Aasia - matkamessut

Aasia-jakso aloitettiin pistetyöskentelynä tutustumalla yleisesti Aasian mantereeseen.

Aloitimme jakson tekemällä käsitekartan asioista, jotka entuudestaan Aasiasta tiesimme.

Jakson aikana teimme paljon ryhmätyötä, joka oli yksi keskeisimmistä arvioinnin kohteista jakson aikana. Tämän vuoksi heti jakson aluksi keskustelimme oppilaiden kanssa siitä millaista on hyvä ryhmätyö ja miten ollaan hyviä ryhmän jäseniä. Jokaisen ryhmätyötunnin lopuksi oppilaat kirjoittavat muutamalla lauseella oppimispäiväkirjaa ryhmätyöskentelystä arvioiden omaa työtään.
Jakson aikana työskenneltiin pienissä kolmen oppilaan ryhmissä, joissa jokaisen on oltava aktiivinen eikä kenenkään ole helppo "matkustaa siivellä". Alkujakson aikana ryhmiä vaihdettiin, jotta oppilaat saisivat kokemuksia erilaisista ryhmistä.

Ryhmätyöskentelyyn liittyvän oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen oppilaat saivat apuna seuraavia lauseen alkuja, joita he saattoivat hyödyntää kirjoittaessaan.

Ryhmätyöskentelyn oppimispäiväkirja

Arvioi lyhyesti ryhmätyöskentelyäsi. Voit kirjoittaa esimerkiksi seuraavista asioista:

-      Keskityin työskentelyyn…

-      Huolehdin vain omasta työstäni / Huolehdin, että kaikkien työ eteni 

-      Autoin…

-      Pyysin apua (keneltä?). Hän osasi auttaa (miten?)

-      Sain palautetta / Annoin palautetta

Ensimmäinen ryhmätyötunti / Tutustuminen Aasiaan

1. kartta

Oppilaat saivat käyttöönsä kartastot ja Aasian kartat, joihin heidän tuli nimetä valtiot. Myöhemmin samaan karttaan nimettiin vielä meret ja vuoristot sekä suurimmat joet. Tulostettavan kartan löysin täältä.

2. liput

Oppilaat saivat tehtäväkseen yhdistää Aasian maiden liput oikeisiin valtioihin. Täältä löysin sopivia lippuja tulostettavaksi. Suurensin monisteet A3-kokoon, laminoin ja leikkasin oppilaiden käyttöön.

3. yleistietoa Aasiasta
Kolmannella pisteella oppilaat lukivat yhdessä ääneen oppikirjan kappaleen ja poimivat keskeisimmät asiat vihkoihin.

Toinen ryhmätyötunti / Monenlaista elämää Aasiassa

Tunnin tavoitteena oli huomata miten monenlaista elämä Aasiassa on. Ryhmät kiersivät kaksoistunnin aikana niin monta pistettä kuin ehtivät. Lopuksi käytiin yhdessä läpi opittuja asioita.

1. Gobin autiomaa
Oppilaat katsoivat iPadilta minuutin mittaisen videon Gobin autiomaasta ja tutustuivat valokuviin Mongolian jurtista (sisältä ja ulkoa).
Vihkoon oppilaiden tehtävänä oli kuvailla jurtassa asuvan perheen kotia sekä pohtia miltä tuntuisi muuttaa asumaan jurttaan Gobin autiomaahan. Miten oppilaat viettäisivät vapaa-aikaansa, jos asuisivat Gobissa?

2. Himalajan vuoristo

Oppilaat katsoivat iPadilta lyhyen videon Himalajan vuoristosta. Videon katselun jälkeen oppilaiden tehtävänä oli kuvailla vihkoihin Himalajan vuoriston maisemaa mahdollisimman monipuolisesti erilaisilla adjektiiveillä.

Lopuksi he pohtivat miksi vuoristossa ei asu ihmisiä.

                                      

3. Riisipelloilla työskentelyä

Oppilaat tutkivat kuvia riisipelloilla työskentelevistä ihmisistä sekä lukivat oppikirjasta riisin viljelyyn liittyvän tekstin. Vihkoon he kirjoittivat tiivistetyn lyhyen tekstin riisin viljelystä. Lisäksi he pohtivat ja kirjoittivat miten riisipellolla työskennellessä pitäisi pukeutua ja miksi.

4. Indonesian tuliset saaret 

Indonesiaan tutustuttiin myös lyhyen videon avulla ja sen lisäksi ryhmä luki Ylen avara luonto-sivun tekstin Indonesian tulivuorista ja saarista. Tekstin pohjalta oppilaat kokosivat vihkoihinsa 5-10 mielestään mielenkiintoisinta asiaa, jotka he oppivat Indonesian saarista ja niiden synnystä. Lopuksi he pohtivat millaista olisi asua Indonesian tulivuorien täyttämillä saarilla.

                                      

5. Tokio, Japani suurkaupungin ahtaus

Viimeisenä oppilaat katsoivat videon Tokiosta sekä tutustuivat japanilaisiin minikoteihin sekä kapselihotelleihin lehtiartikkeleiden avulla. 

Videon pohjalta oppilaiden piti jälleen kuvailla mahdollisimman monipuolisesti adjektiivejä käyttäen elämää Tokiossa. Lisäksi heidän piti pohtia ja kirjoittaa vihkoon pähkäilynsä siitä miksi Japanissa suositaan minikoteja. Lopuksi he kirjoittivat vielä selityksen siitä, mikä on kapselihotelli.

                                       

Kolmas tunti / Monsuunisateet

Monsuunisateisiin tutustuimme oppikirjan kappaleen avulla.

Neljäs kokonaisuus Aasia-teeman parissa / Matkamessut

Jakson isoimpana tuotoksena olivat matkamessut. Aloitimme matkamessuihin valmistautumisen katsomalla YouTubesta löytyvän minuutin mittaisen videon matkamessuista. Videon perusteella keskustelimme siitä, mitä matkamessuilla näkee ja millaisia ständejä messuilla voi olla.

Oppilaat jaettiin kolmen hengen ryhmiin, jotka valitsivat jonkin Aasian maan, jota he esittelivät matkamessuilla. Oppilaat tekivät ryhmätyötä n. 6 oppitunnin ajan valmistellen messuja. Ryhmät etsivät tietoa, valmistivat postereita ja harjoittelivat kertomaan oppimastaan. Lisäksi oppilaat etsivät YouTubesta sopivia matkailuvideoita esittelemistään maista. Esimerkiksi LonelyPlanetin matkailuvideot olivat juuri sopivia 1-2 minuutin mittaisia videoita, joita saattoi esitellä messuständillä iPadilta kiinnostuneille ja kertoa videossa näkyvistä asioista. Jokaisen ryhmätyötunnin jälkeen oppilaat kirjasivat ylös vihkoon itsearviointia omasta ja ryhmänsä työskentelystä. Harjoittelimme myös antamaan suullista palautetta ryhmätyöskentelyn ohessa ja oppilaat kiittivät ja kehuivat toisiaan huomatessaan hyvää työskentelyä.

Tänään pidimme matkamessut virallisten avajaisten kera. Koulumme rehtori toimi kunniavieraana ja avasi matkamessut. Messuilla kävi kova kuhina: aamulla kunniavieraana olleen rehtorin lisäksi vierailivat koulukummimme eskarista ja 2. luokalta. Myöhemmin piipahti vielä naapuriluokka, joka parhaillaan työsti Aasiaa omilla tunneillaan tutustumassa messuihimme. Oli ilo huomata kuinka oppilaiden ulosanti kehittyi tuon kaksituntisen messurupeaman aikana. Ensimmäiset esittelyt luettiin paperista, mutta toisen tunnin alkaessa kerronta oli hyvin sujuvaa ja omin sanoin ilman paperia tapahtuvaa. Osa oppilaista oli todella elementissään tällaisessa työskentelyssä! En voinut kuin ihailla heidän asiantuntevaa opastustaan ja asiakaspalveluasennettaan!

Koulussamme toimii Words for the World-ohjelma, jossa nostetaan aina jokin oppilaidemme äidinkielistä esille ja sitä esitellään muille oppilaille. Tällä hetkellä WFW-kielenä on arabia ja meillä olikin matkamessuilla erikoisvieraana arabiankielen asiantuntija (eräs luokkamme arabiaa äidinkielenä puhuva oppilas), joka esitteli ja opetti meille arabian kieltä. Lavaa meillä ei tätä esitystä varten ollut, mutta musiikkiluokasta oli lainattu äänentoistolaitteet, jotta asiantuntijavierasta saatettiin haastatella mikrofonin avulla. 

Messuvieraat saivat myös äänestää suosikkimatkakohdettaan messuilla kierrettyään. Näiden messujen suosituimmaksi kohteeksi nousi Filippiinit, heti sen perässä seurasivat Japani ja Thaimaa.

Vietnamin ständillä vierailla oli mahdollisuus harjoitella vietnamin kieltä ja
opetella luvut 1-10 vietnamiksi. Harjoittelin, mutten vielä osaa! :)

Thaimaan esittelypisteellä opimme mm. miten matkailijan tulee käyttäytyä
Thaimaassa.

Japani-ryhmän esitys oli visuaalisesti kaunis ja laaja. Ständillä meille esiteltiin
mm. japanilaista taidetta ja kuuluisia japanilaisia. Myös anime-elokuvia esiteltiin
erityisen asiantuntevasti! 

Jakson päätteeksi

Jakson päätteeksi oppilaat laativat vielä itsenäisesti käsitekartan, johon he kokosivat jakson aikana oppimiaan asioita. Jakson alussa laadittu käsitekartta oli yhteinen, nyt jokainen teki oman.

............................

Jakso oli kaiken kaikkiaan erinomainen kokemus! Harjoittelimme paljon ryhmätyötä, aluksi vaihtuvissa ryhmissä, sen jälkeen pidempään saman ryhmän kanssa työskentelyä. Ryhmissä onnistui pääsääntöisesti erinomaisesti pitkäjänteinen työskentely ja työnjako ryhmänjäsenten kesken. Ryhmien esityksen messuja varten olivat kattavia ja oli hienoa, kun niin moni pääsi katsomaan oppilaiden töitä. Kaiken kaikkiaan messuvieraita oli n. 75! Messutuotokset kiinnitettiin messujen jälkeen vielä koulun käytäville, jotta halukkaat voivat käydä niitä vielä siellä tutkimassa vaikka messut ovatkin ohi.

Minua etukäteen hieman jännitti tällainen työskentelytapa ja messujen järjestäminen. Mutta messut onnistuivat yli odotusten! 

Ekoviikon pistetyöskentelyä ja kasviksia

Koulussamme vietetään tällä viikolla joka maaliskuista ympäristöviikkoa. Tänään torstaina vietimme myös koko koulun yhteistä Earth Hour:ia ja sammutimme koulusta kaikki sähkölaitteet klo 9-10. Meidän luokkamme jatkoi Earth Hour:ia vielä toisen tunnin, sillä toteutimme kahden tunnin pistetyöskentelyn ympäristöteeman parissa yhdessä kummiluokkiemme kanssa. Eli mukana menossa oli 6. luokkalaisia, 2. luokkalaisia ja eskareita, yhteensä n. 60 lasta.

Minun pisteelläni oli kasvismaistajaiset. Koska joukossa on paljon suomea toisena kielenä puhuvia oppilaita kertasimme kaikkien pisteeltäni löytyneiden vihannesten, hedelmien ja juuresten nimet suomeksi ja englanniksi. Tässä pääsivät 2. luokkalaisetkin loistamaan, sillä varhennetun englannin tunneilla 2. luokkalaiset olivat juuri hedelmiä opiskelleet.

Kasvikset nimettyämme siirryimme maistelupöydän ääreen. Tarjolla oli seitsemää sorttia: porkkanaa, lanttua, kaalia, vihreää paprikaa, palsternakkaa, raakaa perunaa ja viinirypäleitä. Maistelimme kasviksia, tunnistimme niitä maun perusteella ja keskustelimme kasvisten mausta. Palsternakka sai yllätyksekseni paljonkin "tykkäyksiä". 

Maistelun jälkeen pohdimme kuinka paljon kasviksia päivässä pitäisi syödä. Oppilaat ehdottivat mielestään sopivaa määrää, joka lastattiin tasapainovaa´an toiseen kuppiin. Sen jälkeen kerroin, että oikea määrä on 500 g eli puoli kiloa. Asetimme vaa´an toiseen kuppiin 0,5 kg punnuksen ja katsoimme mihin vaaka asettuu. Suurin osa ryhmistä oli arvioinut kasvismäärän alakanttiin. 

Naudanlihasta valmistettu hampurilainen (yksi hampurilainen!) vaatii
neljä neliömetriä peltoa!

Lopuksi vielä tutkimme kasvis- ja liharuoan vaikutusta peltopinta-alaan. Lattialla oli neljä VaNe-neliömetriä esittämässä peltoa, joka tarvitaan yhden naudanlihahampurilaisen valmistukseen. Mahduimme hyvin koko ryhmä seisomaan neljän neliömetrin suuruiselle alalle. Sen sijaan kasvispastaan tarvittava peltopinta-ala (71 cm x 71 cm) eli puoli neliömetriä oli niin pieni, ettei sellaiselle alalle mahtunut seisomaan kuin viisi eskarilaista. 

Huomasimme kasvisruoan vaativan peltoa paljon vähemmän kuin liharuoka. Ja totesimme maapallon kiittävän, kun valitsemme ainakin joskus kasvisruokaa liharuon sijaan!

Kasvispasta-annokseen tarvitaan sen sijaan vain 0,5 neliömetriä peltoa!

Eskarille ja 2. luokkalaisille peltopinta-ala-asia oli toki vielä vaativaa, mutta ehkäpä heillekin jäi siitä jotakin mieleen. Pistetyöskentelyn jälkeen keräännyimme vielä 6. luokkalaisten kanssa keskustelemaan peltopinta-alasta. Laskimme kuinka paljon peltopinta-alaa tarvittaisiin, jotta luokkamme jokainen jäsen saisi hampurilaisen. Siihen tarvittaisiin 104 neliömetriä eli yli kahden luokkahuoneen kokoinen ala peltoa. Sen sijaan kasvispastaa koko luokalle saataisiin kolmasosalla luokkamme pinta-alasta. Hui! Itse asiassa, pinta-ala, jolla voitaisiin kasvattaa koko luokan kasvispastaan ainekset kokonaiseksi viikoksi, on vähemmän kuin yhtien ainoiden hampurilaisten vaatima peltopinta-ala! 

Koulussamme on tarjolla kasvisruokavaihtoehto joka päivä, vaikkei sitä olisi erikseen tilannut. Haastoinkin oppilaat maistamaan koulussa tarjottavaa kasvisruokaa seuraavan viikon aikana! 

Kun oppitunnin jälkeen menimme ruokalaan, kääntyivät oppilaiden katseet viime viikolla julkistettuun toiveruokapäivämainokseen.. Olikos tuo meidän valinta nyt sitten sellainen, josta maapallo meitä kiittää? Laskimme, että koulumme 350 oppilaalle hampurilaisen tuottaminen vaatii 1400 neliömetriä peltoa.. Melkoinen määrä yhden päivän hampurilaisista, antoi oppilaille ajattelemisen aihetta.

Mitä niillä muilla pisteillä sitten tehtiin? Eräs kollegoistani ohjasi jätteenlajittelupistettä, jos järjestettiin jätteet oikeisiin jäteastioihin. Eskariope piti luokassaan rentoutuksen, jossa hän kertoi tarinan saimaannorpasta (EarthHour-oppaasta löytynyt teksti). 2. luokan opettaja oli laatinut oppilaille lyhyen tietotekstin ympäristöasioista. Kummiparit lukivat tekstin ja vastasivat "tietokilpailukysymyksiin" oppimansa pohjalta.

Keskiarvo

Viime viikolla käsittelimme oppilaiden kanssa keskiarvon käsitettä. Lähdimme liikkeelle siitä, että luokan eteen tuli kolme oppilasta, joille annoin pähkinöitä. Ensimmäinen sai kaksi, toinen yhden ja kolmas kolme pähkinää. Kuinka monta pähkinää yksi oppilas sai keskimäärin? Autoin oppilaita vastaamaan kysymykseen, kysymällä minkä pähkinämäärän he sanoisivat, jos heidän pitäisi sanoa vain yksi luku. Vastauksia perusteluineen oli erilaisia:

- Kolme, koska mä sain eniten ja mulla on kolme.

- Mutta kolme on ihan väärin, koska mä sain yhden, eikä se ole lähellekään kolme. Jos sanoo, että jokainen sai yhden, niin se on kaikkien kohdalla totta.

- Kaksi, kun se on siitä puolesta välistä!

Vastauksia oli siis erilaisia ja perustelutkin hyviä! Jatkoimme siten, että luokan eteen tuli uudet oppilaat, joille jaoin eri määrän pähkinöitä ja taas pohdittiin samaa asiaa. Jotenkin päästiin ratkaisuun, jossa pähkinät jaettiinkin yhdessä tasan, vaikka ope olikin antanut kaikille eri määrän... Hmm, mielenkiintoinen idea!

Seuraavaksi oppilaat työskentelivät linkkikuutioilla ja kaikki oppilaat pääsivät rakentamaan. Otimme aiheeksi koe- ja todistusarvosanat, koska niiden yhteydessä keskiarvosta usein puhutaan ja kuudesluokkaisille jaetaan kevätjuhlassa koulumenestysstipendit keskiarvon perusteella, joten on tärkeää tietää mikä keskiarvo oikein on ja miten se lasketaan.

Esimerkissämme oli oppilas, jonka matematiikan koearvosanat vaihtelivat hyvinkin suuresti. Hän oli saanut yhdestä kokeesta 10, toisesta 7, kolmannesta 9 ja viimeisestä kokeesta 5. Oppilaat rakensivat koearvosanoja vastaavat tornit. Jälleen pohdittiin mikä olisi oppilaan koearvosana keskimäärin, jos vain yksi arvosana pitäisi valita. Asiaa lähdettiin tutkimaan tasoittamalla tornit, jolloin saatiin kolme 8 palikan tornia ja yksi 7 palikan torni eli totesimme oppilaan arvosanan olevan keskimäärin 8-. Keksimme lisää samanlaisia esimerkkejä, oppilaista oli hauska keksiä mitä joku olisi voinut saada kokeista. Useampia tutkimuksia tehtyämme aloimme keskustelemaan mitä oikein palikoille teimme ja miten sen voisi kirjoittaa matematiikan kielellä.

Sitä kautta syntyikin kaava keskiarvolle: arvosanojen summa jaetaan arvosanojen lukumäärällä.

Vaikka pähkinät oppilaat jakoivatkin tasan mielellään ryhmän kesken,
ei oppilaita miellyttänyt ajatus, että ysin tai kympin kokeesta saavat
antaisivat omasta koearvosanastaan yhden tai kaksi arvosanaa
heikommin menestyneelle... Kumma juttu ;-)

Kun oppilaat olivat oivaltaneet palikoilla tehdyn työn ja matematiikan kielelle kirjoitetun keskiarvon kaavan yhteyden innostuivat oppilaat laskemaan todistuksensa keskiarvoa ja tekemään itselleen tavoitetodistuksen kevääksi ja he laskivat myös sen keskiarvon. 

Samalla tuli todistusarvosanoja tutkiessa tutustuttua myös muihin tilastollisiin arvoihin kuten mediaaniin sekä suurimpaan ja pienimpään arvoon.

Tunnin lopuksi vielä pohdimme miten opittua sovellettaisiin muihin tilanteisiin. 

Mitä meidän pitäisi selvittää, jos haluaisimme tietää kuinka monta oppilasta koulussamme on luokilla keskimääräin?

 - Pitäisi käydä kysymässä jokaisesta luokasta kuinka monta oppilasta siellä on ja laskea luokkien lukumäärä. Sitten laskettaisiin oppilaat yhteen ja jaettaisiin luokkien lukumäärällä.
Miten lähtisit selvittämään kuinka pitkä koulumatka sinun kanssasi samassa pöydässä istuvilla on kouluun?
- Ensin pitäisi mitata kuinka pitkä matka jokaisella on. Sitten laskettaisiin matkat yhteen ja jaettaisiin oppilaiden lukumäärällä.