Päivä velhokoulussa

Tiistaina aloitimme jo velhokouluun valmistautumisen leipomalla velhomaista välipalaa. Oppilaat lukivat tarkasti Shane Broxin Noitien keittiössä-kirjan ohjetta ja mittasivat aineksia. Noitien keittiössä raaka-aineet eivät olleetkaan ihan mitä tahansa. Vaan itkusilmämuffinsseihin tarvittiin liskonaivojauhoja, rupikonnajauhetta, salatun metsän vaniljasuolaa, lohikäärmen muna, ihmissuden maitoa, pikkulasten itkusuolaa, kattivoita sekä hämähäkin jalkoja.

Kollegani oli mennyt astetta pidemmälle raaka-aineiden
etikettien kanssa kuin minä. Hienoja olivat!

Valmiit itkusilmä-muffinssit jätettiin odottamaan seuraavaa päivää ja velhomaista välipalaa.

Vain seitsemän pikkunoitaa ja velhoa mahtui samaan aikaan leipomaan, joten leipomista odotellessaan oppilaat selvittivät taikasauvan ja salakielikellon avulla Tylypahkavalan. Salakielikello toimi siten, että taikasauvan pää asetettiin merkityn kirjaimen kohdalle, oikea kirjan löyty taikasauvan toisesta päästä.

--------------------------------------------------------------------

Keskiviikkona kouluun saapui joukko velhoja ja noitia. Jokaisella oli itse tehty taikasauva ja osa oli innostunut myös pukeutumaan teeman mukaisesti. 40 ekaluokkalaista ja eskaria oli jaettu neljään ryhmään, joiden mukana oppilaat kulkivat "oppitunnilta" toiselle. Oppitunnin kestivät kukin n. 25 minuuttia.

Opettajat keräävät oman tupansa oppilaat oikeille oppitunneille ala-aulassa.

Tylypahkan lukujärjestykseen oli tälle päivälle merkitty neljä oppiaineitta:

• Numerologia
• Taikajuomat
• Loitsut 
• Taikaeläimet

Numerologia

Numerologian oppitunnilla pikkuvelhot opettelivat lukemaan toistensa ajatuksia. Tähdenmuotoisille taikakorteille kirjoitettiin ylös salaiset numerot professori Vektorin sanelun mukaan. 

Taikakorttien valmistuttua noidat ja velhot aloittivat ajatusten lukemisen. Vapaaehtoinen henkilö valitsi velhon antamasta kortista yhden luvun, jonka painoi mieleensä. Sen jälkeen hän kertoi noidalle, mistä kaikista korteista löytyi sama luku. Näiden korttien avulla noita pystyi lukemaan ajatuksia ja kertomaan mikä luku oli valittu. Temppu löytyy Lasten taikatemppuja-kirjasta. Psst.. salaisuus oli tiettyjen lukujen yhteenlasku. 

Numerologian tunnilla harjoiteltavat taidot olivat numeroiden kirjoittaminen sanelusta ja yhteenlasku.

Taikajuomat

Taikajuoma-tunnilla oppilaat tekivät taikoja, joiden seurauksena syntyi erilaisia taikaliemiä. Ohjeita tarkasti lukien ja huolellisesti tilavuuksia mitaten oppilaat sekoittivat juomat. Juomista tuli eri värisiä ja samalla pohdittiin, miksi mistäkin juomasta tuli tietyn väristä. Juomien sekoittamista harjoiteltiin ensin vesivärien avulla. 

Lopuksi oppilaat sekoittivat myös elintarvikeväreillä värjätyn juotavan taikajuoman.

Jokaiseen luokkaan saatiin oppituntien päätteeksi tarjottimellinen
taikajuomia tutkimista varten.

Opeteltavat asiat päävärit ja välivärit sekä niiden sekoittaminen.

Loitsut

Professori Pöllönpää (mieluummin etu- kuin takapää) opetti oppilaille loitsuja. Loitsut kirjoitettiin näkymättömällä musteella lunttaamisen estämiseksi ;-) Kun sanelu oli päättynyt käytti professori Pöllönpää supertaikasauvaansa (hiustenkuivaaja) taikojen paperit kuiviksi. Sen jälkeen luokka siirtyi uunin luokse, kaikki pergamentit laitettiin uuniin ja lausuttiin salaiset taikasanat. Muutaman toiston jälkeen taikasanat tehosivat ja uunista ulos otettavista pergamenteistä saattoi lukea pikkuveljojen kirjoittamat sanat.

Opeteltavat asiat loitsu-tunnilla olivat sanojen oikeinkirjoitus ja kirjainmuodot. Eskarit kirjoittivat sanojen alkukirjaimia.

Taikaeläimet

Taikaeläinten kuvat olivat kollegani käsialaa.

Taikaeläinten tunnilla oppilaat rauhoittuivat pareittain lukemaan monistetta taikaeläimistä: yksisarvisesta, peikosta, kentaurista ja feenix-linnusta. Monisteessa olevat kuvat kyseisistä eläimistä väritettiin ja täydennettiin ohjeiden mukaisesti. 

Ekaluokkalaiset harjoittelivat luetun ymmärtämistä ja eskarit kuullun ymmärtämistä.

---------------------------------------------------------------------------------

Neljän oppitunnin jälkeen oppilaat kokoontuivat omiin tupiinsa syömään velhomaista välipalaa. Eli edellisenä päivänä leivotut silmämunamuffinssit sekä juomaan taikajuomaa.

Velhon vieruskaveri kutistui heti lientä
maistettuaan, eikä enää näy kuin viitan
lieve.

Iltapäivällä minun tupani velhot ja noidat syvensivät vielä taikajuomissa saamaansa oppia. Kertasimme pää- ja välivärit ja teimme harjoittelimme vielä värien sekoittamista vesivärityön avulla. 

Pinterestistä löytämäni noidan jalka työn avulla harjoittelimme sekä värien sekoittamista että symmetriaa, joka osoittautui monelle hyvinkin haastavaksi. Piirsimme ensin noidan hameen ja yhden jalan sekä kengän. Sen jälkeen osoitin oppilaille symmetria-akselin ja kehotin piirtämään toisen puolen peilikuvaksi. Kenkien kärkien sijoittaminen oikeaan suuntaan oli ehkä se haastavin tehtävä. Alkuperäinen idea löytyy täältä.

Väriä ainakin näissä töissä riittää ja oppilaat innoissaan värejä sekoittiavt. Sukista pitäisi löytyä päävärien välistä niistä sekoitettu väliväri. Taustat ovat melko kirjavia, ohjeena oli tehdä tausta, josta noidan jalat hyvin erottuisivat. Mutta taiteessa näkemyksiä on toki monia :)

Eskareiden ja ekaluokkalaisten yhteinen velhopäivä kesti 3 tuntia, klo 9-12. Minun luokkani kanssa jatkoimme päivää vielä klo 12-14, jolloin teimme kuvaamataidon työt ja lopuksi ulkoilimme kauniissa kevätauringossa 30min. Pihallakin tosin velho- ja noitaleikit olivat täydessä käynnissä, joten teema jatkui sielläkin vaikka oli vapaata ulkoilua.

Päivä tuntui olevan oppilaille erittäin mieluinen, moni kysyikin saisiko tulla huomennakin velhovaatteissa kouluun. Lupasin, että saa, jos leikit pysyvät välitunnilla eivätkä häiritse jästikoulua :)

Jokaisella velhotunnilla opiskeltiin ihan jästiopsin mukaisia asioita, joten oppiminenkin eteni tämän päivän aikana monella taholla. 

Kiitos jälleen kerran meidän mahtavalle tiimille, huippu päivä! Kiitokset myös Janakkalan kollegalle, jolta sain ennen teemaa hänen velhoilumateriaalejaan, joita muokkasin omaan tarkoitukseemme sopiviksi. Verkostoituminen on aika hienoa, eri puolilla Suomea toimitaan ja silti tehdään yhteistyötä! Kiitos Heidi! :)

Velho-teema

Työskentelimme tällä viikolla luokassamme velho-teeman parissa, velho-teema jatkuu vielä tulevalla viikolla ja huipentuu keskiviikkona 26.3. Tylypahka-päivään, jolloin ekaluokkalaiset ja eskarit velhoilevat koko koulupäivän.

Aamunavauksena lauloimme Esa Lamposen Noita lentää-laulua. A-osan oppilaat oppivat nopeasti ja B-osassa on jotain ekaluokkalaisen mielikuvitusta kutkuttavaa, niin että sain kuulla useamman pyynnön. "Ope laula vielä se taikajuoman keitto?"

Laulun jälkeen kyselin olivatko oppilaat huomanneet askartelemansa pöllöt luokan ulkopuolella. Olihan ne tietenkin huomattu, samoin kuin kirjekääröt. Miksi pöllöillä on kirjekääröt jaloissaan? Kuka käyttää pöllöpostia? Harry Potterin maailma on oppilaille sen verran tuttu, että velhojen pöllöpostista osasi useampikin oppilas kertoa. Siispä, hakemaan kirjekääröt ja lukemaan kutsut.

Kirjeet luettuamme keskustelimme velho-teemastamme ja tulevasta Tylypahka-teemapäivästä. Kaikki oppilaat olivat innoissaan teemasta ja moni tuntui heti heittäytyvän velhojen maailmaan. Kutsuihin piti tietenkin vastata, joten oppilaat kaivoivat kynät esiin ja valitsivat minun tuomistani kirjepapereista mieleisen. Yhdessä pohdimme mitä kirjeeseen pitäisi laittaa ja millainen olisi kohtelias vastaus rehtorille. 

Ekaluokkalaisista ei monikaan ollut aiemmin lähettänyt kirjettä. Joten kävimme läpi päiväyksen sekä kirjeen aloituksen ja lopetuksen. Myös kirjekuorista etsittiin yhdessä paikka osoitteelle. Lopuksi oppilaat kävivät kiinnittämässä kirjeensä oman postipöllön jalkaan. 

Kotiin lähtiessään oppilaat pohdiskelivat mitä rehtori mahtaa heille vastata. Ja selvästi odottivat, että kirjeisiin tulee vastaus. Auts.. kuinkahan iso homma tästä opelle tulee, jos koko luokan kanssa pitää harrastaa kirjeenvaihtoa? ;-) Toisaalta kirjeenvaihto vaatii sekä lukemista että kirjoittamista, joten taidan mielelläni kirjoittaa kirjeitä.

Velhojen ja noitien maailmaan tutustuimme erilaisten tehtävien avulla. Hyödynsimme jälleen kerran pistetyöskentelyä oppilaiden kanssa. Teemajakson aluksi kokosimme käsitekartaksi velhoista ja noidista tietämiämme asioita.

Velho-pisteet:

Oppilaskortti

Jokainen oppilas täytti oppilaskortin toimitettavaksi velhokouluun.

Luen itse! / Luetunymmärtäminen

Oppilaat värittivät värityskuvaa kirjallisten ohjeiden mukaan.

Tekstitehdas / Tekstin kirjoittaminen

Teeman alustuksena käyttämäämme käsitekarttaa hyödyntäen oppilaat kirjoittivat vihkoihinsa tietotekstin velhoista ja noidista. Vaihtoehtoisesti oppilas saattoi kirjoittaa velhoihin ja noitiin liittyvän tarinan. 

Tarinateatteri / Ääneen lukeminen, sujuva lukeminen

Oppilaat lukivat pareittain ääneen Tylypahkan tuparunot ja samalla pohtivat mihin tupaan haluaisivat itse kuulua. Mieluisimman tuvan runon sujuvaa lukemista harjoiteltiin monta kertaa, niin että siitä tuli sujuvaa.

Käsiala

Oppilaiden valittua itselleen mieluisan tuvan Tylypahkasta he harjoittelivat kaunista käsialaa. Valitun tuvan tuparuno kirjoitettiin vihkoon mahdollisimman kauniilla käsialalla ja viereen liimattiin oikeilla väreillä väritetty tupavaakuna.

Kielijumppa

Viikon kielioppiteemana olivat kaksoiskonsonantit, joita treenasimme lyhyen tekstin avulla.

Alias

Pelasimme myös Aliasta velho- ja noita-aiheisilla sanoilla. Oppilaat selittivät sanoja luokassa toisilleen. Arvauksesta sai sanakortin itselleen. Pelin päätteeksi jokainen keksi kaksi lausetta, joissa esiintyi arvattu sana ja kirjoitti ne vihkoonsa. Päättipä eräs oppilaani jopa kirjoittaa tarinan arvaamistaan sanoista. (Tästä ideasta jälleen kiitos facebookin al-ku-o-pet-ta-jil-le!

Lisäksi olemme treenanneet kirjoittamisen sujuvuutta kahden minuutin sana-harjoituksen avulla. Yllä olevassa kuvassa oppilas on kirjoittanut kahdessa minuutissa 27 kertaa noita, joten kirjoittaminen alkaa olla hyvinkin sujuvaa.

Kiitos kaupunkimme kirjastotädeille jälleen kerran, he keräsivät meille jälleen kerran monipuolisen kokoelman noitiin ja velhoihin liittyvää kirjallisuutta oppilaiden luettavaksi. Velho-jakson ajan oppilaat  lukevat päivittäin lukuläksynä valitsemaan velho-kirjaa n. 10 minuutin ajan. Kirjaa on myös luettu koulussa oppitunneilla. Lisäksi meillä on käytössä ns. kummivartti. Oppilaiden 5. luokkalaiset koulukummit käyvät kerran viikossa luetuttamassa oppilaita. Tällä viikolla oppilaat lukivat omaa velho-kirjaansa kummilleen ja kummi luki kirjaa myös ekaluokkalaiselle eteenpäin. Luettuaan kirjansa oppilaat täyttävät pienen kirja-arvostelulomakkeen.

______________________________________

Luokkamme ovella Tylypahkan pikajuna jo odottelee matkustajiaan.

Hyppääthän sinäkin ensi viikolla meidän matkaamme velhomaailmaan?

Tavataan Laiturilla 9 3/4 keskiviikkona 26. maaliskuuta!

Piipahdus Ollivanderssiin - taikasauvoja

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä suunnittelemamme Tylypahka-teemapäivä alkaa lähestyä ja pienet velhokoululaiset saivat listat tarvittavista koulutavaroista. Siispä suunnaksi Viistokuja ja Ollivanders!

Kuva löytyi täältä.

Viimeinen kauppa oli kapea ja nuhjuinen. Oven päällä luki hilseilevin kultakirjaimin: Ollivanders - hienoimpia taikasauvoja jo vuodesta 382 eKr. Pölyisessä näyteikkunassa oli yksi ainoa taikasauva kauhtuneella purppuranpunaisella tyynyllä. 

Kulkunen helisi jossain kaupan perukoilla, kun he astuivat ovesta sisään. -- Jo paikan pölyisyys ja hiljaisuus tuntuivat tiukkuvan salaperäistä taikaa. 

"Hyvää päivää", toivotti pehmeä ääni. -- Heidän edessään seisoi vanha mies, jonka suuret, vaaleat silmät hohtivat kuin kuut kaupan hämäryydessä. 

"No niin sitten, Harry Potter. Katsotaanpa." Hän veti taskustaan pitkän mittanauhan, jossa oli hopeisia viivoja. "Kumpi on sinun sauvakävesi?"

"Öh, olen oikeakätinen", Harry sanoi.

"Ojenna kätesi. Juuri noin." Hän mittasi Harryn olkapäästä sormenpäihin, sitten ranteesta kyynärpäähän, olkapäästä lattiaan, polvesta kainaloon ja pään ympäri. --

Yhtäkkiä Harry huomasi, että mittanauha, joka mittasi juuri hänen sieraintensa väliä, teki sen itse. 

"Riittää jo." -- "Hyvä on Harry Potter. Kokeilepa tätä. Pyökkiä ja lohikäärmeen sydänjuurta. Yhdeksän tuumaa. Mukava ja joustava. Ota käteesi ja huitaise." --

Harry kokeili. Ja kokeili. -- Kokeiltujen sauvojen pino hontelolla tuolilla kasvoi yhä korkeammaksi. --

Harry otti sauvan. Hän tunsi äkillisen lämmön sormissaan. Hän kohotti sauvan päänsä päälle, kiskaisi sen suhauttaen tomuisen ilman halki alas, ja sen päästä purkautui juova punaisia ja kultaisia kipinöitä, jotka loivat välkehtiviä valotäpliä seinille. (Harry Potter ja Viisasten kivi)

( Kuva löytyi täältä. )

Taikasauvan oikean pituuden selvittäminen on tarkkaa työtä ja oppilaat tutustuivat aluksi vanhoihin mittoihin, joiden avulla itselleen sopivan taikasauvan pituuden saattoi selvittää. Etsimme omasta kehosta löytyvät mitat, kuten vaaksa, tuuma, syli, kyynärä ja jalka. Sen jälkeen oppilaat alkoivat pareittain mitata toisiaan.

Tuuman mittausta

Vaaksa

Mittaustulokset kirjattiin tietenkin ylös, samalla oppilaat vertailivat keskenän keneltä löytyy pisin ja lyhin vaaksa ja jalka.

Kun mittaukset oli tehty ja kirjattu ylös, oppilaat etsivät värisauvoista vaaksaansa ja tuumaansa vastaavat sauvat. Osa joutui kokoamaan vaaksan useammasta kuin yhdestä sauvasta.

Mittanauhaa ja värisauvoja apuna käyttäen laskimme taikasauvan oikean pituuden, vaikka seikkailimme oppilaille vielä hyvinkin haastavalla lukualueella. Oivalluksia mittanauhan käytöstä laskemisen apuna varmasti syntyi, maanantaina varmastikin vahvistamme näitä syntyneitä oivalluksia.

                                      

Valitettavasti koulumme tarvikevarastosta olivat päässeet yksisarvisen häntäjouhet ja lohikäärmeen sydänjuuret loppumaan. Sen vuoksi teimme taikasauvaan salaisen taikakoodin sisältävän koristenauhan.   Jokainen oppilas suunnitteli oman 4-5 paljetin pituisen sarjansa ja pujotti sen rautalankaan. Sen jälkeen ryhmissä istuvat oppilaat vaihtoivat paikkaa ja jatkoivat vieruskaverin suunnittelemaa sarjaa. Sarjan täydentämisen jälkeen vaihdettiin jälleen paikkaa, kunnes jokainen oli tarkastellut oman sarjansa lisäksi kolmea muuta sarjaa. Lopuksi oppilaat tarkistivat, että heidän sarjansa oli virheetön.

Sarjoittamisen ymmärtämisen lisäksi paljettien pujottaminen oli erinomainen
hienomotoriikan harjoitus. Kenelläkään ei kuitenkaan palanut pinna, vaikka tehtävä
oli monelle haastava.

Kun taikakoodi oli rakennettu päästiin viimein itse taikasauvan rakentamisen pariin. Taikasauva sahattiin pajusta.

Sahaamisen jälkeen jokainen sai puukolla veistää taikasauvan mieleisekseen. Osa kuori sauvansa kokonaan, osa jätti myös puunkuorta näkyville.

Lopuksi terävät kulmat hiottiin pyöreämmiksi hiekkapaperilla. Viimeisenä paljeteista koottu taikakoodi kiinnitettiin taikasauvaan. 

Siipiirdium lentiusa kaikui koulun käytävällä kun valmiit taikasauvat suhahtelivat tulevien pikkuvelhojen käsissä.