Steinerkoulun 1. luokka / luokkahuone sightseeing

Kuluvana lukuvuonna toimin 1. luokan opettajana steinerkoulussa. Steinerkoulu on minulle uusi työympäristö, viime vuonna kouluun tuli tutustuttua steinerpedagogiikan perusopintoja suorittaessani ja nyt tutustuminen jatkuu sisältä käsin ekaluokan opettajana toimien.

Steinerkoululla seinissä on väriä, mikä on minun makuuni. Viime vuonna tuskailin monta kertaa oppilastöitä valokuvatessani koulun ruskeaksi maalattuja seiniä, teki mieli photoshopata aina seinä edes valkoisiksi ;-) Tänä vuonna väriä sen sijaan riittää. Seuraavaksi esittelen, miltä luokkahuoneeni näyttää tänä vuonna. Viime vuoteen verrattuna sen on aika rajusti riisutumpi versio siitä, mitä tekisin jos saisin vapaat kädet, steinerpedagogiikka kuitenkin luonnollisesti sitoo minut tänä vuonna toimimaan sen mukaisesti.

Steinerkoulussa 1. luokka on aina samassa tilassa, 2. luokka aina samassa tilassa jne. Eli joka vuosi lapset saavat uuden luokkahuoneen ja luokanopettaja tietenkin myös, sillä steinerkoulussa tavoite on, että sama luokanopettaja seuraa luokkaa 1. luokalta 8. luokalle asti. Opettajalle tämä tarkoittaa vuosittaista muuttoa, mikä rajoittaa osaltaan luokassa säilytettävän tavaran määrää samoin kuin vähäiset säilytystilat. Omassa luokassani ei esimerkiksi ole lainkaan kaappeja, joihin saisi ovien taakse tavaraa "piiloon". Siispä, luokan on oltava siistinä AINA!

1. luokan väri on vaaleanpunainen, mikä näkyy niin seinien, verhojen kuin pöytäliinojen värityksessä. Jokainen luokka on Steinerin oppien mukaan tietyn värien, kolmas luokka on esimerkiksi persikankukan värinen.

Steinerkouluissa toteutetaan alkuopetuksessa 1.-2. luokilla ns. penkkipedagogiikkaa, mikä tarkoittaa ettei luokassa ole pulpetteja, ainoastaan penkit. Penkit muuntuvat tarpeen mukaan moneen. Niiden päällä voidaan istua, mutta niitä voidaan käyttää myös pöytänä siten, että lapsi istuu penkin takana tyynyllä. Itse ihastuin penkkipedagogiikkaan heti ensimmäisen kerran siitä muutamia vuosia sitten kuultuani, mutta ajattelin sen olevan liian raju veto peruskoulun puolella. Nyt liikkuvan koulun myötä tämä voisi onnistua peruskoulussakin, toimiihan moni luokka jo ilman pulpettaja tai istuu jumppapalloilla. Penkit mahdollistavat tilan monipuolisen käytön ja ne voidaan tarvittaessa kasata takaseinällä olevien hyllyen alle pinoon, jolloin koko lattiatila vapautuu toiminnalle.

Luokan kalustukseen kuuluvat siis oppilaiden penkit, joissa istuvat pareittain sekä matot. 

Taulun viereen olen sijoittanut kalenterin, jonka ompelin kesällä. Punainen istuu hyvin luokan väreihin. Taululle merkitään oppilaiden kanssa viikonpäivä sekä päivämäärä. 

Jo viime vuonna käytössä olleen nimetön kyltin otin käyttöön myös tänä vuonna, se oli erittäin kätevä lattialta löytyvien nimettömien esineiden kanssa. Oven viereen kiinnitetyltä kyltiltä löytyy omat tavarat varmasti, ohi kulkiessa.

Koska luokassa ei ole pulpetteja, tarvitsevat oppilaat muunlaiset tilat tavaroilleen. Luokan takaseinään kiinnitettyyn isoon hyllykköön on jokaiselle oppilaalle nimetty oma lokero, jossa oppilas säilyttää penaalia ja vihkoja. Kirjojahan steinerkoulussa ei käytetä varsinkaan pienten oppilaiden kanssa. Lisäksi hyllykön yläpuolella on jokaiselle nimetty laatikko, jossa olisi tarkoitus säilyttää keskeneräisiä käsitöitä.

Hyllykön toiseen päähän olen varannut tilaa omille, lähinnä matematiikan opetusvälineille. Lisäksi olen hyllykön alahyllyt ovat ns. hiljaisuushyllyjä. Hiljaisuushyllyiltä löytyy työnsä valmiiksi saaneille oppilaille puuhaa odotushetkiksi. Esittelen hiljaisuushyllyn tehtävät erillisessä postauksessa. Hiljaisia hetkiä varten toin luokkaan myös kuvakirjoja luettavaksi.

Opettajan pöytä sijaitsee perinteiseen malliin luokan etuosassa, pyötä on melko raskastekoinen, pitää katsella olisiko sille vaihtoehtoja.. 

Verhotangon päällä opettajanpöydän yläpuolella luokkaa tarkkailee koulutonttu, joka on hyvinkin tuttu hahmo ainakin meidän koulussamme. Koulutonttu saattaa käydä yön aikana auttamassa oppilasta esimerkiksi vaikeassa käsityössä tai ilahduttaa opettajaa ja luokkaa kukilla… Minä olen myös luonut tulevan vuoden kirjaintenopiskeluun kehyskertomuksen, jonka päähenkilönä on koulutonttu. 

Mukava yksityiskohta steinerkoulun luokissa on myös tauluverhot. Opettaja voi etukäteen valmistella kertomukseen liittyvän kuvan tms. taululle piiloon ja paljastaa vasta tietyllä hetkellä mitä verhon takana on. Tauluverhoihin en ole Suomessa muualla törmännyt kuin steinerkouluissa, mutta Varga-Nemenyi-meneltelmän koulutuksissa olen ymmärtänyt, että esim. Unkarissa tauluverhot kuuluvat luokkien perusvarustukseen. Ne ovat mielestäni kätevät!

Koska olen laiska ripustamaan sinitarralla oppilastöitä seinille ja sinitarrasta jää helposti karkeapintaiseen seinään jälkiä, päädyin tänäkin vuonna laittamaan luokan seinälle narun ja pyykkipojat, joiden avulla työt on helppo nopeasti ripustaa näkösälle.

Keskeinen elementti steinerluokassa on myös vuodenaikapöytä, meidän koulussamme leveitä ikkunalautoja hyödyntäen on vuodenaikaikkunoita jokaisessa luokassa. Värjättyjä silkkejä ja luonnonmateriaaleja hyödyntäen ikkunalaudalle rakennetaan maisema, joka elää vuodenaikojen vaihtuessa. Nyt tavoittelin mahdollisimman kesäistä tunnelmaa, sillä ulkonakin on vielä täällä napapiirillä lähdes kolmekymmentä astetta lämmintä. Pieniä yksityiskohtia on tarkoitus lisätä maisemaan pikku hiljaa ja myös oppilaat pääsevät osallistumaan vuodenaikaikkunan rakentamiseen esimerkiksi tuomalla metsästä löytämiään kiviä, keppejä jne. luokkaan.

Vanhasta linnunpöntöstä tein metsätontun mökin vuodenaikaikkunaan. Pöntön sisällä maljakossa on tuoreita koivunoksia tuomassa eloa ikkunaan.

Syksyn tullen maisema saa ruskan värejä ja talven tullen muuttuu valkoiseksi. Vuodenaikaikkuna tulee varmasti vielä elämään paljonkin, tämä oli ensimmäinen hahmotelmani. Kuvia lisäilen varmasti vuoden mittaan. Viime vuonna luokassani oli seinällä paperista tehty iso puu, johon oppilaiden kanssa teimme ensin vihreitä ja sitten ruskan lehtiä. Puu eli samaan tapaan vuodenaikojen rytmissä kuin steinerkoulun vuodenaikaikkuna. Vuodenaikaikkunan rakentamisen ja tarkastelun myötä monet yltin aiheet tulevat luontevasti käsiteltyä.

Tällaisessa luokassa olisi tarkoitus tämä vuosi opiskella :)

Kullan kallis kesäloma

Tänä kesänä ymmärsin ensimmäisen kerran todella opettajien pitkän kesäloman tarpeellisuuden. Lukuvuoden ajan varsinkin alkuopetuksessa opettajan on oltava joka hetki 110 prosenttisesti läsnä. Kesäkuu menikin pitkälti valtavan väsymyksen vallassa, toki jouduin kesäkuussa hoitamaan uudella koululla muutamia siirtopalavereita ym. mutta muun ajan käytännössä nukuin. Vasta kesäkuun viimeisinä päivinä totesin voittaneeni väsymyksen ja saatoin todella aloittaa lomailun, virtaa touhuamiseen alkoi riittää :)

Heinäkuulle olimmekin suunnitelleet suurperheen irtioton arjesta, Thaimaan reissulla unohtuivat myös pohdinnat tulevasta lukuvuodesta.

Aamiainen altaalla hyvässä seurassa, Remes tarjosi "kulttuuria"
 ja Facebook juoruja.

Heppatytön unelma.

Poikaystävän unelma :)

Apinasaaren asukit.

Etelän hetelmiä.

Pyöräretkelle, hellettä +35 ja kilometrejä saman verran.

Joka toinen päivä hemmoteltiin urheilijan väsyneitä jalkoja.

Norsun pesu.

Norsun syli.

Mutta, eihän se koira karvoistaan pääse, tai opettaja ammatistaan.. Thaimaan reissulla tuli myös shoppailtua ammatillisessa mielessä. Yhteensä käytin koulujuttuihin rahaa ehkä noin 20e, eli en mitään valtavia summia. Monen moista tulevaa lukuvuotta varten tuli hankittua. 

Heti ensimmäisillä ruokaostoksilla Tescossa törmäsin isoon lattiapalapeliin. Minulla on jo aiemmin kirpparilöytönä vastaava palapeli numeroilla 1-10. Nyt löytyi kirjaimilla. Harmikseni paketissa ei ollut kaikkia kirjaimia ja valtaosa vokaaleista puuttuu. Tätä voisi käyttää esimerkiksi harjoiteltaessa sanojen alkuäänteitä (mene alkukirjaimen päälle) tai pelinä, jossa heitetään noppaa ja liikutaan ruudukossa, sillä kirjaimella, johon päädytään, pitää keksiä sana..

Tämä on ehkä paras löydöistäni: puiset tangram-palat! Paloilla on kivasti paksuutta, niin että niistä on hyvä ottaa kiinni. Suunnitelmissa on tehdä oppilaille tangram-malleja, joita saavat tehdä odotellessaan muita oppilaita. Yksi rasia maksoi n. 40 senttiä, joten otin heti kymmenen pakettia.

Yömarkkinoilta löytyi puinen leijonapalapeli. Leijona on aika vaikea rakentaa tuosta vain, eli tarvitaan lukujono taitoja, jotta leijonan saa nopeimmin kokoon. Toisella puolella leijonaa on aakkoset, eli palapelin voi tehdä myös aakkosjärjestystä hyödyntäen.

Myös tällainen pieni vaahtomuovinen kirjain/numero-palapeli löytyi yhdestä supermarketista. Hintaa tälläkin oli alle euron.

Tulevana lukuvuonna opetan ensimmäistä kertaa myös musiikkia omille oppilailleni. Viime talvena osallistuin Lapin Yliopiston täydennyskoulutuksen musiikin kursseille, joita vetivät mm. Markku Kaikkonen. Kurssilla käytimme riisitikkuja rytmileikkeihin ja soittamiseen, joten ne ovat siitä asti olleet ostoslistalla. Thaimaalaisesta "tarjoustalosta" löytyikin iso pussi riisitikkuja (220) hintaan 50 senttiä. Ei lopu heti kesken, vaikka luokkaani sattuisikin jo rajumpi rumpali.

Nyt elokuu jo kolkuttelee ovella ja on aika suunnata katse tulevaan syksyyn. Ensi viikolla on jo edessä suunnittelupäivät ja luokan sisustaminen. Siispä ensi viikolla lisää juttuja koulun aloituksesta ja sen jälkeen taas tasaiseen tahtiin päivityksiä ekaluokan arjesta.

Aurinkoisia viimeisiä lomapäiviä kollegoille!

P.S. Eikö olekin mukavaa kun koulu taas alkaa? Minä ainakin odotan jo!! :)

Kalenteri

Viime lukuvuonna kalenteriseinä luokassani oli mielestäni toimiva kokonaisuus. Montessori-ideoita-kansiosta kopioitu ja väritetty vuodenaika-kuukausi kiekko näytti koko vuoden kierron, lisäksi päivämäärä merkittiin numeroin, tutkittiin viikonpäivä sekä asetettiin Varga-Nemenyi-menetelmästä tuttuun kalenteriin aina oikeat numerokortit ilmaisemaan kuluvaa päivää.

Kalenteri oli muuten toimiva, mutta jatkuva sinitarran kanssa sählääminen ärsytti välillä, sekä ajoittain sinitarra repi kalenteripohjaa, sillä isoa kartonkia ei saanut fiksusti kontaktimuovitettua tai laminoitua, siispä tulevalle lukuvuodelle siihen parannusta.

Kaapista löytyi useampi vuosi sitten joululahjaksi saamani, käyttämätön Finlaysonin esiliina, joka oli mukavan paksua ja vahvaa kangasta. Keväällä ostamani päiväpeitto oli pakattu läpinäkyvään muovipakkaukseen, jonka olin myös säästänyt askartelua varten, joten tuumasta toimeen..

Ompelin kalenteriin taskut sekä viikonpäiville että viikonnumeroille (5x8 ruutua) sekä taskun kuukausi kortille. Lopuksi pujotin kapean riman kalenterin ylälaitaan ompelemaani kujaan.

Kuvausta varten laitoin kalenteriin kaikki kortit paikalleen, mutta elokuussa oppilaiden kanssa aloittaessamme on kalenterissa vain päivät 1-10 ja siitä täytämme kalenteria päivä kerrallaan yhdessä oppilaiden kanssa.

Steinerkoululaisten penaalit

Steinerkoulussa on tapana, että vanhemmat ompelevat itse lapselleen penaalin. Saman tyylisiä penaaleita löytyy googlettamalla waldorf pencil case. Itse pidän hyvin paljon tästä steinerkoulun penaalimallista ja suunnitelmissa on tehdä myös puuväreille samanlainen penaali. Penaalissa säilytetään 1. ja 2. luokilla käytettäviä mehiläisvahaliituja. Steinerkoulussa ei alkuopetuksessa käytetä lainkaan lyijykyniä, vaan kaikki kirjoitus ja piirrustustehtävät niin äidinkielen kuin matematiikan tunneilla tehdään Stockmarin mehiläisvahaväreillä. 1. luokalla käytetään ns. palikkaliituja ja 2. luokalla puikkoliituja. 

Stockmar-liidut 1.-2. luokille

Penaalin ompelemiseen piti alkuperäisen ohjeen ollessa huolellisesti arkistoituna tuntemattomassa paikassa tehdä uusi ohje. Liitän vanhemmille toimittamani ohjeen myös tähän.

Penaaliohje

Tarvikkeet: n. 40cm x 80cm kokoinen pala kangasta ja n. 50cm pätkä nyöriä tai nauhaa.

1. Silitä ja käännä kaikki kankaan reunat kahdesti. Ompele kaksitaitteinen päärme, kaikkiin reunoihin.

2. Taita kangasta sisäänpäin toiselta pitkältä sivulta 9cm ja vastakkaiselta puolelta 6cm.

3. Ompele toiselle puolelle puikkoliiduille taskuja, tee n. 3.5cm välein ompeleita koko pitkälle sivulle.

Ja toiselle pitkälle sivulle ommellaan ompeleita n. 4cm välein, jolloin muodostuu taskut palikkaliiduille.

4. Lopuksi ommellaan nauha/nyöri penaalin päähän kiinnitystä varten.

5. Kun langan pätkät on päätelty ja siistitty, laita penaalin pitkittäissuunnassa puoliksi, kääri rullalle ja sido nauhalla kiinni.

Tästä kesä voi alkaa…

Perinteisenä kesäloman aloituksena toimi tänäkin vuonna Varga-Nemenyi-yhdistyksen kesäseminaari, joka vei meidät tänä vuonna Kuopioon. Puijon tornin kupeeseen kokoontui kaiken kaikkiaan kuutisenkymmentä matikkaan hurahtanutta opettajaa. Vaikka monelle ajatus heti loman alettua lähteä "täydennyskoulutukseen" saattaa tuntua kauhistukselle, itse koen että matikka seminaari on kiva aloitus lomalle. Mukava vaihtaa kuulumisia saman henkisten opettajien kanssa, eikä ne kuluneen vuoden työasiat ainakaan minun päästäni katoa samalla hetkellä kun todistusten jaon jälkeen koulun oven suljen.. 

Kesäseminaarin ohjelmaan kuului tänä vuonna uuteen OPSiin tutustumista, onhan Anni Lampinen ollut mukana tekemässä uutta opetussuunnitelmaa, joten hän esitteli opsin sisältöjä. 

Näin VaNettajana mukavaa oli huomata, että uusi OPS painottaa ajattelua ja oppimaan oppimista:

Oppilaita rohkaistaan luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia uusille ratkaisuille. Heitä ohjataan näkemään asioita uusilla tavoilla, hakemaan uutta tietoa ja siltä pohjalta pohtimaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitä innostetaan etsimään vastauksia ja kuuntelemaan toisten näkemyksiä. Koulun muodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua. 

Aika VaNeltahan tuo kuullostaa, etsitään useita eri vaihtoehtoja ja opitaan, ettei aina ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Ja myös yhdessä tekeminen, päättely ja asioiden perustelu on uudessa opsissa keskeistä. Eikös hyvä VaNe opettaja aina kysy, kun oppilas kertoo jonkin asian olevan jotenkin, "ai miten niin?" ;-)

Oppilaita ohjataan käyttämään hankkimaansa tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen.

Monilukutaito on yksi opsin sisältämistä sanahirviöistä, melkoinen peikko, jos ei siihen ole perehtynyt. Anni avasi meille kuitenkin termiä monilukutaito, joka (ainakin näin minä ymmärsin) tarkoittaa perinteisen lukemisen lisäksi myös mm. kuvien, median sekä erilaisten sosiaalisten tilanteiden lukutaitoa. Monilukutaidon yhteydessä tekstiksi voidaan ajatella myös ihmisten välinen dialogia, vaikkei se olekaan kirjoitettua tekstiä. Koulussa siis tulee monilukutaitoa harjoiteltua jatkuvasti..

Matikan kohdalta opsista muutamia poimintoja.. jotka ovat mielestäni olennainen osa VaNea.

Se kehittää myös viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. 

Opetuksessa hyödynnetään eri aisteja. 

Opetus kehittää oppilaan kykyä ilmaista matemaattista ajatteluaan konkreettisin välinein, suullisesti, 

kirjallisesti ja piirtäen sekä tulkiten kuvia.

Paljon julkisuutta saaneesta ohjelmoinnistakin saimme opastusta. Yksinkertaisimmillaan ohjelmointi on ohjeiden laatimista ja niiden noudattamista. Lisäksi VaNesta tutut ohjeen mukaan piirtämiset ja ohjeiden luominen on myös ohjelmointia. Tai vastaavien ohjeiden antaminen parin liikkuessa lattialaatoilla ohjeen mukaisesti.

Siinä ehkä päällimmäisenä se, mitä minulle jäi uudesta OPSista mieleen…

Suomessa Fulbright-stipendiaattina oleva Jeanne M. Zoellner-Gonzalez esitteli meille chicagolaista koulua. 

Toisiin kouluihin tutustuminen, olivat ne sitten ulkomailla tai kotimaassa, on aina mielenkiintoista ja yleensä sieltä voi aina napata itselleen jotain käyttökelpoisia ideoita. Lueskelen paljon jenkkiopettajien blogeja, mutta Jeannen esitys avasi ainakin itselleni toisaalta sitä todellisuutta mikä kaiken kivan tekemisen takana kuitenkin on, nimittäin jatkuva testaus. Lasten pitää suorittaa useita "standardized test":ejä vuosittain. Niin paljon kuin opettajat haluaisivatkin ohjata oppilaitaan oppimaan oppimisen ilosta, on pakko pitää myös mielessä testien aikataulut, jotta lapset selviäisivät testeistä mahdollisimman hyvin. Menestys kun on tärkeää opettajallekin, sillä hänen pätevyyttään arvioidaan myös jossain määrin lasten testisuoritusten mukaan. Huh, kuulostaa rankalta…

Muutamia toimivia ideoita minuuttimatikkaan sain Jeannelta.. en ihan muista olivatko ne juuri näin hänellä käytössä, mutta näin itse ainakin ajattelin näitä ideoita hyödyntää..

• Päivän luku: Opettaja (tai oppilas) merkitsee taululle valitsemansa luvun. Päivän aikana oppilaat saavat miettiä esim. luvun 12 eri nimiä ja kirjoitella päivän luvulle varatulle alueelle taululle. Esim. 3+3+3+3, 4+4+4, 3x4 jne. Tehtävässä kaikki pääsevät tekemään oman osaamisensa mukaan, vaihtoehtoja on lukematon määrä ja taitavat oppilaat voivat keksiä haasteellisia ratkaisuja. Tulevana syksynä syömme ekaluokkalaisten kanssa luokassa, joten ajattelin, että voisin laittaa päivän luvun aina ruokailun aikana luokan oveen sisäpuolelle paperille ja ruokailtuaan oppilaat voivat kirjoittaa ratkaisujaan paperiin ulos lähtiessä. Päivän päätteeksi voidaan ratkaisut käydä yhdessä läpi. Sama tehtävä voisi toimia myös lisätehtävänä, kun joku saa tunnilla tehtävät tehtyä.
• Lukujono: Opettaja antaa oppilaille joukon lukuja, jotka pitää järjestää pienimmästä suurimpaan tai suurimmasta pienimpään. Ekaluokkalaisten kanssa pysytään tietenkin pienellä lukualueella, isojen kanssa tässä voisi hyödyntää myös desimaaleja ja murtolukuja. Nämä voi jokainen oppilas kirjoittaa omaan vihkoonsa. Tästä lisäideointina, voisi luokassa olla myös seinällä lähes tyhjä lukusuora, johon oppilaat kiinnittävät oikeille paikoille opettajan antamat lukukortit.

Haastaakseen oppilaitaan pohtimiseen ja kokeilemiseen Jeanne kertoi käyttävänsä luokassa kuukausittain (?) vaihtuvia ongelmanratkaisutehtäviä. Kunkin kuukauden tehtävästä oli eri versioita, siten että kaikki selviytyvät A ja B tasoista, mutta taitavammille on myös versiot C, D, E ja F. Jos ymmärsin oikein, kaikki aloittavat helpommista ja jatkavat sitten vaikeampiin. Kaikkia versioita ei tarvitse osata eikä ehtiä, mutta kaikkein taitavimmat oppilaat pääsevät level F:än asti.  Nämä Problem of the Month-tehtävät tehtiin yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa eli eivät olleet mitään yksin ahertamista vaan yhdessä pohdiskelua.

Esimerkki "Problem of the Month"-tehtävästä.

Perinteisesti illalla askarreltiin. Tänä vuonna askartelut olivat pääasiassa omakustanteisia, joten olin varannut itselleni mukaan vain virkkausvälineet, kun en Rovaniemeltä asti jaksanut ihan hirveästi materiaaleja tuoda. Askartelutuokion jälkeen minulla oli kuitenkin kaksi dominokeksiä, joita on tarkoitus virkata lisää. Kuvia dominokekseistä ja mansikoista, mansikoita pitäisi muuten virkata :) Sekä Kirsin ja Annin Unkarin tuliaisina tuoma minihajotuskone, jonka kaikki kesäseminaarilaiset saivat askarrella.

Minihajotuskone tehtiin tulitikkurasiasta, johon tehtiin väliseinä. Hajotuskoneeseen sisään sopiva määrä pieniä helmiä ja ravistetaan, sitten tutkimaan mitä erilaisia hajotelmia annetusta luvusta saakaan. Lisäksi minihajotuskoneella voi myös arvuutella parin kanssa kuinka monta helmeä on piilossa, kun näkyvillä on vain toinen puoli hajotuskoneen sisuksesta.

Kuten Kirsi totesi "tämä on ensi syksyn hittituote!" No, minäkin Kuopiosta kotiuduttuani näpersin heti tulevaa syksyä varten kymmenen minihajotuskonetta. Hajotuskoneet päällystin näteillä askartelupapereilla ja lakkasin, jotta kestäisivät koko vuoden. Kyllä kelpaa hajotella :) Vielä kesän aikana pitäisi toinen erä näpertää niin on syksyllä jokaiselle ekaluokkalaiselle oma minihajotuskone.

Ensi syksyn hittituote: Minihajotuskone.

Illalla lähdimme VaNe porukalla risteilemään Kallavedelle. Kesäilta Kallevedellä olisi voinut olla hyvinkin nätti, jos sää olisi suosinut meitä, mutta lähes koko risteilyn ajan satoi. Risteily kului kyllä kivasti keskustellen ja kokemuksia vaihdellen, eikä sää ollut ongelma. Tosin ulkona olisi ollut ihan kiva istua, jos olisi aurinko paistanut ;-)

Sateinen kesäilta Kallavedellä.

 Keskiviikkona kertailimme tuttujen toimintavälineiden käyttöä. Loogisilla palikoilla leikimme Heidin kanssa. Leikkejä, joita en ole itse käyttänyt / muistanutkaan oli esim.

• Kruununjalokivi: kuninkaalla/kuningattarella on kruunu päässään. Kruunuun on kiinnitetty (kuninkaan näkemättä) yksi looginen pala. Kuningas haluaa tietää millainen jalokivi kruunussa on, joten hän kyselee alamaisiltaan kysymyksiä ja yrittää selvittää mikä pala on kyseessä. Alamaiset voivat vastata vain kyllä tai ei.
• Valehdellen: yksi leikkijöistä valitsee loogisen palan. Muut yrittävät kyllä/ei-kysymyksillä selvittää mikä pala on kyseessä. Palan valinnut leikkijä valehtelee kaikki vastauksensa. Kyllä onkin ei ja ei on kyllä…

Kirsin kanssa touhusimme lapsi- ja autokorteilla, Annen kanssa rakenneltiin tangrameja ja Tanjan johdolla touhuttiin värisauvoilla. 

Ahaa-elämyksinä voisi ehkä mainita, etten ole hoksannutkaan koskaan käyttää autokortteja parien tai ryhmien muodostukseen. Oppilaat nostavat salaisuuspussista autokortin ja muodostavat sen mukaan ryhmät:

• 2 oppilaat ryhmän muodostavat lapset, joilla on saman väriset ja saman malliset autot, jotka ajavat eri suuntiin.
• 4 oppilaan ryhmässä kaikilla on saman mallinen auto ja kaikki ajavat samaan suuntaan.
• 3 oppilaan ryhmässä on yksi henkilöauto, yksi kuorma-auto ja yksi urheiluauto, jotka ajavat kaikki samaan suuntaan.

Ja mahdollisuuksiahan on vaikka kuinka monia ja samahan toimisi myös loogisilla paloilla…

Nopeasti hurahti jälleen kaksi päivää matikkajuttuja touhutessa. Seminaarin päätteeksi ryhmäydyimme vielä alueittain pohtimaan, mitä VaNe-yhdistys voisi tulevaisuudessa olla. Harmi, että pohjoisen edustajia ei minun lisäkseni muita ollut, joten kuuntelin ja keskustelin itäsuomalaisten (?) kanssa aiheesta vaikkei Rovaniemi ole siellä päinkään. Mutta olishan se huikeeta, jos Varga-Nemenyi yhdistyksessä olisi alajaosto "VaNe-Lappi". Sitä odotellessa alan nyt viettää kesälomaa…

Tosin pitää ehkä todeta, etten ole ihan jouten osannut olla vaan terassilla aurinkoa ottaessani piti hieman piirrustella ja pähkäillä…

Ideointia tulevan syksyn aakkosten opiskeluun.

Ensi syksy tuokin mukanaan uudet haasteet ja uusia tuulia. Tulevana lukuvuonna työskentelen steinerkoulussa 1. luokanopettajana. Steinerpedagogiikka on viime talvena tullut tutuksi Lapin kesäyliopistossa suorittamieni Steinerpedagogiikan perusopintojen myötä, mutta paljon on vielä ihmeteltävää ja opeteltavaa ennen syksyä ja talven aikana. Viime syksynä tein ekaluokkalaisten kanssa aakkosista kuvia, niitä tehdään tulevanakin syksynä steinerkoululaisten kanssa ja aika monta juttua saan saduttaa tämän myötä uudelleen, kannattaa siis syksyllä seurata mitä meillä touhutaan! :)

Nähtäväksi jää, onko työskentely steinerkoululla vain vuoden syrjähyppy vai jäänkö kokonaan sille tielle. Jännityksellä odotan tulevaa lukuvuotta ja innolla uusia haasteita kohti. Uutta tulen varmasti oppimaan ja paljon...