Saaristo-Suomi (3.lk)

Matkamme halki Suomen jatkui Etelä-Suomesta Saaristo-Suomeen.  Päätin kokeilla miten flipped classroom-idea toimisi omassa luokassani. Oppilaat saivat ennen jakson käsittelyn aloittamista läksyksi katsoa ExplainEverything-sovelluksella tekemäni videon. Videoon olen lukenut oppikirjan tekstin, sekä lisännyt myös muuta tietoa. 

                                          

Jakson työstäminen alkoi siitä, että tutustuimme yhdessä jakson tavoitteisiin. Sen jälkeen kävimme yhdessä läpi tehtävät, jotka suorittamalla tavoitteeseen pääsee sekä kuinka oppilaiden osaamista jakson ajalta arvioidaan. Alla olevaan kuvaan kirjattujen lisäksi osaamista arvioitiin puhe- ja paripiirin avulla, siitä myöhemmin lisää.

Tehtävät tuli tehtyä joutuisasti ja oppilaiden vastuunotto omasta opiskelusta oli taas mennyt askeleen eteenpäin. Kaikilla työskentelytunneilla meitä oli luokassa 2-3 aikuista, eli lisäksi avustaja tai erityisopettaja, joten jokainen oppilas sai apua tarvitessaan.

Sanastamista eli sanojen merkityksen määrittelyä olimme harjoiteelleet jo aiemmin, joten tehtävätyyppi oli tuttu, nyt uutta oli määritysten kirjaaminen Padlet-seinälle, kuvakaappauksen ottaminen sekä Kidblogiin liittäminen.

Oppilaan luoma Padlet-seinä.

En löytänyt Saaristo-Suomeen liittyvää lastenkirjallisuutta, joten Saaristo-Suomi-jakson aikana oppilaat lukivat kirjoja Etelä-Suomesta tai koko Suomea käsitteleviä kirjoja (esim. Tatun ja Patun Suomi, Miina ja Manu seikkailu Suomessa).

Kirjan lukemisen yhteydessä oppilaat täydensivät kirjakorttia. Kirjakortin sanavaraston laajentamiseen tähtäävässä tehtävässä keskityimme verbeihin. Oppilaat poimivat lukemastaan kirjasta verbejä ja niille etsittiin synonyymejä.

Saaristo-Suomi-jakson päätteeksi kertasimme opittua puhe- ja paripiirin avulla. Luokka jakaantui 3 ryhmään, joita jokainen ohjasi aikuinen. Ensin puhepiirissä kiersi pehmolelu, joka kiersi oppilaalta toiselle. Se, jolla pehmolelu oli kädessään, kertoi jonkin asian Saaristo-Suomesta. Pehmolelu kiersi järjestetyksessä oppilaalta toiselle, kunnes kaikki Saaristo-Suomesta opittu oli kerrottu.

Seuraavaksi oppilaat jakaantuivat pareiksi. Minuutin ajan toinen parista kertoi kaiken mitä Saaristo-Suomesta muisti (ja jotka oli siis juuri äskön yhdessä puhepiirissä kerrattu) ja minuutin jälkeen vuorot vaihtuivat.

Yritin kiertää paripiirissä kuuntelemassa mahdollisimman monen oppilaan kerrontaa. Paripiirissä kuuli helposti mitä oppilas oli oikeasti ymmärtänyt ja oppinut aiheesta. 

Kertauksen jälkeen oli aika tehdä viikon kuvistyö, jonka aiheena oli saaristo. Aloitimme jo torstaina rauhoittumalla iltapäivällä maalaamaan aaltojen loiskeen siivittämänä märkää märälle tekniikalla merta. Tavoitteena oli saada paperille mahdollisimman monta erilaista sinisen sävyä ultramariinin- ja preussin sinistä käyttäen.

Perjantaina tutkimme Google Mapsin avulla, miltä saaristo näyttää ylhäältäpäin katsottuna. Miksi jotkut saaret ovat vihreitä? Miksi toiset ovat harmaita? Miksi vihreillä saarilla on harmaat reunat? Taas tuli kerrattua Saaristo-Suomen sijaintia, sanastoa (luoto, saari) sekä saariston oloja.

Kuvistyössäkin saaristo katseltiin helikopterista käsin. Oppilaat maalasivat PuffyPaintilla joko siveltimillä tai sormilla saaria, oman valintansa mukaan isoja tai pieniä.

Sormimaalaus oli juuri sopivaa aktiviteettia ennen hiihtolomalle lähtöä.

PuffyPaintin ohjeen olen napannut netistä jo kauan aikaa sitten, mutta nyt vasta ensimmäisen kerran kokeilin maalia. PuffyPaintiin sekoitetaan partavaahtoa ja Erikeeperiä, sekä haluttua väriainetta (elintarvikeväri tai pulloväri). Partavaahtoa ja liimaa sekoitetaan PuffyPaintiin yhtä paljon. PuffyPaintilla ei kannata maalata kaikkein ohuimmalle paperille, mutta paksu vesiväripaperi toimi hyvin. Teokset kuivuivat ripustuskuntoon parissa tunnissa.

20 lapsen PuffyPainteihin riitti hyvin 300ml Rainbow-partavaahto, itseasiassa vaahtoa jäi vielä ylikin, eli sijoitus oli 1.55€. Ei siis ihan mahdoton rahallinen uhraus ja hauskaa oli :)

Kuvistyö ei tällä kertaa vaatinut tarkkaa hienomotoriikkaa ja piirtämistä, kaikki oppilaat onnistuivat piirrustustaidoista riippumatta. Tavoitteena oli harjoitella hahmottamaan miltä alue näyttää ylhäältä, se toteutui kun yhteenkään työhön ei ilmestynyt aurinko kulmaan :)

Sanaluokat (verbit ja substantiivit)

3. luokan kevään aiheisiin äidinkielessä/suomi2:ssa kuuluu sanaluokkien opettelu. Lähdimme sanaluokkien kanssa liikkeelle sanojen luokittelusta. Lainasin kollegani mikä ei kuulu joukkoon?-kortteja, joiden avulla etsimme sanoille yläkäsitteitä. Ja pohdimme mitä muita kuvia kortissa voisi olla. 

Lisäksi pohdimme power point-esityksen avulla mitä sanoja voisi sanalistan jatkoksi laittaa ja mikä voisi olla yläotsikko. 

                    

Virittelyn jälkeen jaoin jokaiselle ryhmälle nipun lappuja, joihin oli kirjoitettu sanoja. Ryhmien tehtävänä oli luokitella sanat ryhmiin. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ollut, vaan jokainen ryhmä perusteli luokittelunsa minulle. Erilaisia luokitteluperiaatteita oli useita, mutta yhdestä ryhmästä oppilaat olivat yksimielisiä, nimittäin ryhmästä, joka sisälsi tekemistä kuvaavia sanoja. Siispä lähdimme liikkeelle verbeistä!

Sanojen luokittelua ryhmissä.

Hei menoa ja elämää,

kun verbi mailla temmeltää:

se vyöryy, hyörii, hyppelee

ja työntää, sulkee, aukaisee.

Se menee, juoksee, tömistää,

myös hiipii, hohtaa, kimmeltää

tai pesee, hankaa, puhdistaa

ja höylää, hakkaa, rakentaa.

Verbi-runon olen saanut steinerkoululta, runot ovat mahdollisesti Kaisu Virkkusen tai Ulla Ahmavaaran käsialaa, mutta varmuutta asiaan en ole saanut. 

Oppilaat kirjoittivat verbi-runon saneluna vihkoihinsa. Harjoittelimme yhdessä verbi-runon lausumista ja samalla keksimme liikkeet, jotka kuvaisivat runossa esiintyviä verbejä. Verbi-runoa rallattelimme jokaisella verbejä käsittelevällä tunnilla ja lisäksi leikimme leikkiä, jossa minä sanoin sanoja, mikäli sana oli verbi piti oppilaiden esittää verbin tekemistä tai jos sana ei ole verbi, piti heidän pysähtyä. Adjektiivit kuten nopea ja ahkera kiihdyttivät joka kerran aloitettua tekemistä, kunnes oppilaat hoksasivat, että huijasin heitä :)

Steinerkoulusta opittua tämäkin, eli siellä monesti verrataan verbejä varsoihin, jotka usein karkaavat laitumeltaan ja tekevät jos jonkinlaista. Mutta kuullessaan oman nimensä (eli jonkin verbin), ne kiltisti palaavat omalle laitumelleen. Minusta vertaus varsoihin, jotka innokaasti tekevät kaikenlaista sopi hyvin verbeille, joten hyödynsin ideaa kirjoittaessani yllä olevan tekstin pätkän, josta oppilaat punaisella värillä ympyröivät kaikki verbit. Steinerpedagogiikassa temperamentit ovat keskeisellä sijalla ja myös sanaluokissa voidaan nähdä temperamentit. Verbit ovat koleerisia ja sen vuoksi punaisia.. Pyrin käyttämään kirjoittamassani tekstissä sellaisia verbejä, jotka eivät kuulu oppilaideni aktiiviseen sanavarastoon ja näiden verbien merkityksestä keskustelimme tekstiä käsitellessä paljon. Mitä eroa on hypähtelyllä ja hyppäämisellä, tai hörppimisellä ja juomisella?

Kisailimme myös hieman tunnilla, mikä oppilaspari keksii 2 minuutissa eniten verbejä. Keksimistään verbeistä jokainen oppilas valitsi itselleen viisi, joista he tekivät läksynä joko lauseita tai tarinan, jossa esiintyivät kaikki heidän valitsemansa verbit.

Verbien käsittelyn lopuksi oppilaat kaivoivat jakson aluksi saamansa sanalappuset esille, etsivät sieltä kaikki verbit ja liimasivat ne punaiselle paperille.

--------------------

Substantiivien pariin etenimme Älyttömät voileivät-pelin avulla. Pelissä tehdään korttien avulla voileipiä ja tavoitteena on muistaa kaikki voileipään laitetut täytteet. Pelasimme kahdessa ryhmässä voileipä-peliä, minkä jälkeen kokoonnuimme pohtimaan minkälaisia sanoja olivat kaikki voileivän täytteet? Aika äkkiä oppilaat keksivät kaikkien olevan nimiä, tosin siitä virisi väittely erisnimistä ja yleisnimistä, vaikkei oppilailla vielä näitä käsitteitä ollutkaan.

Palasimme tuttujen sanalappusten pariin ja oppilaat etsivät omasta nipustaan kaikki nimet, jotka kirjasin taululle yleisnimet ja erisnimet omaan sarakkeeseensa. Tässä hoksautusvaiheessa, jossa oppilaat vielä puhuivat nimistä teimme myös alla olevan monisteen, jonka tarkoituksena oli hoksauttaa oppilaille yleisnimen ja erisnimen ero. Monisteen kuvat löytyi hakusanalla Praatplaat (ko. haulla löytyy muuten paljon erinomaisia kuvia opetuskäyttöön kirjoitusharjoitusten pohjaksi).

Lopulta nimet saivat "oikean" nimen ja nimesimme ne substantiiveiksi. Myös substantiiveistä olen saanut käsiini steinerkoulun runon ja sen kirjoitimme saneluna vihkoihin ja harjoittelimme runon loruilua yhdessä. Runossa puhutaan sormella osoittamisesta ja runoa yhdessä lukiessamme sormi osoitti runon tahdissa, josko tästä jäi oppilaille liikkeen muodossa mielikuva siitä kuinka substantiiveja voi sormella osoittaa.

Substantiivi kulkee tässä

sormellansa näyttämässä:

talo, kivi, tie, puu,

niitty, järvi, pilvi, kuu,

seinä, tuoli, lautanen,

silmä, käsi ihmisen.

Joskus sentään tähytään

aivan näkymättömään,

ajatuksen sormin saa

substantiivi osoittaa:

ilo, suru, kantaminen,

kitsaus ja antaminen,

hyvyys, lämpö, rakkaus,

kunto, mieli, kauneus.

Tavoitteenamme on luokassa ollut viime viikkoina sanavaraston laajentaminen ja sen yhteydessä on monia sanoja ja niiden merkitystä avattu ja vähitellen sana synonyymi on tullut oppilaille tutuksi. Substantiiveja ja synonyymeja treenasimme Herkko Harakan-substantiivisivuilla.

Pictionary-peli oli ryhmässämme suosittu. Jakaannuimme kahteen joukkueeseen, joista molemmista tuli yksi edustaja valkotaululle piirtämään. Joukkueiden edustajat kurkkasivat open paperille kirjoittaman sanan ja alkoivat piirtää, ensimmäisenä sanan arvannut joukkue sai pisteen.

Käytin pinterestistä löytyviä praatplaat-kuvia myös tutkiessamme, miten verbistä tulee substantiivi. Etsimme oppilaiden kanssa ylläolevasta kuvasta verbejä, oppilaat kertoivat esim. mies ohjaa venettä, lapsi leikkii jne. Kirjasimme oppilaiden löytämiä asioita taululle ja jatkoimme liittämällä taipuneeseen verbiin -ja/-jä-päätteen. Sen jälkeen oppilaat kirjoittivat vihkoonsa lauseita kaavalla:

Se, joka leikkii, on leikkijä. Se, joka soittaa, on soittaja jne.

Soittaja ja leikkijä kaltaisten verbistä muodostetun substantiivin kohdalla monet oppilaani ovat kompastelleet, mutta nyt kun sanat olivat samassa lauseessa hoksasivat he sanojen eron. Kaikki verbit alleviivattiin punaisella ja substantiivit sinisellä.

Verbit oli jo aiemmin liimattu punaiselle paperille, nyt pienryhmät etsivät jakson alussa tutkituista sanalappusista kaikki substantiivit ja ne liimattiin siniselle paperille. 

Substantiivien ja verbien kertaaminen sujui leikkien ja pelaten. Aloitimme pantomiinilla, jossa ryhmä jaettiin kahteen joukkueeseen. Molemmista joukkueista tuli edustaja lukemaan opettajan lapusta verbin, jonka he esittivät. Ensimmäisenä verbin arvannut joukkue sai pisteen. Leikin lopuksi kysyin, minkälaisia sanoja kaikki esitetyt sanat olivat? Vastaus oli tietenkin verbejä!

Jatkoimme perinteisellä laiva on lastattu-leikillä, jossa laiva lastattiin k-kirjaimella alkavilla substantiiveilla. Reippaalla tahdilla tuli laivakin lastattua!

Lopputunnin ajan oppilaat pelasivat ryhmissä peliä. Pelilauta rakennettiin nopeasti palapeleistä, joissa on kaikki aakkosten kirjaimet, yksi kussakin palassa. Noppaa heittäen oppilaat liikkuivat radalla ja ruudussa olevalla kirjaimella piti keksiä substantiivi ja verbi sekä muodostaa lause. Tällä kertaa lauseet saivat olla hassuja ja niimpä tänään nuotio nauroi, gorilla grillasi ja delfiini diskoili. 

Jokainen oppilas kirjoitti keksimänsä lauseet vihkoon.

Sanaluokkarunot on kirjoitettu jokaisen oppilaan vihkoon, mutta halusin saada ne myös esille luokkaan. Substantiivi- ja verbi-runo ovatkin jo luokan seinällä näkyvissä. Muiden runojen paikalla on vasta kehykset, joten jännityksellä useampi oppilas odottelee minkä runon opimme seuraavaksi ja minkä värinen se on. Kovasti jo veikkailtiin, minkä värinen adjektiivi on...

Suomen maisema-alueet / Etelä-Suomi

Pääsimme vihdoin maisema-alueiden pariin ja aloitimme tutustumisen etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudusta. Olemme työskennelleet aiheen viikon verran tutkien sekä tietotekstiä, kaunokirjallisuutta että karttoja.

Olen varannut luokkaan lastenkirjallisuutta eri puolilta Suomea. Etelä-Suomeen liittyviä kirjoja ovat esim.

• Tatu ja Patu Helsingissä
• Hurraa Helsinki
• Koiramäen Martta ja Ruuneperi
• Hämeenlinnan Janne
• Kylä, josta löytyi Aarre
• Roope Setä Saarroksissa (sarjakuva)
• Kiljuset Helsingissä
• Katti Matikainen ja mauahtava Suomi
• Leevi ja Suomen lipun salaisuus
• Myllymäen Katri ja Mikko

Kirjoja Etelä-Suomesta

Kirjoja, jotka kertovat elämästä ennen vanhaan
Etelä-Suomessa.

Kirjakorit oli sijoitettu luokkaan siten, että aina käsiteltävänä olevan alueen kirjat olivat helposti oppilaiden saatavilla. Ensimmäiset kirjat valitsin oppilaille heidän lukutaitonsa mukaan, mutta seuraavia kirjoja he pääsivät itse valitsemaan.

3. luokkalaiseni saivat jokainen koulumme eskareista lukuparin ja nyt olemme käyneet neljänä päivänä eskarissa lukemassa etelä-Suomeen liittyviä kirjoja 10-15min kerrallaan. On ollut ilo nähdä oppilaideni paneutuminen tähän vastuutehtävään, samalla olemme harjoitelleet parilukemisen mallia. Syyslukukaudella harjoittelimme yksin oman kirjan lukemista ja siihen keskittymistä, nyt eskarin kanssa lukeminen on toiminut harjoituksena pian luokassa aloitettavalle parilukemiselle (ks. Daily5 read to self, read with someone).

Parilukemisen ohjetaulu.
(OOPP = olka-olka, polvi-polvi. Kuvaa asentoa, jossa istutaan)

Lukemisen ohessa oppilaat ovat täyttäneet kirjakorttia, jonka olen tätä projektia varten laatinut. Kirjakortit ovat täyttyneet aina vähän kerrallaan eskarikäyntien jälkeen. Sanaston laajennustehtävä on mielestäni ollut hedelmällinen, sillä se on virittänyt hyvää keskustelua samaa kirjaa lukevien oppilaiden keskuudessa.

Kun kirjat oli luettu loppuun, kokoontuivat samaa kirjaa lukeneet oppilaat "lukupiireihin" opettajan johdolla. Lukupiirissä oppilaat kertoivat lyhyesti, omin sanoin kirjastaan (päähenkilöt, juoni jne.). Kirjakortteja vertailtiin ja tutkittiin niihin kirjattuja sanoja. Lopuksi lukupiiriläiset jakaantuivat pareihin ja kirjoittivat luokkamme Kidblogiin lyhyen jutun kirjastaan. 

Luokkamme Kidblogiin oppilaiden kirjaesittelyt jäävät luokkatovereiden luettavaksi, jospa niiden perusteella joku
innostuu lukemaan kaverin kirjan.

Käytimme myös yltin oppikirjoja (meillä käytössä Pisara) Etelä-Suomeen tutustumisessa. Koska kaikkien oppilaideni luetun ymmärtäminen, varsinkaan yltin kirjan tekstien kohdalla, ei ole vielä täydellistä, harjoittelin PuppetEdun käyttöä ja tein oppilaille videon, jolle luin yltin kirjan tekstit ja täydensin muulla materiaalilla. Monet oppilaat valitsivat mielellään vaihtoehdoksi videon katselun ja tekstin kuuntelun.

                                    

Tekstin pohjalta oppilaat kirjasivat vihkoihinsa mielestään viisi tärkeintä asiaa kappaleista tai vaihtoehtoisesti selittivät vihkoihinsa kokonaisilla lauseilla käsitteet pääkaupunkiseutu, kaupunki, maaseutu ja teollisuus.

Lisäksi tarjolla oli osittain vapaaehtoisena tehtävänä karttatehtävä sekä pääkaupunkiseudun nähtävyyden esittely. Karttatehtävässä oppilaat hyödynsivät koulun kirjastoa ja sieltä löytyviä kartastoja. Pääkaupunkiseudun nähtävyyksien esittelyssä hyödynnettiin iPadeja ja harjoiteltiin tiedonhakua netistä.

Karttatehtävä on Pisara-kirjan opettajanoppaan monistemateriaalia.

Kuten arvata saattaa, Linnanmäen esittelystä innostui moni oppilas. Tiedonhausta tulikin mielenkiintoista, kun piti selvittää rannekkeen hintaa ja aukioloaikoja. Vielä harjoittelemme listatietojen kirjoittamista kokonaisina lauseina, mutta siinäkin onnistuttiin hyvin. Vaikka moneen vihkoon tuli ensin lista: hinta 38€, auki 9-15 jne. Mutta kun tiedot oli kirjattu ylös oli niistä helppo alkaa muodostaa kokonaisia lauseita.

Yksi ilon aiheistani vihkoja tarkastaessani oli raitiovaunusta kirjoitettu juttu, jonka oppilas oli kirjoittanut itsekseen minulta apuja pyytelemättä. Nähtävyyshän se ratikkakin on, vaikkei siitä tainneet muut oppilaat innostua kirjoittamaan.

Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu-jakson yhteenvetona teimme kuvistyön. Ensin kertasimme yhteisen  puhepiirin avulla Etelä-Suomeen liittyvät tärkeimmät asiat, jotka olivat oppilaille jääneet hyvin mieleen:

• Etelä-Suomessa on paljon suuria kaupunkeja.
• Etelä-Suomen kaupungeista monet sijaitsevat merenrannalla.
• Etelä-Suomessa on paljon teollisuutta.
• Etelä-Suomi on hyvää maatalousaluetta.

Maatalous ei kuvistyöhömme mahtunut, mutta lähdimme liikkeelle kaupungeista, teollisuudesta ja merestä. Työ tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensin oppilaat piirsivät mustalle paperille kaupungin silhuetin, mietimme yhdessä mitä kaupungin silhuetissa voisi näkyä. Seuraavaksi maalasimme pulloväreillä töihin taustat. Harjoiteltavana asiana oli värien sekoittaminen, jälleen tuli kerrattua mitä värejä sekoittamalla saadaan mitäkin väriä. Lisäksi tavoitteena oli, ettei kenenkään paperiin tule ruskeaa. Olemme harjoitelleet värien sekoittamista monta kertaa ja monta kertaa on käynyt niin, että useampi paperi on lopulta innokkaan värien sekoittamisen jälkeen sävyltään ruskea. Tänään onnistuimme tavoitteessamme ja värit säilyivät sekoittamisesta huolimatta kirkkaina!

Jes! Kaikkien maalauksissa värit pysyivät kirkkaina,
eikä yhtään ruskeaa maalausta syntynyt!

Viimeinen vaihe kuvistyössä oli liimata silhuetti taustalle ja tutkia peilin avulla, miten kaupungin talot heijastuvat mereen. Peilillä tutkailun jälkeen oppilaat piirsivät mustalla tussilla talojen varjot mereen.

Talojen heijastumista mereen tutkittiin peilin avulla. 

Etelä-Suomen rannikkokaupunkeja auringon laskussa.

Suomalaisesta maisemasta ja suomalaisuudesta monilukutaitoon ja kielitietoisuuteen

3. luokan yltin aiheisiin kuuluu monipuolinen Suomi-teema. Samaan aikaan Suomi-teeman kanssa osallistun Sanahanat auki monilukutaitoon-kurssille Helsingin yliopistolla. Lähdin toteuttamaan aihetta suomalainen maisema monilukutaitoon ja kielitietoisuuteen keskittyen. Valinta oli luonnollinen, sillä yltin kirjan kappaleet ovat oppilailleni hyvin vaikeita tekstejä eivätkä oppilaat ymmärrä lukemaansa tekstiä. Siispä aiheen käsittelyssä tarvitaan perinteisen painetun tekstin lisäksi muitakin tekstejä. Laajan tekstikäsityksen mukaan tekstiksi voidaan laskea kirjoitettu ja puhuttu teksti, video, kuva, graafinen kuvio yms.

Tatu ja Patu toimivat oppilaiden motivointiin aina! Luimme yhdessä oppilaiden kanssa Tatun ja Patun Suomi-kirjasta reseptin kuinka valmistetaan Suomi. Resepti aiheutti paljon keskustelua ja kysymyksiä, mitä on moreeni? Meneekö se oikeasti noin.

Tutustuimme oppikirjan tekstiin suomalaisesta maisemasta ja lisäksi oppilaat katsoivat YouTube-videon aiheesta  (video on omaan makuuni hyvin hidastempoinen, mutta 3. luokkalaisille sopi erinomaisesti). Kirjan tekstin ja videon katselun jälkeen teimme yhdessä oppimistamme asioista käsitekartan, joka syntyi keskustelun tuloksena kerratessamme videossa nähtyä ja kirjasta luettua.

Aiheen jatkokäsittelyssä seuraavina päivinä hyödynsimme paripiiri-harjoitusta (Myllyntausta ja Routarinne, Sanathanat auki, s. 45). Oppilaat muodostivat kaksi piiriä (sisä- ja ulkopiiriin) ja kääntyivät vastakkain. Ensin sisäpiiriläinen sai minuutin aikaa kertoa omassa vihossaan olevan käsitekartan avulla suomalaisesta maisemasta parilleen, sen jälkeen vuoro vaihtui ja ulkopiiriläinen kertoi oman versionsa. Myös koulusta poissaolleet oppilaat solahtivat hyvin mukaan tähän harjoitukseen, heidän tehtävänään oli ensin kuunnella mitä pari kertoo ja sen jälkeen toistaa ymmärtämänsä parille.

Kun käsitekartasta oli kerrottu parille, saivat oppilaat tehtäväkseen kirjoittaa käsitekartan asiat tietotekstiksi omin sanoin. Tekstiin tehtiin yhteinen aloitus koulussa, jotta jokainen oppilas saisi juonen päästä kiinni ja loppu osa tehtävästä tehtiin kotona läksynä.

Kun läksy oli tehty, keräännyimme taas paripiiriin. Tällä kertaa parit lukivat toisilleen kotona kirjoittamansa tekstit. Paripiirin jälkeen jaoin oppilaat ryhmiin. Ryhmien tehtävänä oli yhdessä puhtaaksi kirjoittaa läksyteksit yhdeksi yhteiseksi entistä paremmaksi tekstiksi. Jaoin oppilaat ryhmiin, joissa he olivat suurinpiirtein samantasoisten kirjoittajien kanssa, muuten aloittelevat kirjoittajat olisivat olleet ryhmissä vapaamatkustajina. Tunnilla oli mukana samanaikaisopettajana kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja, joka työskenteli aloittelevien kirjoittajien kanssa, auttaen heitä tietotekstin rakentamisessa, muut ryhmät selvisivät työstä suht itsenäisesti.

Kaikkien ryhmien tekstien valmistuttua oppilaat lukivat paripiirissä ryhmänsä laatiman tekstin jonkun toisen ryhmän jäsenelle. 

Tämä oli mielestäni erinomainen pieni yhteisöllinen kirjoitusprojekti, aion käyttää tällaista jatkokäsittely tapaa jatkossakin, sillä kokemus oli hyvä!

Tutustuimme Suomen karttaan ja kaupunkeihin Kielikarhu-kirjan tekstin avulla, jossa Sanna kertoo kesälomareissustaan ympäri Suomen. Oppilaat lukivat tekstin ja lukiessaan poimivat pienille valkotauluille (ovat muuten älyttömän kätevät, erinomainen hankinta!) kaikki paikkakunnat, jotka tekstistä löysivät. Lukemisen ohessa pareille tuli erinomaista keskustelua, kun he pohtivat onko vaikkapa pohjanmaa paikkakunta vai ei.

Oppilaiden tehtävänä oli löytää vähintään 15 paikkakuntaa tekstistä, kirjoittaa ne valkotaululle muistiin, etsiä kartan avulla paikkakunnat ja lopuksi merkitä omaan blankkoon Suomen karttaansa. Kartta viimeisteltiin värittämällä ylängöt ja alangot kartan väreillä.

Suomen vesistöihin tutustuimme perinteisen vihkoon piirrettävän taulukuvan (ja oppikirjan tekstin) avulla. Tässäkin tosin oli meillä kielitietoinen ote, sillä puron ja joen tai järven, lammen ja meren ero ei ollut oppilaille täysin selvä.

Vesistöjen käsittelyn jälkeen, seuraavalla viikolla alkoivat sade- ja kurakelit.
Olin pitkällä välitunnilla pihalla valvomassa ja oppilaani rakensivat koulun
pihalle puroja. Samalla tuli kerrattua järvien merkitys vesialtaina ja laskujoet
ja koko asia tuntui oppilaille avautuvan paremmin kuin tunnilla, tietenkin!
Samalla tuli kerrottua tekojärvistä, padoista ja vesivoimaloistakin. Ulos
yltin tunnille!

Ylängöistä ja alangoista puhuttuamme teimme myös aiheeseen liittyvän kuvistyön. Kuviksen opsissa mainitaan 3. luokan asioissa perspektiivi. Harjoittelimme sitä jo syksyllä piirtäessämme satumetsän tien, jossa hyödynnettiin yhtä pakopistettä ja polku kapeni kohti työn takaosaa. Nyt harjoittelimme kerroksittaisuutta syvyyden luomiseksi kuvityöhön ja tutkimme aluksi David Hockneyn töitä ja pohdimme mistä asioista tietää, että työn yläosassa olevat asiat ovat kaukana. 

Idean tähän työhön sain JohnPost.us-blogista. 

                                   

Kuvien yhteisen tutkimisen jälkeen piirsimme vahaliiduilla kerroksia A3-kokoisille papereille. Oppilaat saivat valita tekevätkö luonnonympäristön vai rakennetun ympäristön. Työssä tuli olla joko joki tai tie, jonka avulla harjoiteltiin hahmottamaan kuinka tie/joki kumpareen takana etenee, vaikkei sitä näykkään. Vahaliiduilla tehtiin ääriviivat työhön ja sen jälkeen työ maalattiin pulloväreillä. Töistä tuli mielestäni iloisen näköisiä. Työ oli myös oppilaille erittäin mieluinen, luulen sen johtuneen siitä, rakennusten ja puiden piirtäminen onnistui helposti myös ei-niin-taitavilta piirtäjiltä ja oivallukset kumpareen takana piilossa olevasta tien/joen pätkästä innostivat oppilaita.

Viimeinen aihe yleisesti koko Suomea käsiteltäessä oli suomalaisuus ja Suomen viralliset kielet. Tähänkin meidät johdatti jälleen Tatu ja Patu.

Tatun ja Patun Suomi-kirjasta luimme yhdessä keitä olivat ensimmäiset suomalaiset ja lisäksi tutustuimme "mainokseen" suomenkielestä. Myös oppikirjassamme oli aiheeseen liittyvä teksti, lisäksi tutustuimme yhdessä oppikirjan takaa löytyvään sanastoon.
Oppilaat saivat ryhmissä tehtäväkseen määritellä käsitteet suomalainen, suomenruotsalainen, saamelainen, romani ja maahanmuuttaja. Ryhmät kirjoittivat käsitteen määrittelynsä iPadilla ja julkaisivat luokkamme Kidblogissa kirjoittamani tehtävänannon kommenteissa. Tunnin lopuksi keräännyimme yhdessä lukemaan ryhmien tuottamia käsitteen määrityksiä. Yhteinen koonti poiki 3. luokkalaisten parissa erinomaisen keskustelun mm. siitä mikä on pakolaisen ja maahanmuuttajan ero.

Suomi-jakson orientoitumisjaksolla käytin itse tekemiäni monisteita maanosista ja Suomen naapurimaista. Jos kaipaat valmista opetusmateriaalia, löydät ne täältä!

Näillä eväin jatkamme seikkailuamme kohti Suomen maisema-alueita!