maanantai 18. elokuuta 2014

Hiljaisuuden hylly


Aikaisempina vuosina oppilaillani on ollut hiljaisuusvihot, joihin saa piirtää saatuaan tehtävät valmiiksi ja pitää vielä antaa muille työrauha. Steinerpedagogiikassa piirtämistä, maalaamista ym. on paljon enemmän kuin peruskoulun puolella, joten halusin tänä vuonna kokeilla jotain muuta. Niinpä perustin luokan perälle hiljaisuuden hyllyn. Hyllyn tavaroita, pelejä ja kirjoja saa käyttää omat tehtävät tehtyään ja muita odotellessaan. Kuten hyllyn nimikin kertoo, niitä tehdään rauhassa turhia meluamatta muiden työrauhaa kunnioittaen.

Tavoitteena on päivittää hyllyn sisältöä vuoden mittaan niin, että oppilailla säilyy mielenkiinto. Esittelen tässä päivityksessä mitä hyllystä löytyy tällä hetkellä 1. luokan alkaessa.

1. Tangram-palat


Syksyn hitti ovat olleet Thaimaasta tuomani puiset tangram-palat. Olen tehnyt 4 laminoitua liuskaa erilaisia malleja, joita oppilaat ovat rakentaneet. Kunhan nämä tehtävät alkavat olla ensimmäisiltä valmiina, tuon uusia yksivärisiä malleja haasteita lisätäkseni.


2. Domino-palat


Perinteistä dominoa on myös mahdollista pelata, moni tosin on innostunut myös tekemään dominopaloista jonoa, jonka saa kaataa.


3. Muistipeli

Muistipelejä on tarjolla kolme erilaista.

Heppamuisti on oma lapsuuden suosikkini.

Claes Ohlsonin eläinmuistipeli harjoittaa lukumäärän ja numeromerkin
välistä yhteyttä. Eläinkortit toimivat myös pikalukukortteina, itsellenikin
isompien lukumäärien hahmottaminen korteista on haastavaa.

VaNe-materiaaleista tutut autokortit löytyvät muistipelien seasta.

4. Uno

5. Palapelit


Thaimaan tulisiasina tuotu puinen leijona-palapeli osoittautui haasteellisemmaksi. Ilman apuja sitä on todella vaikea koota. Mutta asettamalla palat numero- tai aakkosjärjestykseen kokoaminen helpottuu.


Lisäksi varastostani löytyi muutama vanha Nalle Puh-palapeli rakennettavaksi. Palapelejä olisi hyvä olla enemmänkin, pitänee tutkailla kirpputorien antia.


6. Kuinka monta? -purkit

Matikasta tutut kuinka monta-purkit sisältävät sekalaisen määrän papuja. Oppilaan tehtävänä on laskea kuinka monta papua purkista löytyy. Purkeissa on tunnistekuvat, joiden avulla halutessaan vastaukset voi kirjata ylös.


7. Mäkkärimatikka

Kunhan pääsemme matikassa lukujen summamuotoihin asti, pääsee mäkkärimatikkataulu luokkaan. Tauluun kuuluu jäätelötikkuja, joihin on merkitty lukujen 1-10 summamuodot. Nämä "ranskikset" tulisi oppilaiden sijoittaa oikeisiin taskuihin.



8. Kirjat

Pelaamisen ja rakentelun lisäksi vaihtoehtona on myös kirjojen lukeminen. Hyllystä löytyy mm. Mauri Kunnasta, Tatua ja Patua ja tietokirjoja. Osa kirjoista on omiani, vuodenaikaan tai teemaan liittyviä kirjoja tuon kirjastosta säännöllisin väliajoin, jotta uutta luettavaa tulee tasaiseen tahtiin.



Nykyinen luokkani ei ole juuri motivointia tarvinnut, vaan oppilaat ovat työt tehtyään rauhoittuneet pelaamaan hiljaisuus-hyllyn tehtäviä. Mikäli hiljaisuus-hyllyn tehtävien teko ei näin helposti olisi lähtenyt liikkeelle, olisi käyttöön otettu "kulunvalvonta", johon oppilaat tehtävän tehtyään keräävät leimoja tai tarroja.











2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos aivan mahtavasta blogistasi. Täältä saa aivan huippuja ideoita omaankin tulevaan työhön. Tuosta "mäkkärimatikka" taulusta sen verran, että itse muuttaisin tuo taulun sellaiseksi, että se ei "mainosta" mitään ketjua (vaikka se tuskin tarkoitus on :D). Steinerkoululaisten vanhemmissa saattaa olla paljonkin ihmisiä, joiden arvot sotivat tuota ketjua vastaan.

Anniina-ope kirjoitti...

Hei!
Kiitos palautteestasi. Mäkkärimatikan-idea on mielestäni juuri siinä, että lapsetkin tunnistavat logon. Voihan jäätelötikkuja lajitella toki mihin tahansa koreihin ja lapset sitä varmaan mielellään yhdellä toiminnallisella tunnilla tekevätkin. Mäkkärimatikkaa viime vuonna oppilaani kuitenkin tekivät puoli vuotta, aina uudelleen ja uudelleen pyysivät tehtävät tehtyään voisivatko tehdä mäkkärimatikkaa, vielä toukokuussakin halusivat "vapaa hetkinään" sitä tehdä ja parantaa sekuntikellon kanssa omaa aikaansa. Vastaavaa drillausta voi tehdä netissä esimerkiksi AbacoMath-pelillä, mutta eivät oppilaat sitä jaksaneet kovin monia kertoja, vaan alkoivat muutamien pelikertojen jälkeen jo kaivata muita pelejä. Mäkkärimatikan idea on nimenomaan toisto, toisto ja vielä kerran toisto, jotta lukujen hajotelmat automatisoituisivat, siihen se on tähän mennessä paras vastaantullut väline.

Lisäksi, koska minulla on tälläkin hetkellä kellarikomero puolillaan peruskouluun tekemiäni opetusmateriaaleja, joista läheskään kaikki eivät sovi steinerkouluun ääriviivojen tms. vuoksi, en henkilökohtaisesti koe järkeväksi tehdä kaikkea uudelleen. Parhaiten toimivat opetusvälineet (kuten esim. mäkkärimatikka) toivon pystyväni hyödyntämään myös nykyisessä koulussani, mikäli niistä joku kovasti saa näppylöitä niin sitten otetaan pois käytöstä.

Mäkkärin kanta-asiakkaisiin en kuulu, sillä edellinen vierailuni kyseisen yrityksen ravintolaan sijoittuu jonnekin 90-luvulle :)