Keskiaika-kertaus digiseikkailu 5.-6. luokka

Historian jakson kertaukseen tein oppilaille digiseikkailun, jonka toteutimme 45 min oppitunnin aikana. Käytin ensimmäistä kertaa Thinglink-sovellusta, jonka avulla seikkailu eteni. Thinglinkin kuva oli heijastettu SmartBoardille, lisäksi oppilailla oli käytössään kuvissa näkyvät kortit sekä iPad QR-koodin lukijalla varustettuna. Oppilaat työskentelivät 4-5 oppilaan ryhmissä.

Thinglink kuva löytyy linkistä https://www.thinglink.com/scene/1033804886627581954

Ensimmäisenä tehtävänä oppilailla järjestää keskiajan tapahtumat oikeaan järjestykseen. Kun oppilaat olivat saaneet kortit oikeaan järjestykseen ja he käänsivät ne ympäri, muodostui näkyviin lause "mene torille". 

Tori löytyi Thinglink-kuvasta SmartBoardilta ja torilla olevassa tekstissä todettiin eri säätyjen edustajien kokoontuvan torille myymään ja ostamaan tuotteita. Torilla asioivat henkilöt pitäisi järjestää säätyjen mukaan. 

Ryhmä sai A3-paperille tulostetun säätykolmion, johon säädyt oli kirjattu englanniksi. Ensin oppilaat suomensivat eri säätyjen nimet ja järjestivät sen jälkeen korteille kirjatut ammatit kolmioon säätyjen mukaisesti. Oikean ratkaisun tarkastamista varten kolmion alakulmassa oli QR-koodi. QR-koodista avautui paitsi vastaus, myös kysymys "Missä kaikki ihmiset vierailivat säännöllisesti keskiajalla säädystä riippumatta?" Vastaus löytyi heti, tietenkin kirkossa! Siispä ryhmä suuntasi kirkkoon, eli jälleen SmartBoardin ääreen etsimään kuvasta kirkkoa.

Kirkon kohdalta avautuvassa tekstissä kerrottiin, että pappi testaisi ryhmän osaamista. Ryhmän sääty määräytyisi osaamisen perusteella. Missä on pappi? Nokkelimmat keksivät välittömästi, että ammattikorkeista löytyi pappi ja papin takaa qr-koodi, joka ohjasi oppilaat Forum 6- oppilaan materiaalien tietovisaan.

Oikeiden vastausten perusteella ryhmä päätyi joko talonpojaksi pellolle, tynnyrintekijän oppiin tai kauppiaan kauppahuoneelle. 

Pellolle suunnanneet oppilaat löysivät Thinglink-kuvan pellolta ohjeen ottaa sanasokkelon, josta tuli etsiä talonpoikaissäätyyn liittyviä sanoja. Ristikkoon oli kätketty yksi sana, joka ei kuulunut joukkoon. Se oli tynnyrintekijä, joka on porvarissäätyyn kuuluva käsityöläinen. Tämän keksittyään ryhmä suuntasi tynnyrintekijän luokse, joka löytyi jälleen Thinglink-kuvasta.

Tynnyrintekijä kehotti oppilaita keräämään aluksi käyttämistään ammattikorteista kaikki porvarit ja pohtimaan kuka porvareista "ei kuulu joukkoon" eli on siis jollakin tavalla erilainen. Ratkaisu löytyi jälleen melko nopeasti, tietenkin kauppias! Kauppias myy tavaroita, joita käsityöläiset ovat tehneet. Kauppiaan takaa löytyi QR-koodi, joka kehotti ryhmää etenemään kauppahuoneelle, joka taas löytyi Thinglink-kuvasta.

Tässä kohtaa joku saattaa miettiä, että oppilaathan vain katsovat minkä kortin takana on QR-koodi sen enempää miettimättä. Mutta ehei, olin luonut QR-koodin, joska aukesi teksti "Yritä uudelleen, tätä tietä, et pääse eteenpäin." ja niitä olivat liimattu kaikkien sikin sokin sellaisten korttien taakse, joita ei tarvittu johdattamaan ryhmää eteenpäin.

Kauppahuoneella ryhmä tapasi aatelisen, joka oli ostamassa kangasta. Kankaasta tehtäisiin vaate, jota käytettäisiin haarniskan päällä ja johon kirjottaisiin suvun vaakuna. Kysymys kuuluikin: mikä on pojan ammatti? Tietenkin ritari. Osa ryhmistä hoksasi ritarin suoraan Thinglink-kuvasta, mikäli eivät löytyi ritari-kortin takaa koodi, joka kehotti etsimään ritarin kuvasta.

Thinglink-kuvan ritari kehotti oppilaita tutustumaan Legendaan Normannien maihinnoususta (löytyy Forum6-opettajanoppaan liitteistä). Ryhmän luettua legendan, piti heidän järjestää legendasta runoilemani runon säkeet oikeaan järjestykseen. 

Englannissa suru koitti,

kun kuolema Edvard Tunnustajan voitti.

Riita oli jo alkuun laitettu

ennen kuin oli kuninkaalle hauta kaivettu.

Vilhelmille oli kruunu luvattu,

mut vierasmaalaista ei Englantiin haluttu.

Valitsivat he valtaistuimelle Haraldin, Vilhelmin silmissä sai kansa leiman petturin.

Vilhelm joukkonsa sotaan johtaa, Harald sodassa voittajansa kohtaa.

Ei auta englantilaisten muu kuin sulkea mutinoilta suu.

Vilhelm lisänimen tavan mukaan ottaa, Valloittaja kruunun päähänsä kohottaa. 

(Anniina Hakkarainen)

Kun runo oli oikeassa järjestyksessä ja kortit käänsi ympäri, muodostui esiin lause: Mene kuninkaan linnaan." Kuninkaan linna löytyi Thinglink-kuvasta, josta aukesi jatko-ohjeet. Linnasta aukesi QR-koodi, joka johdatti artikkeliin, jossa esiteltiin täydellinen ritarilinna. Oppilaiden tehtävänä oli tutustua artikkeliin ja piirtää voittamaton linna. 

Kiivaalla tahdilla alkoivat ryhmät suunnitella omia linnojaan hyödyntäen historia.netin artikkelia, hoksasipa eräs ryhmä hakea luokan hyllystä keskiaikaisista linnoista kertovan kirjan.

Tunnin päätteeksi jokainen ryhmä esitteli oman linnansa ja kertoi mitä kaikkia suojavarusteita linnasta löytyi. Yhdessä keskustellen pohdimme mikä linnoista olisi se voittamaton.

Tällaista digiseikkailua en ollut koskaan aiemmin toteuttanut. Konsepti oli toimiva! Oppilaat innostuivat tehtävistä, osa oli helpompi, toiset haastavampia. Seikkailu eteni sopivalla tempolla ja oppilaat tekivät hyvin yhteistyötä. Erityisesti minua ilahdutti erään ryhmän kysymys, saako oppikirjaa käyttää apuna. Kyseinen ryhmä osoitti työskentelyllään, että oppikirjan tekstejä oli luettu, sillä he etsivät kirjasta aina tiettyä sivua. "Hei, tää on sillä sivulla, oota mä etsin, tässä!" - oli lausahdus, jonka kuulin kyseisestä ryhmästä kiihtyneellä äänellä useampaan kertaan.

Erityisesti minua ilahdutti erään ryhmän kysymys, saako oppikirjaa käyttää apuna. Kyseinen ryhmä osoitti työskentelyllään, että oppikirjan tekstejä oli luettu, sillä he etsivät kirjasta aina tiettyä sivua. "Hei, tää on sillä sivulla, oota mä etsin, tässä!" - oli lausahdus, jonka kuulin kyseisestä ryhmästä kiihtyneellä äänellä useampaan kertaan.

Jos haluat kokeilla laatimaani digiseikkailua keskiaika-jakson kertaukseen, opemateriaali ja QR-koodit voit tulostaa tästä linkistä.

------------------------------

Historian jakson ohessa suomen kielen tunneilla opiskeltiin sanaluokkia ja sijamuotoja. Sijamuotokokeeseen harjoitellessa oppilaat leikkivät keskiaika-teeman sanoilla. Sanoilla mm. loikittiin lattiakuvioilla, joihin oli kirjattu sijamuoto ja taivutettiin valittuja sanoja lattiamuodon osoittamassa sijamuodossa.

Tigeristä ostettu kalastuspeli toimi myös. Pari valitsi kaverilleen sanalapuista taivutettavan sanan, sen jälkeen ongittiin kala, jonka taakse oli kirjoitettu sijamuoto, johon aiemmin valittu sana tuli taivuttaa. 

Sanaluokista ja sijamuodoista pidetty koe oli teemoitettu keskiaikaan, jotta teeman sanastoa tuli harjoiteltua monipuolisesti.

-------------------------

Oppilaille mieluinen kuvaamataidon työ jakson aikana oli suvun vaakunan valmistaminen. Ensin tutustuimme heraldiikan sääntöihin, joita tuli ottaa huomioon vaakunaa suunniteltaessa. Sen jälkeen oppilaat ottivat selvää omasta suvustaan ja sukunimen taustasta. Joidenkin oppilaiden suvuilla oli olemassa oleva vaakuna ja oppilaat halusivat toteuttaa tuon jo valmiin vaakunan. Mikäli valmista vaakunaa ei ollut, oppilas selvitti oman sukunsa taustaa ja nimen merkitystä. Selville saamiensa asioiden perusteella, heraldiikan sääntöjä noudattaen valmistettiin vaakunat aaltopahville.

Kun vaakuna oli valmis, kirjoitti vielä jokainen oppilas kuvauksen vaakunastaan (heraldiikan sääntöjen mukaan vaakunan tulee olla yksinkertainen ja helposti selitettävissä siten, että ohjeen perusteella voisi vaakunan piirtää sitä näkemättä). Tällaisen ohjeen oppilaat laativat sekä kirjoittivat lyhyesti miksi vaakunaan oli valittu juuri ne värit ja kuvat, jotka oppilas oli valinnut.

Näin saatiin keskiaika-jakso päätökseen. Harmi, olisin viihtynyt keskiajalla mielelläni pidempäänkin!

Keskiaika larppailua (5.-6. luokka)

Historian keskiaika jakso on alkanut innostuksen vallassa. Kollegani rohkaisemana aloitimme viime viikolla larppaamalla keskiaikaista luostaria. Oppilaat olivat noviiseja, jotka tulivat tutustumaan Pyhän Kirstin luostariin. Aamu alkoi hämärässä luokassa kynttilöiden valossa Taize-musiikin soidessa taustalla. Oppilaat toivotettiin tervetulleiksi luostariin.

Operoolissa:

Tervetuloa luostarivierailulle. Minä olen sisar Anniina ja toimin tämän luostarin abbedissana eli johtajana. Minut on pyydetty esittelemään teille tätä Pyhän Kirstin nunnaluostaria. Tämäkin luostari on syntynyt halusta olla lähellä Jumalaa ja omistaa elämä Jumalan palvelemiselle. Minä tulin luostariin, koska halusin auttaa sairaita luostarin sairaalassa. Lisäksi minua kiinnosti mahdollisuus opiskella luostarissa. Tytöille ja naisille luostari on ainoa mahdollisuus oppia lukemaan. Päätökseeni kyllä vaikutti myös se, että vanhempani olivat valinneet minulle puolisoksi vanhan, rikkaan leskimiehen, enkä halunnut naimisiin hänen kanssaan.

Luostarin tärkein paikka on kirkko, jossa toimitetaan jumalanpalvelukset ja rukoushetket, joita on useita päivässä. Joskus luostarissa jaetaan vuorot läpi vuorokauden niin, että joku on koko ajan pitämässä rukoushetkeä tai lukemassa ääneen Raamattua.

Luostarissamme on kirjasto, koulu, nunnien asuintilat sekä sairaala, joihin te pääsette nyt tutustumaan sisarten johdolla.

Luokka jaettiin kolmeen ryhmään ja ryhmät tutustuivat luostarin kirjastoon, kouluun ja sairaalaan. 

Luostarin kirjastossa opittiin, että keskiaikaiset kirjat oli kaikki käsin kopioitu. Oppilaat pääsivät kokeilemaan musteella kirjoittamista ja vanhanaikaisia kirjaimia. Sulkia ei valitettavasti tähän hätään ollut, joten käytimme mustekyniä, jotka oikeasti ovat myöhemmältä ajalta. Haastetta oli mustekynässäkin riittämiin. Oppilaat harjoittelivat kirjoittamaan oman nimensä. Muutama yritti myös kopioida kalligrafisilla kirjaimilla latinaksi kirjoitettua Raamatun tekstiä siitä, kuinka Jumala loi maailman. 

Luostarin koulussa oppilaat toistivat ulkolukuna opettajan perässä latinankielistä tekstiä. Lisäksi oppilaat pähkäilivät Kaarle Suurelle esitetyn arvoituksen parissa kuinka kettu, lammas ja kaali saadaan joen yli ilman, että kukaan heistä syö toista. 

Luostarin sairaalassa oppilaat lukivat lyhyen tekstin sairaanhoidosta keskiajalla. Keskiajalla lääkekasvit usein muistuttivat jollakin tavoin sitä ruumiinosaa, jota oltiin hoitamassa. Oppilaat pohtivat millä rohdolla voisi hoitaa korvatulehdusta, entäpä kurkkukipua?

Lisäksi luostarin yrttitarhassa oli muutamia yrttejä, jotka oppilaiden piti tunnistaa. Mitä sairauksia oreganolla, mintulla ja basilikalla voitaisiin hoitaa?

Luostarilarppi vedettiin läpi tunnissa. Aikaa olisi voinut olla kaksikin tuntia, mutta muiden opettajien tuntien vuoksi aika oli rajattu. Homma toimi erinomaisesti ja oppilaat pitivät! Moni jäi vielä välitunniksi luokkaan kirjoittamaan keskiaikaisia kirjaimia. Tästä kokemuksesta rohkaistuneina jatkoimme heti maanantaina metsässä larppailua..

Maanantaina suuntasimme heti aamusta metsään, jossa vietimme koko koulupäivän. Oppilaat saivat jokainen roolin ja he edustivat eri säätyjä. Ylintä maallista valtaa päivän aikana käytti Ruotsin kuninkaan Itämaahan lähettämä käskynhaltija, eli minä ja mukana ollut koulunkäynninohjaaja oli piispa ja johti tarvittaessa kirkkoa. Tosin päivä sujui niin hyvin oppilasvetoisesti, että käskynhaltija ja piispa saivat lähinnä valvoa tapahtumia.

"Tänään seikkailemme keskiaikaisessa Pirttimäen läänissä. Ruotsin kuningas hallitsee Itämaata, jota myöhempinä aikoina alettiin kutsua Suomeksi. Pirttimäen alue on läänitetty kreiville, joka on aloittamassa uuden linnan rakentamisen maansa puolustamiseksi.
Pirttimäen alueella toimii myös Pyhän Yrjänän luostari, joka on kuuluisa taitavista sairaanhoitajista. Pirttimäen kirkkoa johtaa pappi, joka valvoo huolehtii jumalanpalveluksista, opettaa kansalle kristinuskoa ja valvoo, etteivät ihmiset tekisi syntiä.
Pirttimäen alueella on paljon taitavia käsityöläisiä. Heitä on muuttanut paljon kirkon lähettyville ja alueelle on muodostunut pieni keskusta, jossa käsityöläiset ja kauppiaat asuvat. Käsityöläisistä ja kauppiaista on muodostunut oma säätynsä, porvaristo, jotka ovat arvoasteikolla talonpoikien yläpuolella ja aatelisten alapuolella, siitäkin huolimatta, että varakkaimmat porvarissäädyn edustajat ovat rikkaampia kuin monet aateliset.

Elämme kevättä, päivä pitenee ja samoin talonpoikien työpäivät, sillä kelloa emme tunne. Työpäivä alkaa auringon noustessa ja päättyy sen laskiessa. Pirttimäen suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjänän muistopäivä lähestyy ja sitä juhlitaan kylän kirkossa, luostarissa sekä kirkon menojen jälkeen järjestettävillä markkinoilla ja turnajaisissa.
Olet tänään osa Pirttimäen keskiaikaista yhteiskuntaa. Huolehdithan saamistasi tehtävistä huolellisesti. Saat päivän aluksi ohjeita tehtävistä, joista sinun pitää päivän aikana huolehtia. Päivä saattaa sisältää myös yllättäviä käänteitä, sillä koskaan ei tiedä uhkaako vaara läänityksen ulkopuolella, syttyvätkö puiset rakennukset palamaan vai leviääkö Pirttimäkeen jokin vaarallinen sairaus. "

Aloituksen jälkeen jokainen sai roolinsa ja roolihenkilön päivän aikana toteutettavat tehtävät lapulla. Oppilaille jaetun materiaalin voit tulostaa täältä. 

Kruununvouti ja talonpojat olivat alkuosan päivästä linnoitustöissä. Sopivan linnan paikan löydyttyä kruununvouti johti työtä ja lapiot heiluivat. Lumesta muodostui jykevä linna vallihautoineen. Linnoituksen valmistuttua kruununvouti antoi talonpojille tehtyä työtä vastaan vuokralle peltoa ja maata mökkiä varten. Talonpojat mittasivat tarkasti jokaiselle aarin kokoisen maa-alueen ja alkoivat suunnitella mitä pelloilla viljelisivät. Pappi kävisi myöhemmin keräämässä myös talonpojilta kirkon kymmenykset, joten jotain maataloustuotteita pitäisi olla papille maksettavaksi.

Kirkko ja luostari perustettiin retkipaikalla keskeiselle ja korkealle paikalle. Pappi ja kaksi luostarin nunnaa rakensivat itselleen kirkon ja luostarin. Luostari koristettiin lumesta muovailluilla risteillä. Päivän aikana pappi piti "jumalanpalveluksen", jossa hän luki kirkkokansalle Ritari Yrjänän tarinan runomuodossa ja luki kuulutukset. Lisäksi papin luona kävi yksi jos toinen synnintekijä tunnustamassa pahat tekonsa, jotka pappi antoi heille anteeksi. Pappi kiersi myös päivän aikana keräämässä kymmenyksiä talonpojilta ja aatelisilta.

Luostarin väki oli kuuluisa parantamisen taidoistaan. Luostarin rakentamisen jälkeen nunnat tutkivat lähimaaston antimia ja keräsivät muutamia rohtoja, joita saattoivat antaa sairaille ja loukkaantuneille. Luostarin väellä oli mukanaan myös moderni ensiapulaukku, jonka sisältöön he tutustuivat sekä SPR:n lapsille tehdyn materiaalin avulla he myös harjoittelivat haavojen sidontaa, kolmioliinan käyttöä jne. Ne taidot olivat tarpeen, sillä useampi keskiajan pirttimäkeläinen "satutti" itsensä tai sairastui kuumetautiin, jolloin heidän oli mentävä luostariin sisarten hoivattavaksi.

Lisäksi luostarin sisaret vierailivat linnanrouvan ja emännöitsijän luona opettamassa heille haavojen sidontaa, jotta mahdollisen sodan syttyessä olisi myös linnan väellä taidot hoitaa haavoittuneita ritareita. 

Pirttimäen suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjön muistopäivän lähestyessä luostarin väki jakoi vuorot ja luki tauotta legendaa ritari Yrjöstä ja tämän kamppailusta lohikäärmettä vastaan.

Linnan keittiössä valtaa piti linnanrouva uskotun emännöitsijänsä kanssa. Linnanrouva ja emännöitsijä pitivät huolta siitä, että linnassa oli aina tuli hellassa ja lämmintä. He keittivät valmistivat iltapäivän turnajaisiin kuumaa mehua sekä suunnittelivat pitojen ruokalistan tutustuttuaan ensin keskiaikaiseen ruokaan. 

Vaikka keskiajalla pääasiassa syötiin käsin, olivat linnan asukkaat hieman parempaa väkeä ja linnassa käytettiin lusikoita. Linnanrouva ja emännöitsijä vierailivatkin Pirttimäen porvarien luona ja tilasivat käsityöläisiltä linnaan oikean puulusikan.

Porvarit huolehtivat päivän aikana puiden pilkkomisesta ja siitä, että linnan keittiöön oli puuta saatavilla. Aseenkantajat juoksivat linnanrouvan pyynnöstä hakemaan puita, joita porvarit olivat pilkkoneet. Porvarissääty Pirttimäessä koostui pääosin käsityöläisistä ja he valmistivatkin erilaisia puutuotteita. Linnanrouvan tilaama puulusikka tehtiin päivän aikana, samoin ritareille keihäitä ja kaikkien kummastukseksi myös haarukka. Haarukka ei kuitenkaan saanut varauksetonta hyväksyntää, sillä papin mielestä haarukka muistutti paholaisen kolmipäistä talikkoa ja tuollaisen paholaisen apuvälineen käyttöä ruokapöydässä kauhisteltiin ja vähän myös pelättiin. 

Ritarit ja aseenkantajat valmistautuivat turnajaisiin. Ritarit aloittivat päivän laatimalla ritarien säännöt, jotka he ritarikoulutuksessa opettivat aseenkantajille. Ritarit ja aseenkantajat valmistelivat turnajaisia varten maalitaulun tarkkuusheittoon ja harjoittelivat miekkailua.

Varsinaiset turnajaiset pidettiin päivän päätteeksi. Turnajaisissa kilpailtiin kolmessa lajissa. Pukkitappelussa, tarkkuusheitossa sekä renkaan sieppaamisesta miekalla laukkaavan ratsun selästä. Koska oli talvikarnevaalien aika ja Pirttimäessä vietettiin väärän kuninkaan - päivää, saivat turnajaisiin osallistua niin aateliset, talonpojat, porvarit kuin pappissäädyn edustajat.

Turnajaisten jälkeen linnanrouva ja emännöitsijä tarjoilivat kaikille lämmintä mehua ja kertoivat keskiaikaisesta ruoasta sekä suunnittelemastaan ruokalistasta illan pitoja varten. Pidoissa ritarit esittivät aiemmin jo jumalanpalveluksessa kuullun legendan Pyhästä Yrjöstä.

Ennalta annettujen tehtävien lisäksi päivä sisälsi sattuma-kortteja. Säännöllisen epäsäännöllisesti oppilaat saivat sattuma-kortteja ja heidän piti toimia kortin kertomalla tavalla. Monet "loukkaantuivat" tai "sairastuivat" ja menivät oloaan valittaen luostarin sairaalaan hoidettaviksi. Jotkut olivat tehneet syntiä ja huijanneet toveriaan, silloin oppilas keksi millaisen petoksen oli tehnyt ja lähti tunnustamaan syntinsä papille. Lisäksi kirkkoon lähettetiin ajoittain papin oppiin oppilaita lukemaan mukaan otetuista kirjoista pätkiä, jotta kehyskertomus täydentyisi. 

Päivä oli ihan huikea! Oppilaat heittäytyivät mukaan leikkiin ja kysyivät jo päivän puolessa välissä, milloin tullaan seuraavan kerran leikkimään jotakin tällaista koko päiväksi! Paras ulkoluokka-päivä ikinä!

Mukana päivässä oli 23 oppilasta (5.-6. luokkalaisia) ja kaksi aikuista. Käyttäytymisen pulmia päivän aikana ollut, vaan kaikki oppilaat toimivat roolissaan omatoimisesti. Aikuisten aina ajoittain ohjatessa leikkiä oikeaan suuntaan, aikuisilta käytiin myös monesti kysymässä neuvoa, jos ei oltu varmoja kuinka tulisi toimia. Larppi kesti kokonaisuudessaan n. 3 tuntia. Mukana oli meillä oli lehmänkello, jolla kutsuttiin oppilaat kokoon muutamia kertoja larpin aikana "kyläkokoukseen", silloin jokainen sääty kertoi mitä olivat tehneet ja miten aikoivat jatkaa. Näin kaikki pysyivät kärryillä siitä, mitä ympärillä tapahtui, vaikkei roolissa olisi asiaa tietyn säädyn reviirille. 

Läksyksi oppilaat saivat kirjoittaa lyhyen tekstin siitä roolihahmonsa päivästä ja täydentää sitä oppikirjasta löytyvillä asioilla kyseisestä säädystä. Huomenna kokoamme larppi-päivän kokemukset ja oppimamme, jotta voimme jatkaa aiheen käsittelyä eteenpäin.

Afrikka 5.-6. luokka

Tavoitteet:
- Oppilas tutustuu Afrikan maanosaan ja tuntee joitakin Afrikan valtioita.
- Oppilas harjoittelee kartan käyttöä.
- Oppilas tutustuu Afrikan kasvillisuusalueisiin ja eri kasvillisuusalueilla eläviin eläimiin. 
- Oppilas harjoittelee tietotekstin lukemista ja tietojen poimimista tekstistä käsitekarttaan.
- Oppilas harjoittelee tietotekstin laatimista. 
- Oppilas tutustuu afrikkalaisiin satuihin.

Tehtävät:
- Vihkomuistiinpanot jokaiselta oppitunnilta.
- Diodraama eri kasvillisuusalueista (tehdään oppitunneilla yhdessä).
- Tietotekstien laatiminen eri kasvillisuusalueista (sademetsä, savanni, aavikko) vihkomuistiinpanojen, käsitekartan ja oppikirjan avulla.
- Suomi-englanti-sanasto Afrikan eläimistä (vähintään 20 eläintä).
- Valitun afrikkalaisen sadun kertominen omin sanoin.
- Muut oppitunnilla annetut tehtävät.

Arviointi:
- Tuntityöskentely
- Vihkotyö
- Diodraama
- Tietotekstit kasvillisuusalueista
- Suomi-englanti-sanasto eläimistä
- Sadut

Tutkimme jakson aikana erilaisia karttoja. Kasvillisuusaluekartta väritettiin jokaiseen vihkoon. Kartta, josta erottuivat maaston muodot ja valtiot tehtiin yhteistyönä koulun käytävälle luokkaamme vastapäätä.

Tammikuun ensimmäinen teema meillä oli Afrikka. Kartat ovat yleensä kaikkien oppilaiden mielestä mielenkiintoisia, niinpä haimme kirjastosta kartastot ja lähdimme tutkimaan mitä kaikkea saisimme Afrikasta karttojen avulla selville.

Maailmankartasta saattoi esittää kysymyksiä kuten:

- Mikä on suurin maanosa?

- Entä toisiksi suurin?

- Kumpi on suurempi Suomi vai Afrikka? 

- Kuinka moninkertainen Afrikka Suomeen verrattuna on?

- Missä ilmansuunnassa Afrikka on Suomesta katsottuna?

Afrikan kartalta tutkimme seuraavia asioita:

- Mitä väriä Afrikan kartassa on eniten? Mitä se tarkoittaa?

- Missä Afrikan kartalla on vihreää? Miksi?

- Kuinka monta valtiota Afrikassa on? (Keskustelu tästä jatkui siihen, ettei meidän kartastomme välttämättä ole ajantasalla, valtioita on yli 50. Afrikan valtioita on itsenäistynyt 2000-luvullakin.)

- Lisäksi etsimme kartalta mm. Atlasvuoriston, Niilin, Victoria-järven, Kongo-joen.

Afrikan kartalla huomion kiinnittää tottakai myös valtioiden viivasuorat rajat ja hieman nousi keskustelua siirtomaavalloista jo tässä vaiheessa.

Tutustuttuamme kevyesti Afrikkaan yleisesti siirryimme tutustumaan Afrikkaan kasvillisuusalueittain. Jokaiseen kasvillisuusalueeseen käytettiin aikaa viikko, n. 3-4 ympäristöopin ja kuviksen tuntia sekä 1-2 suomen kielen tuntia.

Sademetsä

Aloitin tunnin tuomalla luokan eteen tarjottimen, jolta löytyi kahvia, suklaata, polkupyörän sisäkumi, banaani ja energiajuomaa. Kysymys kuuluikin: Mikä tarjottimella olevia asioita yhdistää? Ehdotuksia tuli aluksi elintarvikkeista ja herkuista yms. mutta lopulta joku hoksasi, että tuotteet varmaankin tulevat Afrikasta... Kyseessä oli siis sademetsästä peräisin olevista tuotteista.

Sademetsädraama

Millaista sademetsässä oikein on? Havainnollistaaksemme tiheää ja monessa kerroksessa kasvavaa sademetsää toteutimme sademetsän ikään kuin draaman avulla. Ensimmäisenä kaksi pitkää oppilasta tuli luokan eteen seisomaan tuolien päälle sateenvarjot käsissään. He esittivät sademetsän korkeinta latvukerrosta. Lattialle heidän jalkojensa juureen tuli seuraavaksi seisomaan joukko oppilaita, jotka yrittivät latvustoillaan (käsillään) tavoitella kattolampuista tulevaa valoa. Vielä muutamia oppilaita tuli joukkoomme polviseisontaan, mutta he huomasivat olonsa olevan kovin tukala ylöspäin ei juuri nähnyt kun kaikki olivat edessä. Näin saatiin sademetsään useita eri latvuskerroksia ja todettiin, että suurimmat puut saavat eniten auringonvaloa ja toisaalta sade osuu niiden latvustoihin ja valuu niiden runkoja pitkin maahan. Viimeiseksi muutamat luokkamme pienimmistä oppilaista hyppäsivät "puiden" reppuselkään esittämään päällyskasveja, kuten orkideoita. Kun sademetsämme oli valmis, esitti eräs luokkamme oppilaista tutkimusmatkailijaa sademetsässä ja yritti päästä sademetsän läpi. Havainnot olivat, että metsä on kovin vaikeakulkuinen..

Jakson aikana teemme jokaisesta kasvillisuusalueesta diodraaman, johon piirrälle kunkin kasvillisuusalueen. Aloitimme yhdessä taittelemalla diodraaman ja opettajan kerronnan myötä piirsimme sademetsän paperille.

Seuraavan tunnin aloitimme rentoutumalla ja kuuntelemalla YouTuben sounds from tropical rainforest videon ääni. Mielikuvitusmatkan jälkeen siirryimme työstämään sademetsäaihetta eteenpäin. Oppilaat olivat kotona lukeneet oppikirjan sademetsään liittyvät kappaleet. Kirjasimme käsitekarttaan edellisenä päivänä sademetsää piirtäessämme oppimamme asiat ja täydensimme käsitekarttaa oppikirjasta opituilla asioilla.

Käsitekartan pohjalta oppilaat kirjoittivat sademetsä-viikon päätteeksi tietotekstin. Ensimmäisen tekstin sai oman valinnan mukaan kirjoittaa joko yksin tai parin kanssa ja avustajani kanssa ohjasimme oppilaita tekstin rakenteen suunnittelussa.

Sademetsä-viikon tehtäviin kuului myös WWF:n Tarinoita muuttuvalta planeetalta materiaalin tekstiin Kylämetsiä, taimitarhoja ja peltometsäviljelyä tutustuminen. Tekstiä käsiteltiin yhdessä ja oppilaat vastasivat laatimiini luetunymmärtämisen tehtäviin tekstin pohjalta. WWF:n tekstin myötä saatiin mukaan myös kestävän kehityksen teema.

Sademetsiä ja sanaluokkia suomen kielen tunneilla.

Rinnakkaisluokan kanssa yhteisillä suomen kielen tunneilla kertasimme sanaluokkia pistetyöskentelynä. Otin sademetsä-teeman mukaan näillekin tunneille, jotta aiheeseen liittyvä sanasto vahvistuu. Oppilaat saivat minun tuokioni (25 min) aluksi nipun lappuja, joihin oli kirjoitettu adjektiivejä, verbejä ja substantiivejä. Pyysin oppilaita ryhmässä luokittelemaan sanat valitsemallaan tavalla. Kun ryhmät olivat luokitelleet sanat, kävimme kurkkaamassa muiden ryhmien luokitteluja ja arvaamassa luokitteluperustetta. Valintoja oli erilaisia, korteista löytyi esim. säähän, eläimiin, märkyyteen liittyviä sanoja. Aika monet lajittelivat sanoja myös kantasanan mukaan yhteen (sade, sataa, sateinen).
Kun oppilaiden omat luokittelut oli käyty läpi, pyysin jokaista oppilasta valitsemaan yhden sanan. Aiemmin käyttämämme sateenvarjot olivat taas luokassa, nyt niihin oli kiinnitetty sanaluokkien nimet. Yksi kerrallaan oppilaat kertoivat valitsemansa sanan ja tulivat oikean sateenvarjon alle. Jokaisessa ryhmässä kävi niin, että vain yksi oppilas oli valinnut sanoista adjektiivin. Jottei tuo ainoa adjektiivin valinnut oppilas olisi yksin, muokkasimme muiden sanoista adjektiivejä. Sade-sateinen, värittää-värikäs jne. Eläimistä, joita aika monet tässä tehtävässä valitsivat, keksimme eläintä kuvaavan adjektiivin ja siten kaikki päätyivät lopuksi saman sateenvarjon alle seisomaan.
Seuraavaksi pyysin oppilaita palaamaan ryhmiin ja luokittelemaan sanalaput sanaluokkien mukaisesti. Kun kaikki sanat oli järjestetty sanaluokkien mukaan, pyysin jälleen jokaista oppilasta valitsemaan yhden adjektiivin pöydältä. Nousimme seisomaan ja kyykkäsimme adjektiivinen vertailumuodot kaikista oppilaiden valitsemista adjektiiveista. Positiivi kyykyssä, komparatiivi puolivälissä kyykkyä ja suorassa seisomista ja superlatiivi suorana kädet ylhäällä: meluisa - meluisampi - meluisin.
Tuokion lopuksi oppilaat keksivät sademetsä-kuvasta adjektiivejä ja kirjoittivat ne vertailumuodoissa. Läksyksi he saivat kirjoittaa yhteensä 15 adjektiivia kuvasta ja taivuttaa ne vertailumuodoissa.

Tästä kuvasta oppilaat saivat läksyn adjektiiveista.

Savanni

Savannia työstäessä piirsimme opettajan kerronnan myötä diodraaman savannista. Seuraavana päivänä muistelimme kuultua ja kirjasta luettua ja kokosimme oppimamme asiat käsitekartaksi, jonka pohjalta kirjoitettiin teksti. Eli struktuuri kasvillisuusalueen käsittelyn osalta pysyi samanlaisena.

Savannia käsitellessä jatkoimme suomen kielen tunneilla sanaluokkien kertaamista siitä mihin viime viikolla jäimme. Kirjoitin oppilaille kuvasta lyhyen tekstin ja lähdimme jumppaamaan tekstiä läpi. Sovimme, että adjektiivit ovat edelliseltä viikolta tuttuja kyykkyjä. Verbi on tekemistä, joten sen kohdalla hypätään ja substantiivien kohdalla nostetaan kädet ylös. Ensimmäisen kappaleen jumppasimme yhdessä. Toisen kappaleen lauseet jaettiin pareille ja he miettivät miten lause menee, esittivät toisille ja me muut toistimme perässä.
Sen jälkeen perinteiseen tapaan alleviivattiin eri sanaluokkien sanat ja kirjoitettiin ne taulukkoon perusmuodossa.
Kollegani työsti oppilaiden kanssa verbien aikamuotoja, joten kertauksena siitä aiheesta oppilaat käänsivät preesensiin kirjoitetun tekstin imperfektiin. Moniste löytyy pdf:nä täältä.

Aavikko

Aavikkoa työstettiin taas piirtämällä diodraama opettajan kerronnan myötä. Kotona oppilaat lukivat vielä aavikkoon liittyvät kappaleet läksynä. Käsitekarttaan lähdettiin tällä kertaa liikkeelle siten, että jokainen oppilas sai paperin, jolle oli kirjoitettu käsitekarttaan tulevat sanat. Oppilaat leikkasivat sanat irti ja lähtivät pohtimaan mitkä sanat kuuluvat yhteen ja miksi. Yläkäsitteet käsitekartasta puuttuivat, joten ryhmiteltyään sanat aiheen mukaan oppilaat keksivät sanoille yläkäsitteen/aiheen ja sen jälkeen liimasivat sanat käsitekarttaan. Tällä tavoin pyrin ohjaamaan oppilaita siihen, että he osaisivat tehdä tekstiinsä kappalejaon. Moni kun vielä kirjoittaa kaiken pötköön. Väliotsikoita ei tekstissä tarvitse käyttää, mutta kappalejako selkeyttää rakennetta.
Käsitekartan laatiminen "väärinpäin" ei ollut helppo tehtävä, mutta yllättäjiä olivat tässä tehtävässä eri oppilaat kuin ne, jotka yleensä ovat ensimmäisinä valmiina. Tarvittaessa helpotin tehtävää ja annoin apua tarvitsevalle oppilaalle yhden yläkäsitteen kerrallaan ja hän kokosi kyseisen käsitteen alle sopivat laput.
Aavikko-käsitekartoista kirjoitetut tekstit näyttivät todella mitä oppilaat itse osasivat. Näistä teksteistä puuttuivat oppikirjasta kopioidut lauseet, sillä aavikko-tekstit kirjoitettiin vain käsitekarttojen pohjalta. Asiayhteyksien ymmärtäminen tuli hyvin ilmi.

Afrikan eläimet

Jakson aikana oppilailla oli omana projektinaan tehdä eläimista suomi-englanti-sanasto vihkoon. Tämä tehtävä toimi erinomaisesti etenkin niillä muutamilla oppilaillani, jotka kokevat englannin vaikeaksi ja sen vuoksi ikäväksi oppiaineeksi. Eläimet ovat kuitenkin kiinnostavia, joten jos edes jokin uusi sana jää mieleen niin aina ollaan voiton puolella!

Pidin Afrikan eläimistä yhden oppitunnin ulkona, koska kaipasimme raitista ilmaa ja liikettä sisällä istumisen lomaan. Mukana meillä oli papunetistä tulostetut eläinkortit, joiden taakse oli kirjoitettu eläinten nimet englanniksi. Aloitimme pikalukuhipalla, eli kaikki ottivat kaikkia kiinni ja kiinni jäädessä näytettiin omat kortit. Se, joka nimesi ensin toisen kortin, voitti kortin itselleen. Jos pari ei tiennyt lainkaan kortin eläimen nimeä englanniksi, piti se hänelle opettaa ennen pelin jatkamista.

Jatkoimme eläinten nimien harjoittelua muodostamalla 4-6 oppilaan ryhmät. Ryhmä seisoi piirissä ja yksi ryhmänjäsenistä oli piirin keskellä. Piirissä olijat heittelivät palloa toisilleen, aina heittäessä piti sanoa jonkin Afrikan eläimen englanninkielinen nimi. Samaa nimeä ei saanut sanoa kahdesti, sillä silloin joutui piirin keskelle. Keskelle joutui myös, jos keskellä olija nappasi pallon heitosta itselleen.

Hetken aikaa nimistö edellä kuvatulla harjoituksella treenattuamme aloitimme koko joukolla pelin. Luokka jakaantui kahteen joukkueeseen. Joukkueiden tehtävänä oli heittää viisi peräkkäistä koppia,  jolloin sai pisteen. Heittäessä piti aina sanoa jokin Afrikan eläin englanniksi, samaa nimeä ei viiden kopin aikana saanut sanoa. Toinen joukkue yritti tietenkin estää viiden kopin ketjun syntymistä. Tämän pelin nappasin jostakin facebook-ryhmästä ja se toimi erittäin hyvin!

Afrikan eläimistä teimme kuvistöitä. Oppilas valitsi ensin eläimen ja selvitti millä kasvillisuusalueella eläin elää. Kasvillisuusalueen värimaailmaa käyttäen oppilas ruudutti väritti  akvarelliliiduilla A3-paperin ja tietenkin myös maalasi sen lopuksi vedellä.
Taustan jälkeen oppilaat piirsivät itse eläimen profiilin tai tulostivat värityskuvan. Profiili leikattiin ja kiinnitettiin sinitarralla paperille, samalla teipattiin työhön kehyksen. Valintansa mukaan mustalla tai valkoisella maalilla tuputettiin työ ja lopuksi poistettiin eläimen profiili ja kehysteipit.
Lopputulokset olivat mielestämme onnistuneita. Idean poimin jostakin facebook-ryhmästä.

Afrikkalaiset sadut

Kasvillisuusalueita käsitellessämme kertasimme sanaluokkia, mutta näitä kielioppitunteja oli vain kerran viikossa. Suomen kieltä tietenkin useammin. Jakson aikana luin oppilaille useampia afrikkalaisia satuja, sopivia löytyi esim. Unicefin sivuilta.
Työstimme satuja kirjoittamalla ensin sadun kuuntelemisen tai lukemisen jälkeen lyhyen kaavan siitä, miten sadun juoni eteni. Sen jälkeen oppilaat lähtivät miettimään millainen satu olisi, jos kertoja vaihtuisi. Unicefin sivuilta löytyvistä tarinoista kirjoitimme Hattukauppiaan matkanteko-sadun apinan näkökulmasta sekä Tyttö ja kori-sadun oppilaan valinnan mukaan joko koripäisen tytön tai päällikön pojan näkökulmasta.

Koulukummiemme eskarien kanssa tutustuimme lisäksi satuun Kuinka viisaus levisiä maapallolle. Tutustuttuamme satuun 5.-6. luokkalaiset piirsivät yhdessä eskarilaisten kanssa tarinan hahmot,  harjoittelivat StopMotion-sovelluksen käyttöä ja tekivät tarinasta animaatiot. Animaatioiden osalta hahmojen piirtäminen yhdessä sujui hyvin, mutta itse animaation tekeminen vaatii sen verran kärsivällisyyttä, kun hahmoja pitää liikutella vähän kerrallaan eteenpäin, että läheskään kaikilla eskarilaisilla ei tähän vielä riittänyt kärsivällisyys. Onnistuneita animaatioita saatiin kuitenkin aikaan!

                                          

Afrikka-jakso oli mielenkiintoinen. Niin isosta mantereesta on kuitenkin kyse, että aihetta olisi voinut käsitellä vaikka koko kevät lukukauden. Oli siis vaikea rajata mitä otetaan jaksoon mukaan ja mikä jätetään pois. Päädyin käsittelemään Afrikkaa kasvillisuusalueiden kautta, valtioihin tutustuttiin siinä ohessa ja täydensimme samalla käytävään rakennettuun karttaan kunkin kasvillisuusalueen valtioiden lippuja ja tiedot valtion pääkaupungista. 

Tutkitaan kulmia

Geometrian jakso on meneillään ja geometrianhan pitäisi juuri olla sitä tekemistä ja kokeilemista. Käytönnönläheistä ja mukavaa tekemistä. Ainakin alakoulussa.. Katselin oppikirjan kulmia käsittelevää aukeamaa ja jäin pohtimaan miksi oppilas kokisi tarvetta ja halua mitata kirjassa olevat kulmat.. Toki tunnollinen opettaja tekee mitä opettaja tahtoo, mutta kaipasin aiheeseen jotakin muuta kiinnostusta herättelevää..

Lähdimme siis liikkeelle siitä, että jokainen oppilas piirsi väripaperille itselleen kolmion, jota leikattiin irti. Kertasimme mitä tarkoittaa kulma eli että kulma on siellä kolmion sisällä, eikä kulma ole suinkaan kärki niin kuin monesti virheellisesti saatetaan osoittaa. Aiempina vuosina kulmista olemme oppineet suoran kulman, muut kulmat ovat olleet pienempiä tai suurempia kuin suora kulma. Nyt tutustuimme astelevyn käyttöön ja jokainen sai ensimmäiseksi tehtäväksi mitata oman kolmionsa kulmat astelevyllä.

Oppilaiden mitattua kolmion kulmat pyysin heitä laskemaan kolmion kulmien summan. Nopeimmat oppilaat leikkasivat lisää kolmioita ja mittasivat myös niiden kulmat. Tunnin lopuksi kirjasimme ylös taululle millaisia kolmion kulmien summia oppilaat olivat saaneet. Kirjatessani summia ylös heräsi luokassa jo kysymys "Onko nuo aina jotain 180?" Hmm.. niin tosiaan onko?

Läksyksi oppilaat saivat tutkia esittämäänsä kysymystä. Voiko piirtää kolmion, jonka kulmien summa on yli 200 astetta? Entä voiko piirtää ihan pienen kolmion, jonka kulmien summa on lähellä 100 astetta?

Kotona oli kolmioita tutkittu ja piirretty, ilmeisesti kukaan vanhemmista ei ollut mennyt möläyttämään mitään, sillä seuraavalla matikan tunnilla oppilaat totesivat, ettei kukaan ollut onnistunut annetussa läksyssä. Minulle myös tomerasti selitettiin, ettei kolmion koolla ole mitään tekemistä kulmien summan kanssa, sillä vaikka yksi kulma olisi todella pieni, ovat kaksi muuta silloin suuria.

Kertasimme vielä astelevyn käyttöä siten, että jokainen kolmen oppilaan ryhmä sai yhden ison paperista leikatun kolmion. Ryhmän jokaisen jäsenen piti mitata kolmiosta yksi kulma ja samalla selostaa muille mitä tekee ja miten mittaaminen tapahtuu. Kun ryhmät olivat mitanneet kolmionsa, otti yksi ryhmän jäsenistä sakset ja leikkasi juuri huolella mitatut kulmat irti. Asettelimme kolmion kulmat vierekkäin pöydälle ja kävimme kiertämässä luokassa. Mitä kummaa? Kaikkien kulmista tuli "suora viiva" eli 180 asteen kulma..

Näin saimme todistettua edellisen päivän havainnon: kolmion kulmien summa on aina 180 astetta. Samalla keskustelimme myös mittaustarkkuudesta eli siitä miksi saadut summat vaihtelivat 178-184 välillä. 

Työskentely jatkui nelikulmioiden parissa. Jokainen haki jälleen paperia ja piirsi itselleen nelikulmion, jonka kulmat taas mitattiin. Nelikulmion kulmien summa piti jälleen laskea. Eräs erinomaisen terävillä hoksottimilla varustettu oppilaani tuskaili oman nelikulmionsa mittaamisen kanssa ja hänen kanssaan syntyi erinomainen keskustelu: 

- Tässä on jokin väärin!

- Ai, miten niin?

- No, kun tästä tulee 362 astetta, eikä se voi olla niin.

- Ai, miksei voi?

- No, kun jos se kolmio on aina 180, niin tän on pakko olla 360?

- Ai, miten niin?

- No, kun niin se vaan pitää olla. (Samalla oppilas pyörii vuorotellen 180 ja 360 asteen käännöksiä ja yrittää havainnollistaa minulle, että näin se vain pitää olla).

- Miksi sen kulmien summan pitää kaksinkertaistua? Eihän siihen tule kuin yksi kulma lisää..

Oppilas raapi päätään ja jäi pohtimaan miten tämä homma nyt oikein sitten meneekään.

Kun kaikki olivat päässeet siihen vaiheeseen, että nelikulmion kulmat oli mitattu, leikattiin myös nelikulmion kulmat pois ja laitettiin samaan tapaan vierekkäin kuin kolmion kulmat.

Sama oppilas, joka oli jo aavistellut mitä tulee tapahtumaan, totesikin tyytyväisenä:

- Kato nyt ope, kyllä tää vaan oli 360 astetta vaikka sä kovasti sitä epäilit..

Ja niin oli muillakin 360 asteen kulma, kun kaikki nelikulmion kulmat yhdistettiin riippumatta siitä minkä muotoinen tai kokoinen alkuperäinen nelikulmio oli ollut.

Seuraava kysymys olikin: Miksi kulmien summa kaksinkertaistuu vaikka kulmia tulee vain yksi lisää?

Leikkasimme tunnin lopuksi vielä yhdet nelikulmiot. Kyselin oppilailta minkä muotoiset palat syntyvät, jos leikkaan nelikulmion puoliksi näin, entä näin? Hups, kulmasta kulmaan leikkaamalla syntyy kaksi kolmiota. Mikä olikaan kolmion kummien summa? Entä jos kolmioita on kaksi?

Jokainen sai vielä leikata yhden nelikulmion kulmasta kulmaan kahdeksi kolmioksi ja todeta itse, että asia tosiaan on niin kuin yhdessä totesimme.

Huomenna testaan ennen seuraavaan aiheeseen siirtymistä, mitä oppilaille on jäänyt mieleen. Saavat 2-3 hengen ryhmissä ratkaista seuraavat kolme tehtävää. 

1. Mittaa kolmion kulmat ja laske summa. (Käytössä astelevy ja kartongista leikattu kolmio.)

2. Kolmiosta on revennyt yksi kulma. Kuinka suuri revennyt kulma on? (Käytössä tuo revennyt kolmio ja astelevy. Ratkaisuvaihtoehtoja on useampia, jos ryhmä ei muista kolmion kulmien summan olevan 180 voivat he piirtää kolmion paperille ja jatkaa kolmion sivuja niin, että revennyt kulmat saadaan piirrettyä.)

3. Nelikulmiosta on piirretty vain yksi kulma, joka on 92 astetta. Mitkä voisivat olla muiden kulmien suuruudet? (Jälleen useita ratkaisuvaihtoehtoja. Luvut voi vain keksiä, jos muistaa summan olevan 360 tai tehtävän voi ratkaista piirtämällä ja mittaamalla.)