Väläyksiä renesanssista ja uuden ajan alusta (5.-6. lk)

Toukokuun lopun aiheisiin kuului meillä renesanssi ja uuden ajan alku. Jakson aikana tuli tehtyä yhtä ja toista, tässä pieniä paloja siitä.

Taide

Oppilaat tulivat luokkaan, jonka taululle oli heijastettu Botticellin kevät ja taustalla soi renesanssin aikaan sopiva musiikki YouTubesta. Hetken aikaa musiikkia kuunneltuamme ja Botticellin teosta katseltuamme. Italilainen rikas porvari (opettaja) pelmahti luokkaan ja ihasteli suureen ääneen Botticellin kevät-teosta ja nosti siitä esiin renesanssitaiteelle tyypillisiä esimerkkejä. Tuo rikas porvari halusi myös osoittaa omaan mahtavuuttaa maalauttamalla itselleen taidetta. Hän oli myös käynyt Roomassa Sikstuksen kappelissa ja halusi itselleen samanlaisen. Sen vuoksi hän oli kutsunut paikalle renesanssitaiteilijoita oppipoikineen. Koska kaikki paikalle saapuneet eivät olleet käyneet Sikstuksen kappelissa, mikä tietenkin kovasti tätä taiteesta innostunutta porvaria ihmetytti katseltiin yhdessä vielä kuvia Sikstuksen kappelista.

Sen jälkeen taiteilijat pääsivät töihin. Luokka jaettiin kolmen oppilaat ryhmiin. Ryhmien tehtävänä oli toteuttaa heiltä tilattu maalaus (Mona Lisa, Aatamin luominen, Danten muotokuva jne.) sekä tutustua teoksen maalanneet taiteilijan elämään ja koota siitä käsitekartta. 

Teokset maalattiin "kattoon" kuten Sikstuksen kappelin freskot, toisin sanoen suurin osa luokasta makasi oppitunnin pöydän alla maalaamassa ja tietoa etsivät tekivät iPadien kanssa töitä pöytien päällä. Vuoroja vaihdettiin niin, että kaikki kävivät pöydän alla selällään maalaamassa kuten Michelangelo.

Kuvat maalauksia varten löysin netistä googlettamalla "renessaince coloring picture", hakusanojen avulla löytyi värityskuvia renesanssitaiteesta. Suurensin kuvat A3-kokoon ja kopiokoneella tulostin kuviksessa käyttämällemme paksulle maalauspaperille.

Uskonto

Tutustuimme Martti Lutherin elämään, pohdimme samalla sääntöihin ja rikkeisiin liittyviä asioita. Ja lopulta pääsimme sitä kautta kirkon piirissä tapahtuneisiin muutoksiin. Aloitimme kertomuksella Lutherin lapsuudesta.

”Eräänä päivänä äiti pyysi Martilta apua. Martin piti hakea varastosta jauhoja ja 20 pähkinää – oli tulossa tärkeitä vieraita. Pähkinät olivat Martin suurta herkkua, mutta niitä sai vain erityistapauksissa. Siihen aikaan karkkeja ei ollut vielä keksittykään ja joskus harvoin lapset saivat pari rusinaa tai taatelin. Martti laski tarkkaan 20 suurta, kovakuorista saksanpähkinää. Sitten hän mietti: ”Entä jos otankin 21 pähkinää ja syön yhden itse?” Toisaalta Martti tiesi, että pähkinöiden oli riitettävä vielä moneksi kuukaudeksi ennen kuin uusi sato olisi kypsää. ”Vain yksi pähkinä. Eihän sitä kukaan huomaa!” Martti ajatteli ja laittoi pähkinän paitansa laskokseen. Martti vei jauhot ja 20 pähkinää äidilleen. Kääntyessään pois hän kuitenkin törmäsi uunin kulmaan niin, että hihaan piilotettu pähkinä pamahti rikki ja putosi lattialle. Tietysti äiti huomasi sen, vaikka Martti yritti poimia pähkinän nopeasti talteen. ”Sinä otit pähkinän?” äiti kysyi vihaisena. Martti tiesi, ettei varastaminen tullut heidän perheessään kuuloonkaan. Koko maailma synkkeni Martin mielessä. Pieni Martti mietti peloissaan, mitä voisi tehdä, ettei äiti olisi enää vihainen vaan antaisi anteeksi ja tykkäisi hänestä jälleen.”

Kertomuksen jälkeen oppilaat pohtivat ryhmissä asioita, joita koulussa oppilaat tekevät väärin ja miten näitä väärintekoja voisi korvata sille, jota kohtaan tehtiin väärin. Oppilaiden keskuudesta nousivat esimerkiksi kuminpalojen heittäminen ja oppitunnin häiritseminen. Aluksi oppilaat tarjosivat rangaistukseksi rikkeistä jälki-istuntoa, mutta keskustelimme yhdessä onko jälki-istunnosta oikeasti hyötyä tai paraneeko sen henkilön mieli, jota kumilla heitettiin jälki-istunnosta. Tästä syntyi erinomaista keskustelua ja näistä oppilailta nousseista asioista nousikin muutamia sääntöjä ja seuraamuksia, jotka sovimme yhdessä ottavamme omassa luokassa käyttöön.

Esimerkiksi kumin palojen heittoa on ollut viime aikoina ilmassa ja oppilaat päättivät, että kumin palojen heittelijän tulee jatkossa oppitunnin jälkeen lakaista luokan lattia, koska on sitä tahallisesti sotkenut. Kummasti hiipui tämän ongelman olemassaolo tähän oppituntiin :D

Jatkoimme oppituntia katsomalla YleAreenasta pätkän Martti Lutherista kertovan piirretyn ensimmäistä osaa, joka kertoi Lutherin lapsuudesta. 

Opettajan kerronnan kautta pääsimme vaiheeseen, jossa isän toive oikeustiedettä opiskelevan nuorukaisen urasta murenee ja Martti päätyy luostariin.

”Kerran Luther joutui hurjaan ukkoseen kävellessään pitkää matkaa vanhempiensa luota opiskelukaupunkiinsa Erfurtiin. Salama iski niin lähelle, että Luther pelkäsi kuolevansa. Silloin hän lupasi Jumalalle, että menisi asumaan luostariin, jos vain säilyisi hengissä. Niin nuorukaisesta, joka oli lähtenyt isänsä toiveen mukaisesti opiskelemaan oikeustiedettä, tulikin munkki ja teologi. Hän luki, oikein ahmi Raamattua ja halusi tietää aina vain enemmän Jumalasta.

Luther yritti palvella Jumalaa mahdollisimman hyvin: hän rukoili, paastosi, ripittäytyi ja kuritti ruumistaan. Jumalan hyväksyntä oli kuitenkin kovin vaikea saavuttaa. Martti lähti opiskelemaan teologiaa. Myöhemmin Martti valmistui papiksi ja siirtyi luennoimaan Wittenbergin yliopistoon ja hänestä tuli yliopiston professori.”

Päästäksemme kiinni Lutherin aikaan ja asioihin, jotka Lutheria katolisessa kirkossa ärsyttivät katselimme kuvia Rooman Pietarinkirkosta. Sen jälkeen opettaja hyppäsi taas rooliin..

”Mitä ihmettä me oikein teemme? Kirkon rahakirstun pohja pilkottaa jo, eikä Pietarinkirkko ole vielä läheskään valmis. Mistä me saamme rahaa kirkon rakentamiseen?”, tuskailee munkki. ”Hmm.. jos ihmiset sovittamisen sijaan ostaisivatkin aneita rahalla? Voisiko se toimia? Pienestä rikkeestä pieni korvaus ja isommasta iso korvaus.. Ja voisihan jo kuolleille sukulaisillekin ostaa helpotusta kiirastulesta muutamalla kultarahalla. Tämähän kuulostaa hienolta!”

Katsoimme YouTubesta pätkän Luther-elokuvasta, jossa Luther vierailee Roomassa.

                                       

Videon jälkeen keskustelimme anekaupasta ja pohdimme millaisia ajatuksia Lutherilla ilmeistä ja eleistä päätellen oli Rooman vierailullaan. 

Mitä Luther sitten teki asioille, jotka hänen mielestään olivat väärin? Pystyikö joku vastustamaan katolista kirkkoa, jolla oli niin suuri valta Euroopassa?

Katsoimme samasta Luther-elokuvasta toisen klipin, jossa Luther käy naulaamassa teesinsä Wittenbergin kirkon oveen.

                                       

Videon ja keskustelun jälkeen oppilaat lähtivät ryhmissä suunnittelemaan omia teesejään paremman koulun puolesta. Mikä koulussa ärsyttää? Mikä asia pitäisi olla toisin? Hyvin oppilaat lähtivätkin poimimaan oikeita asioita, kuten kenkien kantamista käytävällä, toisten kunnioittamista ja huomaavaisuutta jne. ja koulussa pitäisi olla ruokana hampurilaisia ja pizzaa tyyliset teesit jäivät pois. Jokainen sai paperille kopioidun pergamenttirullan, jolle hyvän koulun teesit kirjoitettiin. Jokaiseen teesiin piti kirjata perustelu, näin tuli samalla harjoiteltua väitteiden perustelua ja sivulauseiden kirjoittamista. Yhdessä "naulasimme" omat teesimme käytävän ilmoitustaululle.

Lopuksi oppikirjan tekstin ja yhteisen keskustelun kautta vedimme yhteen sen miten Lutherin teesit vaikuttivat Euroopassa. Näin pääsimme oppilaiden juuri edellisellä viikolla esittämiin kysymyksiin, joihin en silloin suostunut vielä vastaamaan. Miksi protestanttinen kirkko on nimeltään protestanttinen? Entä miten suomalainen luterilainen kirkko eroaa katolisesta kirkosta? Ja ai, tuleeko luterilaisen kirkon nimi Lutherista?

Kuninkaan valta

Opettajan kerronnan ja oppikirjan avulla tutustuimme Aurinkokuninkaan elämään. Samalla kokeilimme elämää Aurinkokuninkaan hovissa. Aurinkokuninkaan käsien pesun toimittamiseen tarvittiin kuninkaallinen hanan aukaisija, kuninkaallinen saippuan annostelija, hanan sulkija, hovin ylhäinen käsipyyhkeen ojentaja, kuninkaallinen käsien kuivaaja sekä kuninkaallinen roskan roskikseen heittäjä. Ja jokainen toimi piti tottakai toimittaa hymyillen, kumarrellen ja kohteliaisuuksien saattelemana.

Aurinkokuninkaan leikkimisen jälkeen keskustelimme hänen politiikkansa ja itsevaltiudensa vaikutuksista Euroopassa. Toisaalta myös siitä, miksi uskonpuhdistus omalta osaltaan mahdollisti itsevaltiuden.

Yhdistimme aiheeseen kuvaamataitoa ja symmetrian opiskelua. Tutkimme netistä kuvia Versaillesin palatsin puutarhasta. Oppilaat saivat tehtäväkseen piirtää, maalata ja askarrella kuvan Versaillesin puutarhasta. Vaatimuksina oli, että työssä tulisi olla symmetriaa ja osa työstä tulisi toteuttaa kolmiulotteisesti. Tämän toteuttamiseen tarjosin oppilaille silkkipaperia materiaaliksi. Tosin töiden edetessä keksimme myös, että puutarhan vesialtaiden yli voi askartelutikuista rakentaa sillan.

Tiede

Vitosten kanssa olemme toukokuussa tutkineet voimaa, liikettä ja kitkaa, joten moni uuden ajan tieteen parissa työskennelleistä oli tullut jo aiemmin mainittua. Nyt Newton, Galileo Galilei ja Kopernikus pääsivät mukaan myös historian tunnille. 

Tässä kohtaa aika loppui kesken, niin kuin se joskus toukokuussa tuppaa loppumaan. Ajatuksenani oli, että olisin laittanut oppilaat ennakkoluulottomasti työskentelemään jonkin keksinnön pariin kuten uuden ajan yleisnerot. Esimerkiksi antamalla oppilaille tehtäväksi keksiä miten raa´an kananmuman voi pudottaa toisen kerroksen ikkunasta ilman, että se rikkoutuu. Tähän tehtävään olisi tarjottu oppilaille erilaisia kierrätysmateriaaleja kangasta, pahvia, muovia, narua, teippiä jne. Toinen varteenotettava tehtävä olisi voinut olla Marshmallow challenge, jossa spagetista, yhdestä vaahtokarkista ja teipin pätkästä rakennetaan mahdollisimman korkea torni.

Mutta koska aika loppui kesken, menimme tieteen osalta uuden ajan alun opettajan kerronnan ja keskustelun avulla läpi.

Kertaus

Kertauksena uuden ajan vaikuttajista teetin oppilaille Kuka kukin on?-monisteen. 

Kun koulua olisi vielä ollut se viikko lisää, jonka olisin tarvinnut, olisimme uuden ajan lopputyönä järjesteäneet verkostoitumistapahtuman tai speed dating-tapahtuman, jossa jokainen oppilas saa roolin uuden ajan henkilönä ja rooleissaan oppilaat esittäytyvät toisilleen. Idean Speed dating-jutusta löysin teacherpayteachersistä ja mielestäni se on kokeilemisen arvoinen kertaus-/lopetusjuttu oppimiskokonaisuudessa, joka sisältää paljon tärkeitä vaikuttajia, jotka olisi hyvä tuntea nimeltä. 

Mutta kaikki loppuu aikanaan! Niin tämäkin lukuvuosi! 

Historian kirjat laitetaan kesäksi kaappiin ja ensi vuonna jatketaan. 

Matikkaa ja luonnontuntemusta ulkoluokkaillen

Tänään ulkoluokkailimme Pirttimäen ulkoilualueella, kuten niin monta kertaa aiemmin. Oman luokan lisäksi mukana oli meidän kanssamme paljon yhteistyötä tekevä pienluokka, jonka kanssa yhdistymme ensi syksynä inkluusioluokaksi. Ulkoluokkapäivä sisälsi tuttuun tapaan matikkaa ja ympäristöoppia, mutta halusimme lisäksi nostaa yhteistyötaidot ja ryhmätyön oppilaiden pohdittavaksi päivän aikana. Tänään meillä oli mukana huikea miehitys, koska meitä oli kaksi opettajaa ja kaksi avustajaa. Monesti minulta on myös kyselty ajankäytöstä, niin laskennallisesti tähän päivään oli satsattu 2 liikuntatuntia, 1 matikantunti, 1 ympäristöopin tunti ja 2 sosiaalisen kasvun tuntia.

Yhteistyö on valttia!

Pirttimäessä oppilaat jaettiin ennakkoon suunniteltuihin 4 oppilaan ryhmiin, joissa he päivän työskentelivät. Jokainen ryhmä kulki 3 kilometrin mittaisen lenkin metsässä (osa tosin enemmänkin, koska muutama ryhmä aloitti pisteiden kiertämisen lenkin taaimmaisesta nurkasta ja joutui näin ollen kiertämään lenkin 1.5 kertaa). Reitin varrella oli aikuisten ohjaamat 4 pistettä sekä kaksi omatoimista pistettä. Jokaisen tehtävän jälkeen ryhmä arvioi omaa suoritustaan ryhmänä ja ryhmätyöskentelyn onnistumista asteikolla 1-5.

Kasvibongausta iPadin avulla.

Koko reitin kiertämisen ajan ryhmät bongasivat kasveja, jotka oli listattu ryhmille annetulle monisteelle. Kun reitin varrella näkyi joku kasveista ryhmä otti siitä kuvan iPadilla, joka oli jokaisen ryhmän mukana. Kouluumme hankitut vedenpitävät iPad-suojapussit osoittautuivat käteviksi metsässä, kun niiden avulla iPadia voi kävellessä kantaa kuten olkalaukkua. Lähes kaikki listan kasvit löytyivätkin reitin varrelta, jos oli tarkkana.

Puron luona hyödynsin jo viime keväänä teettämääni tehtävää, jota silloin kaikki eivät aktiivisesti tehneet (koska puron vesi oli silloin vielä jäätävää, tänään onneksi kylmä vesi ei latistanut motivaatiota, kiitos helle kelin!). Ryhmällä oli 10 hiekkalaatikkoämpäri ja mitat, joiden tilavuus oli   4 dl ja 9 dl. Näiden kahden mitan avulla ryhmien piti mitata sankoihin 1 dl, 2 dl, 3 dl jne. eli        esim. 9 dl - 4 dl = 5 dl. 

Hanoin torni on varmasti monelle tuttu ongelmanratkaisutehtävä, jossa 3-4 eri kokoista laatikkoa pitää saada siirrettyä kolmanteen ruutuun. Säännöt ovat helpot: vain yhtä laatikkoa saa liikuttaa kerrallaan, isompaa laatikkoa ei koskaan saa laittaa pienemmän laatikon päälle. Ryhmät aloittivat ensin ratkaisemalla ongelman kolmella laatikolla ja lisäämällä haastetta kokeilemalla samaa neljällä laatikolla. 

Minä työskentelin koordinaatiston parissa. Materiaalina pisteelläni oli VaNen syksyllä markkinoille tuleva neliömetrimatto, pyykkipojat ja ulkoluokka-hankkeen lajitunnistuskortit (jos sinulla ei lajitunnistuskortteja vielä ole ja haluat ne tulostaa, niin löydät ne täältä). Näillä välineillä pelasimme koordinaatistomuistipeliä. Open koordinaatistoon oli asetettu alaspäin käännettyjä lajikortteja tiettyihin pisteisiin. Oppilailla oli pareittain omat koordinaatistonsa hieman kauempana sekä paperille monistettu koordinaatisto.

Vuoron perään toinen parista juoksi open koordinaatistolle, käänsi yhden kortin, tunnisti kasvin ja tarkisti kasvin koordinaatit. 

Sen jälkeen oppilas palasi omalle koordinaatistolleen, kertoi parilleen koordinaatit ja sieltä löytyvän kasvin. Sen jälkeen pari merkitsi koordinaattipisteen paperilla olevaan koordinaatistoon ja kasvin tunnistanut oppilas sinipunakiekolla isolle neliömetrimatolle rakennetulle koordinaatistolle. Sen jälkeen parit vaihtoivat osia.

Kun kaikki kasvit oli tunnistettu ja paikannettu koordinaatistoon, parit vaihtoivat mattoja ja tarkistivat, että sinipunakiekot oli asetettu oikeille paikoille. Muutaman kerran oli x- ja y-akselit menneet väärinpäin, joten tarkistus ja sen yhteydessä käyty keskustelu palautti oppilaille vielä mieleen missä järjestyksessä koordinaatit ilmoitetaan.

Ryhmäytystehtävänä oli reitin varrella sokkona käveleminen, jossa harjoiteltiin rauhoittumista ja toiseen luottamista. Yksi aikuisista oli reitin varrella vastassa ja ryhmä jakaantui pareiksi. Toinen parista sulki silmänsä ja toinen näki. Aikuisen perässä ryhmä kulki polulla rauhallisesti sokkoja opastaen, kunnes tuli aika vaihtaa oppaan ja sokon rooleja.

Toisena ryhmäytystehtävänä oli kaatuneen puun päällä perinteinen jonojen järjestäminen ilman, että kukaan putoaa maahan. Ryhmä järjestäytyi puun päällä mm. ikä-, pituus- ja aakkosjärjestykseen. Jokainen ryhmä odotti seuraavan ryhmän saapumista tukin luona ja opasti seuraavalle ryhmälle tehtävän ennen kuin lähti itse eteenpäin.

Kun reitti oli kierretty, jäi oppilaille aikaa eväiden syömiseen ja "välituntiin" ennen koululle lähtöä. Koululla kävimme vielä yhdessä läpi löydetyt kasvit. Jos joltain ryhmältä puuttui jokin kasvi, pohdimme millaisesta paikasta kyseisen kasvin olisi voinut löytää. Esimerkiksi piharatamoa ei kaikki ryhmät olleet löytäneet, sillä he eivät hoksanneet enää Pirttimäen piha-alueella katsella ympärilleen kasveja etsien eikä piharatamoa tietenkään metsästä löytynyt.

Lisäksi koululla keskustelimme vielä siitä kuinka ryhmät olivat toimineet. Jokainen ryhmä sai kertoa mikä asia heidän ryhmässään toimi sekä kehua muita ryhmän jäseniä, jos koki aiheelliseksi kertoa jonkun oppilaan erityisen hyvästä suoriutumisesta.

Päivä oli kiva ja leppoisa, kaikki ryhmät työskentelivät aktiivisesti eikä turhaa sähläämistä ollut. Tällaisella konseptilla emme ole aiemmin ulkoluokkailleet, koska aikuisia ei normaalisti ole mukana kuin minä ja avustaja. Oppilaidenkin mielestä tällainen työtapa oli mukava, kävellessä saattoi kasvien bongailun ohessa höpöttää omia asioitaan ja pisteelle saapuessa sitten taas keskityttiin aikuisen ohjaamaan tehtävään.

Vielä on pari viikkoa jäljellä ja useampi ulkoluokkailupäivä vielä edessä! Toivottavasti kesäkelit jatkuvat lomaan asti (ja toki sen jälkeenkin!!).

Ulkoluokkaillen urheilukentällä

Olipa upea keli ulkoluokkapäivälle! Luokkamme leiriytyi tänään päiväksi yleisurheilukentälle. Aamu alkoi koko porukan yhteisellä lämmittelyllä, joka sisälsi hölkkää kentän ympäri sekä erilaisia koordinaatio- ja loikkaharjoituksia. Kun olimme vielä hetken venytelleet ja availleet paikkoja jakaannuimme kolmeen ryhmään harjoittelemaan pituushyppyä, kuulantyöntöä ja keihäänheittoa. Aamun ensimmäinen kaksoistunti kuluikin nopeasti liikunnan parissa. 

Evästauon jälkeen jatkoimme edelleen liikkumista, mutta nyt enemmän matikan näkökulmasta. Oppilaat jakaantuivat 3-4 hengen ryhmiin työskentelemään kentälle ja kiersivät kaikki mittaamis- ja arviointipisteet ympäri.

Pituushyppyä, keskiarvon ja mediaanin pohjustusta

Pituushyppypaikalla oli oppilaat pääsivät vielä hyppäämään pituutta. Jokaiselta mitattiin 3 hyppyä ja kirjattiin kaikki ylös. Oppilaat saivat tehtäväksi pohtia mitä he vastaisivat, jos heiltä kysyttäisiin paljonko heidän ryhmänsä suurinpiirtein hyppäsi pituutta. Joku hyppäsi pidemmälle, toinen paljon lyhyemmän. Minkä pituisia hyppyjä tehtiin keskimäärin? Keskiarvon käsitettä emme ole vielä opetelleet, mutta näiden mittaustulosten kautta keskiarvoon on tarkoitus päästä seuraavalla matikan tunnilla.

Vetomitat

Vetomittoja muisteltiin vedenläträyspisteellä, jossa oli 10 erimuotoista astiaa. Oppilaiden oli aluksi järjestettävä astiat arvionsa mukaan pienimmästä suurimpaan ja arvioida kuinka monta desilitraa vettä kuhunkin mahtuu. Sen jälkeen astiat täytettiin vedellä ja mitattiin.

Pituuden mittaaminen ja nopeus

Juoksuradan pituutta muisteltiin viime syksyn yleisurheilukilpailuista, joissa isot oppilaat kilpailivat 800 metrillä. Kuinka paljon on ensimmäisen ja toisen radan pituusero? Kun arviot oli tehty, ryhmä lähti mittapyörien kanssa kiertämään kenttää.

Jos neljä oppilasta juoksee kentän ympäri rinnakkain ja tulee maaliin samaan aikaan. Kuka oppilaista juoksee nopeimmin? Ensimmäisen ja toisen radan pituuseroksi mitattiin 10 m, taisi joku ehtiä mitata myös ulompien ratojen pituudet. Valitettavasti koululta löytyi mukaan vain kaksi mittapyörää, joissa oli laskuri.

Ajan ja nopeuden mittaaminen

100 m juoksun suoralla oppilaat kellottivat juoksuaikoja. Tänään tavoitteena ei kuitenkaan ollut nopein aika, vaan tavoitteena oli juosta kaksi kertaa mahdollisimman tarkasti sama aika. 

Pinta-ala ja tilavuus

Neliömetrimaton avulla kertasimme neliömetrin, neliödesimetrin ja neliösenttimetrin käsitteet sekä mittayksiköiden lyhenteet. Hmm.. mitä kakkonen neliömetrin lyhenteessä tarkoittaa? Helposti muistui mieleen, että pinta-alassa on pituutta ja leveyttä eli kaksi ulottuvuutta.. Mitäs sitten jos metrin perään laittaisikin kolmosen? Mitä se silloin tarkoittaisi? Jos toiseen korottamalla meillä on pituus ja leveys, niin... 

Meillä oli kentällä mukana kuutiometrin rakennusainekset ja ryhmä kokosi kuutiometrin. Pohdimme mitä kaikkea tiedämme rakennetusta kuutiosta: särmien pituus ja lukumäärä, tahkojen lukumäärä ja pinta-ala, kärkien lukumäärä, suorat kulmat jne.. Yllättävän paljon oppilailta nousi ominaisuuksia, vaikka geometrian jaksosta on aikaa reilusti. 

Kun riittävästi ominaisuuksia oli keksitty, nimesimme rakentamamme "laatikon" kuutiometriksi. Jotta oppilaat saisivat kokemuksia kuutiometristä, kokeilimme mahtuisiko koko ryhmä kuutiometrin sisälle! Hyvin mahtui ja tilaakin jäi. Seuraavaksi olikin edessä arviointitehtävä: Kuinka monta luokkamme oppilasta mahtuu kuutiometrin sisään? Arviot vaihtelivat 4-8 välillä.

Ennen kuin oppilaat jatkoivat eteenpäin tutkimme vielä mukaan ottamiani kymmenjärjestelmävälineiden tuhatkuutiota ja senttikuutiota. Kuutiometrin nimeämisen jälkeen kuutiodesimetrille ja kuutiosenttimetrille löytyivät helposti nimet. Pohdimme vielä kuinka monta kuutiodesimetriä mahtuu kuutio metriin? Entä kuutiosenttimetrejä kuutiometriin? Jokainen ryhmä sai tehtävät ratkaistua, kun lähdimme yhdessä pohtimaan kuinka monta kuutiodesimetriä tai kuutiosenttimetriä tarvitaan pohjan peittämiseen ja sen jälkeen laskimme "kerrokset". Neliömetrimatto oli oivallinen apu hahmottamiseen! Kuudesluokkalaiset olivat aiemmin tutustuneet tilavuusmittoihin matikassa, mutta vitosille tämä oli ensimmäinen tutustuminen kuutiotilavuuksiin.

Kaikkien oppilaiden kierrettyä kaikilla pisteillä kävimme lyhyesti läpi pisteiden sisällöt, aikaa ei syvällisempää pohdintaan tässä kohtaa ollut, mutta aihetta jatketaan koululla. Niin ja empiirinen tutkimus osoitti, että kuutiometriin mahtuisi 6 oppilasta ja yksi opettaja. Kuusi meitä kuutiometrissä oli, mutta totesimme, että jos joku olisi tullut meidän päällemme niin seitsemäs olisi vielä mahtunut mukaan.

Ennen kentältä koululle paluuta juoksimme vielä 1500 m matkan kestävyysharjoituksena. Tavoitteena oli olla kävelemättä, vauhdilla ei ollut väliä ja ajan otin vain muutamalle oppilaalle, jotka sitä erikseen halusivat. Muutama oppilas ylitti tänään itsensä ja jaksoi koko matkan, vaikka meinasi aluksi luovuttaa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Mutta kaverin kanssa höpöttäessä matka täyttyi nopeasti eikä tarvinnut kävellä!

Seuraavana päivänä palasimme koululla vielä pituushyppyyn ja keskiarvoon. Pidimme matikan jakotunnit koulun parcour-puistossa, johon otimme mukaan mitat ja hyppäsimme yhden kierroksen vauhditonta pituushyppyä. Kaikki kirjasivat kaikkien tulokset ylös ja väritimme pylväsdiagrammin tuloksista. Aluksi etsimme taulukosta pienimmän ja suurimman tuloksen, sen jälkeen puhe kääntyi mediaaniin, jonka haimme tuloksista karsimalla aina pienimmän ja suurimman pois. 

Lopuksi pohdimme vielä keskiarvon käsitettä. Minkä tuloksen sanoisit, jos sinun pitäisi kertoa kuinka paljon 5-6. luokkalainen hyppää pituutta keskimäärin? Oppilaat olivat hyvin kartalla siitä, että on pitkiä ja lyhyitä hyppyjä eikä voi sanoa, että keskimäärin vauhditonta pituushyppyä hypätään 2 m 40 cm, jos sellaisia tuloksia on vain yksi. Oppilaat keksivät keskiarvon laskemisen kaavan itse, kun laskimme ensin kuinka pitkälle ryhmä hyppäsi yhteensä. Miten yhteistuloksesta saa yhden oppilaan tuloksen? Tietenkin jakamalla! Aiheeseen pitää vielä varmasti palata, mutta jonkinlainen ajatus keskiarvosta oppilaille syntyi kahden päivän pohdintojen ja keskustelujen perusteella.

Gutenberg ja kirjapainotaito

Tänään oli taas "hassunhatunpäivä" eli historiaa, kuvista ja suomen kieltä opiskeltiin draaman keinoin. On se vain jännä kuin hassu hattu toimii kerrasta toiseen, luokan ilmapiiri muuttuu levolliseksi ja työskentely on sopuisaa eikä ketään tarvitse muistuttaa työrauhasta.. Keskiajasta siirrymme vähitellen uuteen aikaan ja Gutenbergin kirjapainolla lähdimme liikkeelle.

Ja koska minulta usein kysytään ajankäytöstä, niin tähän kokonaisuuteen meni aikaa 3 oppituntia ja mukana oli minun lisäkseni luokkamme koulunkäynninohjaaja sekä samanikaisopettajan kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja 2 oppitunnin ajan. Olisiko tässä sitten yksi tunti hissa, yksi kuvista ja yksi suomea?

Tervetuloa, tervetuloa!

Elämme vuotta 1453 saksalaisessa Mainzin kaupungissa. Kaupungin yliopiston opiskelijanuorukaiset ovat tulleet katsomaan mullistavaa keksintöä, jonka kultaseppä Johann Gutenberg on tehnyt.

Gutenbergin kirjapainossa on jo jonkin aikaa painettu laatoilla rukouksia ja pyhimysten kuvia. Laatat on kaiverrettu huolellisesti ja niillä voidaan monistaa tärkeitä tekstejä ja kuvia kansalle. Laatan valmistaminen on kuitenkin hidasta ja kokonaiset kirjat kopioidaan edelleen käsin.

Nyt Gutenberg on kuitenkin keksinyt jotakin ihan uutta.. Lähdetään kurkistamaan mitä kirjapainossa tapahtuu!

”Katsokaa! Tämä keksintö mullistaa koko maailman!” hihkuu Gutenberg ja osoittelee irtokirjaimia (leimasimia) pöydällä. ”Katsokaa nyt, yhdistän kirjaimen näin ja näin ja näin (teippaa yhteen leimasimet, joista muodostuu sana Gutenberg). Ja nyt voin painaa niin monta kertaa haluamani tekstin kuin haluan. Ja samoilla kirjaimilla voin painaa jonkin muunkin tekstin, kun vain järjestän ne uudelleen haluamallani tavalla!”

”Kröhöm..” yskäisee nurkasta tietäväinen ja sivistynyt opiskelija nuorukainen ja kuiskaa väkijoukolle: ”Gutenberg oli kyllä ensimmäisiä, jotka Euroopassa käyttivät irtokirjaimia painamiseen, mutta kiinalaiset olivat tehneet tuota jo 400 vuoden ajan. Ja väitetään, että Ranskassa ja Hollannissakin on joitakin vuosia sitten tämä jo keksitty, mutta ei nyt lannisteta innostunutta kultaseppää!”

”Tällä tavalla voimme helposti painaa, vaikka kokonaisen kirjan,” huokaisee Gutenberg ihastuksesta, ”aloitamme heti huomenna painamaan Raamattua. Pitkään se vie, varmasti melkein kaksi vuotta. Ja silti tarvitsemme taitavien kuvittajien apua, jotta he koristelevat sivujen ensimmäiset kirjaimet yhtä kauniisti kuin käsin kopioiduissa kirjoissa.”

Sisään kirjapainoon ryntää munkki Tommaso Campanella hengästyneenä ja

järkyttyneenä. ”Mitä te teette? Tuhoatte koko kristikunnan? Jos te alatte painaa kirjoja kaiken kansan luettavaksi tuhoatte te ihmiskunnan aivan kuten asetekniikka!” huohottaa kiihtynyt munkki.

"Mitä kummaa sinä oikein vauhkoat?" kyselee Gutenberg. "Eihän kirjojen painamisesta kaiken kansan luettavaksi voi olla mitään väärää? Tieto lisääntyy ja ihmiset sivistyvät!"

Mistä kummasta oikein on kyse?

Luokka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä tutustui tarkemmin painolaattojen käyttöön ja kaiversi oman laattansa press print-levylle ja kokeili painamista. Painolevylle suunniteltiin äitienpäiväkortti. Samalla puhe kääntyi uuden ajan yleisneroon Leonardo Da Vinciin, joka osasi sen kummempia miettimättä kirjoittaa peilikuvakirjoitusta. Me tarvitsimme tähän kyllä peilien apua ja silti muutamat E-kirjaimet menivät väärinpäin..

Äitienpäiväkorttien vedokset laitettiin pyykkinarulle kuivumaan.
Näiden työstämistä jatketaan ensi viikolla.

Toinen ryhmä alkoi samanaikaisopettajan kanssa pohtia mitä hyvää ja huonoa kirjapainon kehittymisestä oli. Oppilaat kirjoittivat väitelauseita vihkoon ja perusteli väitteet. Samalla harjoiteltiin sivulauseiden kirjoittamista ja koska-sanan käyttöä. Apua perusteluihin löytyi historian oppikirjasta, jossa aihetta käsiteltiin.

Kun molemmat ryhmät olivat valmiit, vaihdettiin ryhmiä. Oppilaiden työskenneltyä sekä Gutenbergin kirjapainossa että perusteltua väitteitä kirjapainotaidon puolesta ja vastaan kokoonnuimme koko porukalla ja järjestimme kaksi väittelyä kirjapainotaidon puolesta ja vastaan. Luokka siis jaettiin neljään joukkueeseen ja kaikki pääsivät väittelemään. Tämä taito vaatii meidän luokassamme kyllä vielä harjoittelua, mutta pääsimme hyvään alkuun vaikka useita oppilaita jännittikin muun luokan edessä väittely, vaikkakin ryhmissä väittelimme.

Renesanssin ja uuden ajan opiskelu jatkuu toukokuussa draamapainotteisina pyrähdyksinä. 

Aurinkoista toukokuuta!

Viikingit (5.-6. luokka)

Viikingeistä pidimme lyhyen miniteeman keskiaika jakson jälkeen. Viikinkinkejä työstettiin historian, suomen kielen ja kuviksen tunneilla. Jakso alkoi valtameren pauhusta, oppilaat tulivat luokkaan yksi kerrallaan hiiren hiljaa. Luokassa oli hämärää, ainoa mitä kuului oli YouTubesta valitun Sound of Ocean-videon äänet. Rauhoituimme ja rentouduimme hetken vain kuunnellen ääniä, sen jälkeen open kerronnan avulla lähdimme merelle, jossa viikinkilaiva eteni tyrskyissä. Meren ääniä kuunnellen jatkoimme vielä maalaamalla pitkittäin halkaistulle A3-paperille merta. Oppilailla oli käytössään erisävyisiä sinisiä pullovärejä. Maalaaminen tapahtui siveltimen sijaan taitellulla paperilapulla.

Maalaaminen onnistui täydessä hiljaisuudessa ja vaikka siivoamisen kohdalla oli taas lupa puhua, oppilaat supattivat koko tunnin. Ilmeisesti oppilaat nauttivat tuosta hiljaisuudesta itsekin <3

Tunnin lopuksi kertasimme mitä olin mielikuvitusmatkamme aikana kertonut viikingeistä ja sanelusta kirjoitimme lyhyen vihkotekstin viikingeistä.

Layers of Learning sivuilta tulostettava kartta
Kartan voit tulostaa tästä linkistä.

Viikinkien kulkureiteistä väritimme vihkoihin netistä löytämäni kartan. Samalla tuli taas opittua uutta englannin sanastoa, koska kartta oli englanniksi.

Toisella viikinkeihin liittyvällä tunnilla tutustuimme viikinkilaivoihin. Työtapoja oli tunnilla opettajan kerronta, englanninkielisen tekstin lukeminen ja kysymyksiin vastaaminen sekä rauhoittuminen maalaamaan viikinkilaiva. Laivan pohjamaalin teimme siveltimillä, mutta laivan kuviointi ja koristelu tapahtui askartelutikulla raapimalla.

Kolmannella viikinkinkeihin liittyvällä oppitunnilla oppilaat lukivat viikinkien käyttämiin väriaineisiin ja vaatteisiin liittyvän tekstin, jonka koostiin netistä löytämieni tietojen perusteella sekä oppikirjaa (jota oppilailla ei viikinkiaiheeseen ole) hyödyntämällä. Tekstin voit halutessasi tulostaa täältä. Tekstin pohjalta oppilaat nimesivät ja värittivät viikinkiperheen vaatteet, sopivan monisteen löysin tes.com-sivutolta. Samalta sivustolta löytyy myös riimukivimoniste, johon oppilaat kirjoittelivat toisilleen viestejä viikinkien riimuilla.

Lisäksi olin yhden päivän poissa, silloin oppilaat katsoivat sijaisen kanssa Olipa kerran ihminen-sarjan Viikingit-jakson.

Pääsiäisen tienoilla näkyi opettajien fb-ryhmissä silkki-/kreppipaperimaalausta useammassakin postauksessa, joten mekin innostuimme kokeilemaan sitä ja kreppipaperilla maalaten teimme taustat viikinkitöillemme. Kokeilimme silkkipaperimaalausta ulkona aurinkoisena ja lämpimänä päivänä ja oppilaat heittelivät lunta töidensä päälle, jotta värit leviäisivät. 

Ulkona oli kiva touhuta, mutta seuraavalla kerralla taidan tehdä silkkipaperimaalailut sisällä. Pienikin tuulenviri levitti silkkipapereita ympäri pihaa..

Näin saatiin kaikki kuvistyön osat tehtyä jollain muulla tekniikalla kuin perinteisesti siveltimellä maalaamalla.

Tuntien alussa tai lopussa tehdyt kuvistyön osiot koottiin lopuksi yhdeksi kokonaiseksi työksi. Työn kokoamisvaiheessa oli mielenkiintoista seurata oppilaiden hahmottamisen taitoja. Meren kokoaminen kahdesta paperista revityistä suikaleista, saati tuon meren liimaaminen ei ollut kovinkaan monelle oppilaalle itsestään selvyys. Tässä työssä oli monta sellaista onnistujaa, joille kuvis ei yleensä ole vahvuus. Yksi syy siihen ehkä, että tässä ei siveltimellä maalaamista tai piirtämistä juuri tarvittu, vaan toteutuksessa käytettiin normaalista poikkeavia tekniikoita.

Viikinkikokonaisuus päättyi kertaukseen, jonka toteutin joukkueittain "seikkailuna". Pohjana seikkailulle toimi viikinkien Groenlendinga-saaga, jonka alkuosaa suomensin ja lyhensin oppilaille sopivaksi. Oppilaat työskentelivät 4-5 oppilaan ryhmissä.

"Groenlendinga-saaga kertoo Erik Punaisesta, kuuluisasta viikingistä sekä hänen perheestään. Kuulut Erik Punaisen laivan miehistöön. Laivanne on kaatunut myrskyssä, miehistö on päässyt kiipeämään ylösalaisin kääntyneen laivan päälle lepäämään. Yhdessä teidän pitää kuitenkin saada laiva käännettyä oikeinpäin. Vain siten voitte jatkaa matkaa ja toisaalta saat myös tietää, miten olet tähän tilanteeseen joutunut!
Kääntäkää vene, niin pääsette aloittamaan seikkailunne."

Oppilasryhmät seisoivat maton päällä luokassa. Matto oli tuo kumolleen kellahtanut viikinkilaiva, joka piti yhdessä kääntää ympäri. Hetken ratkaisuvaihtoehtoja tuumailtuaan ryhmät alkoivat toimia eikä kukaan onneksi pudonnut enää hyiseen mereen. Kun "vene" alkoi kääntyä, huomasivat oppilaat, että veneisiin oli kiinnitetty luukku. Kun vene oli saatu ympäri, avasivat oppilaat luukun ja löysivät luukusta ensimmäisen osan Groenlendinga-saagaa.

"Kun Erik Punaisen isä syyllistyi Norjassa tappoihin, ei perheen auttanut muu kuin lähteä uusille seuduille asumaan. Perhe pakkasi omaisuutensa ja varusti pitkän viikinkilaivansa matkalle. Laivan keulassa koreilevan lohikäärmeen pää osoitti länteen ja perhe matkasi viikingeille tutulle Islannin saarelle. Erik Punainen varttui Islannissa ja löysi vaimonsa Thjodhildin.

Erik Punaisen perheen mukana matkasi Islantiin moni muukin viikinki. Laivassa viikingit istuivat aakkosjärjestyksessä. Järjestäkää viikingit laivaan aakkosjärjestyksessä."

Jokaisen ryhmän pöydältä löytyi korttipakka, jossa oli viikinkien nimiä. Aakkostussäännöt kaivettiin esiin ja aakkostaminen alkoi. Oppilaiden järjestettyä nimet aakkosjärjestykseen, käänsivät he kortit ympäri ja korttien takana olevista kirjaimista muodostui sana VIIKINKIENTALO. Joka ohjasi oppilaat SmartBoardille heijastettuun Thinglink-kuvaan. Thinglink-kuvasta oppilaat nappasivat auki viikienkien asumukseen laitetun täpän, joka ohjasi eteenpäin:

"Viikingit asuivat matalissa pitkänomaisissa taloissa, joissa oli tulisija keskellä ja laverit seinustoilla nukkumista varten. Seuraavan tekstin kappaleen löydätte viikingeille tutun vaatemateriaalin luota."

Olin tuonut luokkaan käsityövarastosta korin, josta löytyi seuraava tekstin kappale.

"Erik Punainen ei kuitenkaan saanut kauaa asua rauhassa vaimonsa kanssa, sillä hän joutui pian ongelmiin ja hän kansalliskokous julisti hänet lainsuojattomaksi. Niin joutui Erik Punainen jo toisen kerran elämässään pakkaamaan tavaransa ja varustamaan laivansa. Erik Punainen ja hänen vaimonsa Thjodhild lähtivät etsimään lännestä maata, jota eräs tuntemattomia maita kartoittanut matkamies oli heille kuvaillut."

Tekstin katkelman lisäksi korista löytyi kartta viikinkien matkoista ja ohje täydentää karttaan maat ja merialueet, joilla viikingit vaikuttivat. Ryhmät aloittivat työskentelyn nopeasti, mutta sitten he jumittuivat merialueisiin, joiden nimiä he eivät muistaneet. Puhelimia ei saanut käyttää seikkailussa apuna, mutta kaikkea muuta koulusta löytyvää kyllä, aika nopeasti joku ryhmästä vilahtikin viereiseen kirjastoon hakemaan hyllystä kartaston. Valittuaan karttaan merkityistä sanoista ohjeen mukaiset kirjaimet, muodostui niistä sana LAIVA, joka löytyi jälleen Thinglink-kuvasta. Ohjeena Thinglink-kuvassa on viikinkilaiva myrskyssä, joka viittasi luokassa riippumiin oppilaiden kuvistöihin. Yhden työn olin nostanut magneeteilla taululle ja sen taakse oli kiinnitetty pyykkipojilla saagan jatkoa.

Erik Punainen purjehti merellä päiväkausia näkemättä maata missään. Lopulta horisontissa alkoi erottua maata. Suuri saari aukesi Erik Punaisen laivan edessä ja saari näytti vihreältä paratiisilta.

Päiväkausia purjehtiessa aika kävi varmasti välillä pitkäksi. Aikaa voi kuluttaa esimerkiksi arvoituksien avulla. Ratkaiskaa viikinki-ristikko, ratkaisu ohjaa teidät eteenpäin.

Kun ristikossa olevien punaisten ruutujen kirjaimet järjesti, muodostui niistä sana LOHIKÄÄRME. Ja luokkaan ripustetun lohikäärme-kuvan taakse oli kiinnitetty lisää tekstin pätkiä.

Kaksi vuotta vietti Erik Punainen tutkien tuota aluetta, jota hän kutsui vihreäksi maaksi eli Grönlanniksi. Hän uskoi, että nimi houkuttelisi ihmisiä. Kun Erik Punainen kahden vuoden kuluttua palasi Islantiin, vietti hän siellä talven ja houkutteli ihmisiä mukaansa kertomalla ihmeellisiä tarinoita vihreästä maasta. Kevään tullen varustettiin 30 laivaa matkaan. Kevät oli kuitenkin myrskyisää aikaa merellä, eikä perille vihreään maahan selvinnyt kuin 14 laivaa.

Grönlanti nimettiin vihreäksi maaksi, koska se kuvaili viikinkien asuttamaa rannikon aluetta. Yhdistä sanat suomeksi ja englanniksi sekä niiden selitykset.

Ryhmän pöydässä oli aiemmin käytettyjen nimikorttien lisäksi pakka kortteja, joissa oli suomeksi ja englanniksi viikinkeihin liittyviä sanoja sekä niiden selitykset.

Kun kaikki kortit olivat löytäneet selityksensä, käänsivät oppilaat jo vanhasta tottumuksesta kortit ympäri ja löysivät yhden korttisetin takaa  RII MU KIVI, joka ohjasi oppilaat joko Thinglink-kuvan riimukivelle tai suoraan luokan seinällä olevalle harmaalle paperille, johon oli kirjoitettu riimuilla "järjestä runo".

Viimeinen tehtävä oppilailla oli lukea vielä kerran huolellisesti läpi Groenlendinga-saaga, jonka he olivat seikkailun aikana saaneet kokoon ja järjestää tarinan pohjalta runoilemani runon säkeet oikeaan järjestykseen vastaamaan alkuperäistä tarinaa.

Joutui isä Erik Punaisen vaikeuksiin vaikeuksiin,

joutui perhe keskittymään pakkauksiin.

Laiva oli pian täyteen lastattu

ja merellä purjeet nostettu,

ohjattiin laivan kokka länttä kohti,

Islantiin tie merten taakse perheen johti.

Islannissa Erik Punainen varttui,

tiedot ja taidot työn touhussa karttui.

Tapasi Erik Punainen neidon kauniin,

sai Thjohildistä vaimon auliin.

Ei ehtinyt kauaa nuori pari viettää elämää rauhallista,

kun Erik Punaisen päälle läikähti vihaa monta kauhallista.

Hänet lainsuojattomaksi julistettiin

ja pois maasta pian karkotettiin.

Laiva oli pian täyteen lastattu

ja merellä purjeet nostettu,

ohjattiin laivan kokka länttä kohti,

vihreälle maalle tie merten taakse johti.

Näkyi horisontissa jotakin vihreää,

oli saarella kaikkialla vehreää.

Tutkittuaan maata hyvää,

palasi Erik Islantiin levittämään tiedon jyvää.

Houkutteli Erik Punainen mukaansa suuren joukon,

valitettavasti moni heistä kohtasi surman loukun.

Perille päässeet Erikin johdolla maan valloitti

ja viikinkisiirtokunnan Grönlantiin perusti.

Erik Punaisesta tuli johtaja arvostettu,

jolla oli perhe perustettu.

Lapsia seikkailut puoleensa vetää,

eivät he paikoillaan vartuttuaan lepää. 

Viikinkiseikkailu kertasi hyvin jakson aikana opitut asiat ja samalla oppilaat harjoittelivat ryhmätyöskentelyä sekä luetun ymmärtämistä. Oppilaiden palaute oli, että seikkailun muodossa opitun kertaaminen oli innostava tapa toimia.

Jos haluat tulostaa viikinkiseikkailuun kirjoittamani materiaalin, löydät sen täältä.

Kokonaisuudessaan jakso kesti 7 oppituntia, joista kolme otettiin kuvaamataidosta, kaksi historiasta ja kaksi suomen kielen tunneista.