Syksyn aikana hankittua ammattikirjallisuutta..

Syksyn aikana hyllyyn on eksynyt taas monta uutta opusta ammattikirjallisuutta. Kaikki syksyn aikana hankkimani kirjat liittyvät LiikkuvaKoulu-ideologiaan, ulkona opettamiseen ja kestävään kehitykseen. Tonttu täydensi syksyn ammattikirjallisuutta historian teoksella, jonka myös otin mukaan tähän postaukseen.

Ehdoton ykkönen uusista kirjoista on Anders Hansenin aivovoimaa. Kuulin useampi suosituksia tästä kirjasta ja varasin sen kirjastosta, mutta minua ennen oli 35 varausta, joten päädyin tilamaan kirjan itselleni. Eikä tarvinnut katua! 

Hansen on ruostalainen ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri. Aivovoimaa perustuu tutkimustietoon, mutta se on kirjoitettu mielenkiintoisesti ja mukaansa tempaavasti. Lukemalla tämän kirjan vakuutut siitä, että LiikkuvaKoulu on ainoa oikea koulu!
Kirjaa lukiessa tulee väkisinkin pähkäiltyä omien oppilaiden keskittymis- ja oppimiskykyä. Monissa kirjassa esiintyvissä tilanteissa tunnistan esim. omasta luokastani lapsia, joilla on vastaavia pulmia keskittymisessä ja itsehillinnän kanssa. Voisiko tämä toimia sen lapsen kohdalla? Entä auttaisiko tämä sitä lasta toimimaan tuossa hänelle haastavassa tilanteessa? Tutkimustiedon valossa aika montaa ongelmaa pystytään, jos ei kokonaan poistamaan, niin ainakin lieventämään liikunnan avulla. Miten siis saada kaikki lapset fyysisesti aktiivisiksi koulupäivän aikana? Jalkapalloa välituntisin pelaavat oppilaat hengästyvät kahdesti päivässä pelatessaan pitkällä välitunnilla (25 min), mutta entäs ne seisoskelijat? Fyysistä aktivointia tarvitaan myös oppituntien aikana, jotta kaikki liikkuvat.

Ilmiöt ihmeteltäväksi-kirjan (toim. Kettunen ja Laine) sain osallistuessani ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon lähipäiviin. Kirja sisältää nimensä mukaisesti ideoita useiden monialaisten kokonaisuuksien toteuttamiseen, kirjan alussa on kattavasti tietoa monialaisista kokonaisuuksista ja ilmiöistä sekä ulkona oppimisesta. Kirjassa käsiteltäviä teemoja ovat mm. Itämeri, järvet, kaupunki, lähiympäristö, metsä, puutarha.. Kirja toimii varmasti hyvänä käsikirjana sellaiselle opettajalle, jolle monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen ulkona on uutta. Kokeneille ulko-opeillekin kirja tarjoaa uusia vinkkejä ulkona toteutettaviin kokonaisuuksiin. Ilmiöt ihmeteltäviksi-kirjaa olen selaillut ja lueskellut, mutta mitään kirjan oppimiskokonaisuuksista en ole vielä kokeillut toteuttaa. 

Teaching Green-sarjan osat The Elementary Years ja The Middle Years tilasin Adlibriksestä. Sarjaan kuuluu myös osa The Primary Years, mutta sitä en vielä tilannut, koska tällä hetkellä opetan isompia. Kunhan pääsen alkuopettajaksi taas, tilaan ehdottomasti The Primary Years-osan sarjasta. 

Teaching Green kirjoissa on valmiita useamman tunnin kokonaisuuksia ympäristöön, luontoon ja kestävään kehitykseen liittyen. Kaikki kokonaisuudet eivät ole sovellettavissa Suomeen, vaikka mieluusti tekisin retken sademetsään oppilaideni kanssa :) Kirjoissa on kuitenkin paljon käyttökelpoista materiaalia ja ohjeet erilaisten harjoitusten toteuttamiseen. Omassa luokassani pohdimme omaa elämänlaatuamme, toiveitamme ja niiden vaikutuksia ympäristöön kirjan vinkkien avulla. 

Kirjojen sisältämissä kokonaisuuksissa on sekä ulos että sisään soveltuvia harjoituksia. Keskeisenä teemana on ympäristö- ja luonnontieto sekä kestävä kehitys. 

Joulutonttu oli muistanut toiveeni ja aattoiltana paketista ilmestyi Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia. Kirja on taattua laatua, kirja etenee krolonogisesti eteenpäin alkaen teesinsä Wittenbergin kirkon seinään naulaavasta Martti Lutherista päättyen Runebergiin ja Vänrikki Stoolin tarinoihin. Kirjassa esitellään Ruotsin hallitsijat sekä muita Ruotsi-Suomen historian kannalta merkittäviä henkilöitä ja kerrotaan heidän saavutuksistaan ja niiden vaikutuksista Suomeen. Henkilöiden lisäksi kirjassa kerrotaan mm. Nuijasodasta, Vasa-laivasta ja postista. Kirja tuli luettua läpi heti ja se oli mielestäni mielenkiintoista luettavaa. Kirja pääsee varmasti opetuskäyttöön, kunhan etenemme historian opinnoissa Suomen historiaan. Mauri Kunnaksen teosten käyttö opetuksessa toimii hyvin. Kaikkien aikojen avaruuskirjaa oppilaani lukivat ääneen koulukummeilleen eskareille aluksi satukirjana, mutta vähitellen alkoivat hoksaamaan, että kirjassa onkin aika paljon asiaa ja tutkiessamme planeettoja oppilaat etsivät Mauri Kunnaksen kirjasta tietoja ennen nettiä. 

Onko sinun hyllyysi kerääntynyt syksyn aikana uutta ammattikirjallisuutta, 

josta kannattaisi vinkata kollegoille?

Rauhallista joulun aikaa!

Joulukuun aamuina kerroin oppilaille joka päivä Saiturin joulua jatkokertomuksena. Joulutarinan jälkeen luettiin päivän runo. Tänäkin vuonna olin kirjoittanut jokaiselle oppilaalle oman metsästä, toisaalta myös oppilaasta itsestään, kertovan runon. Oli hauska huomata kuinka osa oppilaista tunnisti aina heti runon luettuani kenestä runo kertoi. Jokainen löysi lopulta oman runonsa.

Lumilyhty

Talvi-illan pimeydessä

pakkasyön hämärässä

valoa ja lämpöä ympärilleen loistaa,

murheen ja ikävän läheltään poistaa.

Lumilyhty lähimmäistä lämmittää,

murhemielen ilahduttaa,

ja tielle oikealle opastaa

eteenpäin kannustaa.

Pakkanen

Tuulen kanssa temmeltää

joka paikkaan ennättää

tuo pieni pakkanen.

Nopeat jalat ja siivet selässä

kiinni tässä hetkessä

tapahtuman täyteisessä elämässä.

Mänty

Mänty suoraryhtinen ja uljas,

luotettava ja raavas.

Ylemmäs ja ylemmäs

taivasta kohti kurkottaa

oksansa avuksi tarvitseville ojentaa.

Kävyn oravalle tarjoaa,

linnulle pesän oksalle rakentaa.

Sydän on puhdasta kultaa,

vaikka varpaat tonkii männyllä multaa.

Tuuli

Tuuli metsikössä temmeltää,

ohi mennen lehtikasan ilmaan kieppumaan pölläyttää.

Tuuli ei koskaan väsy,

se ei koskaan lannistu,

se ei koskaan valita.

Aina se ehtii, aina se jaksaa,

aina se innostuu.

Tuuli on kaikkialla,

se kuulee, se näkee,

se jakaa, se halaa.

Kelo

Hopeinen pinta hehkuu kuun valossa,

muiden keskellä omassa rauhassa

seisoo metsän tietäjä, kelohonka mahtava.

Arvokkaasti ja kohteliaasti

se kuuntelee metsämiesten tarinat, 

eläinten kokemukset,

metsurin puhinat 

ja koululaisten pulinat.

Kuulemansa mieleen painaa,

sieltä viisauden sanat tarvittaessa kaivaa,

tuo älykäs ja arvokas, kelohonka kohtelias.

Viimeisen päivän päätteeksi ennen lomalle lähtöä oli vielä yhden runon vuoro, se oli Martin Luther Kingin käsialaa:

Jollet voi olla mänty

kukkulan laella,

ole pensas laaksossa,

mutta ole paras pikku pensas

puron varrella.

Ole pensas, jos et voi

olla puu.

Jollet voi olla valtatie,

ole vain polku.

Jollet voi olla aurinko,

ole tähti.

Et sinä koon avulla voita tai häviä.

Ole paras, mikä tahansa oletkin.

– Martin Luther King –

Ansaittu loma alkoi ja matkustimmekin heti koirien kanssa kotiin pohjoiseen. 

Rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa!

Vuoden viimeinen matikan tunti (5. lk)

Tylsänä opena pidin vielä viimeisenkin koulupäivän viimeisellä tunnilla matikkaa. Jotain jouluista päätin tunnille ottaa, joten toteutin pistetyöskentelyä vapaalla kierrolla. Tarjolla oli seuraavanlaisia tehtäviä...

Desimaalilukuja ja joulukuusia

Desimaalilukujakso päättyi juuri ja Math Salamander-sivustolta löysin aiheeseen liittyviä desimaalilukutehtäviä. Monistin näitä yhdelle pisteelle.

Koordinaatisto-Petteri

Myöskin Math Salamander-sivustolta poimin koordinaatiston tehtävän, josta piirtämällä muodostui Petteri Punakuono.

Joulusanojen koodaus

Jouluun liittyviä sanoja (joulu, kuusi, pukki, tähti, tonttu jne.) koodasimme hiirten avulla. Oppilaat työskentelivät pareittain. Hiirten alustalle oli kiinnitetty sanoihin tarvittavat kirjaimet. Hiiri ei saanut mennä ylimääräisten kirjainten päältä. Aluksi sai ohjelmoida kirjain kerrallaan, mutta haasteena oli ohjelmoida hiiri juoksemaan koko sanan kerralla.

Sudoku

Kätköistäni löytyi myös pari vuotta sitten askartelemani joulusudokut, jotka myös olivat tarjolla pähkäilyä varten.

Arvioi ja punnitse

Massan arviointia oppilaat harjoittelivat arvioimalla kuuden eri jouluisen esineen (pipari, tuikku, karkkikeppi, suklaakonvehti jne.) massaa. Kun arviot oli tehty, tarkistettiin arviot tasapainovaa´an avulla. Arviot ja mittaustulokset kirjattiin lomakkeeseen.

Aktiivinopat

Sain jokin aika luokkaani aktiivinopat, jotka ovat olleet tähän asti käyttämättöminä. Valjastin ne qr-koodien avulla käyttöön. Jokaiseen nopan taskuun tuli jouluinen mittayksikköihin liittyvä sanallinen tehtävä, tämän aihepiirin valitsin siksi, että mittayksikkö muunnoksia on juuri käsitelty desimaalilukujen jaksolla. Oppilaat heittivät noppaa, lukivat qr-koodin, ratkaisivat tehtävän ja etsivät vastausruudukosta vastauksen ja sitä vastaavan kirjaimen. Kun kaikki kuusi tehtävää oli ratkaistu, piti saaduista kirjaimista muodostaa jouluun liittyvä sana (pipari).

Meidän käyttämämme QR-koodit löydät täältä.

Ilma (5.-6. luokka)

Mitä ilma on? Mitä ominaisuuksia ilmalla on? 

Ilman tutkimisen aloitimme kokeellisella jaksolla, jonka aikana tuli kerrattua luonnontieteellisen kokeen protokolla: ensin tehtiin hypoteesi, sen jälkeen tehtiin koe ja raportoitiin havainnot, lopuksi pohdittiin mistä havaittu ilmiö johtuu.

Oppilaat työskentelivät neljän oppilaan ryhmissä.

Koe 1: Ilma pullossa

Minkä muotoiseksi pullon sisällä oleva ilmapallo tulee, kun siihen puhalletaan? 

Tämä koe aiheutti tuskastuneita yrityksiä puhaltaa pullossa olevaa palloa, joka ei suostunut
täyttymään yrityksistä huolimatta.

Koe 2: Punnitaan ilmaa

Kumpi painaa enemmän puhaltamaton vai puhallettu ilmapallo? Miksi? 

Koe 3: Ilma vaatii tilaa

Mitä tapahtuu paperipyyhkeelle, joka on rutistettu juomalasin pohjalle ja lasi on työnnetty veteen? 

Tämän kokeen ensireaktiot olivat hauskoja. "Miten?" "Eihän se mitenkään voi olla näin?"
 "Täh?" "Anna mäkin kokeilen!"

Koe 4: Lämmin ja kylmä ilma

Mitä tapahtuu tyhjän pullon suuhun asetetulle ilmapallolle, jos astiaan, jossa pullo seisoo, kaadetaan kuumaa vettä? 

                                               

Koe 5: Ilma vaatii tilaa

Mitä tapahtuu, kun peität pyöränpumpun suuaukon ja kaverisi yrittää painaa pumpun männän alas? Entä kun hän lopettaa painamisen? 

Kokeellinen työskentelytapa oli oppilaille mieluisa ja oppilaat osallistuivat aktiivisesti tutkimiseen, jokainen pääsi kokeilemaan kaikkia kokeita itse. Kun kaikki kokeet oli tehty, kävimme yhdessä kaikki kokeet läpi ja teimme yhteenvedon havaitsemistamme ilmiöistä ja ilman ominaisuuksista, jotka vaikuttivat näihin asioihin.

Kokeiden työmonisteet voit halutessasi tulostaa täältä.

Kokeet tehtyään oppilaat saivat läksyksi lukea kirjasta aiheeseen liittyvän kappaleen ja poimia sieltä keskeisimmät asiat. Koulussa kävimme seuraavana päivänä läpi kokeissa tehdyt havainnot ja selitykset havaituille ilmiöille. Lopuksi täydensimme vihkoon oppilaiden valitsemia keskeisiä asioita siten, että kaikki kokeissa havaitut ilmiöt tuli mainittua myös.

Ilmakehä - elinehto

Ilmakehään tutustumisen aloitimme tutkimalla palloa, joka oli kääritty elmukelmuun. Jos maapallo olisi polttispallon kokoinen, olisi sitä ympäröivä ilmakehä elmukelmu pallon ympärillä. Oppilaiden ennakko-oletus oli, että ilmakehä olisi n. 10 cm paksu kerros pallon päällä.

Ilmakehän koostumusta lähdimme käsittelemään piirtämällä vihkoon kuvan ilmakehästä ja eri asioista, jotka ilmakehän eri kerroksiin liittyvät. Samalla tuli hyvää sanatason oikeinkirjoitusharjoitusta, kun nimesimme troposfäärin, stratosfäärin jne.

Yritimme tutkia myös mistä kasvihuoneilmiöstä on kyse: oppilaat asettivat lämpömittarin lasin sisään ja peittivät lasin elmukelmulla. Lamppu asetettiin valaisemaan purkkia ja seurasimme lämpötilaa purkin ulkopuolella ja sisällä. Valitettavasti nykyiset energiansäästölamput eivät lämmitä, tämä koe vaatii onnistuakseen vanhan hehkulampun. Onneksi kaikilla oppilailla oli kokemuksia kasvihuoneessa käynnistä, joten niihin kokemuksiin oli helppo palata.

Revontulet nousivat esiin yhtenä ilmakehän ilmiönä ja aiheesta puhuttiin enemmän. Lisäksi katselimme netistä kuvia revontulista. Revontulet ovat herkullinen kuvaamataidon aihe, joten lähdimme maalaamaan revontulten väriloisto märkää märälle tekniikalla. Kun räiskyvät revontulet olivat kuivuneet sai oppilas oman valintansa mukaan piirtää tussilla tai vahaliiduilla valitsemansa maiseman silhuetin revontulten eteen.

Ilmanpaine

Ilmanpainetta tutkimme metsäretken yhteydessä muutamien kokeiden avulla. Nuotion ympärillä oli helppo kokeilla muutamia kokeita. Aloitimme puhaltamalla ilmapallon ja katselimme mitä ilmapallolle tapahtuu, kun sen tuo nuotion lähelle. Pakkasilmassa näki selvästi kuinka nuotion lähellä oleva ilmapallo suureni ilman lämmetessä ja laajetessa. Kun ilmapallo vietiin tulipiirin ulkopuolelle, kutistui ilmapallo. Tämän ilmiön selityksen olimme jo oppineet jakson aluksi, mutta se tuli tässä nopeasti kerrattua.
Seuraavaksi pohdimme miksi ilma karkaa ilmapallosta, kun ilmapallon kannasta päästää irti. Ilmaahan on molemmilla puolilla palloa: ulkopuolella ja sisäpuolella. Hyvin pohtivat oppilaat asiaa ja osasivat sanoittaa ajatuksensa ilmanpaineen tasaantumisesta.

Tulipaikan ympärillä oli helppo todeta myös se aiemmin todettu tosi asia, että lämmin ilma nousee ylöspäin. Nuotion sytyttäminen kiinnostaa aina oppilaita ja suurin osa heistä seuraa sitä tarkasti. Pyrinkin kiinnittämään oppilaiden huomiota fysiikan asioihin: Miksi tuli syttyy kiehisillä? Miksei kokonaisilla haloilla voi sytyttää tulta? Miksi nuotio savuttaa? Tarvitaanko vetoa?
Tästä päästiinkin hyvin keskustelemaan tuulen syntymisestä ja siitä kuinka lämpimän ilman noustessa ylös pitää jostain tulla korvausilmaa tilalle. Nuotion ympärillä tämä oli helppo todeta.

Evästauolla teimme "taikatemppuja" ja ihmettelimme kuinka kananmuna meni lasipullon sisälle. Emme saaneet yrityksistä huolimatta kananmunaa kokonaan pullon sisälle, mutta puoliksi saimme munan pullon sisään imaistua ja ideasta saimme kiinni. Kokeilin aiemmin kotona temppua sekä pienellä smoothie pullolla että tuolla kuvassa olevalla isolla mehupullolla. Tässäkin tempussa on kyseessä ilmanpaine.

Tässä on video, jossa näkyy koko kokeen kulku siten, että muna menee kokonaan pulloon.

                                        

Luokassa seuraavana päivänä kertasimme oppimamme ja teimme vihkomuistiinpanot.

Hiili kiertää ilmassa ja maassa

Hiilenkiertoa lähdimme pohtimaan edellisen päivän nuotiolla oleskelun pohjalta. Mitä palamisessa tapahtuu? Vapautuu hiilidioksidia ja puut hiiltyvät. Mitä hiilidioksille tapahtuu? Puut yhteyttävät sen ja tuottavat happea sekä varastoivat hiilen runkoonsa. Mistä me saamme puuta nuotioon? Kaadamme puun ja teemme nuotion. Mitä taas tapahtuu?

Lähdimme nuotion ja puun syklistä liikkeelle ja piirsimme vihkoihimme useampia syklejä hiilen kierrosta. Hiilen kiertoa käsitellessä heräsi erinomaisia keskusteluja. Oivallukset siitä kuinka HIILIdioksi on hiiltä ja ruoan HIILIhydraatit ovat hiiltä olivat hauskoja, kun oppilaat tajusivat myös syövänsä joka päivä suuret määrät hiiltä.

Ilmaston suojelu

Ilmaston suojelua lähdimme työstämään kuuntelemalla kuunnelma Operaatio Tuvalu. Sen jälkeen oppilaat työskentelivät WWF:n opetuskäyttöön julkaisemien Muuttuva ilmasto-tekstien parissa harjoitellen luetunymmärtämistä. WWF:n materiaaleihin kuului myös valmiita tehtäviä, mutta koska käytin tekstejä luetunymmärtämiseen, tein itse sisältöön liittyvät pohdintatehtävät itse.

Oppilaiden itsenäisesti luettua tekstit ja vastattua kirjallisesti kysymyksiin muodostimme parit siten, että eri tekstin lukeneet oppilaat olivat pari. Molempien parien tuli tiivistää tärkeimmät asiat lukemastaan tekstistä ja kertoa toisilleen. Tiivistäminen on haastava tehtävä. Huomaan oppilaistani, että osa heistä muistaa tarkasti lukemansa tekstin ja osaa selittää sen lähes sanasta sanaan ja heidän on hyvin vaikea "oikaista" ja kertoa lyhyesti vaikka kuinka yrittäisin kysymyksillä ohjata. Toisille oppilaille taas on vaikeaa ylipäätään lähteä liikkeelle, koska eivät oikein tiedä mistä aloittaisivat. Keskustelimme kaikista teksteistä vielä yhdessä ja pohdimme niiden sisältöä. Paljon keskustelimme siitä, että me emme voi elää täysin päästöttömästi. Yksittäinen ihminen voi muuttaa metsän keskelle ja elää ilman sähköä, mutta koko yhteiskunta ei siihen pysty ja että kysymys on enemmänkin siitä, että mietimme mikä on tarpeellista, mikä turhaa ja aloitamme karsimalla sitä turhaa.

Metsäretken yhteydessä tutkimme jäkälien avulla ilman laatua koulun pihassa, metsässä ja lähiömme keskustassa. Apuna käytimme WWF:n materiaalia.

Jakson kertaus - koe

En juurikaan pidä kokeita muista aineista kuin matematiikasta. Teetän ympäristöopin ja historian jaksoista oppilailla mieluummin jonkin lopputyön, koska haluan lopputyön olevan myös oppimistilanne, jonka eteen oppilas näkee vaivaa. Toki osa oppilaista lukee ahkerasti kokeeseen, mutta kaikki eivät. Toisaalta oppimistehtävään oppilaalla on aikaa valmistautua ja hän voi varata siihen niin paljon aikaa kuin kokee tarvitsevansa ja kuinka paljon hän haluaa tehtävään satsata.
Ilma-jaksosta päätin kuitenkin pitää kokeen. Pidin kokeen, jota oppilas teki ensin lyijykynällä niin pitkälle kuin osasi ja sen jälkeen oppilas palautti lyijykynän ja haki värikynän ja oppikirjan. Oppilas jatkoi kokeen loppuun värikynällä ja täydensi vastauksiaan. Tällä tavalla koekin toimi oppilaalle oppimistilanteena. Hän näki mitä hän todella osasi ja otti selville sen mitä ei osannut.
Arvioin kokeen siten, että ilman kirjaa osatut pisteytin normaalisti ja kirjan kanssa täydennetyistä asioista oppilas sai 50 % pisteistä.
Ei tämä varmastikaan mikään uusi idea ole, mutta itse en ollut tällaista kokeillut aiemmin.
Jos haluat käyttää aiheesta laatimaani koetta, voit tulostaa sen täältä.

Avaruus (5.-6. luokka)

Avaruusjaksomme lähti liikkeelle siitä, että oppilaat laativat avaruus-vihkonsa ensimmäiselle sivulle miellekartan niistä asioista, joita he avaruudesta jo tietävät. Sivun laitaan ohjasin samalla kirjoittamaan ylös myös niitä asioita, jotka heitä kiinnostavat avaruudessa ja joista he halausivat tietää lisää.

Oppilaiden kirjattua ennakkotietonsa aiheesta, lähdimme ulos tutkimaan hieman avaruuden mittasuhteita. Mukanani oli omena, jonka kerroin esittävän maata. Minkäkokoinen kuu mahtaa olla, jos maa on omena? Oppilaat ehdottivat pikkurillin pään kokoista kuuta. Mikäli maa on n. omenan kokoinen on kuu nuppineulan pään kokoinen. Kun kuulle oli saatu koko ja mieliin oli muistutettu, että kuu kiertää maata, pyysin yhtä oppilaista ottamaan nuppineulan ja asettumaan kiertämään kädessäni olevaa omenaa mielestään sopivan etäisyyden päähän. Oppilaat halusivat kuun kiertävän omena-maata alle puolen metrin säteellä. Tässä mittakaavassa etäisyys on kuitenkin 4 m. Kun kuu oli saatu kiertoradalleen, pohdimme auringon etäisyyttä. Aurinko löytyi jalkapallokentän toisesta päästä, sopivasti kertaisen talon päädystä. Havainnollisimme vielä maan ja kuun liikettä siten, että minä omena-maa kädessäni aloin pyöriä "akselisini ympäri" sekä isoa kierrosta aurinko esittävää taloa ympäri ja kuuta esittävää nuppineulaa kantava oppilas kiersi minua 4 m etäisyydeltä.

Tällaisella introlla lähdimme liikenteeseen avaruusjaksolla. Itse avaruusjakso koostuu luokassa ja ulkona yhdessä tehtävistä tehtävistä ja tutkimuksista, itsenäisistä tutkimustehtävistä (jotka korvaavat perinteisen kokeen), koulukummeillemme eskareille luettavasta Mauri Kunnaksen kaikkien aikojen avaruuskirjasta ja lukupäiväkirjasta, suomen kielen tunneilla tehtävistä tekstitaidon harjoituksista, jotka pyörivät avaruusteeman ympärillä sekä eskareille ja 2. luokkalaisille toteutetusta avaruuspäivästä.

Avaruusjakson tehtävät, joita oppilaat tekevät osittain itsenäisesti läksyinä ja osa
tehdään koulussa oppitunneilla.

Jakson aikana vierailimme 2-3 kertaa viikossa eskarissa ja luimme n. 15 min kerrallaan Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjaa eskareille, jotka myös työskentelevät avaruus-teeman parissa parhaillaan. Jokaisen lukukerran päätteeksi kummipari kirjasi lukupäiväkirjaan mitä he olivat luetusta pätkästä sillä kertaa oppineet. Tällä pyrin ohjaamaan omia 5.-6. luokkalaisiani siihen, että he lukevat rauhallisesti kirjaa eteenpäin ja pysähtyvät katsomaan ja juttelemaan kuvista yhdessä eskarilaisen kanssa. 

Aurinkokunnan etäisyyksiin löytyy ohjemoniste
esim. opinkirjon sivuilta. Ohjeessa on käytetty mitta-
yksikkönä vessapaperiarkkeja, mutta minä muutin
arkit metreiksi meidän mallissamme.

Oppilailla oli jo entuudestaan perustietoja planeetoista, osa muisti ulkoa planeetoiden järjestyksen. Planeetoita tutkimme ensin ympäristöopin kirjasta ja sen jälkeen lähdimme ulos mittaamaan. Kaikki planeetat oli tulostettu kuvina ja laminoitu. Käytimme apuna mittapyöriä ja mittasimme jokaiselle planeetalle paikan jalkapallokentälle. 

Kävelimme yhdessä joukkona planeetalta toiselle ja kertasimme planeetoiden nimet. Sisä- ja ulkoplaneetat oli helppo hahmottaa tässä mallissa, sillä sisäplaneetalta toiselle loikkaaminen onnistui helposti. Mutta ulkoplaneetoiden välissä oli pitkät välit.

Luokassa jatkoimme planeetoiden parissa työskentelyä. Ohjelmassa oli tiedonhakua ja englantia. Luokan edessä oli ämpäreissä erilaisia väittämiä englanniksi planeetoista. Oppilaat hakivat lapun kerrallaan ja selvittivät mitä planeettaa väittämä koskee ja liimasivat väittämän omaan Planets Sort-lomakkeeseensa. Apuna tiedonhaussa käytettiin ympäristöopin oppikirjaa, Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjaa ja iPadeja.

Osa oppilaista oli jo ehtinyt tehdä vihkoihinsa läksynä suomi-englanti sanaston avaruudesta. Tätä sanastoa käytetettiin ryhmissä aktiivisesti hyväksi ja tarkistettiin lapuissa olevia sanoja. Väittämät olivat pääasiassa helppoa kieltä, eikä valtaosa luokasta tarvinnut juurikaan käännösapua. Lähinnä kävivät varmistelemassa "tarkoittaako tämä sitä, että..." 

Käyttämämme Planets Sort-materiaali on teacherpayteachersin
ilmaismateriaali.

Yleisesti planeettoihin tutustuttuaan oppilaat valitsivat yhden planeetan, jos etsivät tietoa ja keräsivät tietoa käsitekarttaan. Tiedonhakua aloitettiin lukemalla Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjasta valittua planeettaa koskeva osio ja tutkimalla mitä kaikkea tietoa satukirjasta löytyy. Mikä on faktaa ja mikä fiktiota. Sen jälkeen tietoa haettiin myös muista lähteistä.

Käsitekartan valmistuttua oppilaat harjoittelivat suullisesti kertomaan planeetoista. Greenscreeniä hyödyntäen oppilaat tekivät opetusvideot eri planeetoista. Tavoitteena videon teossa oli osata kertoa asiat sujuvasti ja selkeästi, rohkaistua esiintymään videolla ja harjoitella GreenScreenin käyttöä.

Avaruus herättää oppilaissa lukemattomia kysymyksiä, eikä ainakaan minun ammattitaitoni riitä niihin vastaamiseen, vaikka täytyy myöntää, että useampi ilta on Nasan nettisivuilla hurahtanut. Piti siis saada asiantuntija vastaamaan oppilaiden kysymyksiin. Apua tähän ongelmaan löytyi Luma-keskuksesta ja StarT-hankkeesta. Aalto-yliopiston tähtitieteilijä Joni Tammi tuli vierailemaan ja vastasi tunnin ajan oppilaiden kysymyksiin. Kysymyksiä olisi varmasti riittänyt toiseksikin tunniksi :)

Aalto-yliopiston tähtitieteilijä Joni Tammen vierailu oli erinomainen!

Vuorokausia, kuukausia ja vuosi tutkiessamme kannoin luokkaan liikuntavaraston pallokassit ja oppilaiden kännyköistä löytyikin pareille taskulamput. Lähdimme ensiksi tutkimaan karttapallon avulla maapallon pyörimistä itsensä ympäri ja sitä miten päivä ja yö vaihtuvat. Samalla tuli kerrattua yötön yö ja kaamos sekä syy näihin ilmiöihin. Karttapallon ja taskulampun avulla syy vuoden aikojen vaihtelullekin selvisi. 

Tämän jälkeen lähdimme tutkimaan miksi kuusta näkyy usein vain osa. Pimeässä luokassa toinen oppilaista oli aurinko lampun kanssa ja toisella oppilaalla oli kädessään tennispallo, oppilaan oma pää esitti tässä mallissa maapalloa. Aurinko pysyi paikoillaan ja tennispalloa käsivarren mitan päässä pitävä oppilas pyöri neljännes kierros kerrallaan itsensä ympäri ja tarkkaili mihin osaan kuusta (tennispallosta) valo osuu ja mikä osa pallosta on varjossa.

Samalla tuli myös tutustuttua auringon pimennykseen, kun oppilaat yrittivät asettaa tennispallon eteensä siten, että se peittää "auringon". 

Auringon pimennyksen tutkimista

Kun kaikkien "palikoiden" liikkeestä oli keskusteltu yksittäin, oli aika laittaa koko pakka pyörimään. Jalkapalloista tuli aurinkoja, tennispallot olivat maapalloja ja nuppineulojen päistä tuli kuita. Hyvin saatiin päät pyörälle. Monessa mallissa maa kiersi hyvin aurinkoa ja kuu maata, mutta maan liike itsensä ympäri meinasi aluksi unohtua. 

Avaruusaiheista kuvistakin oli tarkoitus tehdä ja harjoitella samalla valon ja varjon piirtämistä sekä planeetoille pyöreän muodon saamista. Arjen tiimellyksen keskellä kävi kuitenkin niin, että jouduin kuvistunnilla selvittelemään riitaa ja hoitamaan yhtä sun toista oppilasasiaa ja oppilaat tekivät planeettoihin liittyvän pölypastellityönsä itse parhaaksi katsomallaaan tekniikalla. 

Siitä ehdimme keskustella, ettei kukaan pysty piirtämään aurinkokuntaamme oikeassa mittakaavassa. Suurin osa oppilaista halusi piirtää kuvaansa oikeat planeetat ja oikeassa järjestyksessä, mutta mahdollisuus oli myös itse keksiä omia planeetoita. Samalla tuli keskusteltua myös siitä, ettei todellisuudessa planeetat "ikinä" ole sellaisessa suorassa jonossa auringon edessä kuten oppikirjoihin piirretyissä malleissa, sillä jokainen planeetta kiertää omaa kiertorataansa omassa tahdissaan.

Maapallon rakennetta tutkiessamme oli Balilla juuri purkautumassa Agung-tulivuori, joten tutkittuamme syitä tulivuoren purkauksille luimme netistä hesarin uutisointia Balilta ja keskustelimme paljon tulivuorten vaikutuksista ihmisten elämään. Oppilaat itse nostivat keskusteluun sen, onko tulivuorista vain haittaa vai onko niistä myös hyötyä ihmisille. Aihe nostatti paljon keskustelua ja pohdintaa.

Jakson aikana harjoiteltiin lisäksi PowerPointin käyttöä, jotta oppilaat saattoivat tehdä valitsemastaan tulivuoresta PowerPoint-esityksen (yksi avaruusjakson tehtävistä). Muita harjoiteltuja tvt-taitoja jakson aikana oli videon kuvaaminen ja muokkaaminen sekä GreenScreen-appin käyttö. Oppilaat harjoittelivat yhdessä parinsa kanssa esittelemään jonkin planeetan ja GreenScreen-appin avulla taustalle laitettiin esitellyn planeetan kuva (tämäkin oli yksi avaruusjakson tehtävistä). 

Avaruus-jakson viimeisiä tehtäviä oli eskareille ja 2. luokkalaisille avaruus-teemapäivän suunnittelu. Eskareiden kanssa olimme jakson aikana tehneet yhteistyötä jo useaan otteeseen oppilaideni lukiessa Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjaa ääneen koulukummeilleen. 2. luokkalaisilla oli samaan aikaan luokassaan meneillä avaruus-teema, joten he ilmoittautuivat mukaan 5.-6. luokkalaisten teemapäivään.

Oppilaat suunnittelivat ja ohjasivat seuraavat pajat pienemmille oppilaille:

• Avaruus-ulkoleikit: Kuka pelkää mustaa aukkoa-leikki toimi kuten mustekala. Saturnus-hipassa jääneen piti mennä kyykkyyn planeetaksi ja pelastaa saattoi juoksemalla kolme kierrosta Saturnuksen ympäri ja muodostaen näin Saturnuksen renkaat.

• Avaruus-tanssi: Smurffien Avaruus-cd:n kätköistä luokkamme tanssin harrastajat suunnittelivat avaruustanssin, jonka opettivat pienemmille.
• Kahoot-visassa kyseltiin Mauri Kunnaksen Avaruuskirjasta opittuja asioita.

• Askartelu-pisteellä ryhmät toteuttivat oman osuutensa yhteiseen isoon työhön.

• Avaruusoliot kateissa-seikkailussa 5.-6. luokkalaiset esittivät avaruusolioita, jotka olivat kadottaneet planeettansa. Valokuvina annettujen vihjeiden avulla pikkuoppilaat etsivät koulun käytäville kiinnitetyt laminoidut planeettakuvat. Kun kaikki planeetat oli löydetty, piti oppilaiden järjestää planeetat oikeaan järjestykseen. Sen jälkeen kukin "avaruusolio" kertoi kolme vihjettä, joiden avulla oppilaiden piti päätellä millä planeetalla kukin avaruusolio asuu.

• Koodaus-pisteellä otettiin käyttöön uudet hiiret (jotka toimivat beebottien tavoin). Pistettä ohjaavat vitosluokkalaiset olivat kiinnittäneet hiirten alustaan kontaktimuovilla planeettojen kuvat. Pikkuoppilaiden tehtävänä oli ohjelmoida hiiret liikkumaan planeetalta toiselle. 

Viimeisenä aiheena käsittelimme avaruusmatkailua. Tähän teemaan meidät johdatti Olipa kerran keksijät ja Neil Armstrong. Kun olimme keskustelleet kilpajuoksusta avaruuteen, tutustuimme YouTube-videon avulla elämään kansainvälisellä avaruusasemalla. Molemmat videot nostattivat hyvin keskustelua, joten käsittelimme aiheet keskustellen.

Oppilaat olivat kotona katsoneet yllättävän paljon Nasan julkaisemia videoita ISS:ltä ja heillä oli valmiiksi paljon tietoa sen pohjalta mitä olivat videoissa nähneet.

                                       

Jakson päätteeksi pyysin oppilaita katsomaan vihkon ensimmäiselle sivulle jakson aluksi laatimaansa käsitekarttaa avaruudesta. Oletko oppinut jotakin uutta jakson aikana? Pystyisitkö täydentämään käsitekarttaa ilman kirjaa?

Avaruus osoittautui jälleen erittäin innostavaksi ja kiinnostavaksi teemaksi. Niin paljon oppilaat tutkivat aihetta myös vapaa-ajallaan, että oppimista tapahtui varmasti. Useammassa arviointikeskustelussa vanhempi mainitsi, että YouTuben avaruusvideoita oli katsottu kotona yhdessä :)

Hyviä lähteitä avaruuden käsittelyyn:
- Mauri Kunnas: Kaikkien aikojen avaruuskirja
- Opinkirjo: tiedekerho materiaalit
- Nasalla on erinomaiset ja laajat sivut opetustarkoituksiin https://www.nasa.gov/audience/foreducators/index.html
- Timo Parvelan Kepler-kirjasarja innosti luokkani pojat lukemaan avaruusaiheista kaunokirjallisuutta
- Elokuva Mars Generation yhdistelee faktaa ja fiktiota. Se oli osalle oppilaista liian tietopohjainen elokuva, mutta useimmat jaksoivat elokuvan katsoa loppuun asti ja pitivät sitä mielenkiintoisena.