Olemme koko syksyn retkeilleet samassa metsäpaikassa, mutta nyt syyslomaa edeltävänä perjantaina päätimme suunnata Espoon tuomiokirkon puistikkoon retkelle, sillä tavoitteena oli tutustua ruskaan ja tuossa puistossa kasvaa paljon lehtipuita.
Aluksi jokainen oppilas sai etsiä itselleen jonkin värikkään lehden ja sen jälkeen kokoonnuimme piiriin istumaan joogamatoille, jotka meillä on aina retkillä mukana. Ihastelimme lehtiä ja tutkimme mitä kaikkia värejä lehdissä oli. Samalla nimesimme myös puita, joista lehdet olivat peräisin. Muutama viikko sitten niitä harjoiteltiin, mutta vielä eivät vaahterat ja tammet olleet kaikilla muistissa, harjoittelua siis lisää!
Tutustuimme yhteyttämisen ideaan ekaluokkalaisen tajuamalla tavalla eli kerroin, että puiden on se hiilidioksidi, jota me hengitämme ulos ja että puut taas tuottavat meille happea, jota me hengitämme. Tämä tietenkin ekaluokkalaisten keskuudessa johti kiivaaseen puiden ruokkimiseen, kun jokainen puhalsi kädessä pitelemälle lehdelleen ruokaa tarmokkaasti.
Oli ikävä kertoa, että kyseinen lehti on jo kuollut, kun se on pudonnut puusta. Siirryimme tästä juttelemaan siitä, mitä puille syksyllä tapahtuu. Oppilaat tiesivätkin, etteivät puut talvella kasva ja että lehdet vaihtavat väriä.
Palasimme siihen kuinka puu tuottaa happea ja kuinka se haluaa pitää viherhiukkasensa tallessa, jotta se voi myös ensi kesänä tuottaa meille happea. Vertasin puunrunkoa säästöpossuun, jollainen aika monelta oppilaista löytyi.
Viherhiukkaset ja lehtivihreä olivat oppilaille tuttuja, sillä syksyllä teimme meille metsähuivit nakuttelemalla kasveja vasaralla kankaan alla. Nyt kokeilimme syksyn värjäämällä keltaisella lehdellä samaa. Tämä oli opettajallekin yllätys! Itse kuvittelin, että puusta pudonnut lehti on jo niin kuiva, ettei siitä lähde väriä, mutta... Siitä lähtikin keltaista väriä oikein hyvin! Pitäisi käydä keräämässä punaisia lehtiä ja kokeilla tätä lisää!
Oppilailla syntyi keskustelun aikana erinomaisia kysymyksiä, kuten:
- Mistä puut tietävät, että talvi on tulossa?
- Miksi joissain lehdissä on mustia täpliä?
- Miksi jotkut maassa olevat lehdet ovat vihreitä?
Hyvin oppilaat keksivät itsekin vastauksia esittämiinsä kysymyksiin. Vihreiden lehtien osalta he päätyivät siihen tulokseen, että joku on saattanut repiä puusta lehtiä ja he myös yhdessä totesivat, ettei saa repiä lehtiä, koska muuten meiltä loppuu happi!
Ruskan opiskelun jälkeen oppilaat jakaantuivat kolmeen ryhmään tekemään värikkäistä lehdistä maataidetta. Tavoitteena oli mandalan tyylinen symmetrinen kuvio.
Vaikka varhennettu englanti alkaa vasta tammikuussa, opettelimme tänään syksyisen laulun englanniksi.
Autumn leaves are falling down,
falling down, falling dowm.
Autumn leaves are falling down,
it is autumn now!
Look at all the autumn colours,
autumn colours, autumn colours.
Look at all the autumn colours
red, yellow, brown!
Make a pile and jump right in,
jump right in, jump right in.
Make a pile and jump right in,
it is autumn now!
(sävel: Maijan karitsa)
Ruokailun jälkeen jokainen oppilas kävi lukemassa minulle lukuläksyn omalla vuorollaan muiden leikkiessä omia leikkejään. Näin loman alla päätimme pitää retken, joka sisältää enemmän omaa leikkiä. Tosin monta asiaa tuli näidenkin asioiden lisäksi opittu. Kävellessä törmäsimme pitkän pitkään kastematoon, jota tarkkailimme pitkän aikaa. Pohdimme missä madon pää on, opimme miksi mato on tullut pois käytävästään ja ihmettelimme madon toisesta päästä valuvaa limaa. Lisäksi näimme päästäisen, jonka rakennuspuuhia tarkkailimme hyvän aikaa. Metsätetkillä nousee aina oppilailta spontaanisti heidän huomioidensa pohjalta (yleensä) luontoon liittyviä asioita, joita jäämme ihmettelemään ja tutkimaan yhdessä. Opettajan suunnittelemien asioiden lisäksi siis tulee metsäpäivinä opittua monta muutakin asiaa.
Värikästä syyslomaa!
T. Anniina-ope
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti