Valokuvasuunnistusta ja palapelejä

Vietimme lauantaina 31.8. Kodin ja koulun-päivää liikunta- ja luontoteeman puitteissa. Koulun pihalla oli 11 erilaista toimintapistettä, joissa lapset vanhempineen kiersivät oman mielensä mukaan. Ohjelmassa oli tarkkuusheittoa, polttopalloa, jälkien tunnistusta jne. Minun rastillani aiheena oli valokuvasuunnistus.

Koska suunnistamassa oli 115 lasta vanhempineen toteutin suunnistuksen siten, että rastilta löytyi aina kuva seuraavasta rastista.

Radan viimeisellä rastilla oli pakasterasioissa palapelin paloja. Jokainen oppilas toi viimeiseltä rastilta palapelin palansa lähtöpaikalle, jonne aamupäivän aikana rakentui kokonainen kuva. 

Palapelit olivat A3-kokoon suurennettuja ja laminoituja värikopioita, jotka oli paloiteltu.

5.-6. luokkalaiset rakensivat Mauri Kunnaksen Seitsemää koiraveljestä.

1.-2. luokilla oli Pikkumetsän aapisen sisäkannesta kopioitu kuva Pikkumetsästä ja Vihervaarasta.

Ja 3.-4. luokilla myöskin Mauri Kunnaksen kuva, tosin Koirien kalevalasta.

Palapelin palat kiinnitetiin pahville sinitarralla, mutten olisivat kadonneet tuulen mukana...

------

Palapeli ideaa ajattelin käyttää jollain syksyn liikunnantunneistakin siten, että joka rastilta tuodaan palapelin pala. Viuhkasuunnistukseenkin tulee mielekkyyttä lisää, kun uuden kartan saa palapelin palaa vastaan ja on syy tulla käymään opettajan luona, kun tuo palan...

Reppukoriste - kynä

Tällä viikolla pääsivät ekaluokkalaiset ensimmäisen kerran sahaamaan ja veistämään. Teimme kynänmalliset reppukoristeet, joiden avulla opekin tunnistaa jokaisen repun, kun koristeisiin tuli nimet :)

Koulullamme ei ole puutyöluokkaa, joten ekaluokkalaisten kanssa sahaaminen tapahtui ulkona. Kaveri seisoi sahattavan pajun päällä toisen sahatessa.

Sahatusta puunpalasta veistettiin kynä ja tussilla viimeisteltiin kynään kärki ja oma nimi varteen.

Kävelymatkan päässä olevalla naapurikoululla kävimme poraamassa kyniin reiät, joista pujotettiin nahkanaru. Kynät kiinni reppuun ja koristeet olivat valmiit!

Aikaisemmin olen samalla idealla toteuttanut avaimenperiä, mutta silmukkaruuvien puutteessa teimme tällä kertaa reppukoristeet, jotka ne varmaan käytännöllisemmät. Ekaluokkalaisilla kun monesti avain roikkuu kaulassa ja terävä kynä kaulassa roikkumassa ei ehkä ole kaikkein turvallisin, ainakaan minun vilperteilläni :)

I niin kuin itikka

Oli kerran itikka,

jolla oli rättisitikka.

Ja sen sitikan takapenkillä,

oli itikka iltalenkillä.

Itikka-leikki leikitään siten, että opettaja sanoo rivin kerrallaan ja oppilaat toistavat. Ensimmäiseksi näytetään minkä kokoinen itikka on kyseessä, etusormen ja peukun väliin jäävä itikka. Rättisitkan kohdalla pyöritetään autonrattia. Takapenkille osoitetaan peukulla olan yli ja iltalenkki esitetään yhteenpuristettujen etusormen ja peukun käsivartta pitkin nousevilla hypyillä.

Itikan koosta riippuen äänenvoimakkuus ja eleiden suuruus tietenkin vaihtelee :)

Leikille i-viikolla itikkaleikkiä joka päivä, aina 3-4 erikokoisella itikalla. Ja oppilaat kyllä tykkäsivät, sitä paitsi kun oli ensin huudattanut oppilaat ja sitten kuiskannut pienen pienen itikan, niin oppilaat jäivät kivasti hiljaa odottomaan uusi ohjeita...

I-viikon päätteeksi oli aika tehdä kuvistyö i:stä. Ensin väritimme erilliselle paperille liiduilla rättisitikan. Ohjeena oli värittää vahvasti mahdollisimman kirkkaan värinen rättäri. I-kirjain leikattiin palkoisesta paperista ja lopuksi oppilas piirsi hopea/kultatussilla itikalle siivet. Itikan lentorata piirrettiin myös tussilla. Ohjeistin tekemään pikku-i:tä lentoradalle, mutta se oli hieman haastavaa monelle oppilaalle.

Työt viimeisteltiin liimaamalla paperille itikka-loru, jotta rättisitikan merkitys muistuu mieleen joskus myöhemmin töitä tarkastellessa.

Oikein kivoja itikoita ja sitikoita saimme aikaan.

Aakkosaskartelut A

A-kirjainta opetellessa laulamme päivittäin laulua Aarne Alligaattorista

http://www.youtube.com/watch?v=urUNOVZamAU

Loppuviikosta askartelemme leikkaamalla ja liimaamalla omat Aarne Alligaattorit. Oppilaiden versioissa alligaattorin silmä on pienen a:n muotoinen, tosin ilman "reikää". Oppilaat keksivät nopeasti että silmästä puuttuu "silmäpilkku", jotta se näyttäisi oikealta. Siispä, leikkasimme mustasta paperista valkoiseen silmään musta pisteen. Muutamaa oppilasta lukuuottamatta lapset näkivät alligaattorin silmässä a-kirjaimen. Ison a:n kaikki kyllä Aarne Alligaatorin suussa näkivät.

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen

Ekaluokan syksy menee äidinkielen osalta kirjainten ja niitä vastaavien äänteiden opiskelussa. Etenemistahti luokassani on ollut yleensä kirjain per viikko. Lukemaan ja kirjoittaman oppiminen koostuu sekä itsenäisistä että parin kanssa tai ryhmässä tehtävistä tehtävistä. 

Maanantai

Viikko alkaa uuteen kirjaimeen tutustumisella. Oppilaat kokoontuvat lukunurkkaukseen, jossa luokassani ekaluokan aikana valtaosa ns. opettajajohtoisesta opetuksesta tapahtuu. Oppilaat kuulevat ensimmäisen kerran kertomuksen uudesta kirjaimesta. Tarina voidaan toteuttaa perinteisenä kerrontana, kerronnan edetessä rakentuvana lattiakuvana tai nukketeatterina. Tarinan jälkeen keskustelemme yhdessä tarinasta. Sen jälkeen harjoittelemme kirjaimen ääntämistä, sekä tutustumme kirjaimen kirjoitusmuotoon. Kirjainta harjoitellaan kirjoittamaan isosti ilmaan ja kaverin selkään  ja kämmeneen sormella. Samalla tehdään äidinkielen opettajanoppaassa olevia riimittely ym. tehtäviä yhdessä. Tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus uutta kirjainta kohtaan ja jättää asia hautumaan seuraavaan päivään asti.

Opetellaan opeteltavaan kirjaimeen liittyvä laulu tai leikki. A:ta opiskellessa lauloimme koko viikon Aarne Alligaattorista. Katso lisää aakkosaskartelua käsittelevästä jutusta :)

Tiistai

Lukunurkkauksessa oppilaat kuulevat kirjaimeen liittyvän kertomuksen uudelleen. Samalla kerrataan kirjaimeen liittyvä äänne ja yhdistetään kirjain aiemmin opittuihin kirjaimiin, harjoitellaan tavujen lukemista yhdessä koko luokan kanssa.

Pistetyöskentely opittavan kirjaimen parissa alkaa. Oppilaat saavat suorittaa kirjaimeen liittyvät pisteet valitsemassaan järjestyksessä, toki opettaja voi johdatella vapaana olevalle pisteelle :) Tavoitteena on opettaa oppilaita heti alusta asti ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan, valitsemalla itse missä järjestyksessä tehtävät tekee. Toki pistetyöskentely-menetelmää opetellessa kannattaa keskustella oppilaiden kanssa siitä: kannattaako oppilaiden tehdä ensin kaikki helpot ja mukavat tehtävät, vai kannaattako tehdä helppo ja työläitä pisteitä vuorotellen.

Suoritettuaan pisteeseen liittyvän tehtävän oppilaat hakevat opettajalta leiman kulunvalvontalomakkeeseensa. Samalla opettajan on helppo seurata oppilaiden edistymistä. Aluksi pistetyöskentelyn läpi vieminen vie 4-5 oppituntia, ennen joulua ei aikaa useinkaan mene kuin 2-3 tuntia. Välttämättä kaikki oppilaat eivät ehdi tehdä kaikkia pisteitä, sen takia oppilaat tietävät ns. pakolliset pisteet, jotka on suoritettava, "vapaaehtoisista" joku voi jäädä suorittamattakin.

Pisteet:

• Tietokone-pisteellä oppilas pari keksii 5-10 sanaa, jotka alkavat opiskeltavalla kirjaimella.  Oppilaiden tehtävänä on kirjoittaa keksimänsä sanat. Alkusyksystä tämä piste vaatii opettajan läsnäoloa. Opettaja ääntää sanoja hyvin hitaasti, eskarin jäljiltä oppilaat tuntevat kirjaimia vastaavat äänteet niin hyvin, ettei kirjoittaminen tuota juuri ongelmia. Muutaman kirjaimen opiskeltuamme oppilaat kykenevät jo itsenäisesti kirjoittamaan sanojen alkutavun. Kirjoittaminen on monelle lapselle helpompaa kuin lukeminen (dekoodaus vs. koodaus). Kirjoittamalla lukemaan opettamisesta voi lukea lisää Arne Tragetonin kirjoittamasta kirjasta.

• Piirtäminen-pisteellä oppilaiden tehtävänä on piirtää kuvat tietokoneella kirjoittamilleen sanoille. Oppilaat voivat myös ensin keksiä sanoja ja piirtää ne ennen siirtymistään tietokoneelle. Myöhemmin sanat tulostetaan ja oppilaat liimaavat sanat kuvien viereen, näin oppilaille muodostuu lukuvuoden aikana oma sanakirja, joka sidotaan vuoden päätteeksi.

• Kirjoitus-pisteellä oppilaat harjoittelevat tekstausta ja opeteltavan kirjaimen kirjoittamista.

• Lukeminen-pisteellä oppilaat lukevat pareittain aapisen tavurivejä, sanalistoja tai tekstiä lukutaidostaan riippuen.
• Parisanelu-pisteellä oppilaat työskentelevät pareittain. Toinen parista sanelee tavuja tai sanoja aapisesta ja pari kirjoittaa sanelun mukaan, tarkistaminen hoituu aapisesta. Kirjoittaminen voidaan toteuttaa liitu-/tussitaululle, hiekkaan (tarjotin, jolle on levitetty ohut kerros hiekkaa) tai perinteisesti paperille.
• Muistipeli-pisteelle opettaja valitsee sopivat opeteltavalla kirjaimella alkavat kortit (myöhemmin voi myös olla muitakin sanoja). Korttiparista toisessa on kuva ja toisessa kuvaa vastaava sana. Ensin oppilaat tutkivat kortteja ja parittavat kortit niiden ollessa oikeinpäin. Kun opettaja on tarkistanut parituksen, käännetään kortit väärinpäin ja sekoitetaan... muistipeli voi alkaa!

• Leikkaaminen-pisteellä oppilaat leikkaavat opettajan valmistaman kaavat avulla askarteluhuovasta opeteltavan kirjaimen. Kirjaimet liimataan alkusyksystä aapisen päälle askarteluhuovasta valmistettaviin päällisiin.
• Käsityö-pisteellä tavoitteena on valmistaa kirjainkortti, jossa oppilaat tuntevat kirjaimen muodon. Oppilaat pistelevät pahville reiät ja ompelevat etupistoilla itselleen kirjainkortin. Samalla tulee harjoiteltua solmun tekoa ja langan pujottamista neulaan. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat kaavan avulla leikata hiekkapaperista kirjaimen ja liimata sen tausta kartongille. (Hox! Uusi hiekkapaperi on raskasta työstää ja sakset eivät tykkää... pyydä teknisen työn opettajalta vanhoja roskiin meneviä hiekkapaperipalasia, jotka eivät enää hio, mutta joissa on vielä "tuntumaa".)

• Väritys-pisteellä oppilaat värittävät opeteltavaan kirjaimeen liittyvän värityskuvan. Värityskuvia löytyy googlen kuvahaulla (esim. coloring a) tai täältä. Sivut ovat englannin kielisiä, kaikki kuvat eivät siis sovellu suomenkieliseen opetukseen, mutta esim. H niinkuin hevonen, T niin kuin tiikeri ja D niinkuin delfiini, sopivat hyvin suomenkieliseen opetukseen.

• Satuhetki-piste on yksi vapaaehtoisista pisteistä ja se on käytössä silloin kuin opettaja on muistanut käydä kirjastossa :) Pisteellä oppilas saa hetkeksi sulkea silmänsä ja kuunnella lyhyen sadun. Kirjaston satukasetit (vai puhutaanko nykyään satu cd:eistä?!) soveltuvat tälle pisteelle hyvin. Keskittyvän kuuntelemisen ohella oppilaat harjoittelevat rauhoittumista muiden touhutessa omia tehtäviään ympärillä. Olisi ihana, jos tälle pisteelle saisi nojatuoli tai vaikkapa säkkituolin...

Keskiviikko

Pistetyöskentely jatkuu.

Torstai

Kummivartti: Oppilaat tapaavat oppitunnin aluksi koulukumminsa. Ekaluokkalaiset lukevat sen viikon lukuläksynsä 5. luokkalaiselle koulukummilleen ja kummit lukevat ekaluokkalaiselle aapisen kertomuksien selkoversion.

Pistetyöskentely jatkuu, jos se on vielä kesken. Tulostetut sanalistat liimataan niitä vastaavien kuvien kohdalle.

Kuvaamataidon tunnilla piirrämme, maalamme tai askartelemme kirjaimeen liittyvän kuvan. Esim. A-kirjaimen kohdalla askarreltiin Aarne Alligaattori, josta oli koko viikko laulettu.

Olen niin onnellisessa asemassa, että 13 oppilaan luokallani on viikottain yksi jakotunti. Jakotunnin käytän erilaisiin äänteen erotusharjoituksiin jne. Pienessä ryhmässä oppilaat saavat vähän väliä vastata eikä omaa vuoroa odotellessa ehdi tulla tylsää..

Perjantai

Oppilaat kertovat aapisen opeteltavaan kirjaimeen liittyvän kertomuksen opettajalle. Oppilaat ovat kuulleet kertomuksen viikon aikana 3-4 kertaa, joten se on tuttu ja kertominen opettajan johdattelemien kysymysten avulla onnistuu yleensä hyvin. Joskus on mukava kirjoittaa oppilaiden kertoma tarina ylös, esim. tietokoneella niin että oppilaat seuraavat kirjoitusta videotykin kautta. 

Oppilaat lukevat itse kirjoittamansa sanat muille ja esittelevät niihin liittyvät kuvat toisilleen.
Perjantaina tehdään myös usein sanelu tai moponkatsastus-testi, jolla opittua kerrataan ja testataan.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pistetyöskentely on alkuopetuksessa toimiva työskentelymenetelmä. Osa pisteistä vaatii opettajan apua, mutta toisilla pisteillä oppilaat suoriutuvat tehtävästä hyvin myös itsenäisesti. Näin opettajalla on enemmän aikaa avustaa apua tarvitsevia, kun osa lapsista voi samanaikaisesti työskennellä itsenäisesti. Ja koettu autonomia toimii loistavasti, oppilaat saavat itse valita missä järjestyksessä tehtävät tekevät, vaikka loppujen lopuksi tekevät sen mitä opettaja on suunnitellutkin :)

Koulussamme on ekaluokalla yhteensä 3 viikkotuntia käsitöitä ja kuvista. Äidinkielen pistetyöskentelyyn on sisällytetty yksi näistä tunneista.

Ossi-vihkoa käytän lähinnä läksykirjana, en näe käytännölliseksi käyttää kovin montaa oppituntia viikossa siihen, että oppilaat istuvat hiljaa omilla paikoillaan tekemässä kirjaimia. Oppilaat tottakai harjoittelevat kirjainmuodon ja mistä kirjain aloitetaan koulussa, mutta käsialatreeni on sitten kotiläksyinä. Oppitunnit käytämme mieluummin toiminnallisiin tehtäviin.

Ekaluokkalaisten ensimmäinen käsityö

Luokassamme hyvin suuri osa opettajohtoisesta opetuksesta ja joka päiväinen aamunavaus sekä kalenterin tutkiminen tapahtuu lukunurkkauksessa. Lukunurkkauksessa olevat tyynyt saivat tekstiilityön tunnin jälkeen yksilölliset päälliset, eikä siitä kuka istuu milläkin tyynyllä tarvitse enää tapella.

Oppilaat painoivat leimasimia apuna käyttäen itselleen tyynynpäällisen. Vaatimuksena oli että tyynynpäällisestä pitää löytyä oma nimi, muuten koristelusta sai päättää itse.

Lopputuloksena oli kivan näköisiä tyynyjä, toiset suosivat runsaampaa koristelua ja toiset huomattavasti minimalistisempaa. Oppilaat painoivat kankaat itse sekä silittivät, se olikin melkoisen jännää monesta :) Koulunkäynninohjaaja säästi open isolta työltä kun odotustuntia valvoessaan ompeli päälliset suoraan tyynyihin. Iso kiitos pätevälle avustajalleni!

Koulun aloitus 1. luokalla

Ensimmäisenä päivänä koulussa oppilaat saavat ensivaikutelmansa uudesta opettajasta. Vaikutelma voi toki tutustumisen myötä muuttua, mutta itse pidän tärkeänä tehdä ensimmäisestä koulupäivästä aivan erityisen. Sellaisen, jonka lapset muistavat vielä aikuisinakin. Omaa ensimmäistä koulupäivääni en varsinaisesti muista. Olli-opettajan ja uuden koulureppuni muistan, mutta muuten se mitä ensimmäisenä päivä teimme ei ole jäänyt mieleen.

1. oppitunti / luokkahuoneeseen ja ryhmään tutustuminen

Luokan ovelle oppilaat muodostavat jonon, kuten joka päivä jatkossakin. Aamu alkaa kättelemällä opettaja ja hyvän huomenen toivottamisella. Päästyämme kaikki luokkaan sisään tutkimme paikkoja luokassa. Ekaluokalla minun luokassani oppilailla ei ole omia pulpetteja, koska työskentelymme perustuu hyvin paljon pistetyöskentelyyn ja silloin tavaroiden hakeminen omasta pulpetista, jonka ääressä joku toinen työskentelee häiritsee työskentelyä. Siispä oppilailla on omat laatikot, joissa he voivat säilyttää oppikirjoja ja muita omia tavaroitaan. Etsimme jokaisen oppilaan oman laatikon ja he voivat laittaa penaalinsa omiin laatikoihinsa. Tutkimme myös muuten oppilaiden kanssa luokkaa ja sen sisustusta. Seinältä löytyvät mm. oppilaiden keväällä eskarissa tekemät pilvet, jotka he toivat minulle kouluun tutustumisen yhteydessä. Huomataan samalla, että luokan sisustus ei ole vielä täysin valmis, sillä luokassa olevasta puusta puuttuu vielä lehdet.

Hetken päästä siirrymme lukunurkkaukseen, jossa tutustumme toisiimme leikkien ja pelaten. Sopivia tutustumisleikkejä ovat esimerkiksi:

• Minä olen.. ja minä pidän... Opettaja kertoo ensimmäisenä oman nimensä ja kertoo vaikkapa pitävänsä koirista. Vieressä oleva oppilas kertoo "Tämä on Anniina-opettaja ja hän pitää koirista. Minä olen Ronja ja pidän kissoista." Seuraava oppilas esittelee ensin opettajan, Ronjan ja lopuksi itsensä jne. Esiteltävien määrä voi joko lisääntyä koko ajan tai se voidaan rajata, niin että esitellään vain kaksi edeltävää. Opettajahan tietenkin lopuksi esittelee kaikki :)
• Läpsy. Istutaan ringissä, yksi leikkijä on keskellä sanomalehtikäärön kanssa. Hänen tehtävänään on läppäistä lehdellä sen oppilaan polvea, jonka nimi sanotaan. Jos nimetty oppilas ehtii sanoa jonkun muun nimen, leikki jatkuu. Jos ei ehdi sanoa kenenkään nimeä, joutuu keskelle.
• Arvaa ketä ajattelen? Kaikki nousevat seisomaan ringissä. Yksi leikkijöistä ajattelee jotain toista leikkijää. Muut leikkijät saavat esittää hänelle kyllä/ei-kysymyksiä: "Onko hänellä silmälasit?" Jos leikkijä vastaa kyllä, kaikki joilla ei ole silmälaseja istuvat alas. Lopulta seisomaan jää henkilö, jota ajateltiin.

2. oppitunti / luokansäännöt

Luokassamme on kaksi tärkeää sääntöä:

• OLE KILTTI
• AHKEROI

Keskustellaan yhdessä mitä nämä kaksi sääntöä pitävät sisällään. Opettajalla on alla olevassa kuvassa luetellut ohjeet leikattuna erillisiksi lapuiksi. Käydään yhdessä läpi kaikki ohjeet ja pohditaan kumman säännön alle ne kuuluvat. Samalla voidaan myös pohtia onko ohjeen mukaan helppo toimia. Samalla opettaja voi liimata ohjesuikaleet pahville, josta myöhemmin löytyy ohjeet luokassa toimimiseen. 

Kun säännöt ja ohjeet on käsitelty, opettaja osoittaa sääntöä "Auta kaveria". Oppilaiden tehtävänä onkin auttaa opettajaa viimeistelemään luokan sisustus. Luokan seinällä olevasta puusta puuttuvat lehdet ja oppilaiden pitäisi auttaa opettajaa leikkaamaan lehdet puuhun. Opettajalla voi olla kartongista leikattuja erilaista lehtimalleja joista oppilaat voivat valita mieleisensä. Samalla opettaja voi jakaa oppilaille kynät ja pyyhekumit, sekä opastaa miten niitä säilytetään luokassa.

3. oppitunti / Menestysreseptin sekoittaminen

Välitunnin aikana luokka on muutettu keittiöksi. Jos mahdollista, jokainen oppilas saa luokkaan tullessaan ja kädet pestyään esiliinan eteensä. Kun kaikki JuniorMasterChefit ovat rivissä ja valmiina tosi toimiin, tutustutaan yhdessä reseptiin, jonka avulla sekoitamme pussillisen koulumenestystä.

Viime tunnilla opimme miten koulussa pitää toimia. Niitä sääntöjä noudattamalla pärjää koulussa hyvin. Jotta te varmasti menestytte ekalla luokalla, minä paljastan teille salaisen reseptin koulumenestykseen. Ja saatte jokainen sekoittaa itsellenne pienen pussillisen koulumenestystä. Sen saa sitten viedä kotiin ja kun jonain päivänä koulu tuntuu vaikealta, voi pussista vähän maistella koulumenestystä. Ja tietenkin menestystä saa ja pitääkin jakaa myös kaverille!

Käydään ensin yhdessä läpi ohje, joka on kirjoitettu taululle, sekä "raaka-aineet". 

Oppilaat saavat sekoittaa itselleen pussillisen koulumenestystä. Kun sekoitus on valmis, kiinnitetään pussin suuhun opettajan kopioima koulumenestyksen resepti ja valokuvataan kaikki oppilaat kokkihattu päässään.

Koulumenestyspussin saa jokainen oppilas viedä kotiinsa ja käyttää haluamallaan tavalla. Koulussa emme kuitenkaan pusseja avaa.

Menestysreseptin valmistelussa on tärkeää huomioida oppilaiden mahdolliset allergiat!! Idean menestysreseptiin nappasin eräästä ope-blogista. 

4. oppitunti / koulurakennukseen tutustuminen ja valokuvasuunnitus

Koulurakennus on päällisin puolin tuttu oppilailleni eskarin koulujaksolta. Nyt kuitenkin tutustumme rakennukseen tarkemmin valokuvasuunnistuksen avulla. Koulurakennukseen on piilotettu laatikoita, joissa on oppilaiden kirjoja ja vihkoja. Valokuvasuunnistuksen avulla etsimme jokaiselle oppilaalle kirjat.

Oppilaat lähtevät joko pareittain tai kahtena isompana ryhmänä, joiden mukana kulkee opettaja/kouluavustaja, etsimään valokuvien esittämiä paikkoja. Kun kuvan esittämä paikka löytyy ja sieltä on otettu paikan löytäneille oppilaille oppikirjat, jatkuu matka seuraavalle rastille.

Ennen suunnistamaan lähtöä pitää kertoa/muistuttaa oppilaita siitä, miten koulun sisätiloissa liikutaan (ei juosta eikä meluta).

Arvointia jälkeenpäin

Koulun aloitus onnistui täydellisesti! Aikataulutus meni nappiin ja oppilaat olivat ihania, vaikka jännitinkin millainen vilinä käy luokassa jossa on 9 poikaa ja 4 tyttöä. Paras palaute koulunalotuksesta oli koulun ovesta äidin syliin rynnännyt poika, joka ei äiti äitiä halattuaan meinannut nahoissaan pysyä kun kertoi miten kivaa koulussa oli ollut :)

Ja jos joku pohtii, että menestysreseptin kustannuksia, niin käytin aineksiin 10 euroa. Kaikkia aineksia jäi niin paljon, että niistä olisi vielä toistakymmentä oppilasta sekoitellut koulumenestystä. Joten sen järjestäminen tuskin on kenellekään opettajalle rahakysymys. Uskon, että tehtävänä koulumenestyksen sekoittaminen on sellainen, jonka oppilaat muistavat vielä pitkään.

Luokkahuone saitsari

Tänään sain kahden päivän uurastuksen päätökseen ja luokkahuoneen sisustus on kirjainmalleja vaille valmis. Nättiä tuli, vaikka alussa hirvitti. Sata vuotiaassa seminaarikoulussamme kun on kaikki vanhaa. Luokan kaappien avaimet olivat hukassa ja huoltomies mursi ne auki sorkkaraudalla. Kaapeista löytyikin vanhoja kansakoulun ainekirjoituskortteja aiheesta valistus... Myös luokan seinällä oleva korkkitaulu näytti aikansa eläneeltä.

Ei nää olleetkaan vanhoja, vaan uusia ;-)

Vähitellen luokka alkoi kuitenkin näyttää siltä, miltä halusinkin. Myönnetään, että sisustaminen lähti vähän lapasesta, jos verrataan suomalaisiin keskivertoluokkiin. Syyttää voin vain liian pitkää kesälomaa ja jenkki-&brittiopettajien blogeja, joista olen löytänyt mitä ihanampia luokkahuoneita.

Lukunurkkauksessa on teemana Reading garden ja sama puutarha-teema jatkuu muuallakin luokassa omenoiden kanssa. Tämä on ehdottomasti suosikkipaikkani luokassa. Lukunurkkauksessa tapahtuu ekaluokalla valtaosa ns. opettajajohtoisesta toiminnasta, jossa oppilaiden pitää istua hiljaa ja kuunnella opettajaa. Lukunurkkauksessa on jokaiselle oppilaalle tyyyny, jolla istua. Nyt tyynyt ovat vielä monen kirjavia, mutta ensimmäisellä viikolla on tarkoitus painaa kangasväreillä jokaiselle oppilaalle oma päällinen tyynyyn.

Lukunurkkauksen takaseinällä on puu, johon oppilaat ensimmäisenä koulupäivänä tekevät lehdet. Puu elää vuoden aikojen mukaan, vaihtaa juhla-asuun ruskan tullen ja pudottaa lehtensä talveksi. Puun vieressä on satakalojen lammikko. Lammikkoon laitetaan jokaisena koulupäivänä yksi uusi kala ja sen avulla seurataan koulussa oltujen päivien määrää.

Lukunurkkauksesta löytyy myös kalenteriseinämme. Sekä nukketeatteria varten pöytä, jolle saa nostettua Hukka-Uunon kaupan ja muuntajan tarvittaessa.

Lukunurkkauksen pöydältä löytyy myös kipollinen omenoita ja päärynoitä. Vihreä kippo on open ja punainen oppilaiden. Hyvästä käyttäytymisestä tai muusta esimerkillisestä toiminnasta oppilaat tienaavat omenoita. Kun oppilaiden kipossa on 20 hedelmää, lähdetään retkelle! Opetussuunnitelmaan sopivia retkikohteita voisivat olla esim. metsä, kirjasto, jäähalli, paloasema... Kohteita kyllä keksii ja uskoisin retken motivoivan oppilaita. Retkellä on aina kivaa, kun on eväät mukana.

Kamalakorkkitaulu sain peitokseen äidiltä perimäni verhot, jotka ovat olleet lakanoina ja nyt sitten niittasin ne korkkitauluun. Matonkuteesta tehdyillä pyykkinaruilla on oppilaiden nimillä varustetut pyykkipojat ja sinne ripustetaan viikon mestariteokset näkösälle. Mallia antaa open Aarne Alligaattori.

Korkkitaulun alla on auki murretut kaapit. Kaapeissa on oppilaiden omat laatikot, joissa ne voivat säilyttää kirjojaan.

Laatikoiden varustukseen kuuluu myös kuvispussi, jossa on liidut, puuvärit, liima ja viivotin. Numeroitujen pussien avulla ope tietää kenen tavarat lojuvat lattialla...

Open pöytä sijaitsee luokan etukulmassa. Ja ikkunalaudalla odottavat Ansa ja Ossi lukuvuoden alkua.

Luokan kirjastokaapista löytyy luettavaa joutohetkiin.

Sääntöseinälle on kirjattu luokkamme säännöt, joita on kaksi ja ne pitävät laajasti tulkittuina sisällään lähes kaiken.

1. Ole kiltti

2. Ahkeroi

Mietin pitkään sopivia käännöksia "Be nice" ja "Work hard" säännöille ja päädyin näihin. Sääntöjä tarkentavat ympärille asetetut ohjeet. Ensimmäisenä koulupäivänä poistan lisäohjeistukset seinältä ja käsittelemme ne yhdessä oppilaiden kanssa ja he saavat pohtia kumpaan kategoriaan ohjeet kuuluvat: kilttinä olemiseen vai ahkeroimiseen.

Luokassani on kaksi taulua ja päätin omistaa toisen taulun vain ja ainoastaan matematiikalle. Matikkataululla on tässä vaiheessa vain omena lukujono (kopioitavaa materiaalia Heureka-opuksesta).

Matikkataulun vieressä roikkuu taulu, johon ripustan kaikki nimettömät monisteet. Olisin kovasti halunnut kirjoittaa tauluun nimettömät, mutta valitettavasti tein taulun ensin ja sitten vasta sovitin kirjaimia yläreunaan... Tuskinpa oppilaista kukaan olisi tiennyt nimettömien merkitystä, mutta olisi ollut hupaisaa seurata kertooko sen joku heille joskus ;-)

Luokan etutaululta löytyy myös lukujärjestys. Päädyin tänä vuonna tekemään vain päiväkohtaisen lukujärjestyksen näkösälle. Sen verran ekaluokan vilperit tuppaavat aina saamaan aikaan muutoksia, että esillä olevaa viikon lukujärjestystä saa moneen otteeseen muokata.

Äänenvoimakkuuden säätelyynkin löytyy taulu. Pyrin opastamaan oppilaat tämän avulla käyttämään oikeaa äänenvoimakkuutta. Taulun alla on irtokirjaimin kirjoitettu M-E-L-U. Aina kun joudun tunnin aikana huomauttamaan liian kovasta melusta, otan yhden kirjaimen pois. Jos tunnin aikana kaikki neljä kirjainta on otettu pois, istuvat kaikki oppilaat välitunnin alussa viisi minuuttia hiljaa. Tavoite on joukkorangaistuksen avulla saada oppilaiden meluaminen kitkettyä heti alkuunsa.

Oppilaiden tuolien selkämyksiä varten ompelin kesällä aikani kulutuksi tuolitaskut, joissa voi säilyttää esimerkiksi oppikirjoja tunnin aikana, jos pöydällä on levällään esimerkiksi matikassa käyttämämme värisauvat.

Tässä vielä muutama yleiskuva luokasta.

Olen kokonaisuuteen erittäin tyytyväinen. Täällä on kiva työskennellä! :)