Äitien ja isien joulu uhkasi peruuntua

Korvatunturilla eletään joulukuussa vuoden kiireisintä aikaa. Tontuilla riittää vilinää ja vilskettä: tarkkailulistoihin on tehtävä viime hetken päivityksen kilteistä lapsista ja aikuisista, lahjat pitää valmistaa ja paketoida, eikä porojen valmennusta jouluillan urheilusuoritukseen saa myöskään unohtaa.

Tänä vuonna Korvatunturilla joulua edeltävät viikot olivat tavallista hektisempiä ja aina rauhallinen Joulupukkikin sortui stressaamaan: ehtisivätkö tontut ajoissa. Postin lakkoilu oli aiheuttanut joulukuun alussa katkoksia Korvatunturin toimituksiin ja kilttejä lapsia on tänä vuonna ollut erityisen paljon. 

- Lasten lahjat ovat aina etusijalla ja ne ehdimme tehdä valmiiksi ennen joulua, kertoo Joulupukki. Kilttien aikuisten lahjoja emme kuitenkaan näillä näkymin saa valmiiksi ajoissa ilman apujoukkoja.

Jotta äitien ja isien joulua ei tarvitsisi perua, kutsui Joulupukki apuun oppilaita Särkelän koululta.

Koululle ilmestyi ekaluokkalaisille ja eskareille osoitettu postipaketti, joka sisälsi avunpyyntökirjeen Joulupukilta sekä työhakemuslomakkeita. Tontun tehtävistä kiinnostuneet ekaluokkalaiset ja esikoululaiset täyttivätkin innolla työhakemuksia, joissa he listasivat osaamistaan ja mieltymyksiään. 

Työhakemusten perusteellla Särkelästä löytyikin lupaavia tulevaisuuden tonttuja, jotka pääsivät tänä vuonna työharjoitteluun ja avustamaan tonttuja, jottei kilttien vanhempien joulua tarvitsisi perua.

Työhakemusten perusteella eri tonttupajoihin työllistetyt tontut aloittivat kaksi päiväisen pestinsä maanantaina. Tonttupajoissa sahat suhisivat, neulat viuhuivat ja uunin luukusta leijui herkullinen tuoksu. Vilinää ja vilskettä riitti, sillä pikkutontut olivat yksimielisesti päättäneet ettei ainakaan Kemijärvellä yksikään kiltti äiti tai isä jää ilman joulupakettia.

Kuusen koristeiden leipominen käynnissä.

Joulukortti askartelua.

Tiistaina pikkutontut viimeistelivät lahjat, käärivät ne lahjapapereihin ja kirjoittivat lahjan saajien nimet kortteihin. Joulupukin lahjasäkki täyttyi uusilla paketeilla ja kilttien vanhempien joulu tuli pelastetuksi. Se mitä paketeista aattoiltana paljastuu jätetään vielä salaisuudeksi!

- Kiitos kovasti Särkelän koulun esikoululaisille ja ekaluokkalaisille. Olemme todella kiitollisia avustanne tänä jouluna, kiitteli Joulupukki. Mikäli tulevaisuudessa tonttuna työskentely kiinnostaa, olen erittäin kiinnostunut palkkaamaan teidät Korvatunturille. Opiskelkaa ahkerasti, niin voimme palata asiaan muutaman vuoden päästä!

----------------------------------------

Mitä tonttupajoissa sitten askarreltiin?

Tässä kohtaa blogiani lukevat oppilaiden äidit sitten sulkevat selaimen, eivätkä tirkistele! 

Lapsiakin kielletään tonkimasta lahjasäkkiä vaatehuoneen nurkassa ennen joulua :)

Nikkaritontut sahasivat haloista tonttukoristeita äitien ja isien iloksi.

Yksi tonttujoukko teki ovikransseja. Styroksrenkaat saivat kangakuorrutteen.

Kanelilla ja kaakaojauheella värjätystä taikataikinasta oppilaat leipoivat kuusen koristeita. Halutessaan sai kuusenkoristeisiin liimata paljetteja koristukseksi. Moni kuitenkin totesi, että yksinkertainen on kaunista :)

Käsityötonttujen neulat viuhuivat kiivaassa tahdissa ja paketteihin käärittiin myös joululiinoja.

Toteutuksesta:

Suunnittelimme jouluaskartelu pajapäivää jo syksyllä eskareille ja ekaluokkalaisille. Kantavana ajatuksena oli valinnaisuus, jota ei niin usein pikkuoppilailla ole tarjolla. Vähitellen pajapäivän ympärille kehkeytyi tarina apua tarvitsevasta Joulupukista ja valinnat tehtiin työhakemuslomakkeiden avulla. Työhakemukseen oppilaat merkitsivät kaksi tonttupajaa, joissa heistä olisi eniten apua. Ryhmät saatiin näin helposti tasaisiksi ja jokainen pääsi jompaan kumpaan valitsemistaan jouluaskarteluista. Esikoululaisia ja ekaluokkalaisia oli kaikissa ryhmissä ja kaikki askartelut onnistuivat hyvin sekaryhmissä.

Aikaa työskentelyyn käytettiin työhakemusten täyttämisen lisäksi n. 75min+60min.

Matikkapussit

Rinnakkaisen ekaluokan opettaja toivoi, että tekisimme käsityötunneilla pussit matikkavälineille. 

Askarteluhuovasta valmistui reippaassa tahdissa pykäpistojen avulla värikkäät pussit. Jokainen oppilas koristeli huovasta leikkaamillaan kuvioilla pussin. Lopuksi pujotettiin nauha pussin suulle.

Suomea ja itsenäisyyttä

Aloitimme itsenäisyyspäivään ja Suomi-teemaan tutustumisen jo hyvissä ajoin ennen itsenäisyyspäivää. Runkona jaksollemme toimi Tatun ja Patun Suomi-kirja, joka tutustuttaa lapset suomalaisuuteen melkoisen paljon syvällisemmin kuin oma oppikirjamme. Tatua ja Patua oppilaat kuuntelivat mielellään ja kirjan rakenne on sellainen, ettei sitä ole välttämätöntä lukea kokonaan. Esihistorialliset pätkät me esimerkiksi hyppäsimme kokonaan yli.

                                                 

Yltin tunteja käytimme Suomen käsittelyyn yhteensä viisi. Tuntien aluksi luimme Tatua ja Patua ja sen jälkeen jokainen alkoi työstää teeman mukaisesti omaa Suomi-julistettaan. 

1. tunti / Suomen kartta

Tavoitteet:

Oppilas

- tunnistaa kartalta Suomen

- osaa näyttää Suomen rajat

- tietää, että Suomessa on paljon metsiä ja järviä

- tuntee kartan värien merkityksen pääpiirteittäin

Tunnin aluksi luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 2-6. Lyhyen keskustelun jälkeen oppilaat saivat omat karttajulisteensa. Suomen muoto piirrettiin pahvista leikatun muotin avulla. Tutkimme yhdessä luokan seinällä olevaa isoa Suomen karttaa ja sen värejä. Oppilaat värittivät oman karttansa mallin mukaisesti vihreällä ja sinisellä. Isoimmat järvet kuten Inarin järvi, Päijänne ja tietenkin Kemijärvi yritettiin saada pienten järvien lisäksi karttaan näkymään. Oppilaiden työskennellessä oli mielenkiintoista seurata miten kukanenkin hahmottaa mittasuhteita ja mihin kohtaan he järvet merkitsevät.

Läksynä oppilaat selvittivät missä päin Suomea heidän sukulaisiaan tai perhetuttujaan asuu.

2. tunti / kaupungit Suomessa

Tavoitteet:

Oppilas

- löytää kartalta Helsingin, Kemijärven sekä muutamia muita isoja paikkakuntia.

- tuntee ilmansuunnat

- tuntee käsitteet Lappi, Saaristo, Pohjanmaa ja Järvi-Suomi

Tunnin aluksi luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 7-10. Samalla kekustelimme siitä miten Suomen erialueet eroavat toisistaan. Tutustuimme käsitteisiin Lappi, Pohjanmaa, saaristo ja Järvi-Suomi. Kotona oppilaat olivat haastatelleet vanhempiaan sukulaisten asuinpaikoista. Ja näitä kaupunkeja lähdimme yhdessä etsimään kartalta. Oppilaat liimasivat kartalle karvapalloja Helsingin, Kemijärven sekä sukulaistensa asuinkaupunkien kohdalle, sekä nimesivät kaupungit.

Lopuksi oppilaat liimasivat Lappiin kuvan poroista, Pohjanmaalle kuvan aakeesta-laakeesta-pellosta, Turun saaristoon kuvan saaristosta ja Järvi-Suomeen järvimaiseman. Kertasimme myös ilmansuunnat tunnin lopuksi.

3. tunti / Suomen viralliset kielet

Tavoitteet:

Oppilas

- osaa luetella Suomen viralliset kielet

Luimme Tatun ja Patun Suomi kirjasta s. 22-23 ja tutustuimme Suomen virallisiin kieliin. Samalla keskustelimme Suomessa asuvien vähemmistöryhmien perinteistä.

Oppilaat piirsivät monisteelle ensin itsensä ja kirjoittivat "Hei, olen Anniina". Sen jälkeen opettelimme kertomaan saman ruotsiksi "Hej, jag heter Anniina". Kirjoittamansa tekstin yläpuolelle oppilaat piirsivät itsensä Lucian kynttiläkruunu päässään. Lopuksi opettelimme esittelemään itsemme saameksi "Dearvva, mun lean Anniina" ja oppilaat piirsivät itsensä neljäntuulenlakki päässään. 

Moniste liimattiin omalle julisteelle.

4. tunti / Tunnetut suomalaiset

Aluksi luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 25-28. Kirjan avulla tutustuimme tunnettuihin suomalaisiin, Mauri Kunnaksen koiraversioiden seurauksena oppilaat tiesivät mistä puhuin kun viittasin Kalevalaan tai Seitsemään veljekseen. 

Seuraavaksi oli aika tutustua ehkä tunnetuimpaan suomalaiseen. Kaivoin taskustani kulkusen ja oppilaat pohtivat kenelle kulkunen voisi kuulua. Omistaja oli helppo arvata ja luimme Tatusta ja Patusta s. 33-35, jotka joulupukin ohessa tutustutti lapset myös valtion rakenteeseen (edustuskunta, presidentti, hallitus).

Joulupukista ja presidentistä keskusteltuamme kaivoin taskustani palapelin palasen ja kysyin keneltä pala mahtaisi olla kadonnut (puuttua)? Tietenkin Robinilta ja niimpä lauloimme Puutuvan palasen.

Tunnin lopuksi jokainen merkitsin korvatunturin ja joulupukin omaan karttaansa.

5. tunti / itsenäisyyspäivä

Tavoitteet:

Oppilas

- tietää mikä on itsenäisyyspäivä

- tuntee itsenäisyyspäivän perinteitä

- tunnistaa Suomen lipun ja vaakunan

Keskustelimme oppilaiden kokemusten perusteella itsenäisyyspäivän perinteistä oppilaiden kokemusten perusteella. Virikkeenä keskustelulle toimi myös oppikirja (Pisara), jonka tekstiä myös tutkimme. 

Tunnin aikana oppilaat viimeistelivät karttansa ja piirsivät karttoihinsa Suomen lipun. Moni piirsi myös presidentin linnan Helsinkiin oikealle paikalle odottamaan itsenäisyyspäivän juhlijoita, jotka tosin tänä vuonna pidetään Tampereella.

Käsityö/Askartelu

Käsityötunneilla valmistauduimme myös itsenäisyyspäivään kirjontatöiden avulla. Säkkikankaalle tehtiin kaksi kynttilää laakapistoin, havuja ryijysolmun avulla ja nopeimmat ompelivat itselleen kehykset etupistoin.

Rinnakkaisluokan opettaja oli teettänyt wc-paperirullan hylsyistä pahvisia kynttilöitä, jotka olivat todella näyttävän näköisiä. Ne samoin kuin kirjaillut kynttilät asetettiin juhlasaliin itsenäisyysjuhlaa varten esille.

Myös eskariluokka oli askarrellut wc-rulla hylsyistä sinivalkoisia kynttilöitä koristeiksi. Niissä oli vielä lisänä ledi-tuikut.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä varten ekaluokkalaiset (jotka ehtivät) kutoivat neljän mehupillin avulla itselleen kunniamerkkiä varten nauhan.

Itsenäisyyspäivän aatto 5.12.

Viralliset kutsut itsenäisyyspäivän juhliin putosivat oppilaiden reppuihin alkuviikosta.

                                     

Ekaluokkalaiset ja eskarit juhlivat Suomen itsenäisyyttä torstaina 5.12. Päivä alkoi itsenäisyyspäivän perinteitä noudattaen kunniamerkkien jaolla. Oppilaiden käsityötunneilla punomista nauhoista oli tehty kunniamerkkejä. Opettajat pohtivat jokaiselle oppilaalle jonkin ominaisuuden, josta häntä voi erityisesti kiittää. Oppilaat saivat kunniamerkin rintaansa sekä lisäksi kunniakirjan, jossa oli tarkemmin kerrottu mistä hyvästä kunniamerkki on annettu.

Itsenäisyyspäivän perinteet jatkuivat koko koulun yhteisellä lipunnostolla.

Lipunnoston jälkeen valmistauduimme presidentin vastaanottoon ja itsenäisyysjuhlaan. Oppilaiden keskuudesta valitut presidentit huolehtivat tehtävästään tunnollisesti ja arvokkaasti kuten asiaan kuuluu. Juhlaan saapuessa jokainen oppilas kätteli presidentit ja toivotti hyvää itsenäisyyspäivää.

Juhla sisälsi lausuntaa, jossa ekaluokkalaiset pohtivat mitä on itsenäisyys. Sen lisäksi kuultiin suomalaisten artistien musiikkia, jokaisen ryhmän harjoiteltua oman esityksensä musiikin tunneilla juhlaa varten. Olennainen osa itsenäisyysjuhlaa ovat tietenkin tanssit. Liikuntatunneilla olimme opetelleet tanssimaan Huugi-Guugin, Macarena-smurffin ja letkiksen. Juhlasalin lattian jytisi kun 40 lasta tanssi menemään. 

Itsenäisyysjuhla luonnollisesti päättyi Maamme-lauluun, jonka jälkeen valmistauduttiin juhlaruokailuun. 

Ruokalaan oli katettu oppilaille paikat ja muutama 6. luokan oppilas on apuna tarjoilussa. Oppilaat ohjattiin pöytään kuten ravintolassa ainakin, heille tarjoiltiin juomat ja ruoat pöytään. Mukava oli huomata, että aamulla luokassa kerratut käyttäytymissäännöt olivat jääneet mieleen. Tarjoilijoita kiitettiin, heiltä pyydettiin apua kun toivottiin lisää juomaa tai ruokaaa ja ruokailuvälineet osattiin ruokailun päätteeksi asettaa lautaselle oikein. 

Ruokailun jälkeen juhlien jatkot vietettiin eskariluokassa. Luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjan viimeiset sivut (s. 37-45), joissa Tatu ja Patu toteavat päässeensä suomalaisuuden ytimeen ja että tutkimusretki on päättynyt. Siihen oli hyvä päättää Suomi-jaksomme ja jatkojen ohjelma olikin vapaata leikkiä sadun jälkeen.

Paljon tuli tehtyä, mukavaa oli, vaikka välillä rankkaakin (julisteiden teko oli ensimmäisillä tunneilla hermoja raastavaa, kun lattialle asettautuminen isojen papereiden kanssa aiheutti kinaa, mutta lopusssa sekin sujui hienosti ja oppilaat osasivat hakea oman rauhallisen työskentelypaikkansa luokasta). 

Itsenäisyyspäivän perinteet lienevät nyt paremmin muistissa kuin jos olisimme ne vain kirjasta lukeneet.

Iso kiitos yhteistyöstä itsenäisyysjuhlan toteuttamiseksi kollegoilleni!

Ja rauhallista itsenäisyyspäivää!

Joulukadun avajaiset matematiikalla höystettynä

Tänään sekoittelin kuvaamataitoa ja matikkaa, jotta saisimme luokkaan joulukoristusta. 

Olin jakanut pöytäryhmiin erilaisia tasokuvioita. Aluksi luokittelimme tasokuvioita. Oppilaat tunnistivat helposti kolmiot, nelikulmiot ja ympyrät. Luokittelun jälkeen kyselin kultakin ryhmältä kuinka monta palaa heillä oli yhteensä ja paljonko tarvitsisivat lisää, jotta olisi kahdeksan. Hajotelmat olivat hyvin muistissa eilisestä ja vastaukset tulivat kuin apteekin hyllyltä. 

Seuraavaksi oppilaat saivat kolmen hengen ryhmissä rakentaa minuutissa omista tasokuvioistaan jonkin kuvion, tuloksena oli taloja, kirkkoja ja raketteja. Rakennelmien ihastelun jälkeen jokainen oppilas piirsi ja leikkasi pöydällä olleiden tasokuviomuottien avulla väripapereista itselleen kahdeksan erilaista tasokuviota. Oppilaiden leikellessä kiersin kyselemässä montako kullakin on ja paljonko tarvitaan vielä. Kahdeksaan täydentämistä tuli siis siinä sivussa moneen kertaan.

Leikattuaan palat oppilaat sommittelivat palasistaan talon siniselle paperille. Tasokuviot liimattiin ja lunta väritettiin liiduilla maahan. Lopuksi oppilaat saivat valkoisella peitevärillä ja hammasharjalla roiskia lumipyryä paperilleen.

Talon valmistuttua oppilaat laskivat vihkoihinsa ensin eri tavoin tasokuvioiden yhteismäärän ja eri muotojen osayhteismääriä.

Kuinka monta tasokuviota talossasi on yhteensä?

6+1+1=8

1+1+6=8

1+6+1=8 jne.

Kuinka monta tasokuvioista on kolmioita?

8-6-1=1

Kuinka monta tasokuvioista on nelikulmioita?

8-1-1=6

Kuinka monta tasokuvioista on ympyröitä?

8-1-6=1

Tämä tehtävä oli osalle oppilaista liian haastava, koska en ollut tehnyt valmista monistetta vaan piti itse tehdä vihkoon muistiinpanot. Ensi kerralla fiksumpana teen valmiin monisteen, johon voi täydentää.

Tämä vei aikaa noin 60min.

Koulun jälkeen kiinnitin talot "joulukaduksi" taululle ja tein maalarinteipillä alle lukusuoran. Maanantaina oppilaat saavat numeroida omat talonsa sekä kiinnittää lukusuoralle numerotkortit. Tarkoituksena on myös joulukuun aikana lisäillä joulukadulle erilaisia asioita, esim.

- itsenäisyyspäivänä joka toisen talon pihalle nostettiin salkoon lippu

- tonttu kurkistaa talon takaa, talon numero on suurempi kuin 5, mutta pienempi kuin 8. Luku on pariton.

Idean taloihin sain Pinterestistä, matikkaan sovittaminen oli oma ideani, vaikkain Varga-Nemenyi materiaalin johdattelema :)

Toiminnallista matematiikkaa ja luvun 8 hajotelmat

Tänään minulla oli täydellinen matikan tunti! Tai oikeastaan kaksi, koska kyseessä oli jakotunti ja samalla kaavalla toimittiin sekä aamulla että iltapäivällä :) Ihanan rauhallinen tunti, työrauha säilyi ja kaikki oppilaat laskivat koko tunnin. Toistoja tuli tunnin aikana jokaiselle oppilaalle satakunta.

Oppilaat toimivat pareittain viidellä eri pisteellä.

1. Mäkkärimatikka

Mäkkärimatikassa oppilaat laittavat ranskalaisia (jäätelötikkuja), joissa on lukujen 1-8 summamuotoja, oikeisiin rasioihin. Näppärimmille annoin lisämotivaattoriksi sekuntikellon, jolla kellottivat kaverille ajan ja sitten oli parin vuoro haastaa ja tehdä nopeampi aika. Ope kävi tietenkin tarkistamassa, että tikut olivat oikeissa rasioissa. Ja olivathan ne!

2. Tietokone/AbacoMath

AbacoMathin summamuoto-harjoitukset netissä ovat oppilaille tuttuja. Yhdellä pisteellä oppilas pari rakensi erilaisia kasi-helminauhoja tietokoneella ja teki niistä yhteenlaskut.

3. Legot

Aikaisemmin en ole legoja käyttänyt, vaikka ne lapsuuden legot ovat syksystä asti kaapissani olleet. Tänään siis kaivoin ne esille poikavaltaisen luokkani iloksi. Pojat rakentelivat mielellään kahdeksan palikan korkuisia torneja ja kertoivat rakennelmistaan matematiikan kielellä. Käytössä oli vain keltaisia ja sinisiä legopaloja tänään.

4. Summamuodot ja lukusuora

Luokassani on koottava vaahtomuovien (?) lattialukusuora, jonka aina välillä kokoamme lattialle oppilaiden hypittäväksi. Tänään oppilaat sijoittivat vanerisille korkeille maalaamiani summamuotoja oikeiden askelmien päälle.

Tällä pisteellä oli siis käytössä lukujen 1-8 hajotelmat.

5. Värisauvat

Värisauvoilla oppilaat rakensivat kahdeksan valkoisen kuution pituisia maton raitoja ja lukivat raitoja niin väreillä kuin matikankielelläkin.

Ä niin kuin ällistyttävä äiti

Olipa kerran tyttö nimeltä Änniinä. Tai eihän hänen nimensä oikeasti ollut Änniinä vaan Anniina. Kaikki kuitenkin sanoivat Anniinaa Änniinäksi, jopa hänen äitinsä. Tiedätkö miksi?

Änniinä oli hyvin hiljainen ja vähän ujo tyttö. Hän ei yleensä osallistunut muiden lasten leikkeihin, Änniinä istui mieluummin jossain sivummalla halaten polviaan. Silloin istuessaan ja katsellessaan Anniina, jonka hiukset oli aina kiinnitetty pään päälle kahdelle sykerölle, näytti ihan pieneltä ä-kirjaimelta (pienen ä:n muoto). Siitä Änniinä oli saanut lempinimensä.

Eräänä päivänä muut lapset keskustelivat äideistään.

"Mun äiti on kiva", kertoi Kiia.

"Mun äiti on mahtava", kertoi Marko.

"Mun äiti on kyllä ihan pimee", totesi keskusteluun Piia.

Millainen sinun äitisi on?

Keskusteltuaan äideistään muut lapset huomasivat, ettei Änniinä ollut sanonut sanaakaan. Joku lapsista kysyikin hieman ivallisesti: "Millainenkohan Änniinän äiti on? Se on varmaan ihan älytön". Kommentti aiheutti naurun remakan lapsissa, mutta se hiljeni kun Änniinä korotti äänensä ja sanoi varmalla äänellä "Mun äiti on ällistyttävä".

"Miten muka kenenkään äiti voi olla ällistyttävä? Äidit on äitejä, välillä ne on ärsyttäviä mutta yleensä ihan kivoja. Mutta ei nyt sentään ällistyttäviä." 

"Sittenpähän näätte", vastasi Änniinä muiden oppilaiden kyselyihin ja poistui paikalta jättäen muut oppilaat pohtimaan mitä Änniinä mahtoi tarkoittaa.

Seuraavana päivänä koulun jälkeen Änniinän äiti tuli hakemaan Änniinää koulusta. Änniinä tarttui äidin käteen ja vei hänet muiden lasten luo. 

"Näytä niille", pyysi Änniinä.

Änniinän äiti asettui haara-asentoon seisomaan, levitti kädet sivuilleen (ison Ä:n muoto) ja alkoi jonglöörata kahdella pallolla. Pallot vain vilisivät ilmassa ja ympärillä seisovat lapset katsoivat suu auki "Ooh, on se Änniinän äiti vain ällistyttävä". 

Änniinän äidin lopetettua esityksensä lapset kyselivät ihmeissään miten hän osasi tempun. Änniinän äiti kertoi aiemmin työskennelleensä sirkuksessa, mutta he olivat jättäneet sirkuksen koska Änniinä oli sen verran kömpelö, ettei hänestä olisi sirkustaiteilijaksi. 

Änniinän äiti kertoi Änniinän harjoitelleen pienempänä jonglööraamista paljon, mutta pallot putosivat aina hänen päähänsä. Jossain välissä Änniinä yritti pitää ämpäriä päässään, jotteivat pallot pudotessaan satuttaisi, mutta eihän siitä mitään tullut, koska silloin Änniinä ei nähnyt mitään. Lopulta Änniinän päähän pudonneiden pallojen aiheuttaman kaksi kuhmua eivät enää laskeneet ja siitä päivästä lähtien Änniinä on kiinnittänyt hiuksensa päälaelle kahdeksi sykeröksi.

Siitä lähtien on pientä ä-kirjainta merkitty tällaisella Änniinän kuvalla ä ja iso Ä-kirjainta Änniinän äidin kuvalla näin Ä.

Kertoessani oppilaille maanantai aamuna kertomuksen Änniinästä olin kiinnittänyt hiukseni kahdeksi sykeröksi päälaelle ja esitin tarinan oppilaille. Oppilaat hoksasivat hyvin tarinaa kertoessani ison ja pienen Ä-kirjaimen muodot esityksestä. Tarinan lopussa piirsin vielä pikku-änniinän ja ison Änniinän äidin taululle.

Kertomus oli oppilaista niin hauska, että olisivat halunneet kuulla sen heti uudestaan. Viikon aikana en ehtinyt kertoa tarinaa uudelleen oppilaille, mutta perjantain kuvaamataidon tunnilla oppilaat kertoivat tarinan Änniinästä minulle. Kysymyksillä hieman autoin tarinaa etenemään ja hyvin se oli mieliin jäänyt. Piirtämisen ohessa muutama oppilas viittasi ja kertoi mitä kohtia he olivat tarinaa kertoessaan unohtaneet.

Perjantaina toteutimme aakkosaskarteluna tietenkin sen ällistyttävän äidin. Jokainen mietiskeli millainen oma äiti on ja piirsimme yhdessä Ä-kirjaimen päälle ällistyttävän jonglööraavan äidin.