Toiminnallinen äidinkieli - sanaluokat

Osallistuin syksyllä toiminnallisen äidinkielen kurssille Lapin Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa ja kurssiin liittyvän opetuskokeilun toteutin aiheena lauserakenne ja sanaluokat 2. luokalla.

Sanaluokat 2. luokalla

Kognitiiviset tavoitteet:

• ·      Oppilas oppii mikä on lause.
• ·      Oppilas tietää lauseen alkavan isolla kirjaimella ja päättyvän pisteeseen.
• ·      Oppilas tunnistaa substantiivin, adjektiivin ja verbin.
• ·      Oppilas ymmärtää eri sanaluokkia edustavien sanojen tehtävän lauseessa.  

Kasvatukselliset tavoitteet:

• ·      Oppilas oppii ilmaisemaan itseään.
• ·      Oppilas oppii odottamaan omaa vuoroaan.

Formaalit tavoitteet:

• ·      Oppilas harjoittelee ryhmittelyä.
• ·      Oppilas harjoittelee säännön luomista havaintojensa pohjalta.

1. oppitunti

• ·      Yltissä on käsitelty kotieläimiä ja oppilaat ovat tietokirjojen pohjalta laatineet käsitekarttoja eläimistä ja lopulta kirjoittaneet tekstit eri kotieläimistä. Jatkamme työskentelyä kotieläinten pohjalta, koska teema on tuttu.
• ·      Opettaja jakaa oppilaille satunnaisesti jättipalapelin paloja. Paloista muodostuu lehmä, ankka ja koira. Oppilaiden tehtävä on yhdessä rakentaa paloista eläimet.
• ·      Sen jälkeen oppilaat nostavat salaisuuspussista kortteja, joissa on eläimiin liittyviä sanoja (substantiiveja, adjektiiveja ja verbejä). Jokaiseen eläimeen liittyy kolme sanaa, yksi kustakin sanaluokasta. Kun oppilaat ovat laittaneet omat korttinsa valitsemansa eläimen viereen, käydään sanat läpi. Mietitään mihin järjestykseen sanat kannattaisi laittaa, jotta ne muodostaisivat järkevän lauseen. Samalla myös huomataan, jos jollain eläimellä on liikaa/liian vähän sanoja, eli ei saada lauseita. Luetaan yhdessä lauseet, todetaan niiden olevan lauseita, koska niillä on merkitys eivätkä ole vain yksittäisiä sanoja. Kerrataan lauseiden kirjoittamiseen liittyvät säännöt: iso alkukirjain ja päättyy pisteeseen.
• ·      Mietitään voiko lauseissa olevia sanoja vaihtaa keskenään -> jos saman sanaluokan sanoja vaihtaa keskenään saadaan hassuja lauseita, jos taas eri sanaluokan sanoja vaihdetaan keskenään, ei lopputuloksena ole lauseita vaan sanoja peräkkäin. Ei tässä vaiheessa vielä puhuta sanaluokista, vain keskitytään vain lauseeseen ja sen merkitykseen, leikitään sanoilla.
• ·      Jos jää aikaa voidaan leikkiä KIM-leikkiä: opettaja vaihtaa kahden sanan paikkoja keskenään oppilaiden sulkiessa silmänsä ja oppilaiden pitää löytää muutos.
• ·      Tunnin lopuksi palapelien minikuvat ja sanakortit jätetään taululle näkyviin. Oppilaat kirjoittavat vihkoihinsa tunnilla/läksynä lauseen jokaisesta palapelistä. Muistaen käyttää isoja kirjaimia ja pisteitä oikein.

2. oppitunti

• ·      Samaan tapaan kuin ensimmäisellä tunnilla opettaja jakaa oppilaille palapelin palat. Tällä kertaa paloista muodostuu aasi, sika ja lammas. Palapelin rakentaminen tehdään taas yhdessä, tehtävää voi vaikeuttaa siten että kolme oppilasta on sokkoina, 3 oppilasta on ”mykkiä” ja kolme oppilasta ”kuuroja” (kuulosuojaimet teknisentyönluokasta käyttöön. Ja yksi oppilas näkee, kuulee ja puhuu. Salaisuuspussin sanat järjestetään lauseiksi palapelien viereen.
• ·      Siirretään palapelit sivuun ja asetetaan sanakortit lattialle. Opettaja ryhmittelee aluksi sanat ryhmiin jonkin ominaisuuden perusteella (alkukirjain, kaksoiskonsonantti tms.) ja pyytää oppilaita keksimään ryhmittelyperiaatteen. Tehdään näin pari kertaa, sen jälkeen opettaja pyytää oppilaita keksimään ryhmittelyperiaatteita sanoille. Luultavasti lajittelu sanaluokittain tulee jossain vaiheessa oppilailta itsestään, tarvittaessa opettaja voi johdatella. Tavoitteena ryhmitellä sanat substantiiveihin, adjektiiveihin ja verbeihin, mutta ei vielä nimetä sanaluokkia.
• ·      Tutkitaan jokaista sanaryhmää kerrallaan, pohditaan millaisia sanoja ryhmään kuuluu, mihin kysymykseen sanat vastaavat. Mitä muita sanoja voisi samaan ryhmään kuulua? Opettajalla on tyhjiä kortteja, joihin hän voi kirjoittaa ylös muutamia oppilaiden keksimiä sanoja jokaiseen ryhmään. Lopuksi opettaja antaa nimen jokaiselle sanaluokalle ja esittelee samalla valmistamansa kartonkipohjat erisanaluokille.
• ·      Kun kaikki kolme sanaluokkaa on käsitelty leikitään pantomiimia. Ennen esittämistä oppilas kertoo muille, mihin sanaluokkaan hänen esittämänsä sana kuuluu. Kun esitetty sana on arvattu sanakortti kiinnitetään opettajan etukäteen valmistamiin kartonkeihin, joissa on otsikkona sanaluokan nimi ja siihen liittyvä kysymyssana.

3. oppitunti

·      Oppitunnin tarkoituksena on kerrata opittuja sanaluokkia. Tunti voidaan toteuttaa liikuntasalissa, jossa on riittävästi tilaa leikkiä.

o   Adjektiivitanssi: opettaja sanoo jonkin adjektiivin ja oppilaiden on tarkoitus liikkua/tanssia musiikin tahtiin esittäen annettua adjektiivia (iloinen, surullinen, väsynyt, vihainen, innostunut jne.). Leikin lopuksi opettaja kysyy, mihin sanaluokkaan annetut sanat kuuluvat.
o   Maa-meri-laiva-muunnelma: vanhan tutun maa-meri-laiva leikin idealla toteutetaan leikki, jossa paikat ovat adjektiivi, substantiivi ja verbi. Opettaja huutaa eri sanaluokkiin kuuluvia sanoja ja oppilaat juoksevat oikeaa sanaluokkaa vastaavalle viivalle.
o   Jättilautapeli: Lattialla on kirjaimia järjestetty isoksi pelilaudaksi. Oppilaat pelaavat pareittain. Oppilaat heittävät kahta jättinoppaa, toisessa on normaalit nopan numerot ja toisessa nopassa on merkitty A, S ja V (adjektiivi, substantiivi ja verbi). Heitettyään noppia hyppivät oppilaat  ”pelilaudalla” nopan osoittaman määrän ruutuja eteenpäin ja keksivät ruudussa olevalla kirjaimella alkavan sanan, joka kuuluu ASV-nopan osoittamaan sanaluokkaan.

Kirjainlaatat on leikattu toiminnallista matematiikkaa varten joogamatosta
leikattuja tasokuvioita, joiden toiselle puolelle on permanent-tussilla tehty
kirjaimet. Joogamaton palaset pysyvät hyvin paikallaan oppilaiden hyppiessä niiden
päälle, joten ne ovat myös turvalliset.

o   Sanaluokkasalaatti: hedelmäsalaatti-leikin idealla toteutettavassa leikissä opettaja kuiskaa jokaiselle oppilaalle jonkin sanaluokan. Istutaan ringissä tuoleilla ja keskellä olija sanoo johonkin sanaluokkaan kuuluvan sanan ja ne, joille on kuiskattu kyseinen sanaluokka vaihtavat paikkaa, keskellä olija yrittää päästä istumaan. Esim. keskellä olija huutaa ”koira” ja kaikki, joille on kuiskattu substantiivi vaihtavat paikkaa.
o   Vettä kengässä: kolme oppilasta jää luokkaan ja he valitsevat itselleen jonkin sanaluokista. Muut oppilaat tulevat yksi kerrallaan luokkaan ja tarjoavat valitsemaansa sanaa yhdelle oppilaista, esim. oppilas A tulee luokkaan ja menee oppilaan B eteen ja kysyy ”koira?”, mikäli oppilas A on valinnut sanaluokakseen substantiivin hän vastaa ”tervetuloa”, jos hän ei ole valinnut substantiivia oppilas B vastaa ”vettä kengässä” ja oppilas A hyppii yhdellä jalalla oven ulkopuolelle odottamaan vuoroaan yrittää uudelleen. Jatketaan kunnes kaikki ovat päässeet sisään.


4. oppitunti – Opitun arviointi

Opettaja kyselee oppilailta sanaluokkien nimiä ja millaisia sanoja kuhunkin luokkaan kuuluu. Kunkin sanaluokat selvitettyään oppilaat kirjoittavat saneluna vihkoihinsa seuraavat lauseet:

1.    Substantiivi on asian nimi.

2.    Adjektiivi kertoo millainen.

3.    Verbi kertoo mitä tehdään.

Sanaluokkia kysellessä opettaja arvioi mitä oppilaille on jäänyt sanaluokista mieleen edelliseltä viikolta ja vihoista on helppo tarkistaa miten lauseiden kirjoittamiseen liittyvät säännöt ovat kullekin oppilaalle jääneet mieleen.