Joulukadun avajaiset matematiikalla höystettynä

Tänään sekoittelin kuvaamataitoa ja matikkaa, jotta saisimme luokkaan joulukoristusta. 

Olin jakanut pöytäryhmiin erilaisia tasokuvioita. Aluksi luokittelimme tasokuvioita. Oppilaat tunnistivat helposti kolmiot, nelikulmiot ja ympyrät. Luokittelun jälkeen kyselin kultakin ryhmältä kuinka monta palaa heillä oli yhteensä ja paljonko tarvitsisivat lisää, jotta olisi kahdeksan. Hajotelmat olivat hyvin muistissa eilisestä ja vastaukset tulivat kuin apteekin hyllyltä. 

Seuraavaksi oppilaat saivat kolmen hengen ryhmissä rakentaa minuutissa omista tasokuvioistaan jonkin kuvion, tuloksena oli taloja, kirkkoja ja raketteja. Rakennelmien ihastelun jälkeen jokainen oppilas piirsi ja leikkasi pöydällä olleiden tasokuviomuottien avulla väripapereista itselleen kahdeksan erilaista tasokuviota. Oppilaiden leikellessä kiersin kyselemässä montako kullakin on ja paljonko tarvitaan vielä. Kahdeksaan täydentämistä tuli siis siinä sivussa moneen kertaan.

Leikattuaan palat oppilaat sommittelivat palasistaan talon siniselle paperille. Tasokuviot liimattiin ja lunta väritettiin liiduilla maahan. Lopuksi oppilaat saivat valkoisella peitevärillä ja hammasharjalla roiskia lumipyryä paperilleen.

Talon valmistuttua oppilaat laskivat vihkoihinsa ensin eri tavoin tasokuvioiden yhteismäärän ja eri muotojen osayhteismääriä.

Kuinka monta tasokuviota talossasi on yhteensä?

6+1+1=8

1+1+6=8

1+6+1=8 jne.

Kuinka monta tasokuvioista on kolmioita?

8-6-1=1

Kuinka monta tasokuvioista on nelikulmioita?

8-1-1=6

Kuinka monta tasokuvioista on ympyröitä?

8-1-6=1

Tämä tehtävä oli osalle oppilaista liian haastava, koska en ollut tehnyt valmista monistetta vaan piti itse tehdä vihkoon muistiinpanot. Ensi kerralla fiksumpana teen valmiin monisteen, johon voi täydentää.

Tämä vei aikaa noin 60min.

Koulun jälkeen kiinnitin talot "joulukaduksi" taululle ja tein maalarinteipillä alle lukusuoran. Maanantaina oppilaat saavat numeroida omat talonsa sekä kiinnittää lukusuoralle numerotkortit. Tarkoituksena on myös joulukuun aikana lisäillä joulukadulle erilaisia asioita, esim.

- itsenäisyyspäivänä joka toisen talon pihalle nostettiin salkoon lippu

- tonttu kurkistaa talon takaa, talon numero on suurempi kuin 5, mutta pienempi kuin 8. Luku on pariton.

Idean taloihin sain Pinterestistä, matikkaan sovittaminen oli oma ideani, vaikkain Varga-Nemenyi materiaalin johdattelema :)

Toiminnallista matematiikkaa ja luvun 8 hajotelmat

Tänään minulla oli täydellinen matikan tunti! Tai oikeastaan kaksi, koska kyseessä oli jakotunti ja samalla kaavalla toimittiin sekä aamulla että iltapäivällä :) Ihanan rauhallinen tunti, työrauha säilyi ja kaikki oppilaat laskivat koko tunnin. Toistoja tuli tunnin aikana jokaiselle oppilaalle satakunta.

Oppilaat toimivat pareittain viidellä eri pisteellä.

1. Mäkkärimatikka

Mäkkärimatikassa oppilaat laittavat ranskalaisia (jäätelötikkuja), joissa on lukujen 1-8 summamuotoja, oikeisiin rasioihin. Näppärimmille annoin lisämotivaattoriksi sekuntikellon, jolla kellottivat kaverille ajan ja sitten oli parin vuoro haastaa ja tehdä nopeampi aika. Ope kävi tietenkin tarkistamassa, että tikut olivat oikeissa rasioissa. Ja olivathan ne!

2. Tietokone/AbacoMath

AbacoMathin summamuoto-harjoitukset netissä ovat oppilaille tuttuja. Yhdellä pisteellä oppilas pari rakensi erilaisia kasi-helminauhoja tietokoneella ja teki niistä yhteenlaskut.

3. Legot

Aikaisemmin en ole legoja käyttänyt, vaikka ne lapsuuden legot ovat syksystä asti kaapissani olleet. Tänään siis kaivoin ne esille poikavaltaisen luokkani iloksi. Pojat rakentelivat mielellään kahdeksan palikan korkuisia torneja ja kertoivat rakennelmistaan matematiikan kielellä. Käytössä oli vain keltaisia ja sinisiä legopaloja tänään.

4. Summamuodot ja lukusuora

Luokassani on koottava vaahtomuovien (?) lattialukusuora, jonka aina välillä kokoamme lattialle oppilaiden hypittäväksi. Tänään oppilaat sijoittivat vanerisille korkeille maalaamiani summamuotoja oikeiden askelmien päälle.

Tällä pisteellä oli siis käytössä lukujen 1-8 hajotelmat.

5. Värisauvat

Värisauvoilla oppilaat rakensivat kahdeksan valkoisen kuution pituisia maton raitoja ja lukivat raitoja niin väreillä kuin matikankielelläkin.

Ä niin kuin ällistyttävä äiti

Olipa kerran tyttö nimeltä Änniinä. Tai eihän hänen nimensä oikeasti ollut Änniinä vaan Anniina. Kaikki kuitenkin sanoivat Anniinaa Änniinäksi, jopa hänen äitinsä. Tiedätkö miksi?

Änniinä oli hyvin hiljainen ja vähän ujo tyttö. Hän ei yleensä osallistunut muiden lasten leikkeihin, Änniinä istui mieluummin jossain sivummalla halaten polviaan. Silloin istuessaan ja katsellessaan Anniina, jonka hiukset oli aina kiinnitetty pään päälle kahdelle sykerölle, näytti ihan pieneltä ä-kirjaimelta (pienen ä:n muoto). Siitä Änniinä oli saanut lempinimensä.

Eräänä päivänä muut lapset keskustelivat äideistään.

"Mun äiti on kiva", kertoi Kiia.

"Mun äiti on mahtava", kertoi Marko.

"Mun äiti on kyllä ihan pimee", totesi keskusteluun Piia.

Millainen sinun äitisi on?

Keskusteltuaan äideistään muut lapset huomasivat, ettei Änniinä ollut sanonut sanaakaan. Joku lapsista kysyikin hieman ivallisesti: "Millainenkohan Änniinän äiti on? Se on varmaan ihan älytön". Kommentti aiheutti naurun remakan lapsissa, mutta se hiljeni kun Änniinä korotti äänensä ja sanoi varmalla äänellä "Mun äiti on ällistyttävä".

"Miten muka kenenkään äiti voi olla ällistyttävä? Äidit on äitejä, välillä ne on ärsyttäviä mutta yleensä ihan kivoja. Mutta ei nyt sentään ällistyttäviä." 

"Sittenpähän näätte", vastasi Änniinä muiden oppilaiden kyselyihin ja poistui paikalta jättäen muut oppilaat pohtimaan mitä Änniinä mahtoi tarkoittaa.

Seuraavana päivänä koulun jälkeen Änniinän äiti tuli hakemaan Änniinää koulusta. Änniinä tarttui äidin käteen ja vei hänet muiden lasten luo. 

"Näytä niille", pyysi Änniinä.

Änniinän äiti asettui haara-asentoon seisomaan, levitti kädet sivuilleen (ison Ä:n muoto) ja alkoi jonglöörata kahdella pallolla. Pallot vain vilisivät ilmassa ja ympärillä seisovat lapset katsoivat suu auki "Ooh, on se Änniinän äiti vain ällistyttävä". 

Änniinän äidin lopetettua esityksensä lapset kyselivät ihmeissään miten hän osasi tempun. Änniinän äiti kertoi aiemmin työskennelleensä sirkuksessa, mutta he olivat jättäneet sirkuksen koska Änniinä oli sen verran kömpelö, ettei hänestä olisi sirkustaiteilijaksi. 

Änniinän äiti kertoi Änniinän harjoitelleen pienempänä jonglööraamista paljon, mutta pallot putosivat aina hänen päähänsä. Jossain välissä Änniinä yritti pitää ämpäriä päässään, jotteivat pallot pudotessaan satuttaisi, mutta eihän siitä mitään tullut, koska silloin Änniinä ei nähnyt mitään. Lopulta Änniinän päähän pudonneiden pallojen aiheuttaman kaksi kuhmua eivät enää laskeneet ja siitä päivästä lähtien Änniinä on kiinnittänyt hiuksensa päälaelle kahdeksi sykeröksi.

Siitä lähtien on pientä ä-kirjainta merkitty tällaisella Änniinän kuvalla ä ja iso Ä-kirjainta Änniinän äidin kuvalla näin Ä.

Kertoessani oppilaille maanantai aamuna kertomuksen Änniinästä olin kiinnittänyt hiukseni kahdeksi sykeröksi päälaelle ja esitin tarinan oppilaille. Oppilaat hoksasivat hyvin tarinaa kertoessani ison ja pienen Ä-kirjaimen muodot esityksestä. Tarinan lopussa piirsin vielä pikku-änniinän ja ison Änniinän äidin taululle.

Kertomus oli oppilaista niin hauska, että olisivat halunneet kuulla sen heti uudestaan. Viikon aikana en ehtinyt kertoa tarinaa uudelleen oppilaille, mutta perjantain kuvaamataidon tunnilla oppilaat kertoivat tarinan Änniinästä minulle. Kysymyksillä hieman autoin tarinaa etenemään ja hyvin se oli mieliin jäänyt. Piirtämisen ohessa muutama oppilas viittasi ja kertoi mitä kohtia he olivat tarinaa kertoessaan unohtaneet.

Perjantaina toteutimme aakkosaskarteluna tietenkin sen ällistyttävän äidin. Jokainen mietiskeli millainen oma äiti on ja piirsimme yhdessä Ä-kirjaimen päälle ällistyttävän jonglööraavan äidin.

Lasten oikeuksien päivä 20.11.

Lasten oikeuksien päivänä vietimme koulullamme teemapäivää koko koulun voimin.

Aamu alkoi lipunnostolla, jonka jälkeen siirryimme juhlasaliin katsomaan videon lasten oikeuksista http://www.youtube.com/watch?v=9--IkbJVhS4 . Koska erityisinä teemoina meillä oli kiitollisuus ja vammaisten lasten oikeudet. Opettelimme juhlasalissa kaikki yhdessä laulamaan ja viittomaan "Tuiki-tuiki-tähtönen"-laulun.

Yhteisen tilaisuuden jälkeen luokat siirtyivät omiin luokkiinsa työstämään kiitollisuus aihetta. Me laitoimme kaikki 27 ekaluokkalaista samaan luokkaan ja työstimme kiitollisuus-teemaa kahden opettajan voimin.

Alustuksena kiitollisuus-teemaan luin oppilaille Eppu Nuotion kirjan Amoksen haave. Kirjan lukemisen jälkeen pohdimme mitkä asiat meillä on paremmin kuin Tansaniassa asuvalla Amoksella. Keskustelun jälkeen oppilaat jakautuivat pareittain piirtämään kuvan jostain asiasta, joka heillä on paremmin kuin Amoksella. Ja löytyihän meillä kiitollisuuden syitä.

Kuvat piirrettiin öljypastelliliiduilla A4-kokoisille papereille. 

Päivän aikana pistäydyimme myös liikuntasalissa, jonne erityisopettaja ja kuraattori olivat rakentaneet tehtäväradan, joka tutustuttin oppilaat vammaisen tai vammautuneen lapsen elämään.

Aluksi tutustuttiin näkövammaisen henkilön elämään. Lapset pukivat päälleen silmälasit, joiden linssit oli teipattu umpeen. Sokean valkoisen kepin avulla oppilaiden piti kulkea läpi radan, jolla oli mattoja, patjoja, muutamia esteitä (jotka kierrettiin) ja lopuksi piti istuutua pulpetin ääreen.

Tehtävärata jatkui pyörätuolilla kurvailulla. Lattiaan oli merkitty maalarin teipillä rata, joka piti selvittää ja lopuksi parkkeerata pyörätuoli parkkiruutuun.

Viimeiseksi harjoiteltiin kyynärsauvojen käyttöä erilaisilla alustoilla (lattia, matto, patja). 

Rata oli toimiva ja lapsille mieleinen. Vammaisten lasten elämään tutustuttiin päivän aikana vielä mm. pukeutumalla silmät kiinni sekä harjoittelemalla viittomia. Oma nimi piti jokaisen oppia päivän aikana viittomaan.

Päivän päätteeksi oli kiitollisuuden aiheet valmistuneet piirroksina. Kiitollisuuden syitä oli oppilaiden pohdinnan perusteella terveellinen ja monipuolinen ruoka (ovat muuten olleet yltin tunnilla viime viikolla valppaina ;-) ), vesi, koulu, ilmainen kouluruoka, koti, perhe, harrastukset ja infrastruktuuri (tätä sanaa eivät oppilaat itse käyttäneet, mutta se sisältää asvaltoidut tiet ja pihat sekä puistot). 

Kokonaisuus kiitollisuuden aiheistamme näytti tältä:

Rati-riti-ralla, tuli talvi halla

R-viikkoa varten minulla oli monta ideaa, mutta sitten väsymys ja ajan puute, ajoivat toteuttamaan helpoimman, muttei ehkä näyttävintä ideaa.

Viikon laulu oli Rati-riti-ralla, jota lauleskelimme pitkin viikkoa. Torstain käsityötunnilla ompelun ohessa oppilaat piirtelivät lumikinokset ja lumisateen liidulla ja laveerasivat paperin.

Poissaolija jätti laveerauksen väliin ja teki siniselle paperille.

Perjantaina laveerattu lumimaisema sai täytteeksi pienen r-kirjaimen muotoisia koivunrunkoja liiduilla piirrettyine oksineen.

Lopuksi työ viimeisteltiin hileillä ja paperista leikatuilla lumihiutaleilla, jotka osoittautuivat monelle hyvinkin vaikeaksi tehtäväksi.

Myös lukunurkkauksessamme oleva puu sai lumihiutaleita oksilleen. Vielä pitää ensi viikolla lisäillä lumihiutaleita, jotta saadaan valkoinen lumipeite…

En tiedä pohtivatko oppilaat asiaa rati-riti-ralla-laulun innoittamana vai ihan spontaanisti, mutta keskiviikkona oppilaat ilmoittivat, että lukunurkkauksessa on vielä kesä ja että sinne pitäisi saada lunta. Saatoin siis vaan hymyillä ja kehottaa oppilaita odottamaan perjantaihin :)

-------------------------------

Muita vaihtoehtoja R-kirjaimen toteuttamiseen olisi ollut "Kolme iloista rosvoa"-kirjaan tutustuminen ja rosvolaulun lauleskelu. Silloin aakkosaskarteluna olisi ollut isosta R-kirjaimesta muodostuva rosvo, jolla on säkki selässään.

Yksi vaihtoehto oli myös R niin kuin robotti. Lauluiksi olisivat sopineet niin Röllin Robotti Ruttunen sekä Fröbeleiden Robottirock. Robotin askartelun olisi voinut toteuttaa matikkaan integroiden ja luokitella samalla tasokuvioita.

Ja olisihan ralliautot ja ärrän muotoinen rallirata ollut myös mahdollista toteuttaa...

Terveellinen ravinto ja lautasmalli

Yltissä olemme käsitelleet parin viikon ajan ravitsemusta. Oppilaat kirjasivat muutaman päivän ajan vihkoihinsa ylös mitä kasviksia olivat syöneet. Syödyistä kasviksista koottiin pylväsdiagrammeja ja mietittiin mikä kasvis on ollut suosituin oppilaiden keskuudessa.

Ravinto-jakso päättyi lautasmallin käsittelyyn. Ensin kävimme yhdessä läpi miten lautanen tulisi oikea oppisesti täyttää ja sen jälkeen oppilaat yhdessä 5. luokkalaisten koulukummiensa kanssa suunnittelivat terveellisen ja maistuvan lounastarjottimen. Suunnittelu tehtiin paperille ja kun ateriasuunnitelma oli opettajalla hyväksytetty, saivat JuniorMasterChefit aloittaa työnsä.

Luokassa oli tarjolla askarteluhuopaa, maaleja, massapalloja, kreppipaperia, väripapereita, lankoja jne. Käytännössä kaikkea mitä suinkin keksin askarteluvarastosta oppilaita varten kärrätä. Materiaaleja hyödyntäen oppilaat rakensivat ateriasuunnitelmat pahvilautaselle ja sen jälkeen kokosivat koko lounastarjottimen valmiiksi. Aikaa työskentelyyn oli vajaa kaksoistunti (n. 65min työskentelyaikaa).

Hienoja lounastarjottimia pikkukokit saivatkin aikaan. Monipuolisuuttakin löytyi, vaikka luokkamme hirvimiehet oli kyllä helppo löytää ;-) Tyttöjen luomuksista taas löytyi myös kasvisruokia. Hyvin oppilaat siis tietävät, että puolet lautasesta pitäisi olla kasviksia, mutta melko heikkoa on koulussa salaatin syönti… 

Kirkkopedagogiikkaa kaikilla aisteilla

Jakson tavoitteet:

Oppilas

• tunnistaa kirkkorakennuksen
• osaa nimetä kirkkosalista löytyviä asioita ja esineitä (alttari, alttaritaulu, saarnastuoli, urut, kastemalja)
• tietää keitä kirkossa työskentelee
• tietää millaisia tilaisuuksia kirkossa järjestetään (jumalanpalvelukset, häät, hautajaiset, kasteet, konsertit, kauneimmat joululaulut jne.)
• tutustuu kotiseurakuntansa varhaisnuorisotyöhön

1. oppitunti / kirkkorakennus ja sen tunnusmerkit / luokassa

Aloitus:

-       Katsellaan erilaisia kuvia kirkkorakennuksista. Ensimmäiset kuvat on rajattu siten, ettei niissä näy koko kirkkoa vaan osa siitä. Näkyviin jätetään erilaisia symboleita, joista voi päätellä rakennuksen olevan kirkko (risti, kellot, ikkunamaalaukset, kirkon pihalta hautausmaa jne.). Kirjataan taululle asiat, joista oppilaat tunnistavat rakennuksen kirkoksi.

Työskentelyosuus:

-       Jatketaan tutkimalla kuvia kokonaisista kirkoista. Vertaillaan uusia ja vanhoja kirkkoja toisiinsa, etsitään samankaltaisuutta ja erilaisuutta.

-       Jokainen oppilas saa A3-kokoisen piirrustuspaperin. Paperille hahmotellaan ensin lyijykynällä kirkko rakennus. Vahaliiduilla työstetään kirkkorakennus valmiiksi. 

Lopetus:     

- Harjoitellaan ”Kirkossa”-laulua tulevaa kirkkovierailua varten. http://www.youtube.com/watch?v=L7mxs9EtNyw (Jenni Vartiainen)

Oppilaiden töistä oli helppo huomata vaikutteita alkutunnista katselluista kirkoista.

Pielpajärven erämaakirkko

Rovaniemen kirkko

Porvoon kirkko

Saariselän kappeli lasimaalauksilla

2. oppitunti (kaksoistunti) / kirkkovierailu

Alkuleikki kirkon pihalla: hiirenhäntää perinteisen ”Pappi, lukkari, talonpoika…”-lorun avulla. Keitä ne pappi ja lukkari oikein ovat? Missä he ovat töissä? Lyhyen opetuskeskustelun jälkeen siirrytään sisään papin ja lukkarin työpaikkaan eli kirkkoon. Kirkon työntekijä ottaa ryhmän vastaan ja toivottaa tervetulleeksi.

Siirrytään kirkon etuosaan istumaan ja lauletaan ”Kirkossa”-laulu (Punainen veisukirja). Laulamisen jälkeen keskustellaan siitä mitä laulussa tapahtui, mistä asioista siinä kerrottiin. ”Oli kauniit alttaritaulut, monihaaraiset kynttilät” lauletaan laulussa. Mistä kirkosta löytyy alttaritaulu? Siirrytään alttaritaulun luokse. Tunnistavatko lapset mistä Raamatun kertomuksesta alttaritaulun kuva kertoo? Keskustellaan alttaritaulusta ja kirkontyöntekijä kertoo lisää taulun tapahtumista. (KUULO JA NÄKÖ)

Entä missä kirkossa on kynttilöitä? Siirrytään alttarin lähistölle. Mietitään mitä alttarilla tehdään? Alttarilla on ehtoollismalja ja Raamattu liinalla peitettyinä. Tunnustellaan liinan alta ensin ehtoollismaljaa liinan alta ja mietitään mitä liinan alla on. Ensin tunnustellaan ja arvaillaan, lopuksi poistetaan liina ja keskustellaan siitä mikä ehtoollismalja on. Ehtoollinen jaetaan Jeesuksen muistoksi, ennen kuolemaansa Jeesus jakoi opetuslapsilleen siunaamaansa viiniä ja leipää, samoin tehdään joka sunnuntai Jeesuksen muistoksi. Oppilaat eivät voi maistaa ehtoollisviiniä, mutta oppilaat saavat maistaa viinirypäleen/rusinan, joista viiniä tehdään. Seuraavaksi tunnustellaan liinan alla olevaa Raamattua ja arvaillaan mitä liinan alla on. Tunnustelun ja arvailun jälkeen otetaan liina pois ja mietitään miten Raamattu liittyy kirkkoon (pyhä kirja, kertoo Jumalasta ja Jeesuksesta, opettaa miten pitäisi elää, sitä luetaan jumalanpalveluksessa jne.). (TUNTO JA MAKU)

”Kovin kauan saarna kesti, lapsi istui miettien…” Laulussa laulettiin saarnasta, mikä se on? Saarna ja Raamattu liittyvät jotenkin yhteen, mutta miten? Saarnassa pappi selittää ja opettaa mitä jokin Raamatun kertomus tarkoittaa ja mitä siitä pitäisi oppia. Lapsesta voi tuntua, että saarna kestää pitkään. Nykyisin saarnat ovat kuitenkin lyhyitä, ennen vanhaan saarnat kestivät tunnin. Papilla oli tiimalasi, joka mittasi aikaa jonka ajan papin piti saarnata eli opettaa. Silloin moni aikuinenkin saattoi kokea saarnan pitkäksi ja nukahtaa. Sen takia ennen vanhaan kirkossa oli unilukkari, joka kävi kepillä tökkäämässä saarnan aikana nukahtaneita hereille. Kiivetään saarnastuoliin katsomaan, miltä tuntuisi opettaa sieltä käsin alhaalla istuvaan seurakuntaa. (REKVISIITAKSI TIIMALASI MUKAAN!)

Siirrytään seuraavaksi kastemaljan luokse. Malja on peitetty liinalla (voiko maljassa olla vettä?). Tunnustellaan kastemaljaa liinan alta ja pohditaan mistä esineestä on kyse. Kastemalja on varmasti monelle lapselle tuttu, osa on kastettu kirkossa, osa kotona. Lapset saavat kertoa kokemuksiaan kastejuhlasta. Kerrataan, että kasteessa lapsi (tai aikuinen) otetaan Jumalan lapseksi ja seurakunnan jäseneksi. Kuka on osallistunut kastejuhlaan (paitsi tietenkin omaansa)? Mihin muihin toimituksiin kirkossa lapset ovat osallistuneet?

Sakastista löytyi vanha Raamattu.

Lopuksi palataan siihen mistä aloitettiin, eli pappi, lukkari… Kirkossa työskentelee monia ihmisiä. Pappien ja lukkareiden lisäksi kirkossa työskentelee myös suntio, jonka tehtävänä on huolehtia, että kaikki on valmiina messuja varten ja joka huolehtii kirkosta. Lukkaria kutsutaan nykyisin yleensä kanttoriksi. Lukkari/Kanttori huolehtii musiikista kirkossa. Kirkossa lauletaan tietenkin virsiä, mutta myös muita lauluja. Joulun alla järjestetään kauneimmat joululaulut tapahtumia, joihin voi tulla laulamaan joululauluja. Ja usein kirkoissa järjestetään erilaisia konsertteja, koska kirkkosali sopii erilaisiin musiikkiesityksiin. Jos on aikaa voidaan käydä kurkistamassa miltä urut näyttävät.

Kirkossa työskentelee myös nuorisotyöntekijöitä. à Mahdollisuus mainostaa kirkon varhaisnuorisotyötä (kerhot ja leirit)!

Lauletaan lopuksi vielä ”Kirkossa”-laulu ja kiitetään vierailusta!

3. oppitunti / kertaus / koululla

Aloitus:

-       Katsellaan oppilaiden kokonaisuuden ensimmäisellä kerralla piirtämiä kuvia kirkoista ulkoapäin. Nimetään kuvista asiat, joista rakennukset tunnistaa kirkoiksi.

Työskentelyosuus:

-       Kerrataan mitä kirkkosalissa on sisällä tekemällä virtuaalivierailu Eevertin kappeliin ( http://kinanen.fi/wordpress/?p=6801 ). Katsellaan kuvia ja tunnistetaan kuvista alttari, kastemalja jne. Oppilaat saavat kertoa mitä muistavat kirkkovierailun pohjalta kuvissa näkyvistä esineistä.

-       Oppilaat täydentävät saamiinsa monisteisiin (kuva kirkkosalista) kirkkoon liittyvät sanat oikeisiin paikkoihin (alttari, saarnastuoli, kastemalja, urut jne.)

-       Oppilaat piirtävät alttaritauluun kuvan jostakin muistamastaan Raamatun kertomuksesta.

Lopetus:

-       Oppilaat esittelevät toisilleen piirtämänsä alttaritaulut.

-       Lauletaan lopuksi jakson aikana tutuksi tullut ”Kirkossa”-laulu.