Ekaluokkalaisten velhokoulu jatkuu (2. viikko)

Velho-teeman parissa työskentely jatkui tälläkin viikolla. Viime viikolla oppilaat pistäytyivät Viistokujalla ostoksilla ja samalla Ollivandersin taikasauvapuodissa otettiin mittoja taikasauvoja varten (katso kuva alla). 

Tällä viikolla oli aika tehdä taikasauvat jokaiselle mittojen mukaan. 

Taikasauvan pituus määritettiin vähentämällä oranssin värisauvan mitta kyynärpäästä ranteeseen mitasta, polvesta nilkkaan mitasta ja olkapäästä sormenpäähän mitasta. Mittanauhojen ja oranssien värisauvojen (10 cm) kanssa tutkimme mitä luvuille tapahtuu. 22 senttimetristä, kun vähensi oranssin värisauvan mitan tuli 12 cm. 29 senttimetristä tuli 19 ja niin edelleen. Näppärimmät hoksasivat nopeasti mikä luku oranssin värisauvan vähentämällä tulee ilman, että tarvitsi tutkia asiaa mittanauhalla. 

Kun kaikki kolme mittaa oli saatu selvitettyä, järjestettiin luvut suuruusjärjestykseen ja keskimmäinen luku osoitti oikean taikasauvan pituuden. 

Puutyöluokassa jokainen mittasi itselleen tarjolla olevista pajuista ja koivuista oikean pituisen pätkän, joka sahattiin. Sahaamisen jälkeen taikasauvan sai halutessaan kuoria puukolla, lisäksi taikasauvan päät hiottiin hiekkapaperilla sileiksi ja lopuksi open kanssa porattiin taikasauvan päähän reikä. 

Ollivandersin taikasauvojen ytimessä on aina jotakin voimakasta taika-ainetta, niin meidänkin taikasauvoissa. Oppilaat saivat valita yksisarvisen häntäjouhien (värikkäitä langan pätkiä), lohikäärmeen sydänjuurien (askartelunorkkoa) ja feenixlinnun sulkien välillä. Lisäksi pari omatoimista oppilasta löysi jostain korin pohjalta lisäksi mustekalan suomuja (sinistä tarlatania), joilla he päällystivät taikasauvansa. 

Lopputuloksena oli jokaiselle mieluisa värikäs taikasauva.

Harry Potterin kokeillessa taikasauvaa Ollivandersin puodissa, putoilevat taikasauvalaatikot pinoista, kun Harry saa käsiinsä oikean, hänelle sopivan sauvan. Niin oli tainnut käydä myös tässä taikasauvapuodissa. 

Taululla oli erilaisia taikasauvoja, joiden ominaisuuksia tutkimme yhdessä. Taikasauvoja oli kolmea eri väriä, pitkiä ja lyhyitä ja lisäksi taikasauvoista tuli kolmen värisiä kipunoita.

Loogiset kokoelmat ovat oppilaille jo melko tuttuja, joten aloitimme alla olevan kuvan mukaisesta tilanteesta. Kun ominaisuudet oli löydetty, annoin oppilaille taikasauvakortit, joille piti löytää oikea paikka. 

Kun kaikki taikasauvat oli saatu oikeille paikoille "hyllyyn", sai yksi oppilas kerrallaan kääntää 1-2 korttia väärinpäin muiden pitäessä silmiä kiinni. Seuraavaksi tehtävänä oli kertoa, millaiset taikasauvat on käännetty väärinpäin.

Lisäksi pelasimme arvaa mitä taikasauvaa ajattelen-peliä, jossa oppilaat saivat kysymyksiin vastaukseksi vain kyllä tai ei. 

Loogisten taikasauvojen kokoelman askarteli Tanja Törn. Postauksen
lopusta löydät linkin, josta voit tulostaa itsellesi taikasauvat sekä
muun tulostettavan materiaalin.

                                        

Taikasauvat pääsivät pian käyttöön, sillä professori Sala Kielinen oli lähettänyt oppilaille viestin, joka piti ratkaista salakielikiekon ja taikasauvan avulla. Jos salakielellä kirjoitetussa viestissä oli a, piti taikasauva asettaa osoittamaan a-kirjainta, taikasauvan toinen pää osoitti sen sijaan sitä kirjainta, joka oli oikeasti kyseessä.

Tämä tehtävä motivoi oppilaita ja kaikki työskentelivät tehtävän parissa ahkerasti. Samalla tuli harjoiteltua vierasperäisiä kirjaimia, koska aika moni suomenkielessä yleinen kirjain osui kiekossa vierasperäisten kirjainten kanssa vastakkain. Lisäksi professori Salakielisen kysymyksiin vastattiin kokonaisilla virkkeillä.

Tutustuimme myös netistä löytyvään Harry Potter-tupatestiin, jonka jokainen oppilas sai tehdä tietokoneella. Testin tehtyään ja oman tupansa selvitettyään oppilaat kirjoittivat oman tupansa runon vihkoon mahdollisimman kauniilla käsialalla. Käyttämämme tupatesti antoi testituloksen yhteydessä tuon runon. Lisäksi olin kirjoittanut runot malliksi myös oppilaiden käyttämälle viivastolle ja kopioinut, joten ne, joilla ei tekstauskirjainten kirjainmuodot ole vielä automatisoituneet, saivat käyttää apuna mallia. Tämä oli puhtaasti tarkoitettu käsialaharjoitukseksi.

Yliopiston kuvataidekasvattaja, joka suoritti harjoitteluaan luokassani, piti oppilaille Taikaeläinten hoidon oppitunnin. Tuolla tunnilla tutustuttiin monstereihin. Oppilaat maalasivat kylmillä väreillä monsterille taustan ja lämpimillä väreillä tehtiin itse monsteri. 

Monsterit saivat oppilaiden mielikuvituksen laukkaamaan, joten suomen kielen tunnilla kirjoitimme myös lyhyitä esittelyitä monstereista. 

Lukemista, kirjoittamista ja kelloa harjoiteltiin samalla kun kirjattiin ylös Tylypahkan lukujärjestys. Oppilaat saivat osittain täytetyt lukujärjestykset. Ensin lukujärjestyksiin täydennettiin viikonpäivät. Sen jälkeen pyörittelimme hetken aikaa kelloja, jotta tasatuntien lisäksi myös puolet tunnit onnistuivat oppilailta. Lukujärjestyksen kellonaikojen kohdalta löytyivät tyhjät kellotaulut, joiden alle oli kirjoitettu esimerkiksi tasan 9 tai puoli 3. Oppilaat täydensivät kellotaulut osoittamaan oikeita kellonaikoja.

Sen jälkeen oppilaat lähtivät etsimään käytävälle sijoitettuja lappuja, joissa kerrottiin mihin aikaan mikin oppitunti pidetään. Esimerkiksi "Lentäminen maanantaina tasan kello 3). Luettuaan lapun oppilas palasi omalle paikalleen kirjoittamaan oppiaineen lukujärjestykseen oikealle paikalle. 

Tehtävä oli melko haastava osalle, koska piti muistaa sekä oppiaineen nimi että kellonaika, mutta pareittain tekemällä tehtävä helpottui, kun toinen parista muisti oppiaineen ja toinen kellonajan. 

Torstaina luimme satusiestalla Harry Potter ja viisasten kivi-kirjasta Harryn ensimmäisestä taikajuomatunnista, joten satusiestan jälkeen mekin suuntasimme koulun tyrmiin (pohjakerroksen liikuntasalin pukkariin) taikajuomatunnille.

Ruokala oli minulle kuukauden verran kerännyt maitopurkkeja, jotka nyt pääsivät käyttöön. Purkit täytettiin vedellä ja sen jälkeen alkoi taikajuomien sekoittelu. Perusaineksina (päävärit) meillä oli käytössä lepakon verta, peikon räkää ja mustekalauutetta, jotka sekoitettiin ensin. 

Sen jälkeen tehtävänä oli sekoittaa oranssia lohikäärmeen lieskajuomaa, violettia vampyyrijuomaa sekä vihreää etanan limalitkua. Värit taikajuomiin saatiin vesiväreistä. 

Taikajuomatunnin päätteeksi kaikki sekoitetut taikajuomat sekä iso lasti näkymättömyysjuomaa (eli puhtaalla vedellä täytettyjä maitopurkkeja) vietiin koulun takapihalle jäätymään. 

Luokassa oppilaat saivat monisteen, johon väritettiin taikajuomiin käytetyt perusainekset: lepakon veri, peikon räkä ja mustekalauute. Sen jälkeen oppilaat värittivät erilaisia taikajuomia monisteeseensa, jossa näkyivät käytetyt ainekset (päävärit) ja niistä syntyneet taikajuoman väri. Eli esimerkiksi sinistä ja keltaista sekoittamalla tuli vihreää. Lisäksi oppilaiden tehtävänä oli keksiä taikajuomille nimet eli saimme jälleen kirjoitusharjoitusta. 

                             

Perjantaiaamuna olivat kaikki taikajuomat jäätyneet! Olipa yön aikana tapahtunut myös kummia. Violetit vampyyrijuomat olivat jäätyneet siten, että keskellä jääharkkoa oli violetti puikko, osasta jääharkoista oli kadonnut väri kokonaan ja punaisista taikajuomista vain muutama oli jäätynyt kokonaan. 

Samalla kun revimme jäätyneitä taikajuomia irti maitopurkeista kävi oppilaiden keskuudessa kiivas keskustelu siitä, mitä taikajuomaa kunkin maitopurkista ilmestyi. Hyvin oli eilisen päivän leikit (eikun opit ;-) ) muistissa.

Lastasimme jääharkot pulkkiin ja metsäretkellä rakensimme harkoista jäärakennelman. Oppilaiden tavoitteena oli rakentaa Tylypahka, mutta harkot oli sen verran liukkaita ettemme saaneet aikaan korkeaa rakennelmaa, vaikka yritimme käyttää lunta ja puista tippunutta roskaa harkkojen välissä tuomaan kitkaa. 

Ehkä olisi pitänyt olla mukana vettä ja iso pensseli, jolla harkkoja olisi hieman voinut kastella ja jäädyttää kiinni toisiinsa...

Tällaisten touhujen jälkeen oli mukava päättää viikko ja lähettää oppilaat ansaitulle hiihtolomalle! Velhokoulu jatkuu jälleen loman jälkeen!

Jos haluat hyödyntää tulostettavia velhokoulumateriaaleja, niin löydät ne täältä. Kansiossa on sekä viime että tämän viikon materiaaleja. 

Ekaluokkalaiset Viistokujalla (lukualueen laajentaminen 0-20)

Reilu viikko on satusiestalla luettu Harry Potter ja viisasten kivi-kirjaa. Kirja on imaissut ekaluokkalaiset mukaansa. Eilen luettuani kirjaa vartin ja lopetellessani lukemista oli palaute "Höh, miksi luit niin vähän aikaa? Lue vielä vähän lisää!" No, mehän luettiin...

Ostin BlackFriday-tarjouksesta kuvitetun version,
jonka kuvat ovat aivan ihania. Tosin tämä kuvitettu
versio on dokumenttikameran alla, jotta oppilaat näkevät
kuvat. Minä luen itse kuvittamatonta versiota..

Tänään suuntasimme oppilaiden kanssa Viistokujalle ostoksille. Matikassa meillä on menossa lukualueen laajentaminen (lukualue 0-20), joten vierailu Viistokujalla sopi tähän jaksoon erinomaisesti. Varga-Neményi-menetelmässä käytetään runsaasti aikaa uuteen lukualueeseen tutustumiseen ennen kuin lukualueella aletaan laskea ja operoida. Tämän lukualueeseen tutustumisjakson aikana oppilaat saavat kokemuksia lukumääristä 10-20, laskevat lukumääriä, mittaavat eri suureilla asioita, joiden mittaustulos osuu 10-20 lukualueelle. Lukualueen laajennusjakson jälkeen edessä on logiikkajakso, johon liittyviä tehtäviä tämä ja tulevat velhokoulu-tunnit sisältävät. 

Aamulla Viistokujalla eivät vielä kaikki puodit olleet auki, mutta pääsimme kuitenkin vierailulle kolmeen puotiin ja loput puodit aukesivat lounaan jälkeen. Oppilaat jakaantuivat kolmeen ryhmään, joista jokainen suuntasi eri puotiin.

Säilä&Imupaperi (lukumäärien laskeminen ja vertailu)

Säilä&Imupaperi-puodissa oppilaat tekivät kirjaostoksia. Tarjolla oli kaikki Tylypahkan ensimmäisen ja toisen vuoden oppikirjat, jotka oli hinnoiteltu maksamaan 9-21 kultakaljuunaa. Jokainen tuleva noita ja velho sai ämpärillisen kultakaljuunoita ja ryhmästä valittiin kaksi myyjää puotiin. 

Oman mielenkiinnon mukaan kukin oppilas valitsi myyntipöydältä oppikirjoja ja laski hintalapun ilmoittaman määrän kultakaljuunoita kassalle, joka vielä tarkisti, että maksu tuli oikein. Kaupassa kävi kova kuhina. Erityisesti Muodonmuutokset aloittelijoille ja Gilderoy Lockhartin Niityllä noita-akkojen kanssa olivat suosittuja teoksia. 

Ennen puodista poistumista vertailimme hintoja. Mikä on kallein ostamasi kirja? Kenellä on kaikkein kallein kirja? Mikä on halvin ostamasi kirja? Kenellä on kaikkein halvin? Lopuksi järjestimme kaikki kirjat halvimmasta kalleimpaan.

                            

Ollivanders - hienoimpia taikasauvoja vuodesta 382 eKr (pituuden mittaaminen ja lukujen merkitseminen numeroilla)

Ollivandersilla oppilaiden tehtävänä oli ottaa mittoja, jotta ensi viikolla oikean mittainen taikasauva voitaisiin heille valmistaa. Kirjassa Ollivandersin mittasauva mittaa Harrya kyynärpäästä ranteeseen, pään ympäri, sierainten välin ja ties mitä muuta. 

Melkoisen monta mittaa tänäänkin tarvittiin. Mukana tunnilla oli erityisopettajamme Ulla, joka opasti oppilaita mittanauhan käytössä. Tähän asti pituutta on mitattu erilaisilla epästandardeilla mittayksilöillä ja esimerkiksi värisauvoilla, joten mittanauhan käyttäminen oli uutta ja välillä meinasi unohtua, että mittaaminen piti aloittaa nollasta, eikä esimerkiksi siitä päästä mittanauhaa, jossa lukee 100. 

Kehonosia opiskelimme maanantaina ympäristöopin tunnilla, jotta ne kaikille olisivat Ollivanderssilla tuttuja. Torstaina suunnitelmissa on opetella kehonosia myös englannin tunnilla.

                            

Mittaustulokset kirjattiin monisteelle. 

Hunajaherttua (hienomotoriikka)

Aamulla oli avoinna myös Hunajaherttua, jossa oppilaat värittivät velhokarkki-värityskuvia. Valitsin väritettäväksi pikkutarkkaa ja huolellista työskentelyä vaativia värityskuvia Bertie Bottin joka maun rakeista, Weasleyn pinnauspurtavista ja kurpitsamehusta. 

Lurppuluomen pöllökeskus (luetunymmärtäminen, logiikka)

Lurppuluomen pöllökeskuksessa oppilaiden tehtävänä oli selvittää minkä pöllön minä olin päättänyt itselleni hankkia. Jokainen sai monisteen, jossa oli vihjeitä pöllöstä sekä pienet kuvat pöllöistä. Lisäksi seinällä oli isot kuvat kustakin pöllöstä sekä niiden nimet.

Vaadittiin siis luetun ymmärtämistä ja logiikkaa, jotta oikea pöllö saatiin selvittää. Poissulkemisen tekniikalla oppilaat vetivät yli niitä pöllöjä, jotka eivät voineet tulla kyseeseen.

Vuotava noidankattila (tilavuuden mittaaminen)

Vuotavassa noidankattilassa oppilaiden tehtävänä oli mitata, kuinka monta lasillista kahdesta isosta kutistusliemi pullosta voisi kaataa. Lasillisia tuli kaiken kaikkiaan 12.

Sen jälkeen oppilaat arvioivat tulisiko kolmesta pienemmästä taikajuomapullosta enemmän vai vähemmän taikajuomaa kuin kahdesta isosta. Arvion jälkeen alettiin jälleen mittaamaan ja kokeilemaan. 

Apoteekki (massan mittaaminen)

Apoteekissa oppilaat pääsivät punnitsemaan erilaisia taikajuoma-aineksia. Käytössä olivat tasapainovaa´at ja punnuksia punaisia värisauvoja. Mittaustulokset kirjattiin jälleen monisteelle.

Mitattavana oli muun muassa etanan silmiä, kuivattuja kuoriaisia, keijupölyä, näkymättömyyspulveria. Kaikki nämä löytyivät opettajan keittiön kaapeista: papuja, linssejä, erilaisia jauhoja, sokeria ynnä muuta. Keijupölyyn ja yksisarvisen sarvijauheeseen sekoitin glitteriä, muuten kaikki olivat puhtaita ruoka-aineita. Tässäkin tehtävässä taika-aineiden massat olivat pääsääntöisesti 10-20 punaista värisauvaa, muutamat vähemmän ja muutamat hieman enemmän. 

Laituri 9 3/4 (hahmottaminen)

Kings Crossin juna-asemalla näkee paljon ihmisiä ja siellä pitikin olla tarkkana, jottei mikään jää huomaamatta. Juna-asemalla pelattiinkin hahmotuskykyä vaativaa Dobble-pelin Harry Potter-versiota. Pelin perusversio oli entuudestaan jo oppilaille tuttu, joten pelit lähtivät nopeasti käyntiin.

Tällaisten tehtävien parissa hurahti pari tuntia nopeasti. Oppilaat työskentelivät innokkaasti. Tässä vaiheessa ekaluokkaa on mukava huomata, että monet asiat alkavat onnistua myös ilman aikuisen jatkuvaa valvontaa ja ohjausta. Viistokujalle ja Ollivandersin taikasauvapuotiin meidän on palattava ensi viikolla, kunhan alamme valmistaa omia taikasauvojamme. Sitä siis odottelemme!

Iltapäivällä 1.-2. luokkalaisten matikkakerhossakin velhoiltiin ja suunnattiin Viistokujalle. Matikkakerholaisten kanssa mittasimme tilavuuksia ja teimme taikalientä. Lisäksi vierailimme Säilä&Imupaperissa ja Apoteekissa.

Jästi-opettajille tiedoksi, että Äkämienparannusliemen liskonaivojauhot voi korvata ruokasoodalla, etanan liman tiskiaineella ja mätien kananmunien uutteen etikalla. Lepakon veri, peikon räkä ja yksisarvisen sarviuute on korvattavissa elintarvikeväreillä, joita löytyy hyvinvarustetuista jästikaupoista. 

Tästä jatketaan ensi viikolla!

P.S. YouTubesta löytyy muuten hakusanalla Harry Potter ambiance tai vaikkapa Diagon Alley Ambiance taustoja, jotka voi heijastaa taululle ja saada sillä luokkaan tunnelmaa. Olettaisin, että nämä videot ovat peräisin jostain pelistä.

Tässä esimerkiksi meillä käytössä ollut Viistokujan tunnelma video.

Ekaluokkalaisten 100. koulupäivä

Eilen koitti viimein se päivä, jota on elokuun alusta asti odotettu. Sadas koulupäivä!

Koulupäiviä on koko syksyn laittamalla aina aamupiirissä yksi kala akvaarioon uuden koulupäivän merkiksi. Lokakuussa huomasimme opettajan arviointitaidon heittäneen pahasti, sillä akvaario oli aivan täynnä eikä sinne enää mahtunut kaloja (en ollut vaihtanut pikkukaloja kymppikaloiksi, koska halusin antaa oppilaille kokemuksen kuinka paljon sata todella on). Jotta kalojen laittamista akvaarioon aamuisin voitaisiin jatkaa, otin käyttöön satataskuston (jossa yleensä on lukukortit) ja kalat siirrettiin taskuihin. Samanlaiset kalat tulivat aina samaan sarakkeeseen, joten kalojen vertailu pylväsdiagrammina oli helppoa. Luokan akvaarioon laitoimme kymppikalan sen merkiksi, että yhtä kalalaatua oli taskustossa kymmenen samanlaista. 100. koulupäivänä taskusto oli siis aivan täynnä ja kymppikalojen akvaariokin oli täynnä. Mitenköhän tästä jatketaan? Open kätköistä löytyi satakala, joka satapäivän ajan oli omassa akvaariossaan, mutta ensi viikolla tyhjennän pikkukalat ja kymppikalat akvaariosta ja jatkamme alkuperäisen akvaarion täyttämistä.

Päivittäin kaloja laskiessa on tullut hyvää lukujonoharjoitusta myös suuremmilla luvuilla. Kalenterin yhteydessä rallatamme lukuja 0-30 eteen- ja taaksepäin, mutta kaloja on laskettu niin yksitellen kuin isommissa ryhmissä. Taskustoon siirryttäessä laskimme täydet sarakkeet kymppeinä ja vajaat sarakkeet sen jälkeen yksittäin.

                      

Tammikuun ajan oppilailla on ollut päivittäin läksynä laskea sataan. Ylöspäin eriyttävänä tehtävänä on ollut luetella luvut sadasta nollaan tai harjoitellaan sataan laskemista kaksi kerrallaan.

Aamupiirissä opeteltiin myös "Kuinka paljon on satanen?"-laulu. Maijan karitsan sävelellä laulettava laulu, on helppo oppia.

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Se on kymmenen kymppiä.

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Se on 100 ykköstä.

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Se on 20 viitosta.

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Kuinka paljon on satanen, satanen, satanen?

Se on kaks viiskymppistä.

jne..

100. koulupäivän ohjelmaan kuului kaikkea sata. Aamulla pohdimme onko sata sekuntia pitkä vai lyhyt aika? Testasimme kuinka monta sanaa ehtii sadassa sekunnissä lukea. Tulostin Freedistä Sanaralli-monisteita (eri tasoja, eri oppilaille) ja taululla ajastimella oli sata sekuntia. Oppilaat työskentelivät pareittain, toinen luki sanarallimonisteen sanoja ja toinen teki tukkimiehen kirjanpitoa ja merkitsi ylös luetut sanat. Näin tuli samalla harjoiteltua myös viisi kerrallaan laskemista.

Sadan sekunnin lukeminen oli kuulemma ihan helppo juttu!

Kun oli luettu sata sekuntia, piti tietenkin myös kirjoittaa. Sadan sanan kirjoittaminen vei kuitenkin vähän enemmän aikaa kuin sata sekuntia. Oppilaat työskentelivät pareittain ja jokainen pari kirjoitti omalle listalleen 10 p-kirjaimella alkavaa sanaa (tällä viikolla on harjoiteltu p-kirjainta). 

Seuraavaksi kaivattiin energian purkua ja olikin aika kokeilla jaksammeko pomppia sata kertaa sadassa sekunnissa. Tähän löytyi hyvä video YouTubesta. Eikun pomppimaan! Pompimme itse asiassa pariinkin kertaan päivän aikana. Hyvin hengästytti 😀

Kahden oppitunnin ajan työskenneltiin pistetyöskentelyn parissa. 

1. Neljän suora

Oppilaat pelasivat kaksi vastaan kaksi pelinä neljän suoraa isolla satamatolla. Molemmilla joukkueilla oli omat merkkikartiot. Joukkue heitti kahta 10-sivuista noppaa ja sai siis kaksi numeroa, joista muodostettiin kaksinumeroinen luku. Etsi luku satataululta ja peitä omalla merkkikartiolla. Vuoro siirtyy toiselle joukkueelle. Tavoitteena oli saada neljän suora.

2. Etsi luku ja väritä satataulusta

Käytävälle oli levitetty lukukortteja, joissa oli eri värisiä kehyksiä. Oppilailla oli kirjoitusalusta ja 100-ruudukko. Oppilas etsi seinältä luvun ja saman luvun omasta satataulustaan sekä väritti luvun kehyksen värillä. Lopputuloksena 100-ruudukkoon muodostui 100. 

Aiempina vuosina tämä tehtävä on ollut toteutettuna siten, että luvut on kirjoitettu kirjaimin, mutta koska minulla ei ollut avustajaa käytössä, päädyin tällä kertaa helpottamaan tehtävää, jotta se sujuisi oppilailta itsenäisesti.

3. Rakenna 100 palikan linna

Rakentelupiste oli oppilaille mieluiten. Laatikossa oli valmiina 100 rakentelupalikkaa, joista yhteistyössä ryhmän kanssa rakennettiin linna.

4. Mysteeriluku

Mysteeriluku-pisteellä jatkettiin 100-ruudukon parissa työskentelyä. Tarjolla oli kolme 100-ruudukkoa, joista oli osa luvuista peitetty. Naapurilukujen avulla oppilaiden tehtävänä oli omalle monisteelleen kirjata piilossa olevat luvut. 

5. Kuinka paljon on 100 cm? Entä 100 g?

Mittauspisteellä oli oransseja ja keltaisia VaNe-värisauvoja, 100 cm mittanauhoja ja tasapainovaaka. Oppilaiden tehtävänä oli selvittää kuinka monta oranssia värisauvaa tarvitaan 100 senttimetriin. Entä kuinka monta keltaista? Pyysin oppilaita arvioimaan ensin kuinka monta sauvoja tarvitaan ja sen jälkeen vasta mitattiin. Arviot olivat aika hyvin 10-15 välillä (oranssi värisauva on 10 cm ja 10 g). Kun oransseilla oli mitattu, oli aika pohtia tarvitaanko keltaisia värisauvoja (5 cm / 5 g) enemmän vai vähemmän kuin oransseja? Entä kuinka monta keltaista tarvitaan?

Mittaamisen jälkeen samat tuumailut tehtiin tasapainovaa´an ja 100 g punnuksen kanssa. Ohhoh, silloinkin tarvittiin 10 oranssia tai 20 keltaista..

Jos VaNe-värisauvat eivät ole sinulle tuttuja, niin vinkkinä, että ne toimivat ovat pituuden, tilavuuden ja massan suhteen mittatarkkoja. Eli niitä voi käyttää esimerkiksi tasapainovaa´assa punnuksina. 

6. Satanäyttely

Oppilaiden läksynä oli tuoda kouluun jotakin sata. Kouluun tuotiinkin makaroneja, helmiä, rahoja, 100 cm lanka, Pokemon-kortteja, kiviä ym. Näyttelyn esineet piti tietenkin tarkistuslaskea ja sen jälkeen pyysimme rinnakkaisluokat näyttelyvieraiksi. Oppilaat kierrättivät rinnakkaisluokan oppilaat näyttelyssä ja selittivät mitä missäkin on ja miten siitä tulee sata.

Tosin eräällä pisteellä esiteltiin "Tässä on 99 makaronia ja se 100. on minun vatsassa." 😂

7. Sataherkkua

Eihän juhlia voi olla ilman herkkuja, joten oppilaat saivat perinteiset popcornit tai murorinkulat laskettavaksi. 100-alustan avulla jokainen laski itselleen 100 herkkua. 

Homma hoidettiin koronaturvallisesti, kun jokainen desinfioi kädet ennen aloittamista ja ope annosteli popcorneja vähän kerrallaan astiaan tai suoraan oppilaan alustan keskiosaan, jolloin jokainen koski vain omiin herkkuihinsa. 

Päivän päätteeksi oli jokapäiväisen satusiestan aika ja samalla oppilaat saivat mutustaa 100 herkkua. Sattuipa niin, että kun lopetimme satusiestalla luetun Pomenia kirjan lukemisen olimme päätyneet sivulle 100! 

Juhlistettiinko teillä 100. koulupäivää? 

P.S. Mysteeriluvun monisteen ja 100-ruudukon väritystehtäviä en tänä vuonna tehnyt itse vaan ostin ne TeacherPayTeacheristä. 

 

Lumen ja jään tutkimista ekaluokkalaisten kanssa (osa 1)

Tällä viikolla on pakkanen paukkunut kolmessakymmenessä asteessa, joten oppilaat ovat saaneet viettää välitunteja sisällä. Pakkaspäivinä pidimme kuitenkin oman luokan kesken puolen tunnin ulkotunnit koulun viereisessä metsässä lunta tutkien.

Keskiviikkona aloitimme katselemalla lumihiutaleita luuppien avulla. Luuppien lisäksi oppilailla oli pienet mustat paperin palat, joille lumihiutaleita saattoi sirotella tutkittavaksi. 

Kun lumihiutaleita oli luuppien avulla tutkittu opiskelimme kokemuksellisesti miten lumihiutale muodostuu. Yksi oppilas tuli piirin keskelle pyörimään pölyhiukkasena, jonka käsiin ja hartioihin tarttui vesipisarat ja koko joukko jatkoi pyörimistä, kunnes jokaiseen sakaraan tarttui jälleen uuden vesipisarat. 

Kokeilimme myös kuurankukkien "kasvattamista" laittamalla termarista lasipurkkiin tilkka kuumaa vettä. 

Vapaan leikin aikana keräilimme keppejä, lehtiä sekä havuja (havut kerättiin syysmyrskyn kaatamasta puusta, ei siis elävästä puusta). Luokassa oppilaat suunnittelivat pareittain muoviastiaan luonnon materiaaleista taideteoksen, joka vietiin luokan ikkunan taakse jäätymään.

Torstaina ripustimme jäätaidetta syysmyrskyn kaataman männyn oksiin ja vierailimme taidenäyttelyssä. Taiteilijat pääsivät itse esittelemään omat taideteoksensa sekä niille keksimänsä nimet. 

 

Kokeilimme myös itse "tehdä lunta". Meillä oli mukana useampi termospullollinen kuumaa vettä, jotta kaikille oppilaille riitti vettä ilmaan heitettäväksi. Samanlaisia hienoja lumipilviä emme saaneet aikaiseksi kuin lehtikuvissa, mutta lapset olivat tyytyväisiä lopputulokseen.

Samalla tuli ihmeteltyä kuinka nopeasti -30 pakkasessa vesi jäätyy, kun joku onnistui kastamaan rukkasensa peukalon (vain ulkopuolelta, ei läpi) ja kangas peukun kohdalta muuttui todella nopeasti kovaksi.

Ensi viikolla jatkamme veden olomuotojen tutkimista näiden tutkimusten pohjalta.

Lukuvuoden aloitus ja lukujen 7 ja 8 kertailua ekaluokassa

Ekaluokan kevätlukukausi lähti käyntiin Värinauttien talvilomabingolla, jonka väittämät sopivat erinomaisesti Rovaniemen joululomailuun. Luettuamme yhdessä kaikki väittämät läpi, pääsivät oppilaat kyselemään toisiltaan, mitä kukanenkin oli tehnyt loman aikana: oli vietetty villasukkapäiviä, käyty metsässä, juotu lämmintä juomaa...

Bingoilun jälkeen otimme minuuttiporinat parin kanssa. Minuutin aikana piti kertoilla vielä kaverille omasta lomasta ja parin tärkeänä tehtävänä oli keskittyä kuuntelemaan, koska olen huomannut, että vaikka opettajaa kuunnellaan, niin luokkakavereiden kuunteleminen unohtuu turhan helposti. Kun molemmat pareista olivat saaneet vuoronsa, kertoivat kaikki vielä koko luokalle mitä oli kuullut oman parin lomasta. 

Seuraavalla tunnilla lomajutut jatkuivat kirjoittamisen merkeissä. Jokainen virke alkoi aina "Lomalla minä.." näin myös aloittelevat kirjoittajat pystyivät työskentelemään itsenäisesti, kun minun ei tarvinnut olla koko ajan auttamassa vaan tarvitsivat vain yhden sanan verran apua jokaisessa virkkeessä.

Jokaisen kirjoitetun virkkeen jälkeen sai käydä hakemassa itselleen linkkikuutiton. Tavoitteena oli seitsemän virkettä, sillä matikan tunnilla kerrattiin lukua seitsemän ja kaikilla pitäisi silloin olla seitsemän linkkikuutiota. Kirjoittamisen ohessa kertailtiin seiskan hajotelmia, kun kyselin montako virkettä on jo kirjoitettu ja montako vielä pitäisi kirjoittaa. 

Kaikki eivät seitsemää virkettä ehtineet kirjoittaa, joten tunnin lopuksi tein linkkikuutiolaatikon kanssa kierroksen ja kyselin kaikilta kuinka monta linkkikuutiota heillä on ja kuinka monta he tarvitsevat lisää. 

Matikan tunnin aluksi oppilaat työskentelivät pareittain ja puolittivat oman linkkikuutiotorninsa pistäen osan tornista selän taakse ja arvuuttelivat kuinka monta linkkikuutiota puuttuu.

Seuraavaksi jatkoimme rakentelutehtävien parissa. Seitsemästä linkkikuutiosta piti rakentaa erilaisia taloja. Valmiin talon pohjapiirros piirrettiin ruutupaperille (linkkikuutioille sopivaa ruudukkoa voit tulostaa täältä). Ruutuihin kirjoitettiin aina päällekkäin olevien linkkikuutioiden lukumäärä, eli talon kerrosmäärä. 

Kun jokainen oli saanut rakentaa useampia taloja ja piirtää niiden pohjapiirroksia, vaihtoivat oppilaat paperia jonkun luokkatoverin kanssa ja rakensivat pohjapiirrosten mukaan kaverin keksimät rakennukset.

Tunnin lopuksi testailimme vielä laserkatsettamme heittämällä noppaa ja kertomalla mikä nopan silmäluku on pöytää vasten nopan alla. En toki heti kertonut oppilaille sääntöä, vaan esittelin open laserkatsetta, joka näkee nopankin läpi ja muutaman kierroksen jälkeen oppilaidenkin laserkatse alkoi nähdä nopan lävitse. 

Lopuksi parit vielä kisailivat nopeudesta nopan piilosilmäluvun kertomisessa.

Perjantaina kertasimme luvun kahdeksan hajotelmia pistetyöskentelyn merkeissä. Rakentelu oli oppilaille mieleistä puuhaa, joten sen parissa jatkettiin. Eilisten seitsemän linkkikuution lisäksi jokainen sai yhden kuution lisää. Luokan takapöydällä oli neljä laatikkoa (A-D). Oppilas kävi kurkkimassa laatikoihin ja valitsi laatikoista yhden ja painoi mieleensä millainen rakennelma laatikossa oli ja palasi välineidensä luo rakentamaan samanlaista. Laatikolla sai käydä tarkistamassa niin monta kertaa kuin halusi, mutta välineet pysyivät omalla paikalla, eli muistin varassa toimittiin. Kun rakennelma oli valmis, piirreettiin siitä jälleen pohjapiirrustus ja kirjoitettiin kerrosten määrät ylös. Ennen uuden rakennelman aloittamista open kanssa laskettiin vielä yhteenlaskuna pohjapiirrustuksesta tarvittavien palikoiden määrä, näin tuli harjoiteltua ketjulaskua, koska yhteenlaskettavia oli yleensä neljä. Kahdestakymmenestä lapsesta yksi totesi tokan rakennelman kohdalla, että näitähän on aina kahdeksan. No, niinhän niitä oli 😉

 

Muilla pisteillä tänään harjoiteltiin numeromerkkien piirtämistä, sillä monella meinaa vielä keikahtaa numeromerkit peilikuviksi sekä testattiin Matific-sivuston peliä, jossa kolmiosaisesta kuvasta bongattiin kirahveja, seeproja ja muita eläimiä. Siinäkin vaadittiin yhteenlaskua, koska kaikki eivät olleet kuvassa samanaikaisesti näkyvissä vaan edellisen kuvan eläimet piti laskea yhteen kahden seuraavan kuvan eläinten kanssa. 

 Kuvakaappaus Matific.com

Selailin myös Opettajan Tienviittaa ja etsin sopivia hajotelmatehtäviä, joita emme olisi tehneet ja huomasin, että salaisuuspussien kanssa hajotelmia ei ole vielä treenattu. Salaisuuspusseissa oli kaikissa kahdeksan esinettä, esimerkiksi neljä mansikkaa ja neljä kultakolikkoa. 

Oppilaan tehtävänä oli tunnustella, kurkkimatta, kuinka monta esinettä pussissa on. Kirjata se ylös vihkoon ja sen jälkeen tunnustella uudelleen, osaisiko hän kertoa esineistä tarkemmin. Eli esimerkiksi mansikoista ja kultakolikoista vihkoon kirjoitettiin 8 = 4 + 4. 

Tällaisin touhuin aloiteltiin meillä ekaluokan kevätlukukautta ja kertailtiin joulukuussa opittua. Maanantaina pääsemmekin sitten uusien haasteiden pariin ja tapahtuu se historiallinen hetki, että voin sano tammikuun alussa aloittaneeni oppilaiden kanssa b-kirjan matikassa 😁 Yleensä syksyn asiat ovat vuodenvaihteessa vielä pahasti kesken, mutta tänä vuonna olemme pysyneet aikataulussa yli odotusten.