Vappu

Vappuaaton aamu Kemijärvellä ei ihan vastannut sitä, mitä minä ajattelen hyvästä vappusäästä… Hanget hohtivat auringossa kuin talvella. Eipä se vappu täällä pohjoisessa niin erikoinen juttu ainakaan minun mielestäni ole, eri asia Etelä-Suomessa kun on todella kevät vappuna…

Näkymä luokkani ikkunasta 30.4.2014.

Viime viikot ovat olleet täynnä jos jonkinlaisia poikkeuksia, joten emme järjestäneet sen kummempia vappubileitä ekaluokkalaisten kanssa. Yhdessä rinnakkaisluokan kanssa pidimme kuitenkin kaksoistunnin verran vappuaskarteluita, joissa jälleen hyödynsimme oppilaiden valinnaisuutta. 

Kollegani oli suunnitellut muutamia vappunaamarimalleja oppilaiden askarreltavaksi ja minä ohjasin erilaisten ilmapallojen askartelua luokkamme ovikoristeeksi. Oppilaat valitsivat itse kumman opettajan luokkaan tulevat askartelemaan ja aika mukavasti oppilaat jakaantuivat jälleen kerran tasaisesti molempiin luokkiin.

Ilmapallo-malleja oli kolme erilaista.

1) Kuulamaalaus

Oppilaat leikkasivat kartongista ilmapallon. Pallo kiinnitettiin kehyesti sinitarralla laakean astian pohjalle. Astian kulmiin laitettiin oppilaan valitsemia pullovärejä ja kaksi marmorikuulaa. Astiaa kallistelemalla oppilaat kuvioivat marmorikuulilla ilmapallonsa.

Lopuksi oppilaat punoivat puuvillalangasta ilmapalloihinsa narut.

2. Silkkipaperipallo

Oppilaat ryttäsivät silkkipaperin palasia ja liimasivat ne kartongista leikkaamaansa ilmapalloon. Lopuksi punottiin naru ilmapalloon.

3. Kuultokuvailmapallo

Oppilaat irrottivat neulan avulla ilmapallon keskustasta palaset irti. Koloihin liimattiin silkkipaperia. Lopuksi punottiin nyöri puuvillalangasta.

Kaksoistunnin päätteeksi oppilaat puhalsivat jokainen itselleen mainosilmapallon ja kiinnittivät sen langalla nilkkaansa. Liikuntasalissa leikimme perinteistä ilmpallo-hippaa. Pelissä saa olla mukana niin kauan kuin oma pallo nilkassa on ehjä. Tarkoituksena on poksauttaa kaverien pallot. Viimeisenä ehjän pallon kanssa oleva pelaaja on voittaja.

Iloista vappua!

Päivänsäde ja menninkäinen

Aurinko kun päätti retken, siskoistaan jäi jälkeen hetken päivänsäde viimeinen.

Hämärä jo metsään hiipi, päivänsäde kultasiipi

aikoi juuri lentää eestä sen,

Vaan menninkäisen pienen näki vastaan tulevan;

se juuri oli noussut luolastaan.

Kas, menninkäinen ennen päivän laskua ei voi

milloinkaan elää päällä maan.

He katselivat toisiansa 

menninkäinen rinnassansa

 tunsi kuumaa leiskuntaa. 

Sanoi: "Poltat silmiäni, mutten ole eläissäni 

nähnyt mitään yhtä ihanaa!

Ei haittaa vaikka loisteesi mun sokeaksi saa

on pimeässä helppo vaeltaa.

Käy kanssani, niin kotiluolaan näytän sulle tien

ja sinut armaakseni vien!"

Mut säde vastas: "Peikko kulta, pimeys vie hengen multa,

enkä toivo kuolemaa.

Pois mun täytyy heti mennä, ellen kohta valoon lennä

niin en hetkeäkään elää saa!"

Ja niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin

kun menninkäinen yksin tallustaa,

hän miettii miksi toinen täällä valon lapsi on

ja toinen yötä rakastaa. 

Aloitus: 

- Luetaan kappaleen "Päivänsäde ja menninkäinen" sanat tarinana. Keskustellaan mitä kertomuksessa tapahtui ja mitä mielikuvia siitä oppilaille tulee. Pohditaan myös kertomuksen sisältämistä vastakohdista: päivänsäde/menninkäinen, päivä/yö, valo/pimeys.
- Oppilaat kirjoittavat vihkoihinsa vastakohtapareja, jotka kuvailevat päivänsädettä ja mennikäistä.

- Vihkoon liimattujen kappaleen sanojen viereen piirretään kuva päivänsäteestä ja menninkäisestä. Opettaja ohjaa oppilaita miettimään mitä värejä käyttää piirtäessään päivänsäteen ja menninkäisen, kuitenkaan vielä puhumatta kylmistä ja lämpimistä väreistä.

Musiikki:

- Harjoitellaan laulamaan (ja soittamaan) Päivänsäde ja menninkäinen.
Luokassani olevien sähköuruilla innostui useampikin oppilas tapailemaan laulun melodiaa, kun kuvionuotit olin kätevästi jättänyt "syötiksi" auki oikeasta kohtaa ;-)

Kuvaamataito:

- Palataan oppilaiden vihkoihinsa piirtämiin kuviin päivänsäteistä ja menninkäisistä. Mitä värejä oppilaat ovat käyttäneet piirrustuksissaan?

- Lämpimät värit, mitä ne ovat? Oppilaiden omien havaintojen kautta määritellään lämpimät värit, joita lähdetään heti kokeilemaan maalaamalla koko paperin kokoinen aurinko. 

- Kylmät värit, mitä ne sitten ovat? Lämpimien värien vastakohtia? Keskustelun ja omien kokemusten kautta määritellään termi kylmät värit. Lämpimillä väreillä maalattiin aurinko, mikä on auringon "vastakohta"? 

- Maalataan kuu ja sen kajo paperille käyttämällä kylmiä värejä.

- Seuraavana päivänä viimeistellään työt muotoilemalla kultaisesta askartelunorkosta päivänsäde ja turkispalasia käyttäen askarrellaan menninkäinen yksin vaeltamaan kuun kajoon. Lisäksi oppilaat leikkasivat mustasta ja kultaisesta paperista puita metsäksi.

Kaksi tuntia ng-äännettä

Äng-äänne ei ekaluokkalaisille ollut ihan yksinkertainen, joten suunnittelin äng-äänteen harjoittelua varten kaksi oppituntia. Ennen näitä kahta oppituntia äng-äänteeseen on oli tutustuttu ja oppilaat tiesivät mistä on kyse, mutta eivät vielä osanneet kunnolla erottaa lyhyttä ja pitkää äng-äännettä. Ensimmäisen tunnin ohjasin yksin. Toisella tunnilla mukana oli myös erityisopettaja ja sen toteutimme pistetyöskentelynä, siten että kaksi pisteistä oli opettajan ohjaamia ja yksi itsenäistä työskentelyä varten.

1. oppitunti 

Alkuvirittely

- Kuunnellaan Juice Leskisen Ängängäng-laulu ja mietitään mitä hassua laulun sanoissa oli.

- Oppilaat nousevat seisomaan. Opettaja sanoo sanoja, joissa on ng-äänne. Sen mukaan onko sanassa lyhyt ng-äänne eli n-k vai pitkä ng-äänne eli n-g oppilaat tekevät jomman kumman seuraavista liikkeistä:

• n-k: Venytetään kädet korkealle ilmaan ja ollaan oikein pitkiä, kuten k-kirjain. Toistetaan yhteen ääneen tavuittain sana ja k:n kohdalla kopautetaan kannalla lattiaan.
• n-g: Mennään kyykkyyn kippuraan kuten pieni g-kirjain. Toistetaan sana yhdessä tavuittain, pehmeän ja pitkän ng-äänteen pyöreyttä voidaan korostaa keikahtamalla selälleen ja keikumalla takaisin kyykkyyn.

Harjoitus 1

- Jokainen oppilas saa yhden kuvan. Tutkitaan kuvia, mietitään mitä kuvissa on. Opettaja johdattelee oppilaita huomaamaan onko kuvassa yksi vai kaksi esinettä, eli onko kyseestä onki vai onget. Käydään kaikkien kuvat läpi, oppilas kertoo mitä kuvassa on? Mitä jos esineitä olisikin vain yksi tai jos niitä olisi kaksi?

- Oppilaat käyvät laittamassa saamansa kuvat taululle oikean otsikon alle (n-k/n-g).

- Käydään yhdessä sanat läpi ja tarkistetaan, että ne ovat oikeassa ryhmässä.

Harjoitus 2

- Oppilaat saavat pienen taulukon, johon merkitsevät rastin sarakkeeseen n-k tai n-g sen mukaan kumpi äng-äänne opettajan sanomassa sanassa on.

- Kun kaikki viisi sanaa on käyty läpi, tarkistetaan että rastit ovat oikeilla kohdilla. 

- Opettaja sanelee yksi kerrallaan juuri tarkastellut sanat ja oppilaat kirjoittavat sanelun mukaan sanat kolmanteen sarakkeeseen.

Harjoitus 3 / Ristikko

- Oppilaat etsivät pareittain äng-äänteen sisältäviä sanoja puzzlemakerilla tehdystä ristikosta. Löydetyt sanat tavutetaan ja kirjoitetaan vihkoon.

2. oppitunti

Alkuvirittely
- Mitä sanot, jos äiti käskee laittaa kurahousut jalkaan?
- Enkä!! Poljetaan yhdessä jalkaa ja sanotaan monta kertaa enkä.
- Mitä sanot, jos äiti kehottaa sinua syömään ruoaksi pelkkää karkkia?
- Sangen mielelläni! Toistetaan monta kertaa ja kumarrellaan tyytyväisinä toisillemme.

Kumpi mietitään onko "enkä" ja "sangen" sanoissa lyhyt vai pitkä äng-äänne?
Opettaja sanoo äng-äänteen sisältäviä sanoja. Tunnistettuaan äng-äänteen oppilaat joko polkevat jalkaa sanoen "enkä!" tai kumartelevat toistellen "sangen mielelläni".

1. piste / Kalastus (opettajan ohjaama)

- Magneettiongen avulla oppilaat kalastavat vuorotellen kaloja "lammikosta". Kalojen taakse on kirjoitettu n-k tai n-g. Kalan saaneen oppilaan pitää keksiä sana, jossa kyseinen äng-äänne esiintyy. Odotellessa omaa kalastusvuoroaan oppilas kirjoittaa keksimänsä sanan pienelle liitutaululle tai opettaja kirjoittaa oppilaitten keksimät sanat ylös näkyville.

2. piste / Kirjoittaminen

- Oppilaat työskentelevät Kirjoituslipas-kirjan (Suominen, 1995) tehtävän avulla. 

- He täydentävät tekstin Herra Kuningas Kultakruunusta kuningas-sanan eri muodoilla ja kirjoittavat tekstin vihkoonsa.

- Nopeimmat jatkavat tekstiin Rouva Kuningatar Kultahapsesta, jossa täydennetään sanaa kuningatar eri muodoissa.

3. piste / Bingo (opettajan ohjaama)

- Oppilaat piirtävät 3x3 bingo-ruudukon vihkoonsa ja kirjoittavat jokaiseen ruutuun valintansa mukaan joko n-g tai n-k. 

- Vuorotellen oppilaat nostavat salaisuuspussista sanalappuja tai edellisenä päivänä käytettyjä kuvakortteja ja sanovat sanan muille ääneen.

- Omasta bingoruudukosta saa värittää ruudun, jossa on kyseisen sanan äng-äänne.

- Kolmen suoran saanut huutaa BINGO!

Lopetus:

- Kolme ryhmää, joissa oppilaat kiertävät oppitunnin aikana pisteet, kisailevat lopuksi keskenään. Ryhmät valitsevat joukostaan kirjurin ja ryhmät valitsevat joko pitkän tai lyhyen äng-äänteen. Annetussa ajassa ryhmät keksivät mahdollisimman monta valitun äng-äänteen sisältävää sanaa ja kirjoittavat sanat ylös.

- Nopeana tunnin lopetustehtävänä toimii myös ng-kukkaset. Jokainen oppilas saa kukan terälehden, johon on kirjoitettu äng-äänteen sisältävä sana. Sanassa on aukko k/g-kirjaimen kohdalla. Oppilas asettaa terälehden oikeaan kukkaan. Terälehdissä on sanoja molemmin puolin, jos sana tuntuu liian vaikealta voi oppilas kokeilla osaisiko toisella puolella olevan sanan.

------------------------------------------

Vinkkejä äng-äänteen käsittelyyn sain Facebookin al-ku-o-pet-ta-jat-ryhmästä, kiitos taas kollegoille yhteissuunnittelusta!

Pääsiäinen (2x45min)

Käsittelimme oppilaiden kanssa pääsiäisen tapahtumia kahden oppitunnin ajan. Ensimmäinen oppitunti johdatti aiheeseen ja toisella tunnilla työstimme aihetta askartelujen avulla.

1. oppintunti

- Aloitus/kertaus/Palmusunnuntai: 

Tiellä ken vaeltaa-virsi oli oppilaille jo edelliseltä uskontotunnilta tuttu, joten sen avulla palauttelimme mieleen palmusunnuntain tapahtumat.

- Kiirastorstai:

Katsoimme legotestamentin videon kiirastorstain tapahtumista. Videon jälkeen keskustelimme videolla nähdystä ja kertasimme kiirastorstain tapahtumat keskustellen.

- Pitkäperjantai:

Pitkäperjantain tapahtumia lähestyimme jälleen laulun avulla. Virsi Vieraalla maalla kaukana sai uuden sävelen (kiitos Elina Karelia!). FrontSideOllien säveleen laulettu Vieraalla maalla kaukana upposi ekaluokkalaisiin loistavasti. Ja kitaralla rämpyttelimmekin virttä useampaan kertaan, meidän versiomme oli kyllä hieman nopeampi :) Laulun jälkeen keskustelimme pitkäperjantain tapahtumista.

- Pääsiäinen:

Virsi Lensi maahan enkeli (perinteisellä sävelellä) johdatti meidät pääsiäiseen ja keskusteluun pääsiäisen tapahtumista ja kristinuskon synnystä.

2. oppitunti

Aiheen käsittely jatkui seuraavalla uskonnon tunnilla askartelujen avulla. Töiden ideointi sai alkunsa jälleen kerran facebookin al-ku-o-pet-ta-jis-ta ja täydentelin ideointia pinterestin avulla.

Oppilaat jakautuivat neljään ryhmään. Ryhmät työstivät eri aiheita: palmusunnuntai, kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsäinen. 

Palmusunnuntai-töihin piirrettiin vahaliidulla palmunoksia ja maalattiin sen jälkeen paperi vihreäksi vesiväreillä. Maalauksen kuivumista odotellessa oppilaat värittivät värityskuva-aasin ja leikkasivat sen irti. Lopuksi aasi liimattiin työhön.

Kiirastorstai-töissä maalattiin vesiväreillä paperi violetiksi. Viinipikari leikattiin hopea/kultapaperista ja leipä tehtiin ruskeasta huovasta.

Pitkäperjantai-työn pohjalle liimattin eri värisiä silkkipaperin palasia. Sen jälkeen oppilaat leikkasivat mustasta paperista kummun ja ristit, jotka liimattiin koko komeuden päälle.

Pääsiäinen-työssä oppilaat askartelivat harmaasta kartongista haudan ja kiven. Haudan "luola" tehtiin mustasta paperista. Kivi kiinnitettiin haaraniitillä, jotta sen voi työntää syrjään haudan suulta. Enkeli syntyi valkoisesta kreppipaperista, halkaistusta helmestä ja hiukset langasta.

Lopuksi työt koottiin kokonaisuuksiksi koulun seinälle. Äidinkielen tunnilla oppilaat kirjoittivat saneluna pääsiäisen tapahtumista tietokoneella ja töiden alareunaan lisättiin tekstit.

Auringonkukkia ja Van Goghia ja geetä

Kevät alkaa saapua selvästi Lappiinkin, kun alkaa kaivata ympärilleen lämpimiä värejä ja keltaista. Siihen sopivana teemana, kiusaamisteeman jatkoksi otinkin VanGoghin ja auringonkukat. Luin oppilaille englanninkielisen lastenkirjan Camille and the Sunflowers. Kirjan luin suomenkielisille ekaluokkalaisille tietenkin suomeksi :) Kirja kertoo Vincent VanGoghista ja siitä kuinka kuuluisa auringonkukkamaalaus sai alkunsa. Kirja antoi myös tilaisuuden käsitellä luokassamme aiemmin viikolla käsiteltyjä kiusaamisteemoja. Kirjasta kaupungin lapset kiusaavat VanGoghia, heittelevät kivillä ja nimittelevät, samalla kun aikuiset halveksuvat ja tuhahtelevat VanGoghille, jonka heidän mielestään pitäisi tehdä kunnon työtä. Myös tästä kertomuksesta löytyivät kiusaajat, puolustajat ja naureskelijat. Samalla pohdimme erilaisuutta ja sen hyväksymistä tai oikeastaan hyväksymisen vaikeutta.

G-kirjaimen mallia on pohdittu viime viikkojen aikana moneen kertaan. Useinhan suomenkielessä loppujen lopuksi g esiintyy. Siispä otimme askeleen taaksepäin ja kertasimme g:n kirjoitusasua.

'

Aloitimme g:n harjoittelun siten, että oppilaat piirsivät vahaliiduilla paperille vaasin auringon kukkia varten. Vaasiin tehtiin keltaisia ja oransseja liituja käyttäen isoja ja pieniä g-kirjaimia hieman isommassa muodossa. Myöhemmin vaasi maalattiin vesiväreillä keltaiseksi ja leikattiin irti.

Liidulla harjoittelun jälkeen oppilaat kertasivat g:n kirjoittamista myös lyijykynällä, lopuksi jokainen arvioi omaa työtään hymynaaman avulla. Rehellisesti oppilaat osasivatkin arvoida, open ei tarvinnut kuin nyökkäillä. Välipalana harjoituksen kääntöpuolelle olin tulostanut netistä löytämäni g-gorilla värityskuvan.

Auringonkukkien askartelu eteni muun toiminnan ohessa "välipaloina" eli tarvitessaan tauon kirjoitusharjoituksista oppilas saattoi keskittyä leikkaamaan silkkipaperista auringonkukan terälehtiä ja liimaamaan niitä kiinni. Silkkipaperin leikkaaminen osoittautui monelle oppilaalle haastavaksi tehtäväksi. Sitä pitänee kevään aikana harjoitella lisää…

Taustapaperit laveerattiin keltaisella peitevärillä. Lopuksi vaasit ja auringonkukat liimattiin taustapaperille, varret ja lehdet piirrettiin öljypastelliliiduilla ja osa oppilaista vahvisti vaasin reunat liidulla, jotta se erottuu taustasta paremmin.

Kertomusta VanGoghista kertasimme paloitellun tarinan avulla. Oppilaat lukivat pareittain neljään osaan jaetun kertomuksen palaset ja järjestivät tekstin katkelmat kokonaiseksi järkeväksi kertomukseksi.

Jokainen oppilas sai myös istuttaa oman auringonkukan siemenen, joita on nyt tarkoitus hoitaa ja vaalia luokan aurinkoisella ikkunalaudalla. Suunnitelmissa on suorittaa säännöllisesti taimien mittaamista ja kerätä mittaustulokset diagrammiin oppilaiden kanssa. Haluaisin oppilaiden kanssa tutkia myös kasvattaa yhden ruukun kukat ilman vettä ja yhden ilman aurinkoa, mutta en taida hennoa tehdä sitä. Tulee liian monelle suru, jos omat siemenet eivät kasva ollenkaan..

Palmusunnuntai ja virpomisperinne (45min)

Aloitus/virittely:

- Opetellaan laulu/virsi Tiellä ken vaeltaa (Lasten virsikirja). Samalla opetellaan virsikirjan käyttöä, miten virsi löytyy virsikirjasta?

- Legotestamentin video siitä, kuinka Jeesus saapuu Jerusalemin.

http://www.kinanen.fi/legotestamentti/videot

- Keskustelua videopätkästä: Kenestä video kertoi? Mitä tapahtui? Miksi?

- Video kertoo palmusunnuntain tapahtumista. Miten Suomessa vietetään palmusunnuntaita?

- Suomessa ei kasva palmuja, eikä pääsiäisen aikaan muutenkaan vielä juuri mikään kasva. Pajunkissat puhkeavat Suomessa usein pääsiäisen aikaan ja sen takia hyvää pääsiäistä toivotellaankin meillä Suomessa pajunoksilla virpomalla.

Virpomisperinne:

Tutustutaan virpomisperinteeseen Ihme pääsiäinen-kirjasta muokatun kertomuksen avulla.

Tämä on tarina kertoo Väinöstä. Väinö on ekaluokkalainen poika ja hän on sopinut lähtevänsä virpomaan ystävänsä Kallen kanssa.

On palmusunnuntain aamu ja Väinö seisoo eteisen peilin edessä ja harjoittelee. Virpomaoksan heiluessa Väinö kokeilee oppimaansa lorua ”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks. Jumala sinua siunatkoon!” Isomummu on tullut eteiseen katsomaan Väinön harjoittelua ja Väinö kysyykin ”Mitä jos kukaan ei annakaan mitään palkaksi, kun tässä lorussa ei pyydetä? Kallen loru on ihan erilainen”.  ”No, miten se Kallen loru menee?”, kysyy isomummu. ”Virvon varvon, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle!” lorutteli Väinö. ”No, aika samalta ne kuulostaa”, totesi isomummu.

Väinön isomummu oli tullut edellisenä päivänä kyläilemään ja pistänyt Väinön virpomissuunnitelmat uusiksi. Noidiksi ei saisi pukeutua, eikä miksikään muuksikaan kauhistukseksi. Isomummu olisi halunnut Väinön lähtevän virpomaan juhlavaatteissa, mutta siinä vaiheessa äitikin oli laittanut hanttiin. ”Lähteä nyt virpomaan juhlahousuissa ja kravatissa”, oli äiti huokaissut. Huh, mikä ehdotus! Lopulta löytyi kaikille sopiva ratkaisu Väinön roolivaatteista, Väinö pukisi päälleen mustan pantteriasun.

”Miten mä voin sanoa eri lorun kuin Kalle?” Väinö tuskaili äidille. ”Sanotte alun yhtä aikaa ja vain lopun eri tavalla. Ei se mitään haittaa.” äiti ehdotti. Samassa ovikello soi.

Oven takana olivat Liisa ja Siiri. Kummallakin oli iloisen värinen hame ja hartioilla keltainen huivi. Välissään tytöt kantoivat suurta koria, joka oli täynnä toinen toistaan kirjavampia pajunoksia. ”Saammeko tulla virpomaan?” tytöt kysyivät. ”Tervetuloa! Tulkaa sisälle, niin saatte samalla virpoa isomummunkin.” äiti pyysi.

”Virvon varvon vitsasella, kosken kevätpajusella, terveyttä toivottelen, siunausta siivittelen, onnea oksalla tällä.” tytöt lausuivat yhteen ääneen. ”Sepäs oli kiva loru. Mistä te tuollaisen olette oppineet?” kyseli Väinön äiti. ”Äidin mummu opetti sen äidille ja äiti minulle. Minä opetin sen Liisalle ja me harjoiteltiin sanomaan se yhdessä.” selosti Siiri. ”Isomummu opetti minulle vähän erilaisen”, innostui Väinö kertomaan. ”Millainen se on?” Liisa kysyi.

Väinön esitettyä lorunsa isomummo alkoi taputtaa. ”Minusta tuo Väinön loru on tosi hieno. Voitaisiinko mekin lähteä teidän mukaan virpomaan? Sanottaisiin vaikka vuorotellen eri lorut”, ehdotti Liisa.

”Kukas tyttö se näin viisaita puhuu?”, isomummu kyseli. ”Liisa on meidän kummityttö”, esitteli Väinön äiti. ”Vai kummityttö. Sehän on mukava, että olet tullut kummejasi virpomaan. Niin mekin teimme lapsena. Silloin ei kuljettu ovelta ovelle. Ensin virvottiin oman talon väki ja sitten isovanhemmat, tädit, sedät ja kummit, jos vain sattuivat asumaan lähellä. Eikä virpomispalkkaa saanut samana päivänä, vaan se piti tulla pääsiäisenä erikseen hakemaan”, isomummu muisteli. ”Mitä sinä sait palkaksi?”, kysyivät lapset. ”Kummit antoivat usein vähän rahaa ja kerran sain hamekankaan. Makeisia saatiin joskus ja vastaleivottua pullaa tai kananmunia.” ”Oikeita kananmunia?”, Väinö ihmetteli. ”Söittekö te ne sitten?” ”Kyllä ne pääsiäisenä syötiin. Muna on pääsiäisen tärkeä symboli. Se muistuttaa meitä Jeesuksen haudasta, joka päältä päin näyttää kuolleelta, mutta jonka sisällä on uuden elämän alku”, isomummi kertoi. ”Mutta mitä minä tässä höpötön. Annappas Väinö tuo minun käsilaukkuni.” Käsilaukun saatuaan isomummu kaivoi esiin isot pääsiäismunat molemmille tytöille ja Väinölle.

”Millaisella lorulla sinä virvoit?” Liisa kysyi. Isomummu otti Liisan virpomaoksan käteensä ja katseli sitä hetken. Sitten hän alkoi hiljalleen sivellä oksalla Väinöä. Isomummon oksa ei huitonut sinne tänne, vaan melkein silitti Väinön olkapäitä, päätä ja selkää. ”Alan virpoa vitsalla, painella pajun vesalla, uuden vuoden uutisiksi, vanhan vuoden vastuksista. Mie virvon vitsalla hyvällä, pajun varvulla parhaalla. En mie sinulta palkkaa vaadi, enkä velkakirjaa laadi. Luoja sinua siunatkoon”, lausui isomummo rauhallisella äänellä.

Oli kuin pehmeä peitto olisi laskettu kaikkien paikalla olijoiden ylle, eikä kukaan sanonut pitkään aikaan sanaakaan.

- Keskustellaan oppilaiden virpomiskokemuksista. Millaisia virpomisloruja oppilaat osaavat? Tutustutaan erilaisiin virpomisloruihin (loruja löytyy esim. Ihme pääsiäinen-kirjasta.

Virvon, varvon,

tuoreeks terveeks,

tulevaks vuodeks.

Vitsa sulle,

palkka mulle.

Annatko munan vai kanan?

Mie virvon viisahasti,

taputtelen taitavasti

rikkahaksi rakkahaksi,

ison talon isännäksi,

viien piian pitäjäksi,

neljän lehmän kaitsijaksi!

Isännälle ihravatsa,

emännälle perä leveä,

veikolle hyvä hevonen,

tyttärelle punaiset posket!

Virvon varvon vitsasella,

kosken pajun oksasella,

Jumala sinua siunatkoon!

Virvon, varvon vitsasella,

kosken pajun oksasella.

En mä sulta palkkaa vaadi,

enkä velkakirjaa laadi.

Iloista pääsiäistä!

Toiminta/askartelu:

 - Jokainen koristelee yhden virpomaoksan.

Lopetus:

- Harjoitellaan yksi virpomisloru yhdessä ja asetetaan virpomaoksat maljakkoon ilahduttamaan meitä viikon ajaksi. Perjantaina oppilaat saavat viedä oksat kotiin ja palmusunnuntaina halutessaan virpoa vanhempansa tai isovanhemmat.
- Lauletaan vielä Tiellä ken vaeltaa-virrestä kaksi ensimmäistä säkeistöä.

Lähteet:

- Legotestamentti

- Reinikainen, Satu. 2012. Ihme pääsiäinen. Lasten Keskus.
- Lasten virsikirja.

KiVassa koulussa ei kiusata

Tällä viikolla olemme oppilaiden kanssa paneutuneet kiusaamis-teemaan, koska luokassa on viime aikoina esiintynyt paljon riitelyä ja kiusaamissyytöksiä.

Oli taas kerran jännä huomata, kuinka ekaluokkalaiset tunnistavat kiusaamisen ja pystyvät erottamaan sen esimerkiksi riitelystä, silloin kun tarkkailevat tilannetta ulkopuolisena. Kun omat tunteet ovat pelissä, ei samoja huomioita yleensä osata tehdä vaan kaikki koetaan kiusaamiseksi.

Otin KiVa-koulumateriaalin kuvista kopiot luokan oveen. Ehkäpä välituntiriidat saadaan jatkossa helpommin ja nopeammin selvitettyä, kun voimme helposti palata KiVa-koulun selkeisiin kuviin ja tunnistaa millaisesta tilanteesta välitunnilla oli kyse.

Myös kiusaajien rooleista oppilaat keskustelivat paljon ja pohtivat millaisia itse kiusaamistilanteessa olisivat. Rooleja kiusaamistilanteissa käsittelimme eri tavoin. Ensin kävimme roolit läpi KiVa-materiaalien avulla ja yhdistimme kiusaajat välituntitilanteeseen, johon oppilaiden oli helppo samaistua.

Koulukummiensa kanssa oppilaat työstivät kiusaamistilanteisiin suhtautumista tarinan avulla. Kummi luki omalle ekaluokkalaiselleen seuraavan KiVa-materiaaleista muokatun kertomuksen alun:

Astut sisään liikuntasaliin. Siellä tapahtuu paljon kaikenlaista, ja suuri sali tuntuu olevan täynnä luokkasi oppilaita. Osa kiipeilee köysissä ylös ja alas ja taas ylös, melkein kattoon asti. Salin keskelle on tuotu suuri trampoliini, ja puolapuillakin kiipeilee paljon oppilaita. Huomaat, että puolapuiden luona on pari kaveriasi, ja lähdet kävelemään heitä kohti. Heillä näyttää olevan hauskaa, he nauravat ja huutelevat toisilleen.
Kun olet aivan heidän vieressään, huomaat etteivät he huutelekaan toisilleen, vaan puolapuihin kiivenneelle tytöille. Tämä pitää kiinni ylimmästä puolasta ja näyttää väsyneeltä, siltä että haluaisi jo tulla alas. Mietit hetken, miksi tyttö ei vain laskeudu maahan, mutta sitten ymmärrät, että kaverisi eivät päästä häntä. He huutelevat tytölle ja seisovat edessä niin ettei hän pääse alas. Heillä tuntuu olevan hauskaa ja sinun tekisi mieli mennä nauruun mukaan.
Olet jo päästämäisilläsi ilmoille kunnon naurun tai ehkä aiot huutaa jotain tytölle, joka roikkuu edelleen puolapuilla. Silloin huomaat tytön kasvot. Hänellä ei ole hauskaa. Hän näyttää siltä, että voisi purskahtaa itkuun. 

Luettuaan tarinan ekaluokkalaiset pohtivat ja kirjoittivat kummin kanssa kertomuksen loppuun. Oppilaat pohtivat eri vaihtoehtoja toimia kuvatussa tilanteessa ja kirjoittivat parhaimmalta ja itselle sopivimmalta tuntuvan vaihtoehton kertomukseksi. Tunnin päätteeksi kaikki kertomuksen päätösvaihtoehdot luettiin läpi ja niistä keskusteltiin.

Kiusaamis-aiheeseen liittyen luin viikon aikana oppilaille perinteisiä lastensatuja, joissa kiusaamisaihe nousee hyvin esiin. Tällaisia kertomuksia ovat esim. Tuhkimo ja Ruma Ankanpoikanen. Tarinan jälkeen etsimme luetusta kertomuksesta kiusaajan, kiusatun sekä eri rooleissa (mukana kiusaajat, naureskijat, hiljaiset hyväksyjät ja puolustajat) toimivat henkilöt saduista. Kiitettävästi oppilaat olivat asian ymmärtäneet, toivottavasti asti muistuu mieleen vielä kun seuraava kiusaamistilanne sattuu omalle kohdalle. 

Myös kiusaamistilanteen rooleista tein oppilaille taulun luokan oveen tutkittavaksi ja mieleen palautettavaksi. Useampi oppilas pysähtyikin viikon aikana lueskelemaan oveen kiinnitettyjä julisteita kiusaamistilanteista. 

Loppuviikosta palasimme aiheeseen vielä VanGoghin myötä kun luin oppilaille kirjan VanGoghin elämästä ja siitä kuinka häntä hänen erilaisuutensa vuoksi pilkattiin. Mutta tästä aiheesta voit lukea toisesta päivityksestä :)