Liikunnan täydennyskoulutuksen antia

Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen ja oma vastuu liikunnasta Lapin Yliopistolla 26.-28.4.2013

Liikunnan kurssi oli käytännön läheinen ja kurssilta sai mukaansa roppakaupalla toteutettavia ideoita liikuntatunneille. Ei muuta kuin touhuamaan :)

1. liikuntatuokio

Tavoitteena kehittää erityisesti perus- ja nopeuskestävyyttä, kestovoimaa, tasapainoa ja reagointia.

• Alkulämmittely pareittain: oppilas vierittää palloa maata pitkin, parin on juostava pallo kiinni ja pysäytettävä se sovitulla tavalla esim. istumalla pallon päälle, punnertamalla, niiamalla jne. Jokainen oppilas pysäyttää pallon kaikilla tyyleillä 3-5 kertaa.
• Peli/punnerruspolttopallo: kaikilla pelaajilla on hernepussi ja pelialueen sisällä kaikki polttavat kaikkia. Pelaajat ovat punnerrusasennossa (lankku) ja yrittävät osua hernepussilla muita pelaajia käsiin tai jalkoihin, muista ruumiin osista ei pala. Väsymyksen yllättäessä polvet saa laskea lattiaan, mutta silloin pelaaja on "vapaata riistaa" ja palaa kaikista ruumiin osista. Toinen sovellus pelistä toimii siten, että pelaajat muodostavat kaksi joukkuetta, jotka pysyvät omilla kenttäpuoliskoillaan ja yrittävät polttaa vastapuolen pelaajia. Palanut pelaaja siirtyy polttajien puolelle. Peli päättyy, kun toinen kenttäpuolisko tyhjenee.
• Lihaskunto/kivi-paperi-sakset: parit seisovat penkin/puomin päällä ja pelaavat kivi-paperi-sakset peliä. Jokaisella kierroksella häviäjä laskeutuu hieman alemmas. Peli päättyy kun toinen pelaaja putoaa. Pelataan kolme erää: ensimmäisellä kierroksella molemmat jalat puomilla peräkkäin, toisella kierroksella yhdellä jalalla ja kolmas kierros sitten toisella jalalla.

2. liikuntatuokio

Tavoitteena kehittää erityisesti tasapainoa, suunta- ja ajoitustarkkuutta sekä reagointia.

• Välit selviksi: pelataan pareittain. Parit seisovat vastakkain haara-asennossa ja yrittävät käsillä työntämällä saada parinsa tasapainon heilahtamaan. Jalat eivät saa liikahtaa eikä kantapäät nousta lattiasta. Peliä voi vaikeuttaa pelaamalla yhdellä jalalla, yhdellä jalalla ja yhdellä kädellä tai perinteisen pukkitappelun tyyliin puomin päällä.
• Koripallon ryöstö: oppilas hautoo koripalloa sylissään ja toisen oppilaan tehtävänä on yrittää ryöstää pallo. Ainoastaan palloa saa repiä ja työntää, ei kaveria!

3. liikuntatuokio

Tavoitteena erityisesti kiihtyvyyden, maksiminopeuden ja reagoinnin harjoittelu.

Savolainen pesäpallo

• Kaksi joukkuetta seisoo pelialueen keskellä jonoissa vastakkain. Sisävuorossa oleva joukkue lyö pehmopalloa kädellä. Ulkovuorossa oleva joukkue juoksee pallon perään, muodostaa jonon ja vierittää pallon jalkojen välistä viimeiselle joka huuta pallon saadessaan "hep!" Tällä välin sisävuorossa olevan joukkueen lyöjä juoksee oman joukkueensa jonon niin monta kertaa kuin jaksaa.
• Kehitelmänä pelistä voivat sisävuorolaiset pujotella oman joukkueen jäsenten välistä. Ja sisävuorolaiset kuljettavat pallon edestä taakse ojentamalla pallon vuoroin haarojen välistä ja vuoroin päänyli.
• Kolmantena kehitelmänä sisävuorolaiset vuoroin hyppivät maassa makaavien joukkuetovereiden yli ja vuoroin ryömii pyramidi-asennoista muodostetun tunnelin läpi. Ja ulkovuorolaiset antavat pallon kiertäen puolelta toiselle.

Metrieläimiä

Matikassa olemme mittailleet ja perehtyneet metrin käsitteeseen. Oppilaat mittasivat itselleen matonkuteesta metrin mittaisen pätkän. Sillä mittailtiin koulussa ja tutkittiin, mitkä asiat ovat yli tai alle metrin ja mitkä tasan metrin. 

Tarpeeksi mittailtuamme oppilaat muodostivat ensin metrin narustaan geometrisia kuvoita, kolmioita, neliöitä jne. Lopuksi oppilaat muotoilivat metrieläimen narustaan. Matonkude liimattiin paperiin kiinni ja väritettiin liiduilla.

Muotopiirustus - steinerpedagogiikka

Osallistuin Rovaniemen Steinerkoulun järjestämälle luennolle, jonka päätteeksi taiteellisena harjoituksena oli vapaankäden geometriaa eli muotopiirustusta. Muotopiirustus on Steinerkoulujen oma oppiaine, jota opetetaan oppilaille vuosiluokilla 1-5. Muotopiirustuksessa oppilaat harjoittelevat silmän ja käden koordinaatiota piirtäessään erilaisia abstrakteja muotoja ja dynaamisia kuvioita. Aluksi aloitetaan yksinkertaisista muodoista suorasta ja kaaresta, joista kaikki muodostuu. Muotopiirustuksen tavoitteena on auttaa lasta omaksumaan kirjainmuodot, jotka nekin muodotustuvat aina suorista ja kaarista. Vähitellen kuviot muodostuvat oppilaiden taitojen ja keskittymiskyvyn kehityttyä vaikeammiksi symmetria kuvioiksi, solmuiksi ja muodonmuutoksiksi. Kuudennelta luokalta alkaen muotopiirustus muuttuu geometriaksi. 

Aloitimme piirtämällä vahaliiduilla ympyrää. Vaikka ensimmäinen kaari olikin kaukana ympyrästä, useamman ympyrän yhteenmenoon piirrettyämme alkoi ympyrä todella näyttää ympyrältä. Muotopiirustuksen ajatuksena on olla kokonaisvaltaista ja pienten oppilaiden kanssa muodon tutkiminen aloitetaankin esimerkiksi kulkemalla luokassa jonossa ympyrä. Sen jälkeen ympyrä piirretään kädellä ilmaan, sitten sormella paperille ja vasta lopuksi oppilas saa liidun käteensä. Ympyrää piirtäessä liike ei lakkaa ja oppilas tuntee piirtäessään kaaren jatkuvana liikkeenä.

Kun ympyrät olivat pyöristyneet oli tehtävänä piirtää ympyrän sisään neliö. Neliö muodostui suorista ja suoraa piirtäessä huomaa helposti suoran ja kaaren eron. Kaari oli jatkuva, suora päättyy aina kulmaan.

Seuraavaksi saimme uuden paperin ja tehtävä oli jo haastavampi.. Ympyrän jälkeen piti ympyrän kaari jakaa viiteen yhtä suureen osaan silmävaraisesti ja yhdistää pisteet viisikulmioksi. Seuraavaksi viisikulmion joka toinen kärki yhdistettiin toisiinsa ja viisikulmion sisälle muodostui tähti.

Viimeinen tehtävä oli haastavin. Paperille piti piirtää kärjellään seisova neliö, huh. Kuulostaa helpolta, mutta todellisuudessa tehtävä oli todella vaikea. Pienelle paperille se ehkä olisi helpompi piirtää, mutta meidän paperimme olivat kokoa A2. Kun kärjellään seisova neliö oli valmis, piirrettiin sen sisään vaakasuorassa oleva neliö, jonka sisään kärjellään oleva neliö jne.

Lopuksi kuvio väritettiin aloittaen yhdestä kärjestä ja värittämällä samalla värillä aina siihen kyljittäin oleva kolmio. Loppujen lopuksi, suorista viivoista koostuvasta kuviosta tuli pyörivä ja sinnekin tuli kaareva muoto.

Kotona kokeilin itsekseni harjoitusta ohjanneen opettajan kuvailemia harjoituksia. Oppilaat piirtävät muotopiirustustunneilla myös paljon symmetrisiä kuvioita. Piirtäminen tapahtuu siten, että opettaja piirtää taululle kuvion ja symmetria akselin. Oppilaat piirtävät opettajan mallista kuvion omalle paperilleen ja jatkavat piirtämällä symmetria akselin toiselle puolelle peilikuvan opettajan piirtämästä kuviosta.

Erinomaisia harjoituksia ja sopivan tilaisuuden tullen aion kokeilla näitä myös omassa luokassani. Kuvaamataidon työt kun tuppaavat monesti olemaan niin esittäviä piirustuksia tai maalauksia.

Yhteenlasku allekkain

Mietin eri vaihtoehtoja allekkainlaskun opettamiseen. Itselleni allekkainlasku on opetettu tyylillä "älä kysele, vaan tee niin kuin sanon" ja varsinainen ymmärrys siitä miksi näin tehdään on tullut vasta paljon myöhemmin. Halusin siis, että oppilaani ymmärtävät allekkain laskun idean. Josssain olen joskus nähnyt allekkainlaskusta kerrostalo-mallin, mutta en ole sen käyttöä sen enempää nähnyt. Mutta kehittelin kerrostalosta oman mallin allekkainlaskun opettamiseen. 

Jaoin oppilaille vihkoon liimattavaksi musta-valkoisen kerrostalon (A4) ja käytin itse taululla A3-kokoon suurennettua värillistä kerrostaloa. Lisäksi käytimme kymmenjärjestelmä-välineitä ja numerokortteja, joita löytyy matematiikan kirjojen oheismateriaaleista.

Oppilaat työskentelivät pareittain. Toisen oppilaan taloon rakennettiin kertomusta kymmenjärjestelmä-välineillä ja toisen oppilaan kerrostalo täydennettiin numerokorteilla.

Aloitimme tutustumalla kerrostaloon ja sen Y-, K- ja S-rappuihin. Y-rapun ylimpään kerrokseen asutimme Yrjö ja Ynniina Ykkösen ja ensimmäiseen asuinkerrokseen asutettiin Yrjänä ja Ylva Ykkönen sekä heidän kaksi lastaan. K-rapun ylimpään kerrokseen asutettiin Keijo, Kaija ja Kalle Kymppinen. K-rapun ensimmäiseen asuinkerrokseen asettuivat Kaapo ja Kiia Kymppinen.

Koska on kaunis päivä ja aurinko paistaa, päättävät kaikki talon asukkaat lähteä yhdessä ulos. Ensimmäisenä lähtevät Y-rapun asukkaat ja lasketaan yhdessä montako asukasta Y-rapun alaovesta voi tulla ulos. Asukkaat asetetaan Y-rapun ovelle. Seuraavaksi lasketaan, montako asukasta K-rapusta voi tulla ulos ja heidät asetetaan K-rapun alaovelle.

Seuraavaksi sama kertomus rakennettiin numerokorteilla parin toisen osapuolen vihkoon. Lisäksi opittiin, että aina kun kaikki talon asukkaat lähtevät yhtä aikaa ulos, syttyy S-rapun lähellä oleva +-valo palamaan. Tässä vaiheessa myös opetin oppilaat lukemaan laskun ääneen ja kirjoitimme laskun lausekkeen näkyville.

Harjoittelimme yhdessä useampia laskuja rakentamalla taululle kirjoittamani lausekkeen mukaisen laskun kymmenjärjestelmä-välineillä, sitten numerokorteilla ja ensimmäisten harjoitusten jälkeen oppilaat alkoivat myös kirjoittaa laskuja vihkoihinsa. Osa hoksasi idea heti ja sai merkittyä laskun oikein allekkain siirryttyämme ratkomaan kirjan allekkainlaskuja. Mutta osa oppilaista halusi rakentaa laskun ensin numerokorteilla taloon ja vastan sitten merkitä talomallin avulla laskun vihkoon/kirjaan.

Jätimme allekkainlaskun pariksi päiväksi hautumaan ja talojen täyttäminen sujui tuumailutauon jälkeen todella hyvin. Seuraavaksi aloitimme muistinumeron käytön harjoittelun. Liikkeelle lähdettiin samoin kuin aikaisemmin eli täytimme talon asukkailla. Y-rapusta olisi ollut tulossa ulos 11 asukasta ja todettiin sen olevan liikaa ja oppilaat hoksasivatkin nopeasti, ettei kymppisauva voi mitenkään tulla Y-rapusta ulos. Siispä kerroin, että voimme sijoittaa kymmensauvan kerrostalon vintille.

Kun vinttijengi saatiin mukaan, oli laskemista helppo jatkaa eteenpäin.

Kymmenjärjestelmä-välineiden jälkeen jatkoimme numerokorteilla saman laskun parissa. Ja taas oli kahden numerokortin sijoittaminen alaovelle mahdotonta.

 Siispä taas vintille ja sitä kautta ulos.

Kerrostalo-malli toimi mielestäni erinomaisesti. Osalle oppilaista allekkainlasku oli helppoa ja mutta laskujen rakentelu piti heidät työn touhussa. Niille oppilaista, joille hahmottaminen aiheuttaa vaikeuksia, antoi kerrostalo hyvän mallin siitä miten numerot sijoitetaan allekkain. 

Lumirakentelua

Olen jo jonkun aikaa ideoinut mielessäni lumirakentelua. Lumenveistoa en saanut järjestettyä mutta taiteilimme lumen kanssa sitten jotain muuta.

Ensin oppilaat harjoittelivat luokassa vesiväreillä eri värien sekoittamista ja tuloksena oli 30 viilipurkkia, jääpalamuotteja ja hiekkamuotteja, joiden pohjalla oli muutama sentti vesivärillä värjättyä vettä. Yön aikana vedet jäätyivät pihalla ja seuraavana päivänä alkoi rakentelu.

Suunnitelmissa oli rakentaa useammassa viikon sadussa esiintynyt kuninkaanlinna, mutta vielä puolilta päivin oli pakkasta ja nuoskalunta oli vain auringon paisteessa, siispä taiteilimme lumikasan reunaan omanlaisemme linnan muurin ja taideteoksen.

Hiekkaämpäreiden avulla rakensimme linnan muuria ja muurin harja koristeltiin erivärisillä jääpaloilla.

Yksi oppilas keksi myös viilipurkkia muottina käyttäen tehdä lumesta kukan. Värinsä punainen kukka sai suihkepullosta, johon oli sekoitettu pullopeiteväriä ja vettä.

Muoteilla askartelun lisäksi oppilaat tekivät oikealla ylhäällä olevan punaisen lumilyhdyn ja 2A-tunnuksen lumipalloista.

Opettaja oli suunnitellut jotain taiteellisempaa luomusta. Mutta oppilailla oli mukavaa, kaikki touhusivat ja olivat tyytyväisiä lopputulokseen, joten ilmeisesti linnan muurimme oli sitten kuitenkin onnistunut tekele. 

Lumirakenteluun käytetyt välineet: 

• viilipurkkeja
• hiekkaleluja (ämpäreitä ja muotteja)
• silikonisia jääpalamuotteja (Ikea)
• vesivärejä
• pullovärejä
• suihkepulloja

Lumottu linna

Tällä viikolla viikon kertomuksena oli Grimmin satu Lumottu linna. Oppilaat kuulivat kertomuksen viikon aikana kolmesti. Keskustelimme satutuokioissa kertomukseen liittyvistä henkilöistä ja oli yllättävää, miten lapsilla oli sellaisia mielipiteitä eri henkilöiden oikein tai väärin tekemisestä, mitkä minulle itselleni eivät olleet tulleet mieleenkään

Värien sekoitus harjoituksena maalasimme keskellä viikkoa märkää märälle tekniikalla paperin ensin siniseksi ja sen jälkeen maalasimme päälle keltaisella. Lopputuloksena oli tietenkin vihreä paperi. 

Ennen maalaamista oli paperille hahmoteltu himmeästi lyijykynällä linna. 

Perjantai oppilaat kuulivat sadun vielä kerran ja sen jälkeen pullopeiteväreistä harjoiteltiin sekoittamaan harmaata. Superloni-tuputtimen avulla töpöttelimme paperille lumotun linnan. Linnan ovet askarreltiin ruskeasta paperista (paperin loputtua eräs oppilas käytti aaltopahvia, joka oli mielestäni itse asiassa paljon kivempi materiaali, harmi etten hoksannut ajoissa).

Lopuksi oppilaat piirsivät tussilla linnan ympärille eläimet, jotka liittyivät satuun. Eli muurahaisia, mehiläisiä ja sorsia ilmeistyi linnan muureille ja ulkopuolelle.

Äidinkielen tunnilla ryhmä satuili koko kertomuksen ja minä kirjasin tietokoneella kertomuksen ylös. Oppilaiden oli helppo seurata satuilemaansa tekstiä videotykin avulla taululta. Harjoitus toimi hyvin kokonaisten lauseiden harjoitteluun. Moni oppilas yritti omalla vuorollaan jatkaa satua vajailla lauseilla, mutta hoksasivat äkkiä että ei kuullosta hyvältä jos kirjoitetaan vain sit ne mehiläiset tms. Ja korjasivat näppärästi sanelunsa kokonaisiksi lauseiksi.

Kertomuksessa on kolme kuninkaan poikaa, joista kaksi vanhinta lähtee etsimään seikkailuja. Heitä ei ala kuulua takaisin, joten nuorin kuninkaanpoika lähtee etsimään veljiään. Löytäessään heidät nuorin poika saa vain pilkkaa osakseen "kuinka hän muka voisi pärjätä maailmalla paremmin kuin vanhemmat ja viisaammat veljensä?" Kuninkaanpojat jatkavat matkaa yhdessä. Matkan varrella kaksi vanhinta veljeä tahtoisi rikkoa muurahaispesän, tappaa sorsat paistiksi ja savustaa mehiläiset pesästään saadakseen hunajaa. Nuorin kuninkaanpoika estää veljiään ja pelastaa eläimet. Lopulta kuninkaanpojat saapuvat lumotulle linnalle. Linnassa ei ole ketään elävää ihmistä, kaikki on kivettynyttä. Linnan voi vapauttaa lumouksesta suorittamalla kolme tehtävää. Vanhin veli yrittää, epäonnistuu ja muuttuu kiveksi. Toiseksi vanhin veli yrittää seuraavaksi, epäonnistuu ja muuttuu kiveksi. Viimeisenä nuorin kuninkaanpoika yrittää tehtävää, hänen epätoivoisena itkiessään tulevat paikalle muurahaiset, sorsat ja mehiläiset, jotka auttavat häntä selviytymään tehtävistä. Nuorin kuninkaanpoika rikkoo lumouksen ja saa nuorimman prinsessan vaimokseen ja hänestä tulee seuraava kuningas. Kaksi vanhinta kuninkaanpoikaa saavat hekin puolisoikseen prinsessat.