Kertolasku-jakso jatkuu..

Oppilaani toi tällä viikolla minulle neulomansa kanin,
jonka oli varustanut laskennonmaan kanin keltaisella
viitalla. Tämä kani oli kyllä jälleen kerran parasta
palautetta mitä oppilaalta voi saada, nimittäin se että
opettamani asia on koskettanut lasta niin paljon, että
hän pohtii sitä vielä myöhemminkin.

Viime viikolla tutustuimme kertolaskuihin kolmena päivänä. Satu johdatti meidät kertolaskuteemaan, jota sitten abstraktion tietä seuraten harjoittelimme aloittaen kehollisista ja rytmillisistä harjoituksista ja siirtyen vähitellen välineelliseen vaiheeseen sekä kuvien tutkimiseen ja piirtämiseen. Tässä kuvattujen kahden päivän aikana tavoitteena oli saada kertolaskun periaate vietyä viimein symbolimuotoon. Kuitenkin jokaisella tunnilla kaikki abstraktion tien osa-alueet mukana pitäen. Jakson alun löydät täältä.

1. oppitunti n. 75min. (todellisuudessa oppitunti on 115min, mutta matikalle varattu aika on n. 75min).

Tunnin aloitus (ulkona):

- Hippaleikissä kertasimme 3-jonoa. Kun hippa sai jonkun kiinni, meni kiinni jäänyt kyykkyyn. Pelastaminen tapahtui menemällä kyykkyyn kiinnijääneen eteen ja "pallottelemalla" kolmosjono ainakin 15 asti (3,6,9,12,15,18,2..). Taitavimmat luettelivat jonon loppuun asti.

- Hipan jälkeen oppilaat jakaantuivat pareihin ja lähtivät etsimään valokuvasuunnitus-rasteja. Jokaiselta rastilta löytyi pakasterasiat, josta oppilaspari otti yhden kuvan mukaansa. Tullessaan takaisin opettajan luo oppilaspari kertoi kuvastaan yhteenlaskun tai kertolaskun muodossa, laittoivat kuvan omaan purkkiinsa ja sitten he lähtivät seuraavalle rastille.

Rasteina toimivat pakasterasiat, joista oppilaat ottivat aina kortin mukaansa.
Kortit on maalannut harjoittelijani Linda Hakala.

Opettajan luona kerrottiin oman osaamisen mukaan
joko yhteenlaskuna tai kertolaskuna löydetystä kuvasta.
Tämä antoi hyvän mahdollisuuden havainnoida oppilaiden
taitoja ja sitä missä vaiheessa kunkin oppilaan
oivaltaminen oli.

Tunnin 2. aloitus (sisällä):

- Sisällä jatkoimme joka aamuisilla aamutoimillamme loruillen ja laulaen sekä kalenterin tarkastaen. Kunnes palasimme taas matematiikan pariin.

- Oppilaiden aiemmin oppima tupla-leikki (1+1, 2+2, 3+3) leikittiin nyt kertolasku muodossa (2x1, 2x2, 2x3, 2x4 jne.). Kun leikki oli leikitty kerran läpi, kävimme sen toisen kerran läpi vaihe vaiheelta ja kirjoitimme ylös leikin "sanat" eli kertolaskut taululle. Kävimme huolellisesti läpi kertolaskun merkintätavan, jonka oppilaat ovat aiemmin kyllä nähneet taululla, mutta johon ei silloin vielä kiinnitetty erikseen huomiota. 

Jo tulevaa hieman pohjustaakseni leikimme myös tupla-leikin puolitus-leikkinä eli "kahdesta puolet on yksi" (näytetään peukkuja ja laitetaan toinen selän taakse), "neljästä puolet on yksi" (näytetään molemmista käsistä kahta sormea ja viedään puolet selän taakse) jne. Tätä en tässä vaiheessa selittänyt vielä lainkaan, vaan annoin lapsille kokemuksen puolittamisesta.

Pistetyöskentely (poikkeuksellisesti käytössä kaksi harjoittelijaa, joten ilo irti siitä!):

• Yatzy: pelasimme yatzy-peliä jo viime viikolla, joten lyhennetyn yatzy-pelin idea oli kaikille selvä. Oppilaat pelasivat yatzy-pareittain ja kirjasivat ylös yhteenlasku- ja kertolaskumuodossa saamansa tulokset. Pisteellä työskenteli samaan aikaan 3 paria ja harjoittelija avusti heitä kertolaskujen kirjoittamisessa.

• Suunnistuskuvien tutkiminen: tutkimme yhdessä oppilaiden rasteilta löytämiä kuvia. Millä eri tavoilla kuvan voi nähdä? Mitä kuvasta voisi kertoa laskennonmaan kielellä? Oppilas pari jakoi löytämänsä kuvat tasan, molemmat liimasivat omat kuvansa vihkoon ja kirjoittivat viereen kuvasta yhteenlaskun ja kertolaskun. Samaan aikaan pisteellä työskenteli 3 oppilasparia, joten opettaja ehti hyvin auttaa apuatarvitsevia.

• Kertolaskut lukujonona hyppien ja sanalliset tehtävät/laskutarinoiden rakentaminen: Oppilaat aloittivat loikkimalla 2n ja 3n kertotaulujen lukujonoja käytävässä, kuten laskennonmaan kani kiveltä toiselle. Sen jälkeen jatkettiin pöydän ääressä ja harjoittelijani luki pisteellä työskenteleville oppilaille laskutarinan, josta oppilaat rakensivat kuvan käyttäen avuksi virkattuja vihanneksia, pähkinöitä, sormia jne. Tällä pisteellä ei itse kirjoitettu mitään: oppilaat rakensivat laskutarinasta kuvan ja sanallistivat vielä laskunsa laskennonmaan kielelle. 

Laskennonmaan kanin loikkia:
2,4,6,8... tai 3,6,9,12...

Porkkanoita, pähkinöitä ja "karkkeja" laskutarinoiden rakenteluun.

Oppilaat rakensivat ylläolevia laskuja harjoittelijan kanssa. Kaikilla välineiden vaihtaminen ei onnistunut niin helposti, joten osa teki kaikki laskutarinat pähkinöillä.

Tunnin päätteeksi leikimme vielä tupla-leikin kertolaskuversion sekä puolitus-leikin ennen pitkän oppitunnin päättävää satua.

Yatzy oli niin mukavaa, että oppilaat pelasivat yatzya
ruokailun jälkeen keskenään. Ja ohi kulkiessani sain
hykerrellä itsekseni, kun tytöt pohtivat kuinka saatu
pistemäärä kerrotaan kanin kielellä eli siis
kertolaskun muodossa.

2. oppitunti (n. 75min matikkaa)

Aloitus/ulkona:

Harjoittelijani on hyvin vajaassa viikossa ymmärtänyt liikunnan ja matikan yhdistämisen idean. Hänen johdollaan leikimme aamulla pihalla muutamia matikkaleikkejä.

• Maa-meri-laiva-idealla leikimme leikkiä, jossa leikkialueen päädyssä oli "2n kertotaulu", keskelle "3n kertotaulu" ja toisessa päädyssä muut luvut. Leikinjohtaja huusi lukuja lukualueelta 1-20 ja oppilaat juoksivat aina sille viivalle, jonka luvun kertotauluun huudettu luku kuului.
• Pallonryöstö: oppilasryhmä jaettiin neljään joukkueeseen, joilla jokaisella oli pesä pelialueen nurkassa. Leikkialueen keskellä oli sankossa tennispalloja (enemmän kuin leikkijöitä). Leikin alkaessa juoksivat oppilaat hakemaan sankosta palloja (yksi kerrallaan) ja veivät ne kotipesäänsä (ei saa heittää!). Kun sankosta loppuivat pallot, alkoi pallojen ryöstö. Toisten pesistä sai hakea palloja (yksi kerrallaan) ja viedä omaan pesään. Kun peli loppui, laskettiin pallot. Jokaisessa pallosta sai 2 pistettä, joten 2n kertotaulu tuli harjoiteltua.
• Peikonpesä: leikkialueen päädyissä on peikon pesät. Valitaan molempiin pesiin 1-2 peikkoa. Peikot lähtevät ottamaan leikkijöitä kiinni, kiinni jääneet menevät peikon pesään. Kun kaikki ovat jääneet kiinni, laskettiin peikkojen kiinni saamat leikkijät. Jokaisesta kiinnijääneestä sai 3 pistettä ja taas tuli 3n kertotaulukin kerrattua.

Aloitus/sisällä:

• Aamutoimissa harjoiteltiin lukujonotaitoja kalenteria tarkastellessa rytmiä ja liikettä hyödyntäen ja kolmosen lukujonoa treenaten (esim. hyppy, hyppy, tähtihyppy ja tähtihypyn kohdalla luku isolla äänellä). 
• Tuplaleikin kerto- ja jakolaskuversiot leikittiin myös läpi.

Työskentelyosuus:

Edellisenä päivänä kukaan oppilaista ei ehtinyt tehdä kertolaskuja kaikista valokuvasuunnistuksessa löytämistään kuvista ja yatzy-pelikin oli monella jäänyt kesken. Siispä tänään oppilaat saivat harjoitella itsenäistä työskentelyä ja ottaa vastuuta työskentelystään saamalla itse valita kolmen tehtävän suoritusjärjestyksen. 

Yatzy-muistiinpanoja.

• Tehtävänä oli tehdä valokuvasuunnistuksen kuvista kertolaskut loppuun, pelata bingoa yksi kierros ja kolmantena tehtävänä oli kertolasku-muistipeli. 
• Kertolasku-muistipeli oli koottu erilaisista pikaluku-korteista, joille tein pareiksi kertolaskukortit. Aluksi pelaajat etsivät jokaiselle kortille parin siten, että kaikki kortit olivat kuvapuoli ylöspäin. Kun oikeat parit oli tarkistettu opettajalta, saivat oppilaat alkaa pelaamaan.

Yatzyssa harjoiteltiin yhteenlaskuja ja kertolaskuja.

Muistipeli syntyi vanhoista pikalukukorteista, joiden
pareiksi kirjoitin kertolaskut.

Lopetus:

• Tunnin lopuksi näytin oppilaille kertolasku-salaisuuden! Joka oli muuten minullekin ihan uusi juttu... ja lopputunti menikin kertolaskujen ja tähtien parissa.
• Kun ympyrän kaaren jakaa kymmeneen osaan ja numeroi merkit 0-9. Nollasta lähtiessä, kun kiertää ympyrän kaaren merkkejä 3n lukujonoa (3,6,9...) muodostuu ympyrän sisään 8 sakarainen tähti. Yli kymmenen mennessä näkyvissä on tietenkin luvusta vain ykköset. 2n kertotaulusta syntyy 5-kulmio. 

Luokan innokkaimmille laskijoille heitin haasteeksi kokeilla kotona, millainen kuvio tulisi 4n kertotaulusta.. Keksitkö sinä? 6n, 7n ja 8n kertotauluista tulee myös kuvioita ;-)

------------

Viikon verran käytin aikaa kertolaskun periaatteen opettamiseen. Tänään viimeisenä päivänä kertolasku-jaksoa saatoin tyytyväisenä todeta, että oppilaat ovat oppineet sen mikä oli tavoitteenakin. Oppilaat osaavat itse rakentaa kertolaskuista kuvia, he osaavat tulkita toisten piirtämiä kuvia  ja tehdä niistä kertolaskuja ja lisäksi osaavat yhdistää annetun kertolaskun ja kuvan toisiinsa. 2n ja 3n lukujonot oppilaat ovat osanneet jo aiemmin, mutta tämän viikon aikana niiden osaaminen on harjoittelun myötä vahvistunut hurjasti. Siispä nokka kohti jakolaskua!

Kolme päivää kertolaskua - uuteen laskutapaan tutustuminen

Kuninkaalla maassa laskennon

neljä apulaista on.

Kun tietoa jostain tarvitaan

rientävät he auttamaan.

Oppipaikastaan vihreäviittainen

sai säkin pullean muistokseen.

Se uteliaana kaikki paikat siivoaa

ja tavarat säkkiinsä kokoaa.

Oppipaikastaan kuningas

sai mäyräkoiran siniviittaisen.

Se vekkuli veijari haistaa ja maistaa

ja aina vähemmän jälkeensä jättää.

Oppipaikastaan keltaviittainen 

sai kepeät tassut ja muistin hyvän.

Kanin keveys ja loikan sulavuus 

ovat kertolaskun salaisuus.

---------------------

1. Oppitunti (75min)

Tunnin aloitus ulkona:

Aloitimme lukujonohipalla: Kun hippa saa kiinni, mene kyykkyyn. Pelastaja asettuu eteesi kyykkyyn ja sanoo "kaksi", sinä vastaat "neljä", pelastaja "kuusi" jne. kunnes pääsette lukuun 20, jolloin hypäätte ilmaan ja jatkatte leikkiä.

Perinteinen mustamies-leikki toimi siten, että kentän päästä toiseen sai lähteä juoksemaan vain silloin kun leikinjohtajan huutama luku kuului "kolmosjonoon" (3,6,9...).

Kun viikonlopun aikana kerättyä energiaa oli vähän juoksemalla purettu, siirryimme laskennontehtävien pariin ulkona.

Teimme ulkona kepeillä, kivillä ja kävyillä erilaisia yhteenlaskuja. Yhteistä näille laskuille oli, että yhteenlaskettavat olivat yhtä suuria, esim. 3+3+3, 2+2+2+2 jne. 

Toimimme siten, että aluksi oppilaat pareittain rakensivat opettajan kertoman laskun luonnonmateriaaleilla omalle alustalleen. Kun tätä oli harjoiteltu joitakin kertoja ja se oli helppoa, siirryimme toiseen vaiheeseen, jossa toinen parista tuli opettajan luokse kuuntelemaan uuden rakennettavan laskutehtävän. Sen jälkeen hän rakensi laskun alustalleen ja parin (joka ei tiennyt millaisen tehtävän opettaja oli antanut) tehtävänä oli kertoa laskennonmaan kielellä rakennetusta kuvasta. 

Luokkaan siirryttyämme harjoittelimme lukujonotaitoja toiminnallisesti:

- Luettelimme lukuja ja hyppäsimme jokaisen luvun kohdalla, muut luvut hypättiin jännehypyllä, mutta joka kolmas luku (3,6,9..) merkattiin tähtihypyllä. Lopuksi mietimme minkä kaikkien lukujen kohdalla teimme tähtihypyn.

- Kokeilimme myös hernepussia oppilaalta toiselle heitellen osaisimmeko 2n, 3n ja 5n jonot.

- Lauloimme kertotaululaulut:

Kaks, nel, kuus, kaks, nel, kuus,

kaheksan, kymmenen, kakstoista,

neljätoista,

kuustoista

kaheksantoista ja kakskymmentä.

Kakskytkaks, kakskytneljä,

kakskytkuus ja kakskytkaheksan

kolmekymmentä, kolmekymmentä,

siihen tää laulu loppuu nyt.

(Sävel: pingviinilaulu)

Kolme, kuusi, yhdeksän,

kaksitoista ja viistoista.

Kaheksantoista ja kakskytäyks,

kakskytneljä ja kakskytseitsemän,

koool-mee-kymmentä

päättää kertotaulun kolmosen.

(Sävel: tuiki tuiki tähtönen)

Sen jälkeen kerroin oppilaille tarinan laskennonmaan kuninkaan uudesta apulaisesta.

Laskennonmaan kuninkaan linnan ympärillä oli suuri puutarha, jossa laskennonmaan kuninkaan eläinystävät viihtyivät hyvin. Vihreäviittainen kissa kulki koreissa saappaissaan, säkki olallaan ja keräsi säkkiinsä kaiken maasta löytämänsä, josta se uskoi olevan hyötyä. Tyytyväisenä uunin päällä iltasella kehrätessään kissa tyytyväisenä laski mitä kaikkea se oli suureen säkkiinsä koonnut. Tuo säkki onkin ollut kovassa käytössä ja kissa oli joutunut useamman kerran parsimaan säkin kylkeen revenneet aukon. Komea ristipisto hohti säkin kyljessä ja juuri tuosta ristipistosta kaikki linnan asukkaat tunnistivat säkin kuuluvan vihreäviittaiselle kissalle.

Myös kuninkaan mäyräkoira viihtyi linnan puutarhassa, huvimajan lähettyvillä. Sieltä se löysi ainakin jotakin jännittävää maistettavaa. Mäyräkoiran perässä kulki kuninkaan kirjanpitäjä, joka kävi aina vain kapeammaksi ja kapeammaksi. Hän huokaili ja raapusti apeana vihkoonsa, mitä kaikkea siniviittainen mäyräkoira oli jälleen käynyt maistelemassa.

Mutta tämä tarina ei kerro noista meille jo tutuista kuninkaan apureista, tämä on tarina kolmannesta apurista. Nimittäin eräänä iltana kuninkaan katsellessa puutarhaan parvekkeelta näki hän jonkun loikkivan ilta-auringon säteissä. Tuo joku hohti kullankeltaisena, se pomppi korkeita pomppuja ja sen perässä liehui ja lepatti. Aivan kuin tuo joku olisi lentänyt, se jalat eivät koskeneet puutarhan läpi johtavan laattakivipolun jokaiselle laatalle. Ehei, se näytti loikkivan väliin hieman hitaammin joka toiselle laatalle ja vauhdin kiihtyessä vain joka kolmannelle. Mikä kumma tuo loikkiva ja lepattava kullankeltainen ilmestys voi olla?

Aivan oikein, otuksen viimein pysähtyessä näki kuningas, että eläin oli kani. Ei mikä tahansa kani, sillä sen turkki hohti kullanruskeana ja sen selässä hehkui auringonkeltainen viitta, joka oli kiinnitetty kanin leuan alle viisisakaraisentähden-muotoisella napilla.

Kuningas halusi tavata tuon eläimen, joka oli hänen puutarhaansa ilmestynyt ja niinpä hän kiiruhti puutarhaan. Hetken aikaa kuningas ja kullanruskeana hohtava kani keskustelivat niitä näitä säästä ja pian tulevasta kesästä. Lopulta kuningas rohkaistui ja kysyi, haluaisiko kani alkaa kuninkaan apuriksi ja työskennellä linnan puutarhassa kasvimaalla. Kuninkaalla oli toki kissa, mutta se hoiti työnsä: keräsi tavaroita säkkiinsä verkkaiseen tahtiin ja laski löytämänsä aarteet yhteen, mutta väliin tuskastuttavan verkkaisesti. Mäyräkoiralla oli toki vauhtia ja se ennätti joka paikkaan maistelemaan. Mutta kuningas tarvitsisi jonkun, joka kanin tapaan nopeasti ja kevyesti loikkisi työssään.

Kani lupasi kernaasti auttaa kuningasta, kepeästi loikkiminen oli sille niin helppoa. Sen ei tarvinnut sitä lainkaan miettiä, se tiesi aina mille linnan pihan laatalle loikata. Yhtä helposti kuin loikkiminen sujui kanilta laskeminen, sen ei juuri tarvinnut ajatella, kun se jo osasi kertoa kuninkaalle kuinka monta porkkanaa kasvimaalla kasvoi. Sen tarvitsi vain katsoa: ”Ahaa, porkkanoita on kolme riviä ja jokaisessa rivissä on viisi porkkanaa, siispä kolme kertaa viisi eli yhteensä…”

Tarinan jälkeen piirsimme koko aukeaman kokoisen kuvan laskennonmaan kuninkaan kasvimaalla hääräävästä kanista. Kuvaan tuli kanin itsensä lisäksi sen loikat pitkin kiveystä sekä kasvimaan porkkanat, jotka olivat rivissä.

Laskennonmaan kuninkaan porkkanamaa
rakennettiin yhdessä luokan eteen
ja tutkimme porkkanamaata pohtien
millä eri tavoin porkkanoiden lukumäärän
voi laskea. 

-------------------

2. Oppitunti 90min

Tunnin aloitus:

- Aloitimme jälleen ulkona samalla hippaleikillä kuin edellisenäkin päivänä. Pelastaminen kyykyssä 2n lukujonoa "pallotellen".

- Hipan jälkeen jakaannuimme kolmeen ryhmään toimimaan. Tällä viikolla minulla on luokassani kaksi harjoittelijaa, joten ilo irti kolmesta aikuisesta! Jokaisessa ryhmässä oli 6-7 oppilasta.

1. pisteellä harjoiteltiin laskennonmaan kanin loikkia. Hiekkaan oli piirretty "kivet", jotka oli numeroitu kartioilla (kartioiden numerot eivät erotu kuvista). Oppilaat harjoittelivat loikkimaan joka kolmannelle kivelle samalla sanoen ääneen 3n lukujonoa (3,6,9..).

3n lukujonon loikkimista.

2. pisteellä hypittiin hyppynarua harjoitellen myös 3n lukujonoa. Hyppiessä vain 3n kertotauluun kuuluvat luvut sanottiin ääneen, muut luvut kuiskattiin/sanottiin mielessä. 

3. pisteellä rakenneltiin yhtä suurten lukujen yhteenlaskuja lehdistä, kepeistä ja kävyistä. Samalla pohdittiin miten yhteenlaskut voisi kertoa kertolaskuina.

Toimintapisteillä työskennetiin yhteensä n. 25min.

Luokassa:

- Kalenterin tarkastelun yhteydessä kertasimme lukujonoja tänäänkin samaan tapaan kuin eilen. Hyppien, taputtaen ja laulaen.

- Tänään lähdimme tutkimaan kertolaskun periaatetta tarkemmin: Esimerkkioppilas Ellen päätti leipoa porkkanasämpylöitä. Esimerkkioppilas Ellen kävi hakemassa kellarista sämpylätaikinaa varten kolme porkkanaa luokan eteen muiden nähtäville. Porkkanat piirrettiin myös taululle. Koska sämpylät olivat niin hyviä, piti Ellenin leipoa seuraavanakin päivänä porkkanasämpylöitä ja taas haettiin kellarista 3 porkkanaa, jotka piirrettiin myös taululle. Kirjoitimme ylös yhteenlaskuna porkkanoiden lukumäärän 3+3.

- Kuinka monta kertaa Ellen nyt on käynyt kellarissa? (2)

- Kuinka monta porkkanaa Ellen toi kerrallaan kellarista? (3)

- Miten kertoisit kertolaskuna, että Ellen kävi kaksi kertaa kellarissa hakemassa kolme porkkanaa?

Kun kertolasku on saatu kirjattua ylös yhteenlaskun rinnalle, leipo Ellen jälleen lisää porkkanasämpylöitä ja taas käytiin samanlainen keskustelu kuin yllä.

Kaiken kaikkiaan Esimerkki-Ellen leipoi viisi kertaa porkkanasämpylöitä.

Opettajajohtoisen osuuden jälkeen jakaannuimme työskentelemään kolmelle pisteelle (6-7 oppilasta/piste).

1. pisteellä jatkoimme ylläkuvan tapaista kertolaskujen rakentamista välineillä ja sanallistamista. Pähkinöitä hyödyntäen laskimme pähkinäsuklaaseen ja pähkinäleivoksiin tarvittavia pähkinöitä. Mietimme rakentamiamme laskuja sekä yhteenlaskuina että kertolaskuina.

Pähkinöitä, pähkinäsuklaata ja - leivoksia.

2. pisteellä oppilaat harjoittelivat visuaalista hahmottamista ja kertotauluja erilaisten kuvakorttien avulla.

Oppilaat kertoivat ensin miten kortin kuvan näkevät, esim. onko kuvassa ilmapalloja kahdessa rivissä neljä kappaletta vai neljässä jonossa kaksi ilmapalloa. Sen jälkeen korttien kuvat laskettiin esim. 2,4,6,8 tai 4,8. Lopuksi pohdittiin miten kortin kuvien lukumäärä kerrotaan yhteenlaskuna ja kertolaskuna.

3. pisteellä oppilaat harjoittelivat kuinka monta?-purkkien avulla 2n, 3n, 4n ja 5n kertotauluja/lukujonoja. Oppilaat laskivat purkeissa olevia papuja, yksitellen ei tänään saanut laskea vaan vähintäänkin kakkosilla. Purkin laskettuaan oppilaat kirjoittivat lukumäärän pienelle liitutaululle ja ottivat uuden purkin.

Tunnin lopetus:
 - Tunnin lopuksi kertasimme opittua, kun laskimme kuinka paljon opettaja tarvitsee punajuuria tehdessään punajuuri-homejuustopaistosta yhden kerran, toisen kerran ja vielä kolmannenkin kerran, vaikka homejuusto saikin monta oppilasta irvistelemään ;-)

3. oppitunti 45min (ulkona)

Tämän oppitunnin toteutimme ulkona jälleen työskennellen kolmella eri pisteellä (6-7 oppilasta/piste).

1. pisteellä oppilaat pelasivat mölkkyä ja harjoittelivat yhteenlaskua.

2. pisteellä pelasimme yatzya suurilla pihanopilla. Oppilaat pelasivat pareittain, joka nopeutti peliä kun isot nopat eivät kerralla mahtuneet mitenkään ekaluokkalaisen käteen eli molemmat parista saivat kokoajan heittää. Keräsimme ainoastaan samoja lukuja (pari, kaksi paria, täyskäsi, suorat jne. jätettiin pois tästä pelistä). Kun kaikki kolme heittoa oli tehty, mietimme noppien silmäluvut yhteenlaskuna ja kertolaskuna. Ja tietenkin myös laskimme kuinka paljon ko. kertolasku oli.

3+3+3+3 tai 4x3

3. pisteellä pelattiin Mikadoa Lidlistä muutama vuosi sitten hankkimallani pihamikadolla. Oppilaat nostivat pinosta sauvoja, kunnes sauvan nostaminen liikautti muita sauvoja. Kun kaikki sauvat on nostettu kasasta laskivat oppilaat saamansa pisteet. Sauvat on värien mukaan pisteytetty 1p, 2p, 3p, 5p ja 10p arvoisiksi. Jälleen päästiin hyödyntämään sekä yhteenlaskua että kertolaskua. 

Tältä pohjalta jatkamme kertolaskujen parissa työskentelyä ensi viikolla ja tarkoituksenamme päästä siirtymään kertolaskussa kuvien piirtämiseen ja symbolitasolle. Toiminallisuutta on silloinkin luvassa, joten muista poiketa kurkkaamassa mitä touhuamme!

Ounasvaaran tähti - satuseikkailu metsässä

1. Luokka kokoontui yökouluun toukokuun tiimellyksessä. Ilta alkoi vanhempien ja lasten yhteisellä metsäretkellä, jolla oli yhteistä ohjelmaa aikuisille ja lapsille. 18 ekaluokkalaista vanhempineen ja sisaruksineen kokoontui Ounasvaaralle etsimään Ounasvaaran tähteä. Alla on kuvattu satuseikkailu kokonaisuutena tarinan muotoon kirjoitettuna. Tarina alkoi nuotiolta, jonka jälkeen tarina jatkui jokaisella rastilla kuvatulla tavalla. Lopuksi koko joukko kokoontui nuotiolle tarinan lopetukseen. Kokonaisuudessaan seikkailu vei aikaa n. 75min.

Illalla ekaluokkalaisten kömmittyä makuupusseihin kerroin oppilaille vielä iltasadun Ounasvaaran tähdestä eli kerroin seikkailun vaihe vaiheelta oppilaille ja jokainen sai elää kokemuksensa mielikuvissaan vielä uudelleen. 

Johdanto metsäseikkailulle:

Ounasvaaralla eläimet ovat vuosisatoja ellei jopa tuhansia eläneet sovussa, toisiaan kunnioittaen ja toisiaan auttaen. Eläimillä on yhteinen tehtävä ja yhteinen salaisuus. Ounasvaaran huipulla on nimittäin kullankeltaisena hohtava tähti. Sen valo ja lämpö saavat jokaisen hyvälle mielelle, eikä tähden loisteessa riitoja synny tai jos syntyykin ne ratkeavat nopeasti.  Nykyään Ounasvaaralla liikkuu eläinten lisäksi myös lenkkeilijöitä, hiihtäjiä ja marjastajia. Monikaan ihminen ei tiedä salaisuutta Ounasvaaran tähdestä, mutta he huomaavat sen vaikutukset kyllä vaikkeivät tiedä mistä ne johtuvat. Kaupungin vilskeestä Ounasvaaran metsään astuessaan ihmisten suupielet kääntyvät ylöspäin, he hengittävät syvään tähden lämmintä hohdetta ja saattaapa joku jopa hyräillä itsekseen. Näin on ollut vuosikausia..

Kunnes eräänä keväänä…

Keväällä lumien sulaessa, kun eläimet kiipesivät tapansa mukaan Ounasvaaran laelle talvipesistään ja valmistautuivat kiillottamaan tähden, joka sitten saisi hohtaa ja tuoda hyvää mieltä metsän eläimille ja ihmisille. Mutta eläimet eivät löytäneet juhannuskallion kivien alle kätkemäänsä tähteä mistään. Viime talven kovat pakkaset ja lämpötilan muutokset aiheuttivat sen, että Ounasvaaran tähti oli pirstoutunut pieniksi palasiksi, jotka levisivät ympäri Ounasvaaraa.

Eläimet olivat kauhuissaan tapahtuneesta ja alkoivat syytellä toisiaan tapahtuneesta. Kuka oli keksinyt kätkeä tähden juuri sinne? Ja jos kerran tiesit, ettei tähti ole turvassa kätköpaikassa mikset sitten sanonut mitään? Syyttelyt kaikuivat metsässä ja tähden mukaan tuoma lempeys ja hyvä mieli olivat tiessään.

Tähden kaikki kappaleet olisi etsittävä ja koottava tähti, muuten ei elämä Ounasvaaralla palaisi entiseen uomaansa.

Karhu sanoi: Minä lähden etsimään tähden kappaleita. Löydän varmasti kaikki, sillä olen meistä vahvin ja jaksan nostaa syrjään kivet ja kaatuneet puut. Sitten saatte kiittää minua syyttelyn sijaan.

Jänis sanoi: Minä lähden etsimään myös tähden kappaleita. Olen meistä nopein, että löydän varmasti pian kaikki palaset Sitten saatte kiittää minua syyttelyn sijaan.

Myyrä sanoi: Minä olen meistä pienin, että mahdun jokaiseen koloon. Löydän varmasti kaikki palaset. Sitten saatte kiittää minua syyttelyn sijaan.

Orava sanoi: Minä olen meistä paras kiipeilijä. Puun latvasta näen kaikkialla ja loikkaan nopeasti puusta toiseen, korkealta näen enemmän kuin te muut. Löydän varmasti kaikki tähden kappaleet. Sitten saatte kiittää minua syyttelyn sijaan.

Poro sanoi: Nopeus ei aina ole tärkeintä, minä olen meistä rauhallisin ja etenen hitaasti mutta varmasti säheltämättä. Minä varmasti löydän kaikki kappaleet, kun te kovalla vauhdilla porhallatte ohi. Sitten saatte kiittää minua syyttelyn sijaan.

Viimeisenä kettu totesi: Mutta minä olen meistä älykkäin ja ovelin, etsikää te vain. Kyllä minä älylläni keinot keksin ja kaikki tähden palaset kokoan. Sitten saatte kiittää minua syyttelyn sijaan.

Kaikki eläimet olivat varmoja siitä, että juuri niiden taidot ja ominaisuudet olisivat parhaimmat ja että niiden ansioista rauha palaisi Ounasvaaran metsiin.

Niin lähtivät eläimet kukin omaan suuntaansa etsimään tähden kappaleita.

(Johdanto kerrotaan laavulla kaikille yhteisesti ja sen jälkeen oravat, karhut, ketut, myyrät, porot ja jänikset (jokaiseen ryhmään on etukäteen nimetty 3 oppilasta perheineen) lähtevät kukin omalle rastilleen etsimään Ounasvaaran tähteä. Jokainen ryhmä saa mukaansa salaisuuspussin, jossa on ryhmän tunnus (eläimen kuva) ja johon ryhmä kerää löytämänsä tähden kappaleet. Rasteja laavun ympäristössä on kuusi, puolet miehitettyjä ja puolet miehittämättömiä. Rastit kierretään myötäpäivään.)

Salaisuuspussit ryhmätunnuksineen. Salaisuuspussiin kerättiin
matkan varrelta löytyneet tähden kappaleet.
Eläimet on piirtänyt Linda Hakala.

Suo

Kun karhut/ketut/karhut/jänikset/oravat/myyrät saapuivat suon laitaan näkivät he suon keskellä olevalla saarekkeella hehkui jotakin kullankeltaista. Sinne oli päästävä, suo oli kuitenkin täynnä upottavia ja vaarallisia suon silmiä, niihin ei saisi pudota. Mättäältä mättäälle siirtyen karhut/ketut/jänikset/oravat/myyrät lähtivät ylittämään suota.

(Ryhmän tehtävänä on joogamaton kappaleita apunaan käyttäen siirtyä ”suon laidasta” suon keskellä olevalle saarekkeelle, jonne on asetettu tähden kappale. Jokaisella ryhmällä on käytössään joogamaton palasia 2 vähemmän kuin ryhmässä on jäseniä. Kaikkien ryhmän jäsenten on yhdessä siirryttävä suon keskellä olevalle saarekkeelle ja sieltä suon toiseen laitaan. Ainoastaan joogamaton päälle saa astua, palasia saa siirtää. Selvittyään suon yli jatkavat eläimet matkaansa. Löytämänsä tähden kappaleen he saavat mukaansa.)

Evästauko (miehittämätön rasti)

Etsiessään tähden kappaleita koko pitkän päivän, tulivat eläimet tietenkin nälkäisiksi. Viimein kaikkien vatsat kurnivat niin kovaäänisesti, että oli pysähdyttävä ruokailemaan. Ratkaiskaa seuraavat tehtävät yhdessä pohtien, käyttäkää apuna käpyjä/keppejä/kiviä tarkistaaksenne vastauksenne! (Tehkää niin monta kuin ehditte, kaikkia ei tarvitse ehtiä tehdä. Antakaa lasten pohtia ja selittää, aikuiset voivat ymmärtämättömiä ja kysellä tyhmiä ;-) )

• Kaikki ryhmänne jäsenet haluavat syödä kaksi omenaa. Kuinka monta omenaa tarvitaan, että kaikille riittää kaksi omenaa? Miksi? Selitä miten päättelit! Rakenna kuva!
• Kolmea ryhmän jäsentä varten on varattu 9 pähkinää. Kuinka monta pähkinää jokainen näistä kolmesta saa? Miksi? Selitä miten päättelit! Rakenna kuva!
• Evääksi varattuja voileipiä on 15 kappaletta. Jaatte voileipiä kolme kappaletta aina yhdelle henkilölle. Kuinka monelle ryhmänne jäsenelle leipiä riittää? Kuinka moni jää ilman? Miksi? Selitä miten ratkaisit! Rakenna kuva!

Näkymätön polku

Illan viilentyessä alkaa sumu nousta vaaran rinteille. Juuri ennen kuin sumu peittää näkyvyyden kokonaan näkevät karhut/ketut/karhut/jänikset/oravat/myyrät edessään jotakin keltaista hohdetta, sen täytyy olla tähden kappale! Sumu vain tiivistyy ja karhut/ketut/karhut/jänikset/oravat/myyrät joutuvat haparoimaan tietään, askel askeleelta tunnustellen mihin polku johtaa.

(Maahan on naulattu matonkuteesta 4x4 ruudukko, jonka läpi kulkee näkymätön polku. Ryhmän jäsenet saavat vuorotellen astua ruudukkoon, kunnes astuvat ulos polulta ja joutuvat palaamaan jonoon. Rastin ohjaaja kertoo mistä ruudusta polku alkaa ja polun viimeisessä ruudussa on tähden palanen, merkkaamassa polun loppua. Rastin ohjaaja kertoo, jos ryhmän jäsenet astuvat pois oikealta reitiltä ja palauttaa heidän alkuun. Ryhmän jäsenet saavat auttaa ja ohjata toisiaan.

	10	11	12
8	9
7	6	3	2
	5	4	1

Kaikkien ryhmän jäsenten on kuljettava näkymättömän polun läpi ennen kuin ryhmä pääsee jatkamaan matkaansa.)

Näkymätön polku-tehtävässä harjoiteltiin samalla
uudessa opsissakin mainittuja ohjemointi taitoja,
kun opastettiin kaveria liikkumaan ruudukossa
eteenpäin oikealla polulla.

Eläinten asuinpaikat (miehittämätön rasti)

Ounasvaaran kätköissä on pieni sammalkattoinen mökki, jossa karhut, ketut, karhut, jänikset, oravat ja myyrät oravat ovat asuneet sovussa. Nyt kun eläinten välillä on riitoja, ovat eläimet riidelleet myös siitä mikä huone kuuluu kenellekin. Aikojen alussa on kuitenkin huonejaosta tehty säännöt. Lukekaa huolellisesti huonejaon säännöt ja asettakaa jokaisen huoneen ovelle kyltti, joka kertoo huoneen asukkaan. Näin eläimet pääsevät illan tullen nukkumaan eikä nukkumapaikoista tarvitse kiistellä.

(Suoritettuanne tehtävän poistattehan huonekyltit, jotta seuraava joukkue saa ratkaista tehtävän itse.)

Eläimet asutettiin asumaan pieneen punaisen mökkiin.

Lähipuista löytyivät seuraavat ohjeet:

• ORAVA JA KETTU EIVÄT ASU SAMASSA KERROKSESSA.
• MYYRÄ EI OLE JÄNIKSEN NAAPURI.
• KARHULLA ON VAIN YKSI NAAPURI.
• MYYRÄ ASUU YLÄKERRASSA.
• PORO ASUU KETUN YLÄPUOLELLA.
• ORAVA ASUU MAHDOLLISIMMAN KAUKANA KARHUSTA.

Osaisitko sijoittaa eläimet oikeisiin huoneisiin?

Hämähäkin verkko

Ounasvaaralla asuu myös hämähäkkejä, jotka punovat verkkojaan puiden väliin. Karhut/ketut/karhut/jänikset/oravat/myyrät törmäävät suureen hämähäkin verkkoon, jonka toisella puolella näkyy Ounasvaaran tähden palanen. Verkko on niin suuri, ettei sitä voi kiertää vaan eläinten on taiteiltava itsensä hämähäkin verkon läpi osumatta verkkoon ja jäämättä kiinni siihen.

(Puiden väliin on rakennettu hämähäkin verkko matonkuteesta/kuminauhasta. Hämähäkin verkossa on isoja ja pieniä aukkoja, aukkoja on enemmän kuin ryhmän jäseniä. Jokaista aukkoa saa käyttää vain kerran. Ryhmän on päästävä hämähäkin verkosta läpi voidakseen jatkaa matkaa.)

Viestin jättäminen (miehittämätön rasti)

Eläimet tutkivat kukin omalla tavallaan Ounasvaaran rinteitä löytääkseen kaikki rikkoutuneen tähden kappaleet. Kun karhut/ketut/karhut/jänikset/oravat/myyrät olivat alueen tarkistaneet jättivät he jälkeensä viestin, etteivät lajitoverit turhaan etsisi tähden kappaleita sieltä.

Karhut rakentavat omaa nimeään viestiksi siitä, että
vaaran rinne on täältä tarkistettu.

Ohje: Rakentakaa luonnonmateriaaleja (keppejä, kiviä, käpyjä, maassa olevia lehtiä jne. käyttäen jälkeenne tuleville viesti, että olette etsineet tähden kappaleita alueelta. Voitte kirjoittaa keppejä/kiviä yms. käyttäen viestin maahan tai rakentaa löytämistänne materiaaleista ryhmänne eläimen kuvan. Teillä on aikaa n. 10min. Käykää lopuksi katsomassa näköalatornista miltä viestinne näyttää yläilmoista!

Löydätkö karhun, ketun, myyrän, poron, oravan ja jäniksen?

Yhteinen lopetus (ryhmien kierrettyä kaikki rastit, palataan laavulle)

Illan tullen kaikki eläimet kokoontuivat yhteiseen tapaamispaikkaansa.

-       Löysikö joku Ounasvaaran tähden? (Ei.)

-       Löysikö joku palasia Ounasvaaran tähdestä? (Kyllä.)

-       Muodostuuko ryhmänne palasista Ounasvaaran tähti? (Kokeillaan ja todetaan, että ei.

-       Eivät karhut, ketut, porot, jänikset, myyrät eivätkä oravat onnistuneet löytämään kaikkia tähden palasia. Onko Ounasvaaran tähti ikuisiksi ajoiksi kadotettu vai voisivatko eläimet tehdä vielä jotakin? (Kyllä, jos he yhdistävät löytämänsä tähden palaset muodostuu niistä Ounasvaaran tähti. Yhdistetään kaikkien ryhmien löytämät palaset ja kootaan palapeli.)

Yhteistyöllä Ounasvaaran tähti rakentui!

Kukaan eläimistä ei yksin onnistunut tehtävässä, tarvittiin vikkeläkoipisia jäniksiä, vahvoja karhuja, älykkäitä kettuja, ketteriä oravia, kärsivällisiä poroja ja pieniä joka koloon mahtuvia myyriä, jotta kaikki Ounasvaaran tähden palaset löytyivät. Yhteistyöllä tähti saatiin koottua! Ja niin palasi myös rauha ja hyvämieli kaikkien Ounasvaaralla liikkuvien sydämiin.

Ounasvaaran tähti

Näin kesän lähestyessä tähteä on vaikea nähdä auringon paistaessa yötä päivää, mutta siellä se loistaa. Pimeinä talviöinä saatat nähdä Ounasvaaran tähden valaisevan metsää vaaran laelta ja muistuttaen meitä siitä, että niin kauan kuin olemme huomaavaisia toisiamme kohtaan ja teemme yhteistyötä pystymme vaikka mihin.

-------

 Seikkailun toteutus metsässä vei aikaa n. 75min. Rasteja ohjaamassa oli kolme aikuista. Jokaisessa ryhmässä oli aikuisia, joten ekaluokkalaiset pystyivät helposti suorittamaan rastien tehtävät ilman että alkava lukutaito hidastaisi tehtävien suorittamista.

Seikkailuun tarvittavat materiaalit:

-       Pahvilaatikon/joogamaton palaset ylitystehtävään.

-       Matonkudetta

-       Nauloja, vasara ja sakset hämähäkinverkon ja näkymättömän polun rakentamiseen.

-       Talo ja sen asukkaat laminoituna.

-       Salaisuuspussit, joissa jokaisen ryhmän tunnus.

-       Tehtäväkortit itsenäisille rasteille.

-       Tähden kappaleet.

Jos haluat metsäseikkailun Word-dokumenttina sisältäen tehtäväkortit itsenäisille rasteille löydät sen täältä.