussakin palassa. Noppaa heittäen oppilaat liikkuivat radalla ja ruudussa olevalla kirjaimella piti keksiä substantiivi ja verbi sekä muodostaa lause. Tällä kertaa lauseet saivat olla hassuja ja niimpä tänään nuotio nauroi, gorilla grillasi ja delfiini diskoili. 

Jokainen oppilas kirjoitti keksimänsä lauseet vihkoon.

Sanaluokkarunot on kirjoitettu jokaisen oppilaan vihkoon, mutta halusin saada ne myös esille luokkaan. Substantiivi- ja verbi-runo ovatkin jo luokan seinällä näkyvissä. Muiden runojen paikalla on vasta kehykset, joten jännityksellä useampi oppilas odottelee minkä runon opimme seuraavaksi ja minkä värinen se on. Kovasti jo veikkailtiin, minkä värinen adjektiivi on...