Tutkitaan kulmia

Geometrian jakso on meneillään ja geometrianhan pitäisi juuri olla sitä tekemistä ja kokeilemista. Käytönnönläheistä ja mukavaa tekemistä. Ainakin alakoulussa.. Katselin oppikirjan kulmia käsittelevää aukeamaa ja jäin pohtimaan miksi oppilas kokisi tarvetta ja halua mitata kirjassa olevat kulmat.. Toki tunnollinen opettaja tekee mitä opettaja tahtoo, mutta kaipasin aiheeseen jotakin muuta kiinnostusta herättelevää..

Lähdimme siis liikkeelle siitä, että jokainen oppilas piirsi väripaperille itselleen kolmion, jota leikattiin irti. Kertasimme mitä tarkoittaa kulma eli että kulma on siellä kolmion sisällä, eikä kulma ole suinkaan kärki niin kuin monesti virheellisesti saatetaan osoittaa. Aiempina vuosina kulmista olemme oppineet suoran kulman, muut kulmat ovat olleet pienempiä tai suurempia kuin suora kulma. Nyt tutustuimme astelevyn käyttöön ja jokainen sai ensimmäiseksi tehtäväksi mitata oman kolmionsa kulmat astelevyllä.

Oppilaiden mitattua kolmion kulmat pyysin heitä laskemaan kolmion kulmien summan. Nopeimmat oppilaat leikkasivat lisää kolmioita ja mittasivat myös niiden kulmat. Tunnin lopuksi kirjasimme ylös taululle millaisia kolmion kulmien summia oppilaat olivat saaneet. Kirjatessani summia ylös heräsi luokassa jo kysymys "Onko nuo aina jotain 180?" Hmm.. niin tosiaan onko?

Läksyksi oppilaat saivat tutkia esittämäänsä kysymystä. Voiko piirtää kolmion, jonka kulmien summa on yli 200 astetta? Entä voiko piirtää ihan pienen kolmion, jonka kulmien summa on lähellä 100 astetta?

Kotona oli kolmioita tutkittu ja piirretty, ilmeisesti kukaan vanhemmista ei ollut mennyt möläyttämään mitään, sillä seuraavalla matikan tunnilla oppilaat totesivat, ettei kukaan ollut onnistunut annetussa läksyssä. Minulle myös tomerasti selitettiin, ettei kolmion koolla ole mitään tekemistä kulmien summan kanssa, sillä vaikka yksi kulma olisi todella pieni, ovat kaksi muuta silloin suuria.

Kertasimme vielä astelevyn käyttöä siten, että jokainen kolmen oppilaan ryhmä sai yhden ison paperista leikatun kolmion. Ryhmän jokaisen jäsenen piti mitata kolmiosta yksi kulma ja samalla selostaa muille mitä tekee ja miten mittaaminen tapahtuu. Kun ryhmät olivat mitanneet kolmionsa, otti yksi ryhmän jäsenistä sakset ja leikkasi juuri huolella mitatut kulmat irti. Asettelimme kolmion kulmat vierekkäin pöydälle ja kävimme kiertämässä luokassa. Mitä kummaa? Kaikkien kulmista tuli "suora viiva" eli 180 asteen kulma..

Näin saimme todistettua edellisen päivän havainnon: kolmion kulmien summa on aina 180 astetta. Samalla keskustelimme myös mittaustarkkuudesta eli siitä miksi saadut summat vaihtelivat 178-184 välillä. 

Työskentely jatkui nelikulmioiden parissa. Jokainen haki jälleen paperia ja piirsi itselleen nelikulmion, jonka kulmat taas mitattiin. Nelikulmion kulmien summa piti jälleen laskea. Eräs erinomaisen terävillä hoksottimilla varustettu oppilaani tuskaili oman nelikulmionsa mittaamisen kanssa ja hänen kanssaan syntyi erinomainen keskustelu: 

- Tässä on jokin väärin!

- Ai, miten niin?

- No, kun tästä tulee 362 astetta, eikä se voi olla niin.

- Ai, miksei voi?

- No, kun jos se kolmio on aina 180, niin tän on pakko olla 360?

- Ai, miten niin?

- No, kun niin se vaan pitää olla. (Samalla oppilas pyörii vuorotellen 180 ja 360 asteen käännöksiä ja yrittää havainnollistaa minulle, että näin se vain pitää olla).

- Miksi sen kulmien summan pitää kaksinkertaistua? Eihän siihen tule kuin yksi kulma lisää..

Oppilas raapi päätään ja jäi pohtimaan miten tämä homma nyt oikein sitten meneekään.

Kun kaikki olivat päässeet siihen vaiheeseen, että nelikulmion kulmat oli mitattu, leikattiin myös nelikulmion kulmat pois ja laitettiin samaan tapaan vierekkäin kuin kolmion kulmat.

Sama oppilas, joka oli jo aavistellut mitä tulee tapahtumaan, totesikin tyytyväisenä:

- Kato nyt ope, kyllä tää vaan oli 360 astetta vaikka sä kovasti sitä epäilit..

Ja niin oli muillakin 360 asteen kulma, kun kaikki nelikulmion kulmat yhdistettiin riippumatta siitä minkä muotoinen tai kokoinen alkuperäinen nelikulmio oli ollut.

Seuraava kysymys olikin: Miksi kulmien summa kaksinkertaistuu vaikka kulmia tulee vain yksi lisää?

Leikkasimme tunnin lopuksi vielä yhdet nelikulmiot. Kyselin oppilailta minkä muotoiset palat syntyvät, jos leikkaan nelikulmion puoliksi näin, entä näin? Hups, kulmasta kulmaan leikkaamalla syntyy kaksi kolmiota. Mikä olikaan kolmion kummien summa? Entä jos kolmioita on kaksi?

Jokainen sai vielä leikata yhden nelikulmion kulmasta kulmaan kahdeksi kolmioksi ja todeta itse, että asia tosiaan on niin kuin yhdessä totesimme.

Huomenna testaan ennen seuraavaan aiheeseen siirtymistä, mitä oppilaille on jäänyt mieleen. Saavat 2-3 hengen ryhmissä ratkaista seuraavat kolme tehtävää. 

1. Mittaa kolmion kulmat ja laske summa. (Käytössä astelevy ja kartongista leikattu kolmio.)

2. Kolmiosta on revennyt yksi kulma. Kuinka suuri revennyt kulma on? (Käytössä tuo revennyt kolmio ja astelevy. Ratkaisuvaihtoehtoja on useampia, jos ryhmä ei muista kolmion kulmien summan olevan 180 voivat he piirtää kolmion paperille ja jatkaa kolmion sivuja niin, että revennyt kulmat saadaan piirrettyä.)

3. Nelikulmiosta on piirretty vain yksi kulma, joka on 92 astetta. Mitkä voisivat olla muiden kulmien suuruudet? (Jälleen useita ratkaisuvaihtoehtoja. Luvut voi vain keksiä, jos muistaa summan olevan 360 tai tehtävän voi ratkaista piirtämällä ja mittaamalla.)

Uusi vuosi ja uusi miljoona!

Syksyllä katselin blogini lukutilastoja ja otin tavoitteeksi saavuttaa miljoona kävijää blogissani vuoden loppuun mennessä. Joululomalle lähtiessä lähes 10 000 uupui vielä ja ajattelin jo, ettei tavoite tule toteutumaan loma-aikana... Mutta kuinkas kävikään? 31.12.2017 aamulla blogiani luettiin miljoonannen kerran! Wau! Se on melkoinen luku!

Aloitin blogin pitämisen opettajan urani alussa, ensimmäiset vuodet se toimi omina muistiinpanoinani, mutta viisi vuotta sitten blogin lukijat lisääntyivät räjähdysmäisesti ja sen jälkeen lukijoita on ollut n. 200 000 per vuosi. Ja tänään meni miljoona rikki. Aika huimaa!

Uusi vuosi ja uudet kujeet edessä! Blogin päivittämistä aion jatkaa. Se, että lukijoita blogissa riittää, kannustaa päivittämään blogia säännöllisesti.

Kiitos kaikille blogini lukijoille ja iloista uutta vuotta 2018!

Syksyn aikana hankittua ammattikirjallisuutta..

Syksyn aikana hyllyyn on eksynyt taas monta uutta opusta ammattikirjallisuutta. Kaikki syksyn aikana hankkimani kirjat liittyvät LiikkuvaKoulu-ideologiaan, ulkona opettamiseen ja kestävään kehitykseen. Tonttu täydensi syksyn ammattikirjallisuutta historian teoksella, jonka myös otin mukaan tähän postaukseen.

Ehdoton ykkönen uusista kirjoista on Anders Hansenin aivovoimaa. Kuulin useampi suosituksia tästä kirjasta ja varasin sen kirjastosta, mutta minua ennen oli 35 varausta, joten päädyin tilamaan kirjan itselleni. Eikä tarvinnut katua! 

Hansen on ruostalainen ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri. Aivovoimaa perustuu tutkimustietoon, mutta se on kirjoitettu mielenkiintoisesti ja mukaansa tempaavasti. Lukemalla tämän kirjan vakuutut siitä, että LiikkuvaKoulu on ainoa oikea koulu!
Kirjaa lukiessa tulee väkisinkin pähkäiltyä omien oppilaiden keskittymis- ja oppimiskykyä. Monissa kirjassa esiintyvissä tilanteissa tunnistan esim. omasta luokastani lapsia, joilla on vastaavia pulmia keskittymisessä ja itsehillinnän kanssa. Voisiko tämä toimia sen lapsen kohdalla? Entä auttaisiko tämä sitä lasta toimimaan tuossa hänelle haastavassa tilanteessa? Tutkimustiedon valossa aika montaa ongelmaa pystytään, jos ei kokonaan poistamaan, niin ainakin lieventämään liikunnan avulla. Miten siis saada kaikki lapset fyysisesti aktiivisiksi koulupäivän aikana? Jalkapalloa välituntisin pelaavat oppilaat hengästyvät kahdesti päivässä pelatessaan pitkällä välitunnilla (25 min), mutta entäs ne seisoskelijat? Fyysistä aktivointia tarvitaan myös oppituntien aikana, jotta kaikki liikkuvat.

Ilmiöt ihmeteltäväksi-kirjan (toim. Kettunen ja Laine) sain osallistuessani ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon lähipäiviin. Kirja sisältää nimensä mukaisesti ideoita useiden monialaisten kokonaisuuksien toteuttamiseen, kirjan alussa on kattavasti tietoa monialaisista kokonaisuuksista ja ilmiöistä sekä ulkona oppimisesta. Kirjassa käsiteltäviä teemoja ovat mm. Itämeri, järvet, kaupunki, lähiympäristö, metsä, puutarha.. Kirja toimii varmasti hyvänä käsikirjana sellaiselle opettajalle, jolle monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen ulkona on uutta. Kokeneille ulko-opeillekin kirja tarjoaa uusia vinkkejä ulkona toteutettaviin kokonaisuuksiin. Ilmiöt ihmeteltäviksi-kirjaa olen selaillut ja lueskellut, mutta mitään kirjan oppimiskokonaisuuksista en ole vielä kokeillut toteuttaa. 

Teaching Green-sarjan osat The Elementary Years ja The Middle Years tilasin Adlibriksestä. Sarjaan kuuluu myös osa The Primary Years, mutta sitä en vielä tilannut, koska tällä hetkellä opetan isompia. Kunhan pääsen alkuopettajaksi taas, tilaan ehdottomasti The Primary Years-osan sarjasta. 

Teaching Green kirjoissa on valmiita useamman tunnin kokonaisuuksia ympäristöön, luontoon ja kestävään kehitykseen liittyen. Kaikki kokonaisuudet eivät ole sovellettavissa Suomeen, vaikka mieluusti tekisin retken sademetsään oppilaideni kanssa :) Kirjoissa on kuitenkin paljon käyttökelpoista materiaalia ja ohjeet erilaisten harjoitusten toteuttamiseen. Omassa luokassani pohdimme omaa elämänlaatuamme, toiveitamme ja niiden vaikutuksia ympäristöön kirjan vinkkien avulla. 

Kirjojen sisältämissä kokonaisuuksissa on sekä ulos että sisään soveltuvia harjoituksia. Keskeisenä teemana on ympäristö- ja luonnontieto sekä kestävä kehitys. 

Joulutonttu oli muistanut toiveeni ja aattoiltana paketista ilmestyi Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia. Kirja on taattua laatua, kirja etenee krolonogisesti eteenpäin alkaen teesinsä Wittenbergin kirkon seinään naulaavasta Martti Lutherista päättyen Runebergiin ja Vänrikki Stoolin tarinoihin. Kirjassa esitellään Ruotsin hallitsijat sekä muita Ruotsi-Suomen historian kannalta merkittäviä henkilöitä ja kerrotaan heidän saavutuksistaan ja niiden vaikutuksista Suomeen. Henkilöiden lisäksi kirjassa kerrotaan mm. Nuijasodasta, Vasa-laivasta ja postista. Kirja tuli luettua läpi heti ja se oli mielestäni mielenkiintoista luettavaa. Kirja pääsee varmasti opetuskäyttöön, kunhan etenemme historian opinnoissa Suomen historiaan. Mauri Kunnaksen teosten käyttö opetuksessa toimii hyvin. Kaikkien aikojen avaruuskirjaa oppilaani lukivat ääneen koulukummeilleen eskareille aluksi satukirjana, mutta vähitellen alkoivat hoksaamaan, että kirjassa onkin aika paljon asiaa ja tutkiessamme planeettoja oppilaat etsivät Mauri Kunnaksen kirjasta tietoja ennen nettiä. 

Onko sinun hyllyysi kerääntynyt syksyn aikana uutta ammattikirjallisuutta, 

josta kannattaisi vinkata kollegoille?

Rauhallista joulun aikaa!

Joulukuun aamuina kerroin oppilaille joka päivä Saiturin joulua jatkokertomuksena. Joulutarinan jälkeen luettiin päivän runo. Tänäkin vuonna olin kirjoittanut jokaiselle oppilaalle oman metsästä, toisaalta myös oppilaasta itsestään, kertovan runon. Oli hauska huomata kuinka osa oppilaista tunnisti aina heti runon luettuani kenestä runo kertoi. Jokainen löysi lopulta oman runonsa.

Lumilyhty

Talvi-illan pimeydessä

pakkasyön hämärässä

valoa ja lämpöä ympärilleen loistaa,

murheen ja ikävän läheltään poistaa.

Lumilyhty lähimmäistä lämmittää,

murhemielen ilahduttaa,

ja tielle oikealle opastaa

eteenpäin kannustaa.

Pakkanen

Tuulen kanssa temmeltää

joka paikkaan ennättää

tuo pieni pakkanen.

Nopeat jalat ja siivet selässä

kiinni tässä hetkessä

tapahtuman täyteisessä elämässä.

Mänty

Mänty suoraryhtinen ja uljas,

luotettava ja raavas.

Ylemmäs ja ylemmäs

taivasta kohti kurkottaa

oksansa avuksi tarvitseville ojentaa.

Kävyn oravalle tarjoaa,

linnulle pesän oksalle rakentaa.

Sydän on puhdasta kultaa,

vaikka varpaat tonkii männyllä multaa.

Tuuli

Tuuli metsikössä temmeltää,

ohi mennen lehtikasan ilmaan kieppumaan pölläyttää.

Tuuli ei koskaan väsy,

se ei koskaan lannistu,

se ei koskaan valita.

Aina se ehtii, aina se jaksaa,

aina se innostuu.

Tuuli on kaikkialla,

se kuulee, se näkee,

se jakaa, se halaa.

Kelo

Hopeinen pinta hehkuu kuun valossa,

muiden keskellä omassa rauhassa

seisoo metsän tietäjä, kelohonka mahtava.

Arvokkaasti ja kohteliaasti

se kuuntelee metsämiesten tarinat, 

eläinten kokemukset,

metsurin puhinat 

ja koululaisten pulinat.

Kuulemansa mieleen painaa,

sieltä viisauden sanat tarvittaessa kaivaa,

tuo älykäs ja arvokas, kelohonka kohtelias.

Viimeisen päivän päätteeksi ennen lomalle lähtöä oli vielä yhden runon vuoro, se oli Martin Luther Kingin käsialaa:

Jollet voi olla mänty

kukkulan laella,

ole pensas laaksossa,

mutta ole paras pikku pensas

puron varrella.

Ole pensas, jos et voi

olla puu.

Jollet voi olla valtatie,

ole vain polku.

Jollet voi olla aurinko,

ole tähti.

Et sinä koon avulla voita tai häviä.

Ole paras, mikä tahansa oletkin.

– Martin Luther King –

Ansaittu loma alkoi ja matkustimmekin heti koirien kanssa kotiin pohjoiseen. 

Rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa!

Vuoden viimeinen matikan tunti (5. lk)

Tylsänä opena pidin vielä viimeisenkin koulupäivän viimeisellä tunnilla matikkaa. Jotain jouluista päätin tunnille ottaa, joten toteutin pistetyöskentelyä vapaalla kierrolla. Tarjolla oli seuraavanlaisia tehtäviä...

Desimaalilukuja ja joulukuusia

Desimaalilukujakso päättyi juuri ja Math Salamander-sivustolta löysin aiheeseen liittyviä desimaalilukutehtäviä. Monistin näitä yhdelle pisteelle.

Koordinaatisto-Petteri

Myöskin Math Salamander-sivustolta poimin koordinaatiston tehtävän, josta piirtämällä muodostui Petteri Punakuono.

Joulusanojen koodaus

Jouluun liittyviä sanoja (joulu, kuusi, pukki, tähti, tonttu jne.) koodasimme hiirten avulla. Oppilaat työskentelivät pareittain. Hiirten alustalle oli kiinnitetty sanoihin tarvittavat kirjaimet. Hiiri ei saanut mennä ylimääräisten kirjainten päältä. Aluksi sai ohjelmoida kirjain kerrallaan, mutta haasteena oli ohjelmoida hiiri juoksemaan koko sanan kerralla.

Sudoku

Kätköistäni löytyi myös pari vuotta sitten askartelemani joulusudokut, jotka myös olivat tarjolla pähkäilyä varten.

Arvioi ja punnitse

Massan arviointia oppilaat harjoittelivat arvioimalla kuuden eri jouluisen esineen (pipari, tuikku, karkkikeppi, suklaakonvehti jne.) massaa. Kun arviot oli tehty, tarkistettiin arviot tasapainovaa´an avulla. Arviot ja mittaustulokset kirjattiin lomakkeeseen.

Aktiivinopat

Sain jokin aika luokkaani aktiivinopat, jotka ovat olleet tähän asti käyttämättöminä. Valjastin ne qr-koodien avulla käyttöön. Jokaiseen nopan taskuun tuli jouluinen mittayksikköihin liittyvä sanallinen tehtävä, tämän aihepiirin valitsin siksi, että mittayksikkö muunnoksia on juuri käsitelty desimaalilukujen jaksolla. Oppilaat heittivät noppaa, lukivat qr-koodin, ratkaisivat tehtävän ja etsivät vastausruudukosta vastauksen ja sitä vastaavan kirjaimen. Kun kaikki kuusi tehtävää oli ratkaistu, piti saaduista kirjaimista muodostaa jouluun liittyvä sana (pipari).

Meidän käyttämämme QR-koodit löydät täältä.

Ilma (5.-6. luokka)

Mitä ilma on? Mitä ominaisuuksia ilmalla on? 

Ilman tutkimisen aloitimme kokeellisella jaksolla, jonka aikana tuli kerrattua luonnontieteellisen kokeen protokolla: ensin tehtiin hypoteesi, sen jälkeen tehtiin koe ja raportoitiin havainnot, lopuksi pohdittiin mistä havaittu ilmiö johtuu.

Oppilaat työskentelivät neljän oppilaan ryhmissä.

Koe 1: Ilma pullossa

Minkä muotoiseksi pullon sisällä oleva ilmapallo tulee, kun siihen puhalletaan? 

Tämä koe aiheutti tuskastuneita yrityksiä puhaltaa pullossa olevaa palloa, joka ei suostunut
täyttymään yrityksistä huolimatta.

Koe 2: Punnitaan ilmaa

Kumpi painaa enemmän puhaltamaton vai puhallettu ilmapallo? Miksi? 

Koe 3: Ilma vaatii tilaa

Mitä tapahtuu paperipyyhkeelle, joka on rutistettu juomalasin pohjalle ja lasi on työnnetty veteen? 

Tämän kokeen ensireaktiot olivat hauskoja. "Miten?" "Eihän se mitenkään voi olla näin?"
 "Täh?" "Anna mäkin kokeilen!"

Koe 4: Lämmin ja kylmä ilma

Mitä tapahtuu tyhjän pullon suuhun asetetulle ilmapallolle, jos astiaan, jossa pullo seisoo, kaadetaan kuumaa vettä? 

                                               

Koe 5: Ilma vaatii tilaa

Mitä tapahtuu, kun peität pyöränpumpun suuaukon ja kaverisi yrittää painaa pumpun männän alas? Entä kun hän lopettaa painamisen? 

Kokeellinen työskentelytapa oli oppilaille mieluisa ja oppilaat osallistuivat aktiivisesti tutkimiseen, jokainen pääsi kokeilemaan kaikkia kokeita itse. Kun kaikki kokeet oli tehty, kävimme yhdessä kaikki kokeet läpi ja teimme yhteenvedon havaitsemistamme ilmiöistä ja ilman ominaisuuksista, jotka vaikuttivat näihin asioihin.

Kokeiden työmonisteet voit halutessasi tulostaa täältä.

Kokeet tehtyään oppilaat saivat läksyksi lukea kirjasta aiheeseen liittyvän kappaleen ja poimia sieltä keskeisimmät asiat. Koulussa kävimme seuraavana päivänä läpi kokeissa tehdyt havainnot ja selitykset havaituille ilmiöille. Lopuksi täydensimme vihkoon oppilaiden valitsemia keskeisiä asioita siten, että kaikki kokeissa havaitut ilmiöt tuli mainittua myös.

Ilmakehä - elinehto

Ilmakehään tutustumisen aloitimme tutkimalla palloa, joka oli kääritty elmukelmuun. Jos maapallo olisi polttispallon kokoinen, olisi sitä ympäröivä ilmakehä elmukelmu pallon ympärillä. Oppilaiden ennakko-oletus oli, että ilmakehä olisi n. 10 cm paksu kerros pallon päällä.

Ilmakehän koostumusta lähdimme käsittelemään piirtämällä vihkoon kuvan ilmakehästä ja eri asioista, jotka ilmakehän eri kerroksiin liittyvät. Samalla tuli hyvää sanatason oikeinkirjoitusharjoitusta, kun nimesimme troposfäärin, stratosfäärin jne.

Yritimme tutkia myös mistä kasvihuoneilmiöstä on kyse: oppilaat asettivat lämpömittarin lasin sisään ja peittivät lasin elmukelmulla. Lamppu asetettiin valaisemaan purkkia ja seurasimme lämpötilaa purkin ulkopuolella ja sisällä. Valitettavasti nykyiset energiansäästölamput eivät lämmitä, tämä koe vaatii onnistuakseen vanhan hehkulampun. Onneksi kaikilla oppilailla oli kokemuksia kasvihuoneessa käynnistä, joten niihin kokemuksiin oli helppo palata.

Revontulet nousivat esiin yhtenä ilmakehän ilmiönä ja aiheesta puhuttiin enemmän. Lisäksi katselimme netistä kuvia revontulista. Revontulet ovat herkullinen kuvaamataidon aihe, joten lähdimme maalaamaan revontulten väriloisto märkää märälle tekniikalla. Kun räiskyvät revontulet olivat kuivuneet sai oppilas oman valintansa mukaan piirtää tussilla tai vahaliiduilla valitsemansa maiseman silhuetin revontulten eteen.

Ilmanpaine

Ilmanpainetta tutkimme metsäretken yhteydessä muutamien kokeiden avulla. Nuotion ympärillä oli helppo kokeilla muutamia kokeita. Aloitimme puhaltamalla ilmapallon ja katselimme mitä ilmapallolle tapahtuu, kun sen tuo nuotion lähelle. Pakkasilmassa näki selvästi kuinka nuotion lähellä oleva ilmapallo suureni ilman lämmetessä ja laajetessa. Kun ilmapallo vietiin tulipiirin ulkopuolelle, kutistui ilmapallo. Tämän ilmiön selityksen olimme jo oppineet jakson aluksi, mutta se tuli tässä nopeasti kerrattua.
Seuraavaksi pohdimme miksi ilma karkaa ilmapallosta, kun ilmapallon kannasta päästää irti. Ilmaahan on molemmilla puolilla palloa: ulkopuolella ja sisäpuolella. Hyvin pohtivat oppilaat asiaa ja osasivat sanoittaa ajatuksensa ilmanpaineen tasaantumisesta.

Tulipaikan ympärillä oli helppo todeta myös se aiemmin todettu tosi asia, että lämmin ilma nousee ylöspäin. Nuotion sytyttäminen kiinnostaa aina oppilaita ja suurin osa heistä seuraa sitä tarkasti. Pyrinkin kiinnittämään oppilaiden huomiota fysiikan asioihin: Miksi tuli syttyy kiehisillä? Miksei kokonaisilla haloilla voi sytyttää tulta? Miksi nuotio savuttaa? Tarvitaanko vetoa?
Tästä päästiinkin hyvin keskustelemaan tuulen syntymisestä ja siitä kuinka lämpimän ilman noustessa ylös pitää jostain tulla korvausilmaa tilalle. Nuotion ympärillä tämä oli helppo todeta.

Evästauolla teimme "taikatemppuja" ja ihmettelimme kuinka kananmuna meni lasipullon sisälle. Emme saaneet yrityksistä huolimatta kananmunaa kokonaan pullon sisälle, mutta puoliksi saimme munan pullon sisään imaistua ja ideasta saimme kiinni. Kokeilin aiemmin kotona temppua sekä pienellä smoothie pullolla että tuolla kuvassa olevalla isolla mehupullolla. Tässäkin tempussa on kyseessä ilmanpaine.

Tässä on video, jossa näkyy koko kokeen kulku siten, että muna menee kokonaan pulloon.

                                        

Luokassa seuraavana päivänä kertasimme oppimamme ja teimme vihkomuistiinpanot.

Hiili kiertää ilmassa ja maassa

Hiilenkiertoa lähdimme pohtimaan edellisen päivän nuotiolla oleskelun pohjalta. Mitä palamisessa tapahtuu? Vapautuu hiilidioksidia ja puut hiiltyvät. Mitä hiilidioksille tapahtuu? Puut yhteyttävät sen ja tuottavat happea sekä varastoivat hiilen runkoonsa. Mistä me saamme puuta nuotioon? Kaadamme puun ja teemme nuotion. Mitä taas tapahtuu?

Lähdimme nuotion ja puun syklistä liikkeelle ja piirsimme vihkoihimme useampia syklejä hiilen kierrosta. Hiilen kiertoa käsitellessä heräsi erinomaisia keskusteluja. Oivallukset siitä kuinka HIILIdioksi on hiiltä ja ruoan HIILIhydraatit ovat hiiltä olivat hauskoja, kun oppilaat tajusivat myös syövänsä joka päivä suuret määrät hiiltä.

Ilmaston suojelu

Ilmaston suojelua lähdimme työstämään kuuntelemalla kuunnelma Operaatio Tuvalu. Sen jälkeen oppilaat työskentelivät WWF:n opetuskäyttöön julkaisemien Muuttuva ilmasto-tekstien parissa harjoitellen luetunymmärtämistä. WWF:n materiaaleihin kuului myös valmiita tehtäviä, mutta koska käytin tekstejä luetunymmärtämiseen, tein itse sisältöön liittyvät pohdintatehtävät itse.

Oppilaiden itsenäisesti luettua tekstit ja vastattua kirjallisesti kysymyksiin muodostimme parit siten, että eri tekstin lukeneet oppilaat olivat pari. Molempien parien tuli tiivistää tärkeimmät asiat lukemastaan tekstistä ja kertoa toisilleen. Tiivistäminen on haastava tehtävä. Huomaan oppilaistani, että osa heistä muistaa tarkasti lukemansa tekstin ja osaa selittää sen lähes sanasta sanaan ja heidän on hyvin vaikea "oikaista" ja kertoa lyhyesti vaikka kuinka yrittäisin kysymyksillä ohjata. Toisille oppilaille taas on vaikeaa ylipäätään lähteä liikkeelle, koska eivät oikein tiedä mistä aloittaisivat. Keskustelimme kaikista teksteistä vielä yhdessä ja pohdimme niiden sisältöä. Paljon keskustelimme siitä, että me emme voi elää täysin päästöttömästi. Yksittäinen ihminen voi muuttaa metsän keskelle ja elää ilman sähköä, mutta koko yhteiskunta ei siihen pysty ja että kysymys on enemmänkin siitä, että mietimme mikä on tarpeellista, mikä turhaa ja aloitamme karsimalla sitä turhaa.

Metsäretken yhteydessä tutkimme jäkälien avulla ilman laatua koulun pihassa, metsässä ja lähiömme keskustassa. Apuna käytimme WWF:n materiaalia.

Jakson kertaus - koe

En juurikaan pidä kokeita muista aineista kuin matematiikasta. Teetän ympäristöopin ja historian jaksoista oppilailla mieluummin jonkin lopputyön, koska haluan lopputyön olevan myös oppimistilanne, jonka eteen oppilas näkee vaivaa. Toki osa oppilaista lukee ahkerasti kokeeseen, mutta kaikki eivät. Toisaalta oppimistehtävään oppilaalla on aikaa valmistautua ja hän voi varata siihen niin paljon aikaa kuin kokee tarvitsevansa ja kuinka paljon hän haluaa tehtävään satsata.
Ilma-jaksosta päätin kuitenkin pitää kokeen. Pidin kokeen, jota oppilas teki ensin lyijykynällä niin pitkälle kuin osasi ja sen jälkeen oppilas palautti lyijykynän ja haki värikynän ja oppikirjan. Oppilas jatkoi kokeen loppuun värikynällä ja täydensi vastauksiaan. Tällä tavalla koekin toimi oppilaalle oppimistilanteena. Hän näki mitä hän todella osasi ja otti selville sen mitä ei osannut.
Arvioin kokeen siten, että ilman kirjaa osatut pisteytin normaalisti ja kirjan kanssa täydennetyistä asioista oppilas sai 50 % pisteistä.
Ei tämä varmastikaan mikään uusi idea ole, mutta itse en ollut tällaista kokeillut aiemmin.
Jos haluat käyttää aiheesta laatimaani koetta, voit tulostaa sen täältä.