Muista aina liikenteessä...

Muista aina liikenteessä

monta vaaraa ompi eessä,

siksi valpas aina mieli

se on turva verraton!

Liikennelaulu on raikunut luokassamme, kun tällä viikolla pääsimme tosissamme liikenne-teeman pariin. Pääpaino viikolla oli pyöräilijänä liikenteessä liikkumisessa, sillä 3. luokan opetussuunnitelma sisältää pyöräilijän liikennesäännöt.

Aloitimme viikon laulamalla Lasten liikennelaulua sekä tekemällä loogisen päättelyn tehtävän, jossa samalla kerrattiin liikennemerkkejä. Alla olevan kuvan dominopalat avattiin yksi kerrallaan oppilaiden opastaessa suhde- ja suuntakäsitteitä käyttäen minkä palan toivovat oppilaiden kääntävän. Oppilaiden tehtävänä oli myös aina ennen palan näyttämistä arvata, mitä kortista paljastuu. Keksitkö sinä, mitä vielä väärinpäin olevissa korteissa on?

Loogisen päättelyn harjoitus dominopaloilla on haasteellisempi versio VaNe-menetelmästä tutuista auto- ja talo-kokoelmista. Nämä dominopalat tein itse 3. luokan VaNe-kurssilla ja jos haluat tulostaa ne itsellesi, löydät ne täältä. Ja pakko todeta, että itsekin piti pähkäillä muutama hetki ennen kuin sain palat asettumaan riviin...

Liikenne-teeman parissa teimme ryhmätöitä 2+1 tunnin jakson. Ryhmätyöt koostuivat monesta pienestä tehtävästä, joiden suorittamisjärjestyksen jokainen ryhmä päätti itse. Työt koottiin monisteille, tietoa oppilaat etsivät Pisara-kirjoista, iPadin Turvapupu-appista sekä Lapin Kansan liikenne-sivuilta, jotka oli kiinnitetty seinätauluiksi luokkaan.

Tehtäväohjeet olivat koko ajan näkyvissä taululla ja vihkoon liimattuihin monisteisiin koottiin tehtävien vastaukset. Oppilaat työskentelivät 4 hengen ryhmissä. Tässä työssä huomasin kyllä neljän hengen ryhmän olevan liian iso. Melkein kaikki ryhmät työskentelivät kahtena parina, kuudesta ryhmästä vain 2 kykeni työskentelemään yhtenä ryhmänä. Mutta kaiken kaikkiaan ryhmätyöskentely onnistui hyvin, kaikki ryhmät etenivät tehtävissä ja työrauhakin säilyi.

Turvapupun muistipelissä oppilaat kertasivat liikennemerkkejä. Ilahduttavaa
oli, että oppilaat oikeasti miettivät mitä liikennemerkkejä muistipelistä
käänsivät. Muistipeliin kuului nimittäin tasoristeyksiin liittyvä liikennemerkki,
jota oppilaat eivät tunnistaneet ja useampi pari tuli kysymään minulta mistä
liikennemerkistä on oikein kyse.

Turvapupun Turvatieto-kirjasta oppilaat lukivat ääneen pyöräilyohjeet.
Sovelluksessa on myös mahdollista kuunnella kirjan luvut ääneen,
mutta 3. luokkalaisille tämä oli hyvä ääneenlukuharjoitus yltin tunnin ohessa.

Monisteisiin pyrin kokoamaan tärkeimmät pyöräilyyn liittyvät asiat. Ja kun monialaiset opintokokonaisuudet ovat nyt kuuma juttu, tuli tähänkin mukaan matikkaa loogisen päättelyn ja pylväsdiagrammien muodossa. Jos haluat käyttää minun monisteitani omassa työssäni, löydät ne täältä.

Luokassa oli esillä liikenteeseen liittyviä seinätauluja, joista löysi tehtävissä
tarvittavaa tietoa.

Liikuntatunneilla jatkoimme pyöräilyteeman parissa rinnakkaisluokan kanssa. Liikuntatunneille osallistui 51 lasta, kaksi opettajaa ja yksi avustaja. 

Tunnin aluksi harjoittelimme letkassa ajamista ja sitä, kuinka suuri pyöräletka pääsee kolaroimatta ajamaan jalkapallokenttää ympäri aina välillä pysähtyen. 

Sen jälkeen jakaannuimme harjoittelemaan pyörän käsittelyä taitoradalle. 

Taitorata koostui seuraavista harjoitteista:

• Pujottelu kartioiden välistä.
• Jarrutusharjoitus: kuinka kovaa pystyt ajamaan kohti kartioilla merkittyä ruutua (1mx1.5m) ja pysähtymään ruudun sisään?
• Yhdellä kädellä ajo ja esineen siirtäminen: oppilaiden tehtävänä oli ohi ajaessaan napata vauhdista tuolilla oleva reppu käteen ja laskea se 20m päässä olevalle toiselle tuolille.

• Keinulaudan yli ajo.

• Tarkkuusajo lähekkäin asetettujen kartioiden välistä.

• Tarkkuusajo lankun päällä.

Taitoradan lisäksi oppilaat lähtivät pienelle pyöräretkelle n. 15 oppilaan ryhmissä opettajan johdolla. Opeteltuamme käsimerkit lähdimme ajamaan koulun lähellä olevia ulkoiluteitä pitkin. Pitkässä letkassa pyöräilyn lisäksi pysähdyimme puistoalueelle, jossa opettaja saattoi helposti valvoa oppilaita ja seurata käsimerkkien käyttöä. Kolmen pyöräilijän ryhmissä oppilaat ajoivat ympäri puistoaluetta "seuraa johtojaa"-leikin omaisesti. Johtajan piti muistaa käsimerkein näyttää seuraaville ohjeita.

Tunnin päätteeksi harjoittelimme vielä kentällä kahdeksikon ajamista. Mutta kaksoistunti meni pyöräilyn parissa melko nopeaan tahtiin.

Liikennejakson päätteeksi pelasimme käenmuna-leikkiä (mikä ei kuulu joukkoon? miksi?) ja kim-leikkiä dokumenttikameran avulla liikennemuistipelikorteilla. Lisäksi tein vielä oppilaille 16 palan muistipelin dokumenttikameralle ja oppilaiden piti suhde- ja suuntakäsitteitä käyttäen kertoa minulle mitkä palat käännän ympäri.

Viikon kirjoitusläksynä oppilailla oli liikennekuva virikkeenään kirjoittaa tarina tai ohjeet liikennetilanteessa toimimiseen. Sain luettavakseni niin tarinoita kuin selkeitä vaiheittaisi ohjeita kuinka toimia tietä ylittäessä. Ainakin tien ylittäminen ja se ettei tiellä saa pelleillä tuli tämän viikon aikana ymmärretyksi :)

Aurinkoista viikonloppua blogini lukijoille!

Liikennettä satumetsän tiellä

Metsä-jaksosta siirryimme vähitellen kohti liikennettä. Liikennejakson ensimmäisellä viikolla liikuimme satumetsän tiellä liikenteen seassa...

Maanantai

Johdatuksena teemaan lauloimme lasten liikennelaulun. Sen jälkeen tutkimme luokan eteen tuotuja liikennemerkkejä (liikennemerkkimuistipelistä) ja katselimme netistä löytynyttä kaupungin kuvaa.

Kuva löytyi täältä.

Pohdimme mihin kohtiin opettajan tuomat liikennemerkit kaupungissa voisi asettaa. Hyvin löytyi merkeille paikkoja ja perusteluita, miksi ne mihinkin kohtaan kuuluvat.

Jatkoimme tutkimalla liikennemerkkien muotoja, dokumenttikameran avulla heijasti taululle kasan liikennemerkkejä ja pohdimme mitä yhtäläisyyksiä merkeistä huomaamme. Pian saimme järjestettyä merkit kolmioihin, nelikulmioihin, ympäröihin ja 8-kulmaisiin. 

Jatkoimme pohtimalla mitä yhteistä kolmion/ympyrän/nelikulmion muotoisilla merkeillä on. Aika pian oppilaiden keskustelun kautta löytyikin, että...

- kolmiot varoittavat

- nelikulmiot ohjaavat ja opastavat

- ympyrät kieltävät ja rajoittavat

Tunti jatkui Kari Salmelan Satumetsän tiellä-laululla (Musiikin mestarit 3-4). Laulun jälkeen kysymys kuuluikin, millaisia liikennemerkkejä satumetsän tiellä voisi olla. Jälleen virisi mukava keskustelu, oppilaiden ehdottaessa erilaisia liikennemerkkejä esim. varo peikkoa, pohdimme samalla minkä muotoinen kyseisen merkin pitäisi olla. Yhteisen ideointituokion jälkeen jokainen siirtyi suunnittelemaan ja toteuttamaan itsekseen liikennemerkkejä satumetsän tielle. Pohjana oppilailla oli moniste, jossa oli merkkipohjat valmiina oppilaan tehtävä oli tehdä merkkiin sisältö ja kirjoittaa selitys. Tavoite oli käyttää oikeita liikennemerkkien muotoja ja värejä.

Keskiviikko

Satumetsän tiellä liikennöintiä jatkettiin keskiviikkona, aamunavauksena soitimme nokkahuilua ja lauloimme useita lauluja, kunnes taas eksyimme satumetsän tielle. 

Tutkimme erilaisia netistä löytämiäni kuvia metsäteistä ja kiinnitimme huomiota perspektiiviin. Siihen kuinka puut ovat edessä suurempia ja takana pienempiä ja mitä kummaa tapahtuikaan tielle? Kuvien tarkastelun myötä oppilaat ymmärsivät yhden pakopisteen perspektiivin idean ja saatoimme lähteä kuvistyön pariin. Toteutimme kuvityön A3-paperille öljypastelliliiduilla. Ohjasin oppilaat tien ja puiden piirtämisvaiheiden ohi yhteisesti, jonka jälkeen he jatkoivat omaa luovuutta käyttäen eteenpäin. Taululla oli näkyvissä kirjalliset ohjeet, joista saattoi tarkistaa asioita itse ilman, että tarvitsee aina huutaa opea paikalle.

Liikennemerkkien suunnittelua

Nopeimmat ehtivät kaksoistunnin lopussa viimeistellä liikennemerkkejään, jotka lopuksi leikattiin irti ja kiinnitettiin satumetsän tien varteen sinitarralla. Tässäkin vaiheessa opettajan kanssa pohdittiin, mihin kohtaan mikäkin liikennemerkki tulisi kiinnittää, jotta perspektiivin idea tulee huomioiduksi myös liikennemerkkien sijoittelussa.

Täytyy sanoa, että olin tyytyväinen oppilaiden tuotoksiin. Yhden pakopisteen perspektiivi toteutuu kaikissa satumetsän teissä ja liikennemerkeissä moni tosissaan pohti, minkä muotoinen ja värinen ideoitu merkki tulisi olla, jotta se vastaisi suomalaisia merkkejä. Mutta osan merkit ovat ihan satumetsän merkkejä :)

Torstai

Oppilaat tekivät satumetsän tiellä laulun sanoista hieman muunnellun sanelun erityisopettajan johdolla. Vihkoihin tuli teksti:

Satumetsän tiellä juhlat öisin on. Ne jatkuu siellä nousuun auringon. 

Kerran, kun tiellä taivalsin, näin näyn sangen ihmeellisen. En sitä aluksi

todeksi uskoa saattanut, vaan silmiäni hieraisin. Kun tuuli heilutti oksia ja

varjot tanssivat aaltoillen, pöllö huhuili rytmikkäästi ja sydämeni pamppaili

tahtiin sen. Keskiyöllä kuun kajossa...

Sanelun tavoitteena oli kartoittaa oppilaiden osaamista (äng-äänne, geminaatat, diftongit jne.), mutta tätä tarinan alkua tarvittiin myös seuraavana päivänä.

Monenlaista liikennettä satumetsän tiellä.

Perjantai

Työskentely jatkui vielä äidinkielen tunneilla, jolloin oppilaat lukivat omia kirjojaan ja kirjoittivat tarinoita, joiden alun he olivat jo aiemmin kirjoittaneet sanelussa. Mikä se satumetsän tiellä nähty näky sangen ihmeellinen olikaan? Se joka sai sydämen pamppailemaan... Samaan aikaan kirjoittamaan siirtyvät oppilaat lukivat ääneen sanelutekstin ja ideoivat yhdessä opettajan avustuksella, mitä satumetsän tiellä voisi näkyä. Lyhyen ideoinnin jälkeen jokainen siirtyi harjoittelemaan itsenäistä työskentelyä sopivan rauhalliseen paikkaan.

Siitä sainkin lukea päivän päätteeksi hyvin monta versiota :)

Metsä-teema osa 3

Metsä-teema jatkui luokassamme vielä kolmannen viikon. Nyt siirryimme metsän kasveista tutkimaan myös ranta- ja vesikasveja, sen verran kuin se koulumme lähiympäristössä oli mahdollista.

Maanantai 

Musiikki ja metsä:

Musiikin tunnillakin lähdimme metsään ja "Lähtekäämme metsään"-laulu raikui komeasti. Seuraavaksi pohdimme mitä eläimiä suomalaisesta metsässä asuu ja aika pian oppilaista eräs ehdottikin karhua. Siispä lähdimme metsästämään karhua "Karhua mä metsästän, tahdon saada suuren, enkä pelkää ollenkaan..." ja hieman lämmittelemään niin ääntämme kuin muutakin kehoa. Karhun lisäksi metsän kätköistä löytyi myös Oravan pesä, jonka lauloimme myös. Nisäkkäiden lisäksi metsässä on myös muitakin eläimiä, nimittäin lintuja ja tänään tutustuimme käkeen Kukkuu käkönen-laululla, jonka myötä aloitimme myös huilun soiton. 

Tunti päättyi rauhoittumiseen ja Esa Lamposen Syksy saapuu ja illat tummentuu..-laulun myötä.

Tiistai

Yltti ja metsä:

Tunnin aluksi tarkastelimme opettajan luokkaan tuomia tutkimusvälineitä ja pohdimme mitä niillä voisi metsässä tehdä. Kaikille tutkimusvälineille löytyi nimi ja useita käyttötarkoituksia. 

Luimme vielä yhdessä Pisara-kirjan ohjeet retkestä rannalle ja keskustelimme seuraavan päivän retkivarustuksesta. Lisäksi tutkimme oppikirjamme esittelemien ranta- ja vesikasvien tuntomerkkejä kirjasta, jotta tietäisimme mihin asioihin seuraavana päivänä kiinnittäisimme huomiota. 

Tutkimusvälineitä metsä- ja rantaretkelle: suurennuslasi, luuppi, mittanauha,
lämpömittari ja läpinäkyviä vesiastioita.

Keskiviikko

Tutkimusretki, yltti, kuvaamataito ja metsä:

Metsäretkellä oppilaat tutkivat rannalla kasvavia leppää ja pajua sekä purosta löytynyttä ahvenvitaa. Kasvien tuntomerkkejä suurennuslasien ja mittanauhojen avulla. 

Kiinnitimme huomiota seuraaviin asioihin:

- lehden muoto

- lehden laita

- lehtisuonet

- lehden koko

- kasvupaikka

- väri

- mahdolliset muut tuntomerkit, kuten lepän pienet kävyt

Lisäksi tutkimme veden lämpötilaa purossa, veden väriä ja hajua.

Retken jälkeen palasimme luokassa samoihin asioihin, joita metsässä ja rannalla oli tutkittu. Koska retkikohteestamme ei löytynyt osmankäämiä, oli opettaja tuonut luokkaan osmankäämin tutkittavaksi. Tunnistimme Pisara-kirjan määritelmien avulla kasvin osmankäämiksi ja vertailimme tuntomerkkejä ja kasvia toisiinsa.

Osmankäämistä teimme myös kuvataidetyön kuivapastelliliiduilla, joiden käyttö oli oppilaille uutta.

Ensin piirrettiin osmankäämin lehdet ja kukinto.

Taustan sai jokainen tehdä valitsemillaan väreillä. Ohjeena oli tehdä syksyinen ja värikäs tausta, jossa värien rajoja on häivytetty. Ja hienoja töitä oppilaat saivatkin aikaan, olin päivän päätteeksi töitä ripustaessani aika mykistynyt saatuani kaikki työt seinille. Oppilaita ohjatessa ja luokkaa siivotessa, en ehtinyt hirveästi oppilaiden töitä ihastelemaan, sillä työtä oli riittämiin oppitunnilla kuivapastellin pölyä kun muutamat keksivät puhallella toistensa päälle... huoh..

Päivän päätteeksi keräännyimme koulun pihalle hajottamaan yhden osmankäämin kukinnon, sillä Pisara-kirja kertoi, että yhdessä kukinnossa on jopa 100 000 siementä ja sehän meidän oli päästävä itse tutkimaan ja todistamaan, että niitä todella on niin paljon! Oli niitä.. koko koulun piha täynnä :)

Torstai

Yltti ja metsä:

Kasvien tunnistaminen jatkui vielä yhdella yltin tunnilla. Neljän oppilaan ryhmissä toimien oppilaat tunnistivat yhden kasvin (paju, leppä tai kielo) ja täyttivät siitä kasvintunnistuskortin. Tietojen etsimistä kasvikirjasta harjoiteltiin ryhmätyön ohessa.

Kielon latinankielinen nimi löytyi kasvikirjasta, samoin
kuin tieto kielon myrkyllisyydestä.

Ryhmätyöskentely sujui loistavasti ja jokaisen oppilaan vihkoon tuli täytetty kasvin tunnistuskortti sekä kontaktimuovilla kiinnitetty kasvin lehti. Jokaiseen ryhmään opettaja nimesi kapteenin, jonka tehtävänä oli huolehtia, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat ja kaikkien vihkoon työ tulee tehdyksi. 

Ryhmätyöskentely on meidän luokassamme vielä haastavaa, mutta tähän työskentelytuokioon olin erityisen tyytyväinen. Tulosta syntyi ja jokainen ryhmä teki töitä, eikä kukaan lähtenyt vaeltelemaan omasta ryhmästään, hienoa!

Läksyksi ja jakson päätteeksi oppilaat saivat tyhjän kasvin tunniskortin vihkoonsa. Ylttiä pitää 3. luokalla jo arvioida todistukseen ja minä en ole erityisen innokas kokeiden pitäjä. Yleissivistykseen kuuluu toki tunnistaa mustikka ja puolukka jne. mutta pidemmän päälle oppilaiden on mielestäni ulkoa osaamisen lisäksi tärkeää osata etsiä tietoa ja tunnistaa kasvi esim. kasvikirjan avulla. Sen vuoksi päätin arvioida tämän jakson "lopputyön" avulla. Valmis malli tunnistuskortista on tehty koulussa ja olemme yhdessä keskustellen myös käyneet läpi mistä voi löytää lisätietoa kasvista. Lopputyön voi tehdä vapaavalintaisesta kasvista, ei kuitenkaan siitä kasvista josta on jo luokassa kortti tehty. Työn saa tehdä kaverin kanssa ja aikuisen apua saa pyytää. Aikaa lopputyön tekemiseen annoin viikon.

Lopputöiden palauttamista edeltävänä päivänä näytin oppilaille todistuksestakin tutut sanallisen arvioinnin "arvosanat" eli erittäin hyvä, hyvä, melko hyvä, tyydyttävä, et osaa vielä riittävästi/työtä täydennettävä. Kerroin oppilaille minkälaisella suorituksella mihinkin arviointiin yltää ja pyysin oppilaita työtä viimeistellessään miettimään millaista arviota työstään he tavoittelevat. Minun pöydälläni oli ennen tätä jo puolen luokan vihot, koulupäivät päättyessä ei vihkoja jäänyt kuin muutama, sillä aika moni oli todennut, ettei ole tehnyt töitä riittävästi omaan tavoitteeseen nähden.

Tänään viimein sain viikonloppu lukemisiksi oppilaiden vihot ja voin olla tyytyväinen. Muutaman oppilaan joudun vielä lähettämään pihalle hakemaan kasvin lehden kiinnitettäväksi vihkoon, mutta muuten tehtävä on aika monella erittäin hyvin tehty.

Tässä muutamia huolellisesti tehtyjä vihkoja malliksi. Luokallamme moni oppilaista puhuu kotona muuta kieltä kuin suomea ja olikin mukava huomata, että kasville muita nimiä oli etsitty kasvikirjasta latinaksi, mutta myös kirjoitettu esimerkiksi kyrillisillä aakkosilla ja joihinkin vihkoihin oli nimi etsitty englannin sanakirjasta.

Arvioinnin periaatteena oli, että kasvia ja sen kasvupaikkaa huolellisesti tutkimalla
ja asiat kirjaamalla saa melko hyvän. Hyvään ja erittäin hyvään vaaditaan lisäksi muuta
vaivannäköä, eli esimerkiksi tietoa on etsitty netistä tai kirjasta.

Tähän päättyi kasvintunnistusjaksomme tällä erää...

Ja tyytyväisin mielin voimme siirtyä eteenpäin!

VaNetusta, vieraita ja vilkasta keskustelua 3. luokassa

Kuulun siihen, vielä pieneen, joukkoon, jotka tänä syksynä saivat oppilaidensa kanssa käyttöön Varga-Neményi-menetelmän mukaiseet uunituoreet Matematiikkaa 3a-kirjat. VaNen maailmassa pääsin siis tänä vuonna ihan uusien asioiden pariin. 3. luokan menetelmäkoulutus alkoi elokuussa ennen koulun alkua ja jatkuu pitkin lukuvuotta, eli tukea on saatavilla. Tosin olen siinäkin mielessä etuoikeutetussa asemassa, että oppikirjailija löytyy oman kollegoista ja tukea saa pyydettäessä ihan livenä.

Syksy on alkanut toiminnallisissa merkeissä, 3. luokan VaNe alkaa pitkällä (6 viikon) kertausjaksolla, jonka aikana kerrataan alkuopetuksessa opetetettuja mm. laskustrategioita, sanallisten tehtävien tyyppejä, lukujonoja ja lukusuoralla työskentelyä. Tämä kertausjakso on kyllä tarpeeseen, minullekin tuli syksyllä uusi ja uppo-outo 25 oppilaan ryhmä. Kertausjakson aikana minulla on hyvin aikaa tutustua oppilaideni taitoihin.

Viime viikolla saimme 3. luokkaan kansainvälisiä vieraita. Kansainvälinen luonnontieteen opetuksen ESERA-konferenssi järjestettiin messukeskuksessa ja konferenssivieraille tarjottiin mahdollisuus erilaisiin ekskursioihin mm. suomalaisiin kouluihin. Tarjolla oli myös mahdollisuus tutustua Varga-Neményi-menetelmän mukaiseen matematiikan opetukseen. Niinpä perjantaiaamuna oli luokassani oppilaiden lisäksi kymmenkunta ulkomaalaista opettajakollegaa seuraamassa matikantuntia, jolla työskentelimme lukujonojen ja lukusuoran sekä llukusuoralla lukujen paikan arvioimisen parissa. Tässä teillekin pieni maistiainen siitä, miten abstraktion tie 3. luokan VaNessa voisi edetä.

------------------

Torstaina pidimme matematiikan tunnin ulkona. Leikimme hippaa, jossa kiinnijääneet menivät kyykkyyn ja heidät saattoi pelastaa "pallottelemalla" kulloisestakin säännöstä riippuen kahden, kolmen, viiden tai kymmenen monikerrat. 

Hippaleikin jälkeen oppilaat jakaantuivat viiteen ryhmään ja jokainen sai lukukortin. Ensin ryhmä järjestäytyi jonoon, siten että korttien luvut olivat suuruusjärjestyksessä. 

Seuraavassa vaiheessa jokainen ryhmä piirsi itselleen lukusuoran 0-100. Minä pyysin oppilaita merkitsemään lukusuoralleen merkit ensin luvun 50 kohdalle, sitten vielä 25 ja 75. Kokoajan minä sekä samanaikaisopettaja kävimme oppilasryhmien kanssa keskustelua siitä, miksi 50/25/75 pitäisi olla heidän merkitsemässään kohdassa.

Kun luvut 0, 25, 50, 75 ja 100 oli merkitty lukusuoralla, pohtivat oppilaat vielä ryhmissään mihin heille tunnin aluksi annetut lukukortit lukusuoralla kuuluisivat. Monet ryhmät saivat aikaan paljon hyvää keskustelua lukujen paikoista ja selittivät niitä sekä opettajalle että toisilleen.

Mihin mikäkin luku lukusuoralla kuuluu? Pohdintaa ja pähkäilyä ulkona.

-----------------

Perjantaina jatkoimme lukusuoran parissa työskentelyä luokassa ja tälle tunnille osallistuivat myös kansainväliset vieraamme. Tavoitteena tällä tunnilla oli ihan jo vieraidenkin takia, havainnollistaa abstraktion tien vaiheet kaikilla kolmella saarella.

Abstraktion tien 1. saari ja keholliset kokemukset

Aloitimme tunnin aamutoimillamme, johon kuuluu kalenterintarkastelu. Kalenterin tarkasteluun liittyy luokassamme aina lukujonot, joita teemme kehorytmien avulla. Nyt harjoittelussa on ollut kolmen monikerrat: oikea jalka tömistää (ope kuiskaa yksi), vasen jalka tömistää (ope kuiskaa kaksi), hyppy molemmilla jaloilla ja kaikki sanoo kolme, jälleen tömistäen neljä ja viisi, kunnes kuusi hypätään ja sanotaan ääneen... Kun merkitsemme kalenteriin päivää merkitsevän lukukortin, pohdimme aina sanottiinko lukujonoharjoituksessa kyseisen päivän luku ja miksi?

Lukujonojen jälkeen jokainen oppilas sai salaisuuspussista lukukortin ja nyt heidän piti tehdä isolla porukalla jono matolle jono siten, että lukukortit ovat suuruusjärjestyksessä. Kun lukujen suuruusjärjestysjono oli valmis, siirryimme lukusuoran pariin, jonka paljastin maton alta.

Kerroin kyseessä olevan 0-100 lukusuora ja kysyin onko ryhmässä joku oppilas, joka tietää ihan varmasti mihin oma luku lukusuoralla kuuluu. Nopeasti oppilaat hoksasivat, että 0- ja 100-korttien omistajille löytyy varma paikka.

Seuravaksi pohdimme mitkä muut luvut löytäisivät helposti paikkansa. Opettaja oli tietenkin fiksusti laittanut salaisuuspussiin luvut 0, 100, 50, 25 ja 75, loput luvut oli ihan satunnaisesti valittuja. Kun lukusuoralle olivat siirtyneet 0-, 100-, 50-, 25- ja 75-korttien haltijat, pohdimme yhdessä vielä lopuille oppilaille paikat.

Asbtraktion tien 2. saari ja toimintamateriaaleilla työskentely

Jokainen oppilas sai värikkään paperisuikaleen, paperisuikaleet olivat eri pituisia, mutta siihen en oppilaiden kanssa tässä vaiheessa kiinnittänyt lainkaan huomiota, oppilaat keskittyivät enemmän paperisuikaleiden väreihin :)

Paperisuikaleen toiseen päähän merkittiin luku 0 ja toiseen päähän 100. Sen jälkeen paperisuikale taitettiin puoliksi, avasimme paperisuikaleen ja mietimme mikä luku on taitteen kohdalla? Miksi? Kun 50 oli merkitty taitteeseen, taitoimme paperin kaksi kertaa. Jälleen pohdimme mitkä luvut tulivat uusien taitteiden kohdalle? Ja tietenkin miksi?

Kun luvut 0, 25, 50, 75 ja 100 oli merkitty paperiliuskalle, etsimme yhdessä paikan monille eri luvuille ja oppilaat perustelivat miksi luku kuuluu heidän valitsemaansa paikkaan. Kymppi ei kuulukaan puoleen väliin nollan ja 25 väliin, vaan sittenkin vähän puolesta välistä nollaan päin jne..

Lopuksi pyysin oppilaita vertaamaan paperiliuskasta tehtyä lukusuoraa naapurin liuskaan. Mitä he huomasivat?

Onko joku nyt tehnyt väärin kun minun 25 on samassa kohtaa kuin naapurilla 10? Jälleen saimme aikaan hyvää keskustelua, kun ope väitti jääräpäisesti "Tässä täytyy nyt olla jokin virhe, eihän se voi mitenkään olla näin!" Ja jes, oppilaat väittivät minulle vastaan :D

Asbtraktion tien 3. vaihe: kuvan tarkastelua ja oppikirjan tehtävä

Tunnin päätteeksi tutkimme vielä oppikirjan tehtävää, jossa lukusuoralle oli merkitty täydet kympit ja kymppien väliin oli merkitty pisteitä, joiden paikat piti arvioida. Mitä lukua merkitty piste saattaa merkitä?

Kun lukujen paikan arviointi lukusuoralla oli pohjustettu huolellisesti abstraktion tietä edeten, ei kirjan tehtävä tuottanut oppilaille juurikaan vaikeuksia. Viiden minuutin hiljaisen työskentelyn aikana jokainen sai arvioitua mitä lukuja lukusuoran pisteet saattaisivat merkitä. Lopuksi oppilaat vielä vertailivat pareittain arvioitaan ja jos he olivat arvioineet eri tavoin, he perustelivat miksi mielestään ovat oikeassa.

Hiljaisen työn aikana opettaja ehti vielä auttaa kahden kesken apua
tarvitsevia kirjan tehtävien parissa.

Tunti kasvaa hetkistä ja siemenistä puu,

pisaroista puron pian rakentuu...

Paljon ehdittiin yhdellä 45 minuutin oppitunnilla tehdä. 

Ope ei paljon ehtinyt istuskella tunnin aikana, mutta eikai se ole tarkoituskaan?

Metsä-teema osa 2

Metsä-teema jatkui myös äidinkielen tunnilla ja samalla tutustutin oppilaita Daily5-menetelmän luen itse- ja luova kirjoittaminen-tehtäviin.

Ella ja kaveritkin menevät metsään, joten
luokan ääneen lukukirjana on Timo Parvelan Ella.

Äidinkielen tunnilla aloitin Ella ja kaverit menevät metsään-kirjan lukemista oppilaille ääneen. Kirjan alussa Ellan opettaja päättää perustaa luontokoulun ja opettajan vaimo pohtii mitä luontokoulussa tehdään. Samaa kysymystä pohtivat myös minun oppilaani ja harjoittelivat samalla itsenäistä kirjoittamista. Ensin keskustelimme yhdessä mitä luontokoulussa voisi tehdä ja sen jälkeen oppilaat lähtivät omille paikoilleen kirjoittamaan.

Taululla oli mallina yhteinen lauseemme "Luontokoulussa oppii tuntemaan eläimiä" ja toisen lauseen alkunan "Luontokoulussa..." Oppilaat saattoivat omien taitojensa mukaan kirjoittaa lauseita, jotka kaikki alkavat "Luontokoulussa..." ja keksiä eri asioita, joita siellä voi tehdä. Tai kirjoittamisessaan jo pidemmällä olevat oppilaat, joilla mielikuvitus alkaa heti ryöpytä, voivat kirjoittaa pienen tarinan. Monelle oppilaalle piti painottaa, että nyt saa keksiä eikä ole oikeita tai vääriä vastauksia.

Lyhyen kirjoitustuokion, n. 10min jälkeen palasimme kokoontumispiiriin ja halukkaat saivat lukea mitä olivat kirjoittaneet.

---------------

Ylttiä ulkona:

Kuvakortit puun rungoista.

Tutustuimme lähiympäristön puihin oppilaiden kanssa koulun lähistöllä. Oppilaat työskentelivät  ryhmissä. Ryhmät saivat tunnistettavikseen kuvia puiden rungoista, kuvaa tutkimalla ja vertaamalla sitä lähiympäristön puihin, oppilaiden piti selvittää mistä puusta on kyse. Löydettyään oikean puun ryhmä otti yhden lehden/neulasen puusta mukaansa. Kun kaikki puut oli tunnistettu, ryhmä tuli esittelemään opettajalle mikä runko ja mikä lehti kuuluvat yhteen sekä nimesivät puut. Opettajalla oli tunnistettavana lisäksi pihlajan, tammen, haavan ja lehmuksen lehti.

"Olisko se tämä?"

Kuusi tunnistettu!

Muiden ryhmien valmistumista odotellessaan ryhmät pelasivat puiden lehdillä kim-leikkiä. Eli muiden sulkiessa silmänsä yksi oppilaista otti yhden lehden/neulasen pois ja muiden piti nopeasti nimetä mikä puuttuu.
Lopuksi leikimme hedelmäsalaatti-leikin idealla "metsän puita". Leikkijät seisovat piirissä, jokaisella on omaa paikkaa merkitsemässä kartio. Leikkijät valitsevat yhden oppitunnilla tunnistetuista puista. Keskellä oleva leikkijä huutaa jonkin puun nimen ja kaikki sen puun valinneet vaihtavat paikkoja. Keskellä olija yrittää itse saada piiristä paikan. Keskelle jäänyt voi huutaa myös "lehtipuu" tai "havupuu", jolloin kaikki lehti-/havupuun valinneet vaihtavat paikkaa, tai "metsän puut". 

Ylttiä luokassa:

Viime viikolla oppilaiden metsässä kuvaamien kasvien tunnistamisen parissa työskentelimme luokassa iPadeja hyödyntäen. Kokosin oppilaiden kuvat Padlet-seinälle ja numeroin. Padlet-seinän osoitteesta latasin QR-koodin, jonka tulostin jokaiselle oppilaalle.

Oppilaat liimasivat QR-koodin vihkoonsa ja avasivat QR-koodin lukijalla seinän auki padille. Oppilaat kirjasivat numeroidut kasvit vihkoihinsa. Kasvin tunnistamiseen oli apuna helppokäyttöisiä kasvikirjoja. Netistä löytyy myös kasvin tunnistamiseen ohjelma, mutta minä päätin hyödyntää perinteisiä kasvioppiata. Periaatteessa kaikki padlet-seinälle kootut kasvit pitäisi olla oppilaalle tuttuja.

Kasvikirjoja tunnistuksen avuksi.
Kun yksin 25 oppilaan kanssa huiskin menemään, merkkasin post-it-lapuilla
 oppilaille sivuja, joilta meidän kuvaamiamme kasveja löytyy.

Lopuksi oppilaat kuvittivat sivulle otsikon valitsemillaan metsän kasveilla. Käydessämme läpi  ja tarkistaessamme kasveja, jotka olimme kuvanneet, kertasimme vielä käsitteitä havupuu, lehtipuu ja marjat. Oppilaat värikoodasivat kasvit, monelle vaikeutta tuotti se, ettei kaikille kasveille löytynytkään vaihtoehtoa noista kolmesta. Luokassani on paljon suomenkielen oppijoita, joten käsitteiden perusteellinen avaaminen on tärkeää, tosin eivät termit suomenkielisille lapsillekaan itsestään selvyyksiä olleet.

QR-koodin mukana kasvien kuvat kulkevat oppilaan mukana, eikä kalliita väritulosteita tarvittu.

Ylttiä ja kuvista:

Pohjaidea työhön löytyi jostakin FB:n operyhmästä,
pohjaideassa oli työstetty työkalu.

Oppilailla oli läksynä tuoda kouluun viisi erilaista puun lehteä. Aluksi kävimme läpi minkä puiden lehtiä he olivat kouluun tuoneet. Kun lehdet oli tunnistettu, tutkimme lehtien värisävyjä. Erilaisia vihreitä sävyjä löytyi monta ja asettelimme lehtiä järjestetykseen tummimmasta vaaleimpaan. Keskustelua kävimme myös siitä miten vihreä väri muuttuu kevään edetessä kesään.

Jokainen oppilas valitsi luokkaan tuoduista lehdistä yhden ja piirsi siitä A4-paperille mahdollisimman suuren mallin. Sen jälkeen oppilas sai vielä toisen A4-kokoisen paperin. Molempien paperien alalaitaan maalattiin musta kaistale, josta lähtien oppilaat lähtivät maalaamaan vihreää, ensin tumminta mahdollista vihreää ja asteittain vaalentaen värin lähes valkoiseksi.

Monenlaisia vihreitä sävyjä ja muutama muukin väri
oppilaiden töistä löytyy. Ensi kerralla taidamme
harjoitella märkää märälle tekniikkaa, saadaksemme
pehmeämpiä "rajoja".

-----------------------

Ylttiä ja äikkää:

Viikon päätteeksi jatkoimme Daily-5 työskentelytavan harjoittelua kaksoistunnin ajan. Johdantona jälleen luin eteenpäin Ella ja kaverit menevät metsään-kirjaa. Ella ja kaverit olivat pakanneet metsäretkelle mukaan mm. kumipatjan ja riippumaton, koska mekin menemme metsään ensi viikolla, oli aiheellista pohtia mitä metsäretkellä tarvitaan. Lyhyen keskustelun jälkeen oppilaat jakautuivat seuraaville pisteille:

• Luen itse: oppilaat lukevat itsenäisesti kirjastosta lainaamiaan kirjoja.
• Kirjoitan itse: oppilaat kirjoittavat metsäretkellä tarvittavista tavaroista, taitavimmat voivat kirjoittaa lyhyen tarinan metsäretkestä. Taululla mallilause auttamassa alkuun Kun lähden metsään otan mukaan... Metsässä tarvitsen myös...

Pidän tästä kirjoitustehtävä tyypistä. Kirjoitustehtävä eriyttää luonnostaan
oppilaita. Joku kirjoittaa lauseita annaetun kaavan mukaan, toinen osaa
käyttää pilkkua ja tekee pitkän listan pilkkuineen. Kolmas hoksaa, että voi
perustella miksi ottaa minkäkin asian mukaan metsään. Ja neljäs voi lähteä
ensimmäisen lauseen jälkeen ihan omille teilleen ja kirjoittaa tarinan, joka
lähtee liikkeelle yhteisestä alusta. Ja mikä tärkeintä, kenenkään kirjoittajan
paperi ei jää tyhjäksi! Kiitos vain Luetaanko tämä?-blogin Kiia, joka minulle
tämän tehtävätyypin opasti :)

• Sanaleikkiä: opettajan ohjaamana pisteellä oleva pienryhmä tutki monisteelta löytyviä määritteitä ja pohti mistä sanasta on kyse. Käsitteet kertasivat viikon aikana opittua ja samalla vaativat myös hieman luetun ymmärtämistä. Havupuu tuntuu olevan vaikea käsite edelleen..

• Kuvistyön viimeistely: Oppilaat leikkasivat piirtämänsä lehden irti ja liimasivat sen maalaamalleen paperille.

Valööri-työ oli oppilaille ajateltua vaikeampi, vihreän sekoittaminen ei ollut itsestään
selvyys. Taidan teettää lähiaikoina saman tyylisen työn, mutta vain yhtä pääväriä
käyttäen. Mustan jättäisin työstä ainakin pienemmillä oppilailla pois, se hallitsi monen
oppilaan työtä jopa liikaa.

Kaksoistunnin aikana kaikki oppilaat (25) ehtivät hienosti kiertää kaikki pisteet kahden opettajan avustuksella. Minä ohjasin kirjoittajia ja kuvistyön viimeistelijöitä ja samanaikaisopettaja työskenteli kuuden oppilaan ryhmän kanssa luetunymmärtämisen ja metsään liittyvien käsitteiden parissa (sanaleikki-piste). 

Lopuksi kokoonnuimme luokan eteen puolikaareen ja halukkaat saivat lukea ääneen mitä olivat kirjoittaneet. Samalla annoin kannustavaa palautetta jokaiselle ääneen luetulle kirjoitelmalle ja pyrin osoittamaan oppilailleni mikä kussakin tekstissä oli hyvää ja merkille pantavaa, vaikka ne olivat hyvin erilaisia. 

Tunnit sujuivat melkoisen flown voimin, viimeisen vaihdon kohdalla piti muistuttaa oppilaita keskittymään työhönsä yhtä hyvin kuin aiemmilla vaihdoilla. Hyppien, pomppien ja riehusta kiljahdellen lähti tämä opettaja viikonlopun viettoon. Uusi luokkani on oivaltanut, kuinka meidän luokassa työskennellään ja homma toimii! Toivottavasti sama flow jatkuu ensi viikolla :)