Hii-o-hoi, maata näkyvissä! (2. lk Aarresaari osa 2)

5.-6. päivä

Mauri Kunnaksen Aarresaari-kirjan ympärille rakennettu merirosvo-teema jatkui, kun laiva oli saatu lastatuksi. Merirosvot olivat merellä pitkä aikoja, jopa viikkokausia. Silloin aika saattaa tulla pitkäksi ja sen vuoksi merirosvojoukkomme pisti laivan kannella pelit pystyyn. 

Matikan tunnilla pelasimme kultarahoilla ja kahdella nopalla pareittain Bump-peliä. Pelaaja heitti kahta noppaa ja peitti noppien silmälukujen summan kultarahalla pelialustalta. Pelaajat heittivät noppia vuorotellen. Mikäli ruudussa oli jo yksi vastapelaajan kultaraha, sai sen poistaa ja laittaa oman tilalle. Jos itse sai saman luvun toiseen kertaan, sai oman aiemman kultarahan päälle laittaa toisen kultarahan ja näin kyseinen ruutu oli "lukittu". Peliä pelattiin kunnes kaikki ruudut oli peitetty. Jos pelaajat halusivat selvittää voittajan, laskivat he, kuinka monta ruutua kumpikin oli peittänyt. 

Kaikki kultarahat olivat samanlaisia, mutta toinen pelaajista pelasi kruunilla ja toinen klaavoilla. Bump-pelin pelipohjan löysin Fairy Poppinsin blogista. 

21-peli toimi myös erinomaisesti kultarahoilla 3-4 pelaajan ryhmissä. Lautaselle asetettiin 21 kultarahaa. Omalla vuorolla lautaselta sai ottaa yhden, kaksi tai kolme kultarahaa. Se pelaaja, joka joutui ottamaan viimeisen kultarahan lautaselta, hävisi. Peliä pelattiin useampi kierros, jotta oppilaat keksivät pelin idean ja oppivat vähitellen ajattelemaan useamman askeleen päähän pelissä. 

Pyramidi-peli toimi samaan tapaan kuin 21-peli, mutta 21 kultarahaa asetettiin pyramidin muotoon ja pelaajia tässä pelissä oli vain kaksi. Omalla vuorolla sai pyramidistä ottaa yksi tai kaksi kultarahaa. Jos pelaaja otti kaksi kultarahaa, piti niiden olla vierekkäin samalla vaakarivillä. Jälleen voittaja oli se, jonka ei tarvinnut nostaa viimeistä rahaa pöydältä. Tämäkin peli vaatii useampia pelikertoja ennen kuin strategia löytyy. 

Ajan kuluksi merirosvo-joukkomme tutustui myös kuuluisien merirosvojen urotöihin lukemalla Mauri Kunnaksen Apua merirosvoja-kirjaa, joita kirjasto onnistui kokoamaan meille niin hyvän setin, että kaikille riitti oma kirja luettavaksi. 

Samalla kertailimme ekaluokalla opittua: Daily5-menetelmän kolme tapaa lukea kirja (lukea kuvista, lukea tekstistä sekä jälleen kertoa luettu tarina) sekä luetun ymmärtämisen strategioita (lue, pysähdy, mieti mitä luit-strategia sekä kuvien hyödyntämistä luetun ymmärtämisen tukena). 

Eräänä päivänä laivan vierellä kellui jotakin, joka kimalteli auringossa. Melkein putosimme mereen kurkotellessamme tuota esinettä vedessä... Se jokin osoittautui pullopostisti. Pullopostin lähettäjäksi epäiltiin vahvasti hiirtä, koska kirjeen kirjoittaja kertoi haaveilevansa juustosta. 

Pullopostin avulla tutustuimme kirjeen rakenteeseen ja kirjoitimme omat kirjeemme vastaukseksi "aarresaaren vangille", joka oli meille kirjoittanut. Pullopostia kirjoiteltiin luokassa useamman päivän ajan, yön yli pullopostit aina uiskentelivat luokkamme uima-altaassa odotellen seuraavaa suomen kielen tuntia. Viimeinen pullopostikirje kirjoitettiin vihkoon ja siitä jokainen sai opettajalta palautetta. 

Jakson alussa olin pyytänyt oppilaita tuomaan kotoa pullot kouluun, jotta opettajan hampaat säästyvät 20 pepsi maxin juomiselta...

Eräänä yönä Jim kuuli vahingossa merimiesten keskustelun ja selvisi, että Hispaniolan merimiehet ovat kaikki pahamaineisia merirosvoja. Voi kauhistus!

Päätimme alkaa varautua taisteluun, sillä ilman taistelua tuskin merirosvot aarretta meille antaisivat. Taistelua varten aloimme virkkaamaan kuplattimia, joilla voisi ampua merirosvot saippuakuplista liukkaiksi ja niin he sateisena päivänä liukuisivat laivan kannelta mereen kuin liukumäkeä pitkin...

Käsityötunnilla aloitettiin siis virkkaaminen koukulla. Jokainen tarvitsee kuplatinta varten ketjusilmukoita 30-50 cm. Jos et malta odotella ensi viikkoon selvittääksesi, mikä kuplatin oikein on, niin voit tutustua siihen täällä. 

7. päivä

Seitsemäntenä päivänä kuului märssykorista odotettu huuto "Hii-o-hoi, maata näkyvissä!" Alkoi siis kova kuhina ja valmistautuminen maihin lähtöön. 

Maihin soudettiin pienillä soutuveneillä, joissa oli ahdasta. Siispä koko ryhmän oli tehtävä yhteistyötä. Miten koko ryhmä saataisiin laivalta maihin ilman, että piraijat purisivat soutuveneistä pudonneiden merirosvojen varpaita? 

Liikuntasalin laidalta "laivasta" oppilaiden tehtävänä oli siirtyä pikkumattojen (kylppärin mattoja) avulla keskiympyrään saarelle. Tämä vaati kaverin auttamista ja maton lähettämistä ketjussa eteenpäin. Yhteistyö onnistui ja kaikki pääsivät (muutaman harjoituskierroksen jälkeen) turvallisesti maihin.

Mutta oih ja voih, merirosvot leikkivät soutuveneillä ja osuessaan karille vene kaatui. Kaatunut vene piti saada käännettyä oikeinpäin, mutta koska merirosvoilla tunnetusti on huono uimataito (jos lainkaan) piti kaikkien pysyä koko ajan veneen päällä. 

Veneenä toimi matto, joka piti kääntää ylösalaisin. Tehtävä vaati jälleen muutamia harjoituskierroksia ennen kuin yhteistyö alkoi sujua. 

Koska soutuveneet olivat osoittautuneet niin kiikkeriksi ja epäluotettaviksi, piti merirosvojen rakentaa oma kelluva vene aarteen laivalle kuljettamista varten. Jokainen pari sai palan aluminifoliota (minä annoin n. 40 cm pitkän suikaleen, joka osoittautui turhan isoksi, Tanja antoi 15 cm x 15 cm palaset, jotka olivat paremmat). Foliosta piti jokaisen parin muotoilla oma vene.

Valmiit veneet pääsivät neitsytmatkalle luokkamme uima-altaaseen ja kultaharkkojen VaNe-värisauvojen avulla tutkimme veneiden kantokykyä. Lastasimme laivoja oransseilla (10 g) ja keltaisilla (5 g) värisauvoilla, joten lastin massaa laskiessa tuli samalla tehtyä erinomaista monikertatreeniä.

8. päivä

Kahdeksantena päivänä meille selvisi kuka salaperäinen aarresaaren vanki oli. Se ei ollut hiiri, vaan Ben Gun! Ja Ben Gun oli aarteen löytänyt! 

Mikä aarre se olikaan.. suunnaton määrä kultarahoja, jalokiviä ja koruja... Jos aarteen jakaisi tasan merirosvojen kesken, ei kenenkään tarvitsisi tehdä päivääkään töitä koko loppuelämän aikana.

Matikan tunnilla laskimme merirosvojen palkkapusseja. Luokan edessä oli 20 salaisuuspussia, jotka oli täytetty kultarahoilla, helmillä ja kultahipuilla. Pussien päälle oli kirjoitettu kunkin merirosvon nimi.

Oppilaan tehtävänä oli hakea pussi ja kaataa sen sisältö pöydälle. Ennen aarteiden laskemista tehtiin arvio: Onko aarteita 10, 20 vai 30? Kun arvio oli kirjattu ylös, oli aika laskea aarteiden lukumäärä tarkasti. Rohkaisin oppilaita laskemaan kaksi, kolme tai viisi kerrallaan, se sujuikin erinomaisesti! Lukumäärä kirjattiin monisteeseen ja luku sijoitettiin monisteen alalaidassa olevalle lukusuoralle. 

Luokassa olikin aktiivinen kuhina puolen tunnin ajan, kun oppilaat laskivat aarteita todella keskittyneesti. 

Aarresisälsi myös timantteja, mutta eihän merirosvolaivassa ronskeilla merimiehillä mitään peilejä ole. Sovitellessaan kruunuja päähänsä merirosvojen piti kysellä millainen jalokivi omassa kruunussa oikein oli.

Leikimme siis loogisilla paloilla (eli jalokivillä) kruununjalokivi-leikkiä. Oppilaan päässä olevaan kruunuun kiinnitettiin looginen pala sinitarralla. Oppilaan tuli kyselemällä saada selville millainen jalokivi hänen kruunussaan on. Muut leikkijät vastasivat kysymyksiin vain kyllä tai ei.

Lisäksi pelasimme jalokivirallia, eli VaNen pupu-peliä loogisilla paloilla. Väittämät peliin löytyvät Matematiikkaa 1a-oppilaankirjan takaosasta. 

Koruja sovittaessa kävi kuitenkin vahinko, kun kaksi merirosvoa ihastui samaan kaulakoruun ja molemmat kiskoiva sitä itselleen. Tuo arvokas jalokivikoru meni poikki ja melkein kaikki jalokivet putosivat ketjusta. Onneksi tähänkin löytyi apu...

Matematiikkaa 2a-kirjan sykli-tehtävä oli omiaan merirosvojen jalokivitehtävien joukkoon. Oppilaat rakensivat ensin kirjan kuvan päälle tai omalle pöydälleen samanlaisen jalokiviketjun alun kuin kirjassa. Kaikkia loogisia paloja ei kuitenkaan oltu piirretty kirjan kuvaan, joten meidän piti löytää ketjusta sääntö, jonka avulla ketjun voisi tehdä loppuun. Jalokivikorua tutkittuamme huomasimmekin, että sama sääntö toistuu korussa: punainen, keltainen, sininen, vihreä, punainen, keltainen... ja myös muodoissa oli toistuvuutta: ympyrä, neliö, kolmio, ympyrä, neliö...

Kirjan jalokivikorun mallin lisäksi keksimme itse säännön toiselle korulle loogisten palojen ominaisuuskorteille ja rakensimme keksimämme säännön mukaisia koruja. Toiset oppilaat tekivät rannekoruja, toiset pitkiä kaulakoruja, kukin taitonsa mukaan. 

9. päivä

Merirosvot eivät taistelutta luovuttaneet aarretta, joten ensimmäinen kamppailu oli edessä. Liikuntasalissa leikimme aluksi viime viikolla tutustuksi tullutta Kaikki merirosvot-laivaan leikkiä lämmittelynä. Sen jälkeen kamppailimme merirosvoja vastaan seuraavin pelein.

• Krokotiililäpsy: Pari asettuu lankkuasentoon vastakkain. Tavoitteena on läpsäistä kaveria sormille. Peli päättyy viidestä osumasta ja pari vaihtuu. 
• Merimiespaini: Pari asettuu vastakkain seisomaan viivalle leveään haara-asentoon. Taaempi käsi laitetaan selän taakse, sitä ei saa käyttää. Etummaista kättä apuna käyttäen oli tavoitteena horjuttaa parin tasapaino.
• Meritähti-selätys: Pari asettui matolle vatsalleen meritähtiasentoon. Parin tehtävänä oli tipauttaa laivan kannelle takertunut merirosvo mereen eli kääntää hänet selälleen.
• Aarrearkku kainaloon ja karkuun-leikki: Jokainen merirosvo sai aarrearkun (pallon), joka laitettiin kainaloon. Tehtävänä oli suojata omaa aarrearkkua ja yrittää ryöstää kavereiden aarteet läpsäyttämällä kainalossa oleva pallo lattialle. Mikäli pallo putosi, piti siirtyä salin laidalle odottamaan uuden erän alkamista. Leikkiä voisi pelata pareittain, me pelasimme koko ryhmän voimin, eli kenen tahansa aarrearkun sai yrittää pudottaa. 

Mikäli aikaa olisi jäänyt olisi taisteluita jatkettu kahden tulen välissä ja oma puoli puhtaaksi-peleillä. 

10. päivä

Merirosvo-teema jatkui myös metsäretkellä, sillä merirosvojen jalokiviä löytyi metsästä. Pareittain oppilaat etsivät kaikki jalokivet, joita oli kuudessa eri paikassa. Oppilaat laskivat jalokivet ja kirjasivat lukumäärät tussitaululle. Lopuksi luvut järjestettiin pienimmästä suurimpaan. Timantit oli järjestetty kuvissa siten, että ne ohjasivat oppilaita laskemaan ryhmissä. 

Metsässä pidetyllä lukutunnilla parit lukivat riippumatossa Apua merirosvoja-kirjoja ja lukemisen jälkeen kertoivat opettajalle lukemansa tarinan omin sanoin. 

Merirosvo-teeman ensimmäisen osan voit lukea täältä. Merirosvo-teeman materiaaleja olen koonnut Drive-kansioon. Seikkailu jatkuu vielä yhden viikon, kurkkaa siis blogiin viimeistään viikon kuluttua, niin tiedät kuinka seikkailumme päättyi!

Kiitokset jälleen yhteistyöstä Tanja Törnille, ihanalle etäkollegalleni, jonka kanssa yhteisopettajuus toimii hyvin myös 800 km välimatkan takaa!

 

Laiva on lastattu! (Aarresaari 2. lk, osa 1)

                       

Aloitimme syksyn merirosvo-teemalla ja kehyskertomuksena teemalle toimii Mauri Kunnaksen Aarresaari-kirja. Teeman suunnittelimme yhdessä Tanja Törnin kanssa, hän toteuttaa teemaa omassa 3. luokassaan hieman haastavammilla tehtäväversioilla. Merirosvo-teeman tavoitteena on kerrata 1. luokalla opittuja asioita ja kartoittaa oppilaiden taitoja kesän jäljiltä, toki opitaan myös uusia asioita. Merirosvo-teemaan sisältyy niin matikan, suomenkielen, kuvataiteen ja käsityön sisältöjä. 

1. koulupäivä

Tarinan alussa vanha merikapteeni tulee Jimin äidin majataloon. Pian merikapteeni saa kuitenkin mustan merkin ja tiedon, että kapteeni Flinkin aarrekartta tullaan hakemaan kello kymmeltä illalla. Merikapteeni kuitenkin kuolla kupsahtaa pelosta (vai rommista?) ennen kello kymmentä.

                                     

Koska Jimin tehtävänä oli tarkkailla lähiympäristöä, mekin herättelimme havainnointitaitoa kesäloman jäljiltä. Leikimme Kaikki merirosvot laivaan-leikkiä. 

Kaikki merirosvot laivaan-leikissä luokan matot olivat laivoja ja jotta laivoista eivät merirosvot putoa, otettiin avuksi vielä twist-nauhat. Opettajan ohjeen mukaan laivaan pääsivät esimerkiksi merirosvot, joilla on punainen paita. Yhdessä mietimme millaiset merirosvot eivät päässeet laivaan. 

Ulkona leikimme ensimmäisenä päivänä myös Kuka pelkää merirosvoa-leikkiä, Pommi ja kilpi-leikkiä ja Kaikki merirosvot laivaan-leikin ulkoversiota. 

Pommi ja kilpi-leikissä jokainen valitsi itselleen pommin ja kilven luokkakavereiden joukosta, pommista piti pysyä mahdollisimman kaukana ja kilpi pitää koko ajan itsen ja pommin välissä. 

Kaikki merirosvot laivaan-leikin ulkoversiossa kapteeni huusi leikkialueen keskeltä haluavansa laivaan esimerkiksi kaikki merirosvot, joilla on lippis. Nämä merirosvot saivat mennä laivaan rauhassa (ns. vapaamatka) ja loput kapteeni yritti ottaa kiinni. Kiinni jääneet jäivät kapteenin avuksi ottamaan merirosvoja kiinni, kun huudettiin uusi määritelmä siitä, kuka laivaan pääsee.

                                              

Aloitimme heti kellon aikojen kertaamisen. Olin kopioinut oppilaille valmiiksi Varga-Neményi-menetelmän Opin kellonaikoja-vihkon. Meillä ei ole koulussa opetuskelloja, joten jokaisella oppilaalla oli kaksi askartelutikkua, joita aseteltiin eri kellonaikojen mukaan vihkon kellotaululle. Nopeasti tuli kerrattua viime vuodelta tasat ja puolet tunnit. Lopuksi oppilaat tekivät muutaman tehtävän tehtävävihkosta. 

Kertasimme myös avoimia lauseita ja totta/epätotta-väitteitä. Oppilaat täydensivät kirjan kuvasta opettajan aloittamia virkkeitä.

Jimin kotitalo on...

Jimin kotitalo ei... 

Jimin perhe...

Jimin perhe ei... 

jne.

Totta/epätotta-väitteissä vuorotellen esitimme kuvasta väitteitä ja muut arvioivat ovatko ne totta vai epätotta.

Jimin kotitalo sijaitsee rannalla.

Jimi kotitalo on rakennettu puusta. 

Tunnin lopuksi halusin hieman nähdä millä mallilla oppilaiden kirjoittaminen kesän jäljiltä on, joten he kirjoittivat vihkoon asioita, joita Jim kotipihassa seisoessaan näki. 

                                 

Olin hakenut kirjastosta luokkaan meille merirosvoaiheista kirjallisuutta, josta jokainen valitsi itselleen lukuläksykirjan. Elokuun lukuläksyt kirjattiin netistä löytämääni teemaan sopivaan lukupäiväkirjaan (http://candauscrew.blogspot.com/2011/08/reading-log.html)

2. koulupäivä

Tarinassa edettiin kohtaan, jossa Jim löytää merikapteenin aarrearkusta kartan ja Jim äiteineen pakenee tohtorin ja kartanon patruunan luokse. 

Koulupäivä alkoi edellisestä päivästä tutuilla ulkoleikeillä, jonka jälkeen siirryimme sisälle jatkamaan. Edellisenä päivänä Kaikki merirosvot laivaan-leikissä oppilaat itse olivat merirosvoja, mutta nyt siirryttiin abstraktion tasolla eteenpäin ja luokittelimme merirosvokorttien merirosvoja. Tein VaNen lapsikortteja vastaavat merirosvokortit meille käyttöön jaksoa varten. Kuvat kortteihin löytyivät hakusanalla "clip art pirate". Oppilaat saivat pöydälle väripaperin, joka esitti laivaa ja aina opettajan ohjeen mukaan laivaan laitettiin esimerkiksi ne merirosvot, joilla on huivi päässään.

Merirosvo-korteilla pelattiin Kaikki merirosvot laivaan-peliä,
kaappari (vrt. käenmuna) ja VaNen pupupeliä.

Leikimme myös Kaappari-leikkiä (vrt. käenmuna) tätäkin ensin oppilaiden ollessa merirosvoja ja seuraavaksi korteilla. Luokan eteen tuli aina 4-5 merirosvoa (oppilasta) kerrallaan ja yksi merirosvoista oli laivaan soluttautunut kaappari. Kysymys kuului siis: kuka ei kuulu joukkoon? Ja oppilaiden tuli perustella kuka ei kuulu joukkoon. Lähes tulkoon kuka tahansa aina ryhmästä olisi voinut olla kaappari, niin hyviä perusteluita löytyi. Sama leikki jatkui pöydissä merirosvokorteilla.

Merirosvokorteilla pelattiin myös VaNesta tuttua pupu-peliä, jossa liikuttiin opettajan väittämien mukaan eteenpäin, mikäli väite piti paikkansa oman merirosvon osalta. 

........

                          

Seuraavaksi tutkimme kirjan kuvassa olevaa aarrekarttaa ja juttelimme ylipäätään kartoista: Mistä suunnasta karttakuva on otettu? Millä värillä eri asiat on merkitty karttaan? Lisäksi huomiomme kiinnittyi kartan kulmassa olevaan ympyrään, josta lähti nuolia. Siitä lähtikin hyvä keskustelu kompasseista ja ilmansuunnista. Lähdimme yhdessä jumppaamaan ilmansuuntia: Kaikki seisoivat kädet ylhäältä kompassin viisarina eli pohjoisessa, sen jälkeen kurotettiin alas varpaisiin etelään, vasemmalta löytyi itä ja oikealta länsi. Väli-ilmansuunnatkin jumpattiin läpi ja lopuksi piirsimme yksinkertaisen kompassin vihkoon. 

......

                             

Kuvataiteen tunnilla oppilaat saivat piirtää oman merirosvokartan. Kartta tehtiin voimapaperille vahaliiduilla. Lopuksi harjoittelimme viivottimen käyttöä ja ruudutimme kartat niin, että saatoimme harjoitella opaskartan käyttöä. 

3. koulupäivä

Tarinassa edettiin siihen vaiheeseen, että aarresaarelle päätettiin lähteä, oli edessä laivan lastaus ja miehistön kokoaminen.

                              

Leikimme aamulla Laiva on lastattu-leikkiä koko luokan kesken. Lisäksi tutkimme taululle sijoitettuja sanalappuja, joihin oli kirjoitettu erilaisia aarresaarelle mukaan otettavia tarvikkeita. Samoin kuin aiemmin lastasimme merirosvoja laivaan, niin nyt lastattiin tietyt sanat laivaan ja mietittiin millä perusteella tietyt tavarat lastattiin mukaan. Sanan merkityksen lisäksi luokitteluja tehtiin alkukirjaimen, yhdyssanojen, tavujen määrän ym. mukaan. 

                             

Luokittelimme myös yhdessä mahdollisesti mukaan Aarresaarelle tarvittavia sanalappujen avulla. Luokitteluperusteena oli esimerkiksi alkukirjain, tavujen määrä, yhdyssanat ja ei-yhdyssanat jne. Opettajan valitsemissa luokitteluissa lajitteluperuste liittyi siis sanan rakenteeseen, eikä merkitykseen. 

Merkiksi jokaisesta kirjoitetusta 

sanasta oppilas teki naruun solmun.

Suomen kielen tunnilla teimme pistetyöskentelyä:

1. Opettajan ohjaamalla pisteellä lastasimme laivaa tekemällä sanelua.
2. Omatoimisella pisteellä pelattiin edellisenä päivänä pelattua pupu-peliä merirosvokorteilla. Nyt väitteet oli kopioitu lapuille ja ne olivat salaisuuspussissa, josta oppilaat vuorotellen nostivat väitteitä ja lukivat ne kaikille ääneen. 
3. Omatoimisella pisteellä jatkettiin laivan lastaamista keksimällä lisää tarvikkeita listaksi, jotka kirjoitettiin listaan. Jokainen lapsi sai pöydälle "köyden" eli vähän paksumman narun, johon sai tehdä solmun jokaisesta kirjoitetusta sanasta. 
4. Omatoimisella pisteellä oppilaat lukivat merirosvo-kirjojaan. 

......

Ruudukkoon sijoitettiin pelastusrengas, uimapatja, papukaijan

pikkupaatti, soutuvene ja merirosvolaiva. Sen jälkeen alkoi

vastustajan merirosvolaivaston upotus.

Koska olimme edellisenä päivänä harjoiteelleet opaskartan käyttöä aarrekartan yhteydessä, pelasimme laivanupotusta ja jatkoimme koordinaattien harjoittelua. 

4. koulupäivä

Matikan tunnilla laivan lastaus jatkui. Laivaan oli varattava riittävästi köyttä ja juomavettä, joiden määrä oli mitattava. Matikan tunnilla oli minun lisäkseni samanaikaisopettaja läsnä.

Miten olenkaan selvinnyt yli 10 vuotta luokanopettajana ilman uima-allasta?
Aivan täydellinen vesileikkeihin sisätiloissa!

• Opettajan ohjaamalla pisteellä mitattiin vesipullojen tilavuutta ja tutustuttiin desilitraan. Olin varannut pisteelle eri kokoisia vesipulloja, joiden tilavuus mitattiin desilitran mitoilla ja tulos kirjattiin ylös. Pisteellä oppilaita ohjannut opettaja herätteli keskustelua siitä mikä pulloista mahdollisesti olisi suurin ja mikä pienin. Entä oliko oppilaan valitsema pullo suurempi kuin edellinen hänen mittaamansa pullo? Vai pienempi? 

                       

• Opettajan ohjaamalla pisteellä tutustuttiin senttimetriin, joka on valkoisen kuution sivun mittainen. Kappas senttimetri oli myös pikkurillin leveys! Näiden huomioiden jälkeen mitattiin värisauvojen avulla köysien (nyörin pätkiä) pituuksia. Aluksi lähdimme mittaamaan valkoisten kuutioiden avulla, mutta hyvin pian hoksasimme, että valkoisilla kuutioiden avulla mittaaminen on todella hidasta eikä kuutioita riitä pisimpien köysien mittaamiseen. Piti siis soveltaa ja nopeasti hoksasimme, että oranssit sauvat (10 cm) ovat kaikkein kätevimpiä laskemiseen.

                  

                        Valkoisilla kuutioilla mittaaminen oli työlästä, eikä kuutioita riittänyt kaikille. 

                                    Avuksi otettiin oranssit (10 cm) ja keltaiset (5 cm) värisauvat.

• Omatoimisella pisteellä 0-10 lukualueen yhteen- ja vähennyslaskua kerrattiin Coloring squared-väritystehtävien avulla. Kuvasta yllättäen muodoistui merirosvokapteeni.

                               

• Omatoimipisteellä harjoiteltiin havainnointitaitoa iSpy-tehtävämonisteen (https://www.papertraildesign.com/free-printable-i-spy-pirates-activity/) avulla. 

.........

Suomen kielen tunnilla harjoiteltiin Daily5-menetelmän mukaista parilukemista. Jokaisella parilla oli Mauri Kunnaksen Apua merirosvoja!-kirja ja he lukivat ääneen yhdessä siitä Merirosvoprinsessa Sipsu-tarinan. 

                            

Lukemisen jälkeen oppilaat tekivät parisanelun, joka oli monen mielestä todella kiva tapa tehdä sanelua ja sitä toivottiin lisää. Molemmat oppilaat saivat omat laput, joissa olevat sanat he sanelivat kaverilleen. Molemmilla oppilailla oli tietenkin eri sanat lapuissaan. Sanat oli luetun tarinan teemaan valittu ja ne olivat jalokivien nimiä, joissa mukavasti tuli myös vierasperäisiä kirjaimia.

Tunnin lopuksi parit vielä valitsivat tarinasta viisi mahdollisimman pitkää sanaa, jotka he kirjoittivat tavuittain vihkoon. 

......

Kuvataiteen tunnilla jokainen sai askarrella merirosvolaivan miehistöön oman merirosvon. Merirosvon kasvoiksi jokainen leikkasi voimapaperista ympyrän, jonka päälle leikkaa, liimaa ja piirrä tekniikalla rakennettiin merirosvon kasvot. Tarjolla on väripapereita, kreppipaperia huiviksi ja kultapaperia korvakoruksi, mutta ilmestyipä osalle merirosvoista myös kultahampaita. 

                       

Näin saatiin ensimmäisinä koulupäivinä laiva lastattua ja miehistö kokoon aarresaariseikkailua varten! Tarkemmin seikkailustamme kuulet seuraavassa blogijutussa!

Teemaan liittyviä tiedostoja olen koonnut GoogleDriveen talteen. 

Laskustrategioiden harjoittelua ekaluokalla (tuplat)

VaNessa parasta on kyllä se(kin), että opettajana voi aina oppia jotain uutta. Laskustrategiat eivät ole olleet koulutuksissa mitään minun suosikkipäiviäni, vaan mun juttu on olleet enemmänkin muut koulutuspäivät, jotka sisältävät toimintaa, pelejä ja leikkejä. Mutta niin vain on tämän lukuvuoden aikana käynyt, että minusta laskustrategiat ovat aivan ihania! 😍 Se tarkoittanee, että olen taas oppinut ja oivaltanut uusia asioita. Lisäksi olen taas pitkästä aikaa ekaluokalla ja olen päässyt työstämään laskustrategioita lasten kanssa (olin siis toki viime vuonnakin ekaluokalla, mutta etäkoulun vuoksi laskustrategioita ei pystynyt niin perusteellisesti tekemään), joten tänä vuonna niitä ollaan tehty senkin edestä. Paras palkkio minulle opettajana on, kun oppilaat hoksaavat laskutrategian idean ja innostuvat laskemaan, koska homma on niin helppoa!

 Viikon verran olemme luokassa harjoitelleet ekaluokkalaisten kanssa tuplia. Niitä on harjoiteltu omalla keholla, tuplaleikkiä treenaamalla. Tuplaleikki tehtiin viime ja tällä viikolla joka päivä jossain välissä, oli matikkaa tai ei.  Jos tuplaleikki ei ole sinulle tuttu, löytyy siitä alta video.

Tuplia on harjoiteltu viikon ajan monella muullakin tavalla. 

1. oppitunti

Peilaaminen

Peilaamista oli harjoiteltu jo pari viikkoa sitten geometria tehtävien yhteydessä, joten nyt homma sujui helposti. Oppilaat piirsivät dominopalaan valitsemansa määrän palloja, peilasivat piirroksensa ja piirsivät peilin taakse peilissä näkyvät pallot. Lopuksi dominopalan alle kirjoitettiin matematiikan kielellä esimerkiksi 3+3=6  6-3=3

Värisauvat

Värisauvoilla oppilaat etsivät sellaisia värisauvoja, jotka voi rakentaa kahdesta saman värisestä sauvasta. Rakentelun ohessa pyysin oppilaita lukemaan matikaksi löydettyjä sauvoja eli esimerkiksi 8+8=16  16-8=8.

Double trouble-peli

Double trouble-peli oli oppilaiden suosikki ja sitä pelattiin useammalla tunnilla. Peliin tarvitaan pelilauta (muovitaskun sisällä tai laminoituna), taulutussi, 10-sivuinen noppa ja 10 linkkikuutiota kummallekin pelaajalle (kahta eri väriä). Peli toimi Bump-pelin idealla. Ensin oppilaat kirjoittivat pelilaudan ympyröihin parilliset luvut. Sen jälkeen parit vuorotellen heittivät 10-sivuista noppaa. Omalla vuorollaan pelaaja kaksinkertaisti nopan silmäluvun ja peitti sen linkkikuutiolla. Mikäli luvun päällä oli jo toisen pelaajan linkkikuutio, sai pelaaja poistaa sen ja laittaa omansa tilalle. Jos pelaajan pitäisi peittää sellainen luku, jonka ruudussa jo on pelaajan oma linkkikuutio, tehdään palikoista torni. Ne luvut, joiden päällä on kaksi samanväristä linkkikuutiota, ovat lukittuja eli niitä ei voi enää vallata. Peli loppuu kun kaikki ruudut on peitetty. Pelin voittaja ratkeaa laskemalla kuinka monta lukua kumpikin pelaaja on vallannut. 

Jos haluat käyttää minun tekemääni pelipohjaa, voit ladata sen täältä. 

DoubleTrouble-pelin ohjeet löytyvät myös videona täältä.

Tuplaa se-kaboom

Lisäksi pelasimme Tuplaa se-kaboomia. Tähän kaboomin versioon tarvittiin jäätelötikkuja, joissa oli luvut 1-12. Omalla vuorollaan pelaaja nosti tikun ämpäristä ja kaksinkertaisti tikussa olevan luvun, eli nostaessaan luvun 6 sanoi pelaata 6+6=12. Mikäli käteen osui Kaboom!-tikku piti kaikki kerätyt tikut palauttaa ämpäriin. 

2. oppitunti

Toisella oppitunnilla, jonka käytimme tupliin oli vuorossa pistetyöskentelyä ja tuplien tutkimista erityisesti mittaamisen kautta. Tunnilla käytetyn oppilaan monisteen ja suklaalevyt voit tulostaa täältä. 

Lukumäärä

Kuinka monta-purkit olivat jälleen käytössä, kun oppilaat laskivat purkissa olevien helmien lukumäärän ja sen jälkeen puolittivat lukumäärän. Ennakkoon laskin kuinka monta-purkkien esineet ja varmistin, että tällä kertaa kaikissa purkeissa on parillinen lukumäärä esineitä. 

Pistetyöskentelyssä täytettyyn monisteeseen kirjattiin kaikkien helmien määrä sekä puolet helmien määrästä. 

Suklaalevyt ja pinta-ala

Suklaalevyjen avulla tutustuimme hieman pinta-alan käsitteeseen. Pisteellä oli kahdeksan erilaista suklaalevyä (tulostettuja, toiselta puolelta kontaktimuovitettuja, taittelin levyt etukäteen joka suuntaan suklaapalojen kohdalta). Jälleen oppilaan tehtävänä oli laskea kuinka monta palaa suklaalevyssä on. Kirjattuaan ylös koko suklaalevyn suklaapalojen määrän oppilas puolitti suklaalevyn taittamalla sen kahtia ja laski puolikkaassa levyssä olevien palojen määrän. Tein tarkoituksella eri muotoisia suklaalevyjä, joista osa piti taittaa vaakasuunnassa ja osa pystysuunnassa, jotta oppilaiden pitää miettiä mitä he tekevät.  

Langan pätkät ja pituus

Toimintapisteellä oli eri värisiä villalangan pätkiä. Oppilaiden tehtävänä oli mitata langan pituus, sen jälkeen puolittaa lanka ja mitata puolitetun langan pituus. 

Omalla luokallani mittaamiskokemuksia on paljon, joten tehtävä onnistui helposti. Lisäksi parilliset ja parittomat luvut on niin hyvin sisäistetty, että oppilaat osasivat tarvittaessa venyttää langanpätkän niin, että sen pituus oli parillinen luku. 

Nämäkin mittaustulokset kirjattiin paperiin: ensin langan väri, koko langan pituus ja puolikkaan langan pituus. 

Vedellä läträys ja tilavuus

Tämän pisteen jäljiltä lavuaarin edusta lainehti, mutta oppilaat olivat jälleen uusia kokemuksia rikkaampia. Toimintapisteellä oli viisi erilaista astiaa, jotka olin valinnut siten, että niiden tilavuus desilitroina on parillinen luku.

Oppilaat mittasivat desilitroilla astian tilavuuden ja puolittivat tilavuuden. Mittaustulokset kirjattiin jälleen monisteelle. 

Toisen oppitunnin lopussa teimme vielä hetken kirjan tehtäviä ja tutkimme mitä ihmettä oikein ovat melkein tuplat. 

3. oppitunti

Kolmannen oppitunnin tavoitteena oli varmistaa, että oppilaat olivat ymmärtäneet melkein tuplien idean sekä vielä drillata tuplia, jotta oppilaat osaavat ne varmasti ulkoa. 

Oppitunnilla teimme jälleen pistetyöskentelyä yhteensä viidellä toimintapisteellä. Neljä niistä liittyi tupliin, viidennellä oppilaat pelasivat matikkahmatilla lukujen 3-10 hajotelmia. 

Melkein tuplat

Hieman pienryhmästä riippuen tutkimme melkein tuplia sinipunakiekkojen avulla tai teimme suoraan töitä monisteen parissa.

Asettelin lattialle sinipunakiekkoja, joista oppilaat kertoivat minulle tuplalaskun. Lisäsin tai poistin yhden kiekon ja kysyi mikä lasku on nyt näkyvissä. Entä kuinka paljon on laskun vastaus? Hyvin oppilaat hoksasivatkin melkein tuplien idean ja saatoimme siirtyä monisteen pariin.

Kopioin Opettajan tienviitta 1b-oppaasta koko sivun tupla- ja melkein tupla-laskua. Aloitimme sarakkeesta, jossa oli melkein tuplia. Laskea ei saanut, vaan piti päätellä.

- 3+4. Mikä tuplalasku se melkein on?

- Se on melkein kuin 3+3, joka on kuusi, mutta se on yks enemmän.

Teimme yhdessä jutellen melkein tuplalaskuja. Kun kaikki olivat päässeet ääneen ja olin varmistanut melkein tuplien ymmärtämisen, saivat oppilaat tehdä laskuja omaan tahtiin sen verran, kun pisteellä oli vielä aikaa touhuta. 

Kaboom-pelit

Kaboom-pelejä oli tällä tunnilla kahdella pisteellä. Toisella kaboom-pisteellä oli tikut, joihin oli kirjoitettu erilaisia tuplalaskuja, jotka oppilaan piti laskea.

Puolita se-kaboom pelissä oli käytössä samat tikut, jotka ovat olleet peleissä jo nyt useamman viikon. Tikuissa oli parillisia lukuja 2-22. Tikussa oleva luku piti tänään puolittaa, eli nostettuuaan vaikkapa luvun 12 oppilas sanoi 6+6=12.

Ponirata ja formulakisat

Viimeisenä pisteenä oli vuorossa Liitypölyttäjän ponirata-peli ja formulakisat. Radalla on tuplalaskuja, ensin järjestyksessä, sitten sekaisin. Omalla pelivuorollaan oppilas etenee pelilaudalla sanoen ääneen tuplalaskujen vastauksia, kunnes aika (meillä 1,5 min) oli kulunut. Oppilas merkitsi pelilautaan merkin kuinka pitkälle hän pääsi ja sen jälkeen vuoro vaihtui. Tänään kaikki pelasivat ponirataa tai formulakisoja kaksi kierrosta. 

Tunnin lopuksi jäi vielä aikaa tehdä hetki open pisteellä aloitettua monistetta, josta oppilaat saivat myös läksyä. Tosin tuplat olivat nyt niin helppoja, että o
ppilaita nauratti, kun ope antaa niin helppoja läksyjä. Mutta tämähän se juuri oli tämän viikon tavoite. Treenata tuplat niin vahvoiksi, että ne ovat naurettavan helppoja. 

Lattialuukun läpi (Harry Potter-"pakohuone" 1. luokalle)

Oppilaiden ei kyllä kuuluisi tietää siitä mitään, mutta... 

Tiedättekö, mitä koulun uumeniin on kätketty?

Viisasten kivi! Ja tiedät-kai-kuka yrittää saada sen käsiinsä. 

Oletteko valmiina pelastamaan Viisasten kiven?

Ekaluokkalaiset olivat valmiita pelastamaan viisasten kiven, joten jokainen sai nostaa itselleen velhon hatusta tupamerkin, joka laitettiin rintapieleen roolimerkiksi. Sen jälkeen oppilaat menivät piiloon näkymättömyysviitan alle, sillä Kalkaros ja Voro oli nähty käytävillä ja nyt olisi tärkeää päästä kolmannen kerroksen kiellettyyn käytävään ilman, että kukaan pysäyttäisi meitä. 

Hiivimme hiljaa näkymättömyysviittojen alla, sillä vaikka viitta estää ketään näkemästä meitä, se ei estä meitä tuntumasta ja kuulumasta. Onneksi käytävillä oli kuitenkin rauhallista. 

Hieman Dumbledoren käytävän oveen kiinnittämä kyltti sai kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä, sillä käytävän kerrottiin olevan kiellettyä aluetta, jollei halua kuolla erittäin tuskallisesti. Vaaroja kaihtamatta jatkoimme kuitenkin eteenpäin.

Kolmannen kerroksen kielletystä käytävästä löytyi lattialuukku (hulavanne), jonka läpi lähetettiin ensin yksi rohkea ja kun tämä ilmoitti reitin olevan turvallinen, ryömivät kaikki lattialuukun läpi ja laskeutuivat koulun pohjakerrokseen.

Vastaan tuli professori McGarmiwan jättishakkilauta. Mikä onni, että olimme parilla matikan tunnilla pelanneet velhoshakkia, joten hevosella liikkuminen shakkilaudan läpi ei tuottanut pulmia. Muutamia palohaavoja saimme kyllä lohikäärmeistä ja yksi mörkö pelästytti meidät pahan päiväisesti, mutta lopulta koko porukka oli pelattu laudan läpi.

Jättishakkilaudalla lähdettiin liikkeelle merkitystä aloituspaikasta. Yksi kerrallaan oppilaat lähtivät kokeilemaan reittiä, mikäli oppilas pysähty ruutuun, jossa oli pelinappula piti kartio kääntää ja katsoa mitä sen alla sanotaan. Siellä oli joko onnittelut hyvin sujuvasta pelistä tai kehotus palata alkuun, koska hämykeiju oli johdattanut pelaajan harhaan tms. 

Shakkilaudan viereen koodasimme nuolikorteilla reittiä shakkilaudan läpi. Nuolikorttien avulla oikean reitin löydyttyä ohjattiin kaikki oppilaat shakkilaudan läpi turvallista reittiä. 

Shakkilaudan jälkeen edessä oli lukittu ovi, eikä siihen yrityksistämme huolimatta tehonnut ovi yleensä aukaiseva alohomora-loitsu. Joka puolella lenteli avaimia ja nopeasti oppilaat keksivät, että jokin avaimista todennäköisesti sopisi lukkoon. Aluksi kokeilimme muutamaa, mutta ne eivät toimineet. Kaikki avaimet näyttivät olevan ihan samannäköisiä. Olisiko joukossa jokin erilainen avain? 

Pian yksi erilainen avain löytyikin. Tällä avaimella lukko kilahti, muttei ovi vieläkään auennut. Hoksasimme, että lukkopesässä oli kolmion kuva. Ehkä se tarkoittaisi, että avaimia pitäisi olla kolme. Tarkkasilmäiset oppilaat löysivätkin pian kolme erilaista avainta lisää ja niin ovi saatiin auki. 

Ovi saatiin auki, mutta sen jälkeen se paukahti kiinni, eikä enää auennut. Olimme jumissa, sillä edessä olevaan ovi aukkoon leimahti oranssina hehkuva tuli! Olimme loukossa!

Huoneesta löytyi rivi taikajuomapulloja sekä vihjeitä, joita aloimme tutkimaan. 

Ratkaisu sua eessä oottaa, on taakse moni haaste jäänyt,

kaksi meistä osaa auttaa, jos niihin liemiin päädyt.

Kaksi meistä sisässänsä pitää nokkosviiniä,

kolme ompi äklöttävää pulloa tässä fiiniä.

Valitse siis, jollet tahdo ainiaaksi tänne jäädä,

avuksesi valinnassa vihjeitä sait viisi:

 

Paha maku ovelasti piiloutua taitaa,

ei se ole kummassakaan laitaa.

 

Kolmas sekä oikealta että vasemmalta,

näöstänsä huolimatta maistuu samalta.

 

Kokonaan erilainen on kumpikin reunan pitäjä,
mutta eteenpäin jos aiot, hae muualta ystävä.

 

Pahan makuisia on kolme,

                                                 ne eivät ole vierekkäin.

 

Kahdesta pullosta löydät taikalientä,

saattaa ne värjätä myös sun kieltä,

laidoista et löydä mitään mikä piristää sun mieltä.

Vihjeitä pähkäiltyämme olimme melko varmoja siitä, mitkä kaksi taikajuomapulloa auttaisivat meidät eteenpäin. Jälleen valittiin yksi koekaniini maistamaan olimmeko varmasti päätelleet taikajuomapullon oikein. Siemaus taikajuomaa huljautti kehoon kylmän olon ja sai aikaa vilun väreitä. Taikajuoman vaikutuksen aikana olikin helppoa pujahtaa läpi edessä olevan oviaukon tulenlieskojen. 

Kun kaikki olivat saaneet taikajuomaa ja päässeet tulen läpi, huomasimme saapuneemme koulun uumeniin (löysin koulun uumenista huoltokäytävän, johon yllättäen minun avaimeni sopivat ja tuo hämärä hieman kolkko käytävä oli täydellinen paikka seikkailumme jatkoksi). 

Olimme saapuneet hämärään käytävään, josta löytyi aarrearkku! Aarrearkun vieressä oli pieniä peilin palasia. Oliko joku yrittänyt päästä käsiksi viisasten kiveen, epäonnistunut ja rikkonut kiveä suojaavan Iseeviot-pelin suutuksissaan?

Onneksi peilin palaset kuitenkin olivat siellä, sillä huomasimme seinillä vihjeitä, jotka olivat selvästi peilikirjoitusta! Peilin avulla saimmekin vihjeistä selvää. 

Vihjeet ratkaistuamme yritimme saada lukkoa auki, mutta lukko ei auennut. Kävimme kaikki vihjeet läpi ja tarkistimme, että olimme peilanneet KAIKKI vihjeet oikein. Silloin joku hoksasi, että koodiin merkittyä ysiä ei oltu peilattu! Peilin käteen ja kokeilemaan, ysistä tuli tietenkin kutonen ja sen avulla aarrearkku aukesi!

Aarrearkun sisältä paljastui Viisasten kivi, joka saatiin näin turvaan. Lisäksi arkusta löytyi rasiallinen Bertie Bottin joka maun rakeita, joita jokainen sai muutaman maisteltavaksi. Jännityksellä maisteltiin kastemadon, rään ja saippuan makuisia rakeita. Ne kuulema maistuivat ihan oikeilta! 

(Hyvin oltiin sadun lumoissa, sillä näin meidän kesken, ei minulla enää ollut oikeita Bertie Bottin joka maun rakeita, mutta rasiat olin säästänyt ja täyttänyt tavallisilla Jelly Beanseillä 😉) Mutta kun uskoo johonkin oikein kovasti, saattaa se muuttua todeksi!

Tällaisia touhuja meillä tänään. Maanantaina saan vielä jatkaa viisasten kiven pelastusta,

sillä niin jännää meillä oli ollut ja ilmeisesti näkymättömyysviitta ei ollut riittävän huolellisesti

meidän päällämme, koska naapuriluokka oli käytävässä hiippailumme huomannut ja 

ilmoittanut, että hekin haluavat pelastaa viisasten kiven.

Jos sinulla houkuttelee vastaavan seikkailun toteuttaminen, niin kaikki tulostettava materiaali seikkailua varten löytyy täältä . Tulostettavan materiaalin lisäksi tarvitse näkymättämyysviitan, hulavanteen, shakkilaudan (omani oli tehty joogamaton palasista), merkkikartioita, erilaisia pulloja, elintarvikeväriä, aarrearkun, peilejä, numerolukon sekä viisasten kiven. 

Tätä kokonaisuutta suunnitteli yhdessä kanssani kollegani Tanja Törn, jonka tokaluokkalaiset pääsevät myös lähiviikkoina pelastamaan viisasten kiveä.