sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kalat

Toukokuun kiireet ovat painaneet päälle ja blogipäivityksiä roikkuu useampi viimeistelemättä. Nyt viimeisen viikon rypistyksenä yritän saada työstämiämme kokonaisuuksia jakoon.
Muutama viikko sitten vietimme koulussamme liikuntapäivää. Päivä koostui kolmesta osiosta liikuntasaliin opevoimin rakennetusta saksalaisesta moniottelusta, Parcour Akatemian ohjaajien vetämästä parcour-tunnista (Ihan huippu!! Suosittelen, jos teillä suinkin on käytössä esim. Liikkuva Koulu-rahaa tms.) ja luokanopettajan ryhmälleen suunnittelemasta kaksoistunnin pituisesta ulkona toteutetusta kokonaisuudesta.

Koska tavoitteeni on opettaa oppilaat työskentelemään erilaisissa ympäristöissä, päätin toteuttaa ulkona ihan kokonaisen oppimiskokonaisuuden kaloista. Saman kokonaisuuden olisimme voineet tehdä sisälläkin, mutta hyvin se sujui ulkonakin. Oppilaat joutuivat väkisinkin vähän liikkumaan, saivat raitista ilmaa ja lähes kaikilta työskentely ulkona onnistui erinomaisesti!


Oppilaat aloittivat työskentelyn lukemalla Pisara-kirjan kappaleet, jotka käsittelevat kaloja. Lukemisen jälkeen oppilaat liimasivat vihkoihinsa kalan kuvat ja merkitsivät kalanosat monisteeseen.


Samalla oppilaiden tehtävänä oli myös kirjata mihin kala kutakin ruumiinosaansa käyttää. Tämä oli monelle haastava tehtävä, mutta ohjaamalla oppilaita palaamaan kirjan tekstiin löytyi ruumiinosien käytölle selitys. 



Nimettyään kalojen ruumiinosat oppilaat saivat pienissä ryhmissä kalakortteja. Korttien toisella puolella oli kalan kuva ja toiselle puolelle oli kirjoitettu kalan nimi. Oppilaiden ensimmäinen tehtävä oli Pisara-kirjan avulla tunnistaa kalat, joukossa oli myös yksi käen muna eli joukkoon kuulumaton kortti. Käenmunana toimi delfiini, jonka oppilaat osasivatkin helposti nimetä nisäkkääksi ja sen vuoksi joukkoon kuulumattomaksi. Käytin netistä löytyviä kuvia ja kuvissa kalat olivat lähes samankokoisia, joten oppilaat joutuivat oikeasti lukemaan yltin kirjasta löytyvien kalojen kuvaukset, jotta he pystyivät päättelemään mikä kala on mikin. 
Kun kalat oli tunnistettu, oppilaat pelasivat korteilla arvaa mitä ajattelen-leikkiä, jossa kalan valinnut oppilas vastasi tovereidensa kysymyksiin vain kyllä tai ei. Lisäksi oppilaat pelasivat kim-leikkiä korteilla. 


Korttien kanssa pelailun jälkeen kalat alkoivat olla oppilaille jo tutumpia ja he lähtivät kiertämään lähialueen puihin kiinnitettyjä vihjekortteja. Yltin kirjan sai ottaa kierrokselle mukaan avuksi. Vihjeiden perusteella oppilaiden tuli nimetä vihkoonsa mistä kalasta on kyse. Haukeen liittyvä vihje osoittautui monille haastavaksi. Mutta samalla tuli hyvin käytyä myös sanastoa ja kerrattua, mitä tarkoittaa petokala.


Nopeimmat oppilaat ehtivät väritellä myös netistä löytämääni kala tessellaatio värityskuvaa.



Kaksoistunnin päätteeksi leikimme facebookista bongaamaani leikkiä. Leikissä hyödynnettiin aiemmin esittelemiäni kalakortteja. Jokainen oppilas sai yhden kortin ja aluksi kaikki pojat olivat hippoja (tärkeää että hippoja on paljon). Kun hippa sai jonkun kiinni, laskettiin yhteen ääneen kolmeen ja näytettiin omat kalakortit. Kalakorteissa oli kalojen nimet kääntöpuolella, joten jokainen tunsi aina itsellään olevan kortin kalan varmasti. Nopeammin kaverin kalan nimennyt oppilas voitti kortin itselleen ja hävinnyt kävi hakemassa opettajalta uuden kortin. Jos kumpikaan parista ei tuntenut kaverin kalaa, vaihdettiin kortteja keskenään ja leikki jatkui. Opettajalta sai uusia kortteja niin pitkään kuin niitä riitti. Jos oppilaalla oli kädessään useampia kortteja (eli oli voittanut niitä) saattoi hän taktikoida ja valita mitä korttia "kaksintaistelu-vaiheessa" näyttää. Leikki oli todella toimiva minun hulivili-ryhmälleni! Suosittelen kokeilemaan, tämähän toimii kertolaskuilla, subitisaatiokorteilla, vieraankielen sanoilla jne.


Kala-teema jatkui vielä kuviksen tunneilla, joissa teimme itse oman kala-tessellaation Art Project for Kids-blogin ohjeiden mukaan. Ensin valmistettiin muotti, jolla kalat piirrettiin. Sen jälkeen oppilaat vahvistivat rajat tavallisilla puuväreillä ja värittivät työn akvarellipuuväreillä, niillä vesiliukoisilla.


Töistä tuli hauskoja ja tässä kuvistyössä huomasin, että ne oppilaat, jotka eivät yleensä juuri kuvaamataidosta innostu (mutta pitävät erityisesti matikasta) tekivät tätä työtä suurella innolla.


3. luokan matikan sisältöihin on kuulunut arviointi, sitä on harjoiteltu paljon, mutta tilastoja olemme tehneet aika vähän. Jouduin olemaan flunssan takia pari päivää kotona ja tein sijaiselleni alla olevan monisteen, jossa oppilaat pyöristivät kalojen ennätyspainot tuhannen tarkkuudelle ja tekivät painoista pylväsdiagrammin. 
Sanasokkelosta oppilaat etsivät kalalajeja ja käsialaharjoituksena kirjoittivat löytyneet kalalajit vihkoonsa aakkosjärjestyksessä.


Nopeimmat oppilaat tekivät projektitöitä kaloista ja esittelivät jonkun kalalajin vihkoonsa. Lisäilen vielä oppilaiden projekteista muutamia kuvia, kunhan muistan niitä valokuvata.





keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Veden kiertokulku


Aloitimme vesiteemamme tutulla sadelaululla, jota lauloimme syksyllä. Totesimme laulun sopivan myös kevääseen ja pohdimme miksi on tärkeää, että keväällä sataa? Mitä muutoksia oli omassa ympäristössämme tapahtunut kuluneella viikolla sateen jälkeen?

Tunnin aloitus tapahtui puolikaaressa luokan edessä ja jaoin oppilaat suurin piirtein neljään ryhmään, jokainen ryhmä sai pienen valkotaulun ja tussin. Ryhmien tehtävänä oli keksiä kahden minuutin aikana mahdollisimman monta sadevarustetta. Komea lista sadevaatteita jokaiselle ryhmälle kertyikin.

Mistä sade tulee?
Mistä sade tulee pilviin?

Johdattelukysymyksien avulla lähdimme työstämään päivän varsinaista aihetta, veden kiertokulkua. Jokainen ryhmä sai vesikulhon (jossa oli vettä ryhmän tarpeisiin) ja mitta-astioita.



Ensin ryhmät mittasivat itselleen desilitramittaan vettä. Miten mitan saa tyhjäksi, jos vettä ei saa kaataa siitä pois? Vaikea kysymys, mutta joku viimein keksi, että jos vettä kuumentaisi se muuttuisi höyryksi. Kaadoimme veden takaisin astiaan ja jokaiselle ryhmälle otettiin pöydälle 1 dl kuumaa vettä vedenkeittimestä. Mitä nyt huomaat? Nyt alkoivat jo oppilaat keksiä haihtumisen ideaa veden höyrytessä pöydällä. Keskustelimme siitä, että haihtumista tapahtuu koko ajan, myös siitä viileästä vedestä vaikka se tapahtuukin niin hitaasti ja pienissä määrin ettemme näe sitä.

Seuraavaksi kiehuva vesi kaadettiin läpinäkyvään litran mittaan ja asetettiin kalvo astian päälle. Tarkkailimme mitä tapahtuu.
  • Vesi höyrystyy.
  • Höyry nousee ylös.
  • Höyry jää kalvon pintaan.
  • Jonkin ajan kuluttua kalvon pintaan muodostui pisaroita!
Totesimme, että jossain vaiheessa pisarat tippuisivat kalvosta alas takaisin veteen. Tätä emme jääneet odottamaan vaan siirryimme eteenpäin. Nyt oli jokaisella ryhmällä läpinäkyvässä litran mitassa 1 dl vettä, kuinka monta desilitraa vettä astiaan voi vielä laittaa ennen kuin litra on täynnä. Pyysin oppilaita arvioimaan ensin ja sen jälkeen kokeilemaan. Ihan kaikilla ryhmillä ei ollut mittayksiköt muistissa, pitäisi läträtä enemmän vedellä. Silläkin uhalla, että joku ryhmä kaataa vedet pitkin pöytiä, kirjoja ja vihkoja.. Ja kyllä niin tapahtui meidänkin luokassa :)

Kun vesilitra oli täytetty, lähdimme tutkimaan sadetta ja jokainen ryhmä saikin omaan vesiastiaansa kellumaan kumpuilevan partavaahtopilven. Lisäksi jokainen ryhmä sai pipetin sekä vesivärillä värjättyä vettä.


Oppilaat alkoivat pisara kerrallaan tiputella punaiseksi värjättyä vettä pilveen. Aluksi pisarat jäivät pilveen, mutta pian pilvi ei enää jaksanut kannatella vettä alkoi vesi sataa pilven alapuolella olevaan veteen.
Tästä teimme päätelmän, että pilvet jaksavat kantaa vesipisaroita mukanaan, mutta kun pilvissä on liikaa vettä ja ne ovat liian painavia, satavat pilvet maahan.

Teimme muistiinpanot havainnoistamme neliön muotoiselle paperille, joka taiteltiin alla olevan kuvan mukaisesti. Kävimme yhdessä läpi keskustellen ensimmäisellä tunnilla tekemämme havainnot ja piirsimme veden kiertokulun vaiheet. Lisäksi kirjoitimme muutamia apusanoja jokaisen omiin muistiinpanoihin.
Kokosin vielä taululle oppilaiden käytettäväksi listan tieteenalan sanoista, jotka aiheeseen liittyivät. Taululle oli kirjattuna esim. verbit haihtua, tiivistyä, sataa, varastoida.



Muistiinpanojen piirtämisen jälkeen jatkoimme itsenäisiin tehtäviin.



Loiskiksen seikkailu-tarinan olin jakanut kolmeen osaan, jokainen osa oli QR-koodin takana. QR-koodit oli kiinnitetty koulun kirjastoon, jonkin matkan päähän luokasta. Lukutehtävää tehdessään oppilaat hakivat QR-koodin iPadilla kirjastosta ja tulivat omaan luokkaan lukemaan tekstin pätkän. Luettuaan pätkän ja löydettyään siitä tekstiin kuulumattoman lauseen, oppilaat hakivat seuraavan osan. Tämä tekstin pätkiminen ja pieni liike luetun ymmärtämisen tehtävän ohessa on toiminut yleensä erittäin hyvin isossa ja levottomassa luokassani. 


Kirjoitustehtävänä oppilaat kirjoittivat muistiinpanot kokonaisilla lauseilla. Tämä tehtävä osoittautui  vaikeaksi, vaikka olimme yhdessä kokeileet ja sanoittaneet asiaa oppilaiden kanssa. Tosin luokassani valtaosa oppilaista on S2-oppilaita ja tietotekstin kirjoittaminen on heille vielä haastavaa.


Nopeimmat ehtivät harjoitella Loiskiksen seikkailu-tekstin avulla myös sanaluokka-kokeeseen, joka oppilailla oli lähiaikoina edessä. Ilahduttavaa oli huomata, että nämä oppilaat olivat oppineet!


Päivä päättyi rentoutukseen Esa Lamposen Sade-laulun avulla. Oppilaat istuivat pareittain "jonossa" ja sade laulun tahtiin tekivät edessään istuvalle sade pisaroita päälaelle, rummuttivat sadetta olkapäille ja antoivat sateen valua selkää pitkin..

---------------------

Seuraavalla viikolla jatkoimme vielä aiheen käsittelyä. Kävimme yhdessä läpi muistiinpanot, joita oppilaat olivat kirjoittaneet ja omia muistiinpanojaan saattoi vielä täydentää. 
Lisäksi kertasimme Loiskiksen seikkailu-tarinan juonta ja teimme sarjakuvat kertomuksen keskeisimmistä tapahtumista.


Lisäksi leikimme ulkona kollegani kehittämää vedenkiertokulku-leikkiä yhdessä pienluokan kanssa. Leikissä keksimme ensin jokaiselle veden kiertokulun vaiheelle eleen, eli meri näytettiin käsillä piirtämällä kämmenillä ilmaan meren pintaa, haihtuminen esitettiin ylöspäin kaarrellen nousevina käsinä, pilvi näytettiin piirtämällä pilveä ilmaan ja sateessa sormet näyttivät kuinka sadepisarat putosivat alas. 
Aluksi kaikki oppilaat olivat merta ja kohdatessaan kaverin joka esitti samaa vaihetta veden kiertokulusta kuin he, tehtiin kivi, paperi, sakset-leikki. Voittaja pääsi veden kiertokulussa seuraavaan vaiheeseen ja hävinnyt jäi vielä samaan vaiheeseen, jossa oli ollutkin. Muutaman ensimmäisen minuutin aikana 34 oppilaasta muutamat kysyivät, mikä vaihe tulikaan seuraavaksi, mutta sen jälkeen ei kenellekään enää ollut epäselvää mikä vaihe vedenkiertokulussa seuraa toisiaan. Leikkiä leikimme hyvän tovin ja silti lopetimme, kun kaikilla oli vielä hauskaa. Tämä leikki osui ja upposi siis!




maanantai 16. toukokuuta 2016

3. luokan fyke ja magneetit

Magneetin tutkiminen alkoi ongelmasta. Annoin jokaiselle oppilasryhmälle pullon, jonka sisällä oli couscousia ja klemmareita. Jokaisen ryhmän tulisi selvittää montako klemmaria omassa pullossa on, pulloa ei saanut avata. Hyvä tovi kuului luokassa ravistelua ja helistelyä, kun couscousin seasta yritettiin saada klemmareita eteenpäin. Pysäyttäessäni työskentelyn noin viiden minuutin kuluttua oli jokaisella ryhmällä arvio klemmareiden määrästä, oppilaat totesivat kuitenkin, etteivät voi olla määrästä ihan varmoja.


Koska klemmareiden määrästä ei ollut täyttä varmuutta, kyselin miten määrän voisi tarkasti selvittää ilman, että pulloa avataan. En tiedä oliko eräs oppilaistani tehnyt vastaavanlaisen tehtävän aiemmin vai keksikö hän ratkaisun itse, koska luokasta tuli ehdotus magneetin käyttämisestä.


                                    


Magneettien ja yhteistyön avulla klemmareita alkoi couscousin seasta nousta ja jokaisen ryhmän pullosta löytyi muutama enemmän kuin olivat tunnin aluksi arvioineet.


Kun klemmarit oli laskettu, siirryimme seuraavaan tehtävään. Magneetti siis toimi muovipullon läpi, toimisiko magneetti myös muiden aineiden läpi? Aloitimme vedestä. Ryhmät saivat vesikipon, jonka pohjalla oli muttereita. Tehtävänä oli jälleen nostaa saada mutteri astiasta kastelematta käsiä tai magneettia. En ehtinyt ottaa kotoa ruokaöljyä mukaan, mutta saman kokeen voi tehdä myös pudottamalla mutterit ruokaöljyyn ja kokeilla magneetin toimivuutta silloin. 


Nyt olimme tehneet jo monia huomioita magneetista, jatkoimme vielä tutkimista lajittelutarjottimien avulla. Jokainen ryhmä sai tarjottimen, jossa oli erilaisia luokasta löytyviä esineitä. Ryhmät lajittelivat esineet aluksi esineet kahteen ryhmään sen perusteella mitä he olettivat "tarttuisiko esine magneettiin vai ei?" Ennakko-oletusten tekemisen jälkeen kokeiltiin. Hyvin lajittelu oli 3. luokkalaisilta sujunut, sillä ainoa esine joka aiheutti päänvaivaa oli muovinen "nipsutin", jonka jousi oli metallia. Kaikki ryhmät eivät olleet jousta hoksanneet..

                          

Työskentely jatkui itse magneetin tutkimisen avulla. Magneetista löytyivät etelä- ja pohjoiskohtio ja tutkimme kahden magneetin vaikutusta toisiinsa. Kuinka ne vetävät toisiaan puoleensa tai kuinka ne toisinpäin käännettynä hylkivät toisiaan. Koulun opetusmagneetit olivat sen verran vahvoja, että hylkimistä oli hauska testata myös siten, että toinen magneetti asetettiin pöydän päälle ja toisella magneetilla pöydän alta liikutettiin pöydän päällä olevaa magneettia.



Tunnin päätteeksi tutustuimme kompassiin ja maapallon magneettisuuteen. Kokeilimmepa vielä miten kompassi reagoi sen lähelle asetettuun magneettiin. Toivottavasti emme sekoittaneet koulun kompasseja täysin pyöritellessämme niitä magneetin perässä..



Tunti päättyi leikkimieliseen kilpailuun, mikä ryhmä saisi kiinnitettyä magneettiinsa pisimmän jonon muttereita. Entä kuinka monta mutteria tavalliseen taulumagneettiin kiinnittyisi.