Lumiukko-teema

Lumiukko-teemassa yhdistyvät matikan, äidinkielen, kuvaamataidon ja käsityön sisällöt. Matikan osalta jakso kertaili tammikuussa syyslukukaudella opittua. Kokosin oppilaille A5-kokoisen vihon, joka sisälsi lumiukkoaiheiset tehtävät (vihossa oli 12 s. eli 3xA4 molemmin puolin).

Luokassa luimme lumiukko-päivien aikan lumiukko- ja lumi-aiheisia kirjoja. Hyviä olivat esim.

• Guido Van Genechten: Pikku lumiukko. (Kertoo pienestä lumiukosta, joka haluaa liikkua senkin uhalla, että sulaa kuten isot lumiukot väittävät. Kirjan yhteydessä voi keskustella vaikkapa veden olomuodoista.)
• Jukka Laukkanen: Lumiakka Amalia. (Vaari tekee itselleen tyttöystävän lumesta.)
• Ulf Löfgren: Lumiukko Jesse.
• Chizuko Kuratomi: Otso-herran lumijuhlat.
• Margaret Nash: Paras lumiukko.
• Lerryn Kodra: Hurjan paljon lunta.
• Matti Eronen: Tähti ja lumiukko.
• Riina Kaaria: Muumipeikko herää.

1. Kuvis / Käsityö
Virikkeenä lumiukko-askartelulle näytin oppilaille Pinterestistä löytämiäni erilaisia lumiukkoja, sillä en halunnut oppilaiden piirtävän lumiukkoaan keskelle paperia perinteiseen tapaan. Kuvia lumiukoista löytyy esimerkiksi täältä: http://www.pinterest.com/ahakkarainen/winter-snowman
Lumiukko-askartelussa käytimme hyväksemme kierrätysmateriaalia: paperin keräyksestä valkoiset kopiopaperit saivat uuden elämän. Oppilaat repivät vanhat monisteet ja opettajien virhekopiot palasiksi. Revityt palaset liimattiin paperille lumiukon vartaloksi. Lopuksi vartalo sai vielä kerroksen "lumimaalia" (jauhoja/suolaa/vettä/liimaa) päälleen. Mustalla ja oranssilla pullovärillä oppilaat maalasivat nenän, suun ja silmät lumiukolle. Koivun oksista leikattiin lumiukoille kädet. Ja jämäkorin väripapereista sai leikata lumiukolleen myös hatun, ellei maalannut hattua. Lumiukon kaulaliina virkattiin sormivirkkauksena matonkuteesta. 

Lumiukko, jonka hattu lähti tuulen mukaan.

Myös tuulen tempaama hattu innoitti tätä oppilasta.

Open mallityö

2. Symmetriaa ja satuja
Oppilaat täydensivät puolikkaan lumiukon kokonaiseksi ja symmetriseksi, mikä olikin monelle melko haastava tehtävä. Lopuksi kirjoiteltiin lause lumiukosta. Eräs ekaluokkalaiseni kirjoitti ensimmäisen oman satunsa :)

3. Matikka / Looginen päättely

Lumiukko-korteilla teimme loogisen päättelyn harjoituksen. Aluksi kaikki kortit olivat ylösalaisin ja oppilaat arvailivat kortti kerrallaan mitä mahtaa kortissa olla. Suhdekäsitteitä käyttäen oppilaat ohjailivat opettajaa kääntämään haluamansa kortin. Harjoiteltiin siis loogisen päättelyn lisäksi myös suhdekäsitteitä että järjestyslukuja. "Ylhäältä toisesta rivistä kolmas kortti oikealta päin…"

Lumiukot olen saanut Varga-Nemenyi-kurssilta ja taitavat olla Heidi Gröhnin käsialaa.

5. Lumiukon viikonpäivät

Viikonpäiviä on treenattu koko syksy. Melkein kaikilla ne on jo hallussa. Oppilaiden tehtävänä oli kirjoittaa viikonpäivät oikeaan järjestykseen monisteelle.

6. Lumiukko-peli ja lukujen 2-12 summamuodot
Oppilaat pelasivat pareittain lumiukko-peliä. Vuorotellen oppilaat heittivät kahta noppaa, laskivat noppien silmälukujen summan ja värittivät sitä vastaavat osan lumiukosta. Pelistä oli kaksi eri versiota.

7. Lumisota / Matikka
Seinää vasten asetettuun isoon lumiukkoon oli merkitty jokaiseen palloon yksi luku (2,3,4). Oppilailla oli käytössään kolme "lumipalloa". Löysin askarteluvarastosta n. 5cm halkaisijaltaan olevia pehmeitä valkoisia palloja, jotka toimittivat meillä lumipallon virkaa (rutistetut kopiopaperit paperinkierrätyksestä sopivat tähän myös hyvin). Oppilas heitti kolmella pallolla lumiukkoa ja laski saamansa pisteet yhteen. Lumisota oli erityisesti poikien suosiossa.

8. Kombinatoriikka
Oppilaiden tehtävänä oli tiettyjä värejä käyttäen värittää mahdollisimman monta erilaista lumiukkoa. Hatun, kaulaliinan ja luudan väri vaihteli sovituin ehdoin. Lumiukkokuvat kombinatoriikka tehtävään kopioin Heidi Gröhnin loogisista lumiukoista.

9. Lisätehtävät
Oppilaiden lumiukko-vihot sisälsivät lisäksi muutamia lisätehtäviä, joita oppilaat joutoajallaan tekivät tai pelasivat.

10. Lumiukkojen rakentaminen / Kuvaamataito

Lumiukko-teema ei tietenkään voi päättyä mihinkään muuhun kuin lumiukon rakentamiseen.

Rytmiikkaa, musiikkia (ja matikkaa)

Osallistuin viikonloppuna Opetushallituksen rahoittamaan musiikin täydennyskoulutukseen, jonka aiheena oli rytmiikka. Kurssin opettajina toimivat Markku Kaikkonen Resonaarista ja Esa Lamponen Vantaan Lystileikistä. Kaikkosen kurssille osallistuin ensimmäisen kerran jo syksyllä ja pidin kurssista. Esa Lamponen oli aivan mahtava kouluttaja! Minä, joka yleensä kammoksun soittamista, koska koen olevani siinä heikko, olin innoissani kurssilla mukana ja kokeilemassa. Kipinä siitä, että omalle alkuopetusluokalleni opettaisin musiikkia on syttynyt :) Paljon työtähän siinä olisi, mutta tekemällä oppii!

Vaikka en luokalleni musiikkia opetakkaan, on osa kurssilla tehdyistä rytmiharjoituksista jo tähänkin mennessä ollut osa matikan tuntejani ja aamunavauksia. Ja juuri matikan ja aamunavausten yhteydessä ajattelin kurssin antia omien oppilaideni kanssa myös harjoitella…

Miten musiikin opetus etenee?

1. matkiminen/imitointi: tärkeää on ymmärtää milloin musiikki alkaa ja milloin se loppuu. Alkamiselle ja loppumiselle on hyvä olla jokin yhteinen signaali.

2. syke: kehorytmien avulla opetellaan tuntemaan musiikin syke. Helpointa lapselle on istuessa lyödä käsillä reisiinsä, kun liike suuntautuu alaspäin.

3. kaiku: kehittää työmuistia.

4. ostinatot: esimerkiksi kaiun avulla harjoitellut ostinaatot kootaan biisiksi. Jokaiselle ryhmälle oma ostinatot/riffit ja yhtä aikaa soittaminen. Toinen mahdollisuus on rondo: soitetaan perusrytmiä A ja jokaisen ryhmän omaa ostinatoa. ABACADAEA.

5. osaimprovisaatio: rondoon on helppo lisätä osaimprovisaatio ABACADA (A=yhteinen ostinato, B,C,D=kunkin ryhmän improvisaatio).

6. call and response: kysymys on aina sama ja vastaus on improvisaatio. Haastetta saadaan lisää kun vastauksen kestoa rajataan tai rajataan käytettäviä ääni.

7. improvisaatio

8.  säveltäminen

Aamupiirin tutustumis-laulu

Kukahan se täällä tänään on? Kukahan se täällä on?

Anniinahan se täällä tänään on. Anniina se täällä on.

Soittotapoja:

- lyö käsillä reisiin

- lyö reisiin vuorotellen kämmenillä ja rystysillä

- toisen käden kämmen ja toisen käden rystynen lyövät reisiin ja seuraavaksi kädet toisin päin

- kädet syövät reisiin ja ristiin reisiin jne.

Viikonpäivät-kehorytmeillä

Tätä leikkiä olen oppilaiden kanssa leikkinyt matikan tunneilla jo pitkään, kiitos VaNe-kouluttaja Minna Salmisen. Mutta tätä leikimme (tosin ilman lorua) myös musiikin kurssilla.

Aluksi taputetaan/tavutetaan viikonpäivät kokonaan:

- maa-nan-tai (kädet taputtaa yhteen)

- tiis-tai (oikea käsi taputtaa rintaan)

- kes-ki-viik-ko (vasen käsi taputtaa rintaan)

- tors-tai (oikea käsi taputtaa reiteen)

- per-jan-tai (vasen käsi taputtaa reiteen)

- lau-an-tai (oikea jalka tömisyttää lattiaan)

- sun-nun-tai (vasen jalka tömistää lattiaan)

Kun viikon päivät osataan, menee loru tietenkin ma-ti-ke-to-pe-la-su ja lyöntejä tulee kuhunkin ruumiin osaan vain yksi. Leikkiä voidaan hokea sekä eteenpäin että taaksepäin. 

Musiikinopettaja kehotti myös harjoittelemaan kehorytmejä siten että aloitetaankin toiselta puolelta, koska yleensä ihminen aloittaa vahvemmalla puolellaan ja vasemmalta puolelta aloittaminen voi olla hyvinkin vaikeaa.

Sade

Sataa sataa aina aina vaan, sateen ropinaa kaikku kuulla saa…

Esa Lamposen kappaleesta Sade pidin erityisesti ja aion sen kevään sadekelien tullessa toteuttaa luokassani yhdistettynä kuvaamataidon työhön…

1. Virittelynä kuunnellaan Sade-kappale. Puolet lapsista istuvat tuoleilla ja parit istuvat heidän edessään lattialla silmät suljettuina. Laulun edetessä tuolilla istuva lapsi ropisuttaa sadetta sormenpäillään toisen oppilaan pään päälle (A) ja hartioille (B). Sateen virratessa ( C) kaverin hartioita silitellään.

2. Soittaminen ja nuottienluvun esiaste alkaa sadevarusteilla. Otetaan esille kuva saappaasta. Taputetaan saa-pas (taa taa). Lauletaan ja soitetaan saa-pas-rytmiä. Otetaan seuraava sadekelin varuste esille eli kurahousut. Taputetaan ku-ra-hou-sut (ti-ti-ti-ti). Lauletaan ja soitetaan jälkeen Sade-kappale. Viimeisenä välineenä otetaan esille ämpäri eli äm-pä-ri (taa-ti-ti). Soitetaan ja lauletaan kappale soittamalla saapas-kurahousut-ämpäri putkeen. 

3. Säveltäminen tapahtuu muuttamalla kuvien järjestystä ja soittamalla nuottien mukaisesti. Esim. ämpäri-kurahousut-saapas, saapas-ämpäri-kurahousut jne.

4. Yhdessä säveltämisen jälkeen jokainen valitsee itselleen oman ostinaton ja lähdetään liikkeelle. Tavoitteena on pitää oma rytmi ja etsiä itselle pari, joka soittaa samalla tavalla. 

5. Parin löydyttyä sovelletaan omaa rytmiä soittamalla se kehosoittien avulla. Soitetaan kaikki yhdessä sekä sooloina omat ostinatot.

Sade-kappaleen nuotit löytyvät Muskaripellen lauluja-julkaisusta ja kappale saman nimiseltä cd:ltä.

Rotta Mokoma

Kukahan se ovella kolkuttaa? Kukahan se ovella kolkuttaa? KOP-KOP-KOP KOP-KOP-KOP

Lauletaan oveen koputuslaulua, ryhmä on isossa piirissä ja keskellä on rumpu. Jokainen menee vuorollaan koputtamaan kop-kop-kop rumpuun. Eli yhdessä säkeistössä 2 lasta käy koputtamassa. Harjoitellaan sykettä ja rytmiä -> pitää tietää milloin voi/pitää koputtaa.

Tässä rummussa on asukas, mutta en tiedä onko se kotona. Haluatko sinä kokeilla?

Lapsi saa laittaa kätensä rummun sisään ja tunnustella. Opettaja lyö rumpuun, jolloin ilmavirta saa aikaan tuntemuksen että rummussa todella on joku. Ja kaikki lapset haluavat työntää kätensä rumpuun vaikka tietävät mitä tapahtuu :)

Mutta kuka rummussa todella asuu? Tietenkin Rotta Mokoma! Rotta Mokoma-laulu löytyy Muskaripellen lauluista. 

Rotta tykkää siivota, joten laulu soitetaan seuraavilla tavoilla:

1. toinen käsi luuttuaa reittä, toinen käsi tamppaa toista reittä. Ja sitten tietenkin käsien tehtävät toisin päin!

2. jatketaan siivoamista vatsaan/rintaan -> toinen käsi luuttuaa ja toinen tamppaa.

3. otetaan käyttöön kehärumpu ja tiskiharja. Tiskataan laulun tahtiin rumpu sisältä, reunoilta ja pohjasta.

4. tiskiharjallakin voidaan tehdä erilaisia rytmejä ja sarjoja, esim. lyödään harjaspäällä ja kannalla vuorotellen tai harja, kanta, ripustuskoukku jne. Erilaisia sarjoja harjoitellaan ensin yhdellä kädellä.

5. haastetta saadaan lisää kun toiseen käteen otetaan riisitikku ja aluksi tampataan ja tiskataan samaan aikaan jne.

Edulliset soittimet

Kehärummut olivat niitä harvoja "oikeita soittimia", joita kurssilla käytimme. Rummutimme paljon rytmejä pöytään, koska pöytä on erinomainen rumpu ja niitä löytyy joka luokasta. Pöytää voi halutessaan myös soittaa kapuloilla, siihenkin löytyy edullinen vaihtoehto riisitikut! Eikä edes tule liian kova ääni, siispä jatkossa keräämme riisitikut ravintolasta matkaan ;-)

Lisäksi soitimme pahvimukeja, jotka myös ovat ihanan hiljaisia rumpuja. Ja erilaisia soittotapoja pahvimukille on lukemattomia! Anna lapsen ensin leikkiä ja kokoa sen jälkeen eri soittotavoista bändi. Jokainen saa soittaa omalla tavallaan mukiaan.

Riisitikuilla teimme seuraavanlaisia harjoituksia muun muassa:

- virittelynä kaveri piirsi selkää ensin 2 (myöhemmin 3 ja 4) riisitikun kuvioita ja parin tehtävänä oli rakentaa sama kuvio lattialle riisitikuista. Harjoituksen avulla aktivoitiin tuntoaisti.

- seuraavaksi kaveri taputti ensin molemmilla käsillä saman rytmin parin hartioihin, pari toisti kaikuna saman rytmin riisitikuilla lattiaan.

- harjoitusta vaikeutettiin siten, että kaverin kädet soittivat eri tahtiin ja taas sama toistettiin kaikuna riisitikuilla lattiaan.

Säveltäminen

Virittely säveltämiseen alkoi leikin avulla. Lattialla oli kasa wc-paperihylsyjä, jotka oli merkitty väreillä. Porukka jaettiin yhtä moneen ryhmään kuin oli värejä hylsyissä. Musiikin alettua jokainen ryhmä yritti pitää omalle ryhmälle nimetyn värin hylsyt pystyssä ja kaataa toisten hylsyt. Sama leikki tunnetaan liikuntatunnilla nimellä villiintyneet kartiot ja se on aina hitti!

1. Leikin jälkeen jokainen ryhmä ottaa omat hylsynsä ja asettelee ne haluamaansa järjestykseen pystyyn/kumoon. Pystyssä oleva hylsy on ti ja vaakatasossa oleva taa. Ensin luettiin omat sävellykset ti, taa, taa, ti, ti, ti, taa, ti. 

2. Seuraavaksi piti nuoteista tehdä tasajakoinen tahti (en tiedä onko termi oikea?) ja soitimme kukin ryhmä vuorollamme taputtaen omat tahtimme, lopuksi vielä kaikki yhdessä.

3. Jaoimme seuraavaksi hylsyt siten, että jokaisella ryhmällä oli jokaista väriä kaksi hylsyä. Ja taas sävellettiin. Ti-ti-taattiin ja tehtiin tasatahtinen sävellys. 

4. Hylsyjen värit vastaavat kuvionuottien värejä, joten lopuksi siirsimme sävellyksemme soitoksi soittimella.

Joissain soittimissa oli väritarratkin valmiina, joten soittaminen onnistui helposti myös aloittelevalta soittajalta.

5. Viimeinen vaihe oli laulaa oma sävellys, mutta siihen omat taitoni eivät riitä. Osaan etsiä sävellyksen lyömäsoittimesta tai pianosta, mutta en laulaa sitä oikeilla sävelkorkeuksilla pelkän nuotin avulla.

Boom-kah-osaimprovisaatio

Markku Kaikkosen versio on Boom Jack, mutta Robin fanien opettajana Boom Kah kuulostaa käyttökelpoisemmalta ;-) 

Boom on lyönti kämmenellä pöytää, Kah tarkoittaa iskua riisitikulla pöytään.

Minä olen Boom Kah.

Sinä olet Boom Boom Kah.

Minä olen Boom Boom Kah.

Sinä olet Kah Kah Boom.

Jokainen keksii aina kaverille, seuraavana vuorossa olevalle "nimen". Omalla vuorolla toistat saamasi nimen ja nimeät seuraavan leikkijän. Rytmien lisäksi harjoitellaan kaikua ja osaimprovisaatiota kaveria nimetessä.

Alun leikittelyn jälkeen voidaan siirtyä nuottien lukuun esimerkiksi käyttämällä hyväksi eri värisiä taulumagneetteja. Sovitaan mikä väri on Boom ja mikä Kah, kirjoitetaan rytmi ylös ja soitetaan. Muokataan eli sävelletään ja soitetaan taas.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä blogi-kirjoitus sisälsi omat muistiinpanoni rytmiikka-kurssilta. En tiedä onko muistiinpanoista mitään iloa lukijalle, mutta ainakin itseäni varten ne säilyvät täällä hyvässä tallessa. Mutta mikäli sinulla on mahdollisuus osallistua Markku Kaikkosen tai Esa Lamposen musiikin kurssille, niin suosittelen lämpimästi!

Esa Lamposen Muskaripellen lauluja-julkaisusta
löytyy osa tekstissäkin esiintyvistä lauluista.

Y niin kuin ystävä

Y niin kuin ystävä teema-jakso sisältää äidinkielen, uskonnon, kuvaamataidon ja KiVa-koulun aiheita.

1.-2. oppitunti / teemaan tutustuminen

Ossi ja Ansa tarpoivat lumisessa metsässä, ystävykset olivat matkalla Uunon luokse kylään. Yht´äkkiä Ossi höristi korviaan: "Kuulitko Ansa?" Ansa havahtui mietteissään ja höristi myös korviaan. Sekin kuuli saman pienen ynisevän äänen "yy-yy-yy". Ossi ja Ansa lähtivät tarpomaan kohti ääntä, heidän lähestyessään suurta kuusta ääni voimistui, joku selvästi itki "yyyy-yhyyyy-yyyy". 
Kukahan kuusen alla mahtaa olla?

"Hei, mikä sinulla on? Voimmeko me auttaa sinua?", korotti Ossi ääntään. Kuusen alta vastasi pieni nyyhkyttävä ääni: "Y-yy, Niilo vain y-yyy." Pian selvisi, että Niilo oli loukannut lentopoimunsa eikä päässyt liikkeelle, lentopoimu oli verinen ja riekaleinen. Ansa ja Ossi miettivät hetken ja päättivät, että Niilo olisi parasta viedä Uunon luokse. Uuno kyllä osaisi auttaa Niiloa.
Mitähän Niilolle on sattunut? Onko Niilo joutunut tappeluun?
Uuno näki ikkunasta Ansan ja Ossin jotka taluttivat välissään hoipertelevaa Niiloa. Uuno ryntäsi pihalle, nosti Niilon syliinsä ja kantoi sisälle. Uuno sitoi Niilon haavat ja lopulta auttoi tämän talonsa vintille nukkumaan. Niilo tarvitsisi unta ja lepoa parantuakseen. 
Vielä ennen nukahtamistaan Niilo raotti silmäluomiaan ja sanoi: "Kiitos, te olette oikeita y…" mutta siihen Niilo nukahtikin ja lause jäi kesken.

Mitä Niilo oli sanomaisillaan Ansalle, Ossille ja Uunolle?
Milloin sinä olet auttanut ystävää ja ollut hyvä ystävä?

Kun me kaikki toimimme kuten hyvä ystävä ja toimimme yhdessä eli puhallamme yhteen hiileen, onnistuu kaikki asiat koulussa paremmin ja kaikilla on mukavaa olla yhdessä. Kokeillaan kuinka me osaamme toimia yhdessä!

Yhteistyöhön kannustavia leikkejä ovat esimerkiksi:
- Solmu: tehdään piiri, käsistä pitäen tehdään solmu, jonka aiemmin valitut solmunselvittäjät aukaisevat. Solmu aukeaa, jos toimimme yhdessä ja saamiemme ohjeiden mukaan.
- Vesilasin kuljetus lankulla: oppilaat saavat lankun jolle on asetettu täysi vesimuki. Oppilaiden tehtävänä on kuljettaa lankku ja vesilasi sovittu matka ilman että vesi läikkyy. Kaikilla on ote laudasta. (Vaihtoehtoisesti voidaan laskea maahan karttakeppi, jota kaikki tukevat sormellaan, ks. KiVa-koulumateriaali.)

Yhdessä meillä kaikilla on mukavaa, mutta mitä jos sinua ei huolittaisikaan mukaan. Opettaja valitsee luokasta 2-4 oppilasta (mieti ketkä selviytyvät tehtävästä!), jotka menevät oven taakse. Ulkopuolella olevat oppilaat saavat ohjeekseen sisään tullessaan etsiä itselleen leikkikaveri seuraavalle välitunnille, kannattaa kysellä mahdollisimman monelta! Luokassa olevat oppilaat sen sijaan saavat ohjeeksi jutella keskenään, kuiskutella ja kääntää selkänsä ja olla huomioimatta leikkikaverin kyselijöitä. Muutaman minuutin kuluttua opettaja keskeyttää tilanteen ja kysyy, miltä leikkikaverin etsijöistä tuntuu jos heihin suhtaudutaan kuten muut ovat suhtautuneet? Entä miltä tuntuu torjua kaveri?
Palautetaan kaverin etsijät oven ulkopuolelle, he saavat uudestaan saman ohjeen. Luokassa sisällä olevat oppilaat saavat nyt ohjeeksi toimia kuin erittäin hyvä ystävä, kutsua leikkikaverin etsijä mukaan leikkiin.
Keskustellaan ja vertaillaan miltä tuntui, kun leikkiin otettiin avosylin mukaan? Kerrataan samalla koulun sääntöjä siitä, ettei ketään saa jättää yksin.

Jatketaan keskustelua siitä, miten olemme hyviä ystäviä ja miten voimme auttaa arempaa oppilasta olemaan mukana ja osana ryhmää. KiVa-koulumateriaaleista löytyy aiheeseen liittyviä tilannekuvia.

Ystävyys on yhteistä työtä,

kumpikin antaa ja saa.

Ystävyys on yhteistä työtä,

Jumalan antamaa.

Käsi toisen käteen tarttuu,

hyvät sanat vaihdetaan.

Ilo kasvaa, aika varttuu,

nyt jo toimimaan.

Ystävyys on yhteistä työtä,

kumpikin antaa ja saa.

Ystävyys on yhteistä työtä,

Jumalan antamaa.

Kavereita kaikkialla,

löydät läheisyyttä myös. 

Mukaan porukkaan voit tulla,

aloita jo työs.

Ystävyys on yhteistä työtä…

Rakennetaan uusi silta,

halki koko maailman.

Täältä Suomen tanhuvilta

maahan Afrikan.

Ystävyys on yhteistä työtä…

(Jukka Salminen)

Opetellaan laulamaan ja leikkimään Jukka Salmisen laulu Ystävyys on yhteistä työtä. Laulun ensimmäisessä säkeistössä leikkijät ottavat toisiaan kädestä kiinni ja heiluttavat käsiään. Toisessa säkeistössä löydetään läheisyyttä ottamalla kaveri käsikynkkään. Kolmannessa säkeistössä otetaan taas käsistä kiinni ja nostetaan kädet ylös sillaksi.

Laulun päätyttyä opettaja pyytää oppilaita vielä nostamaan kädet ylös sillaksi. Miltä kirjaimelta näytät tässä asennossa? Mikä on ystävän kirjain? Mikä on sen äänne?

Käydään taululla läpi yhdessä y-kirjaimen kirjoittaminen ja samalla lihotetaan y-kirjainta erilaisiksi tavuiksi. Tunnin lopuksi oppilaat harjoittelevat y-kirjaimen kirjoittamista ja opettaja luetuttaa y-tavuja yhdellä ryhmällä kerrallaan.

3. oppitunti / Mitä ystävä tekee? / ATK

Oppilaat pohtivat mitä kaikkea oikea ystävä tekee ja mitä ystävä ei tee. Oppilaat kirjoittavat tietokoneella lauseita:
Ystävä…
Ystävä ei…
Mikäli aikaa jää, oppilaat kuvittavat kirjoittamansa lauseet.

Samalla valmistellaan seuraavan päivän y-askartelua tekemällä perunamarmoroinnilla (perunajauhokiisseli, johon sinistä ja vihreää pulloväriä päälle) maapallo. Opettaja ohjaa oppilaiden kirjoittamista ja muutama oppilas kerrallaan käy marmoroimassa paperinsa avustajan kanssa.

4. oppitunti / Ryhmään mukaan ottaminen

Aloitetaan laulamalla Ystävyys on yhteistä työtä.

Palautetaan mieleen edellisenä päivänä käydyt keskustelut siitä miltä tuntui jäädä ulkopuolelle, entä miltä tuntui kun sinut haluttiin mukaan leikkiin? Pohditaan myös sitä, miten itse voit vaikuttaa siihen, että sinut halutaan leikkiin mukaan.

Keskustelua voi pohjustaa KiVa-koulu materiaaleista (s. 85) löytyvällä tilanne kuvauksilla:

Mikko, Matias ja muutama muu oppilas pelaavat välitunnilla jalkapalloa. Patekin haluaisi mukaan. Hän katselee peliä hiukan aikaa kentän laidalta ja juoksee sitten pallon perään yrittäen potkaista sitä maaliin.

Millä tavalla Pate toimi? Mitä hän teki hyvin? Mitä hän olisi voinut tehdä paremmin? Olisiko joku muu pelaajista voinut tehdä paremmin?

Joukko oppilaita hyppää nauraen narua pihalla. Laura istuu yksin sivummalla vilkuille välillä muiden tekemistä. Hänestäkin naruhyppely olisi mukavaa.

Millä eri tavoin Laurakin voisi päästä leikkiin mukaan?

Kirjoitetaan yhdessä tarina siitä, kuinka luokkana voimme olla hyviä ystäviä ja ottaa esimerkiksi uusi oppilas vastaan vieraanvaraisesti. Opettaja kirjoittaa tarinaa tietokoneella ja teksti näkyy videotykin kautta koko ajan oppilaille, joiden kerronnan mukaan opettaja kirjoittaa tarinaa eteenpäin. Kaikki osallistuvat! Kursivoitu teksti on opettajan kirjoittama tarinan alku, loppu on oppilaiden tuotosta.

On ihan tavallinen keskiviikkoaamu, koulu on jo alkanut ja oppilaat istuvat luokassa tekemässä tehtäviää. Yht´äkkiä ovelle koputetaan ja rehtori astuu luokkaan perässään tuntematon poika. "Tässä on Matti, hän on teidän luokkanne uusi oppilas." Kaikki oppilaat vilkaisevat hämmästyneinä toisiinsa, kukaan ei tiennyt että luokalle olisi tulossa uusi oppilas. Edellisenä päivänä oli luokassa juteltu siitä, kuinka ollaan oikeita ystäviä ja miten ryhmään pääsee mukaan. Nämä asiat pyörivät jokaisen päässä ja Aleksi sanoi: ”Hei, tuutko mun viereen istumaan?”

Miten tarina jatkuu? Käydään läpi koko koulu päivä ja mietitään miten olisimme vieraanvarainen luokka, johon uuden oppilaan on helppo tulla mukaan. Tavoitteena on, että jokainen luokan oppilas saa omat vuorosanansa kertomukseen.

-       Kiitos, vastasi Matti ja meni istumaan Aleksin viereen.

Kun oli aika lähteä välitunnille. Valtteri ja Niko aikoivat pelata jääkiekkoa välitunnilla ja Valtteri sanoi:

-       Tuletko Matti pelaamaan meidän kanssamme jääkiekkoa?

Matti hymyili ja nyökkäsi pojille: ”Kyllä, tulen pelaamaan.” Matille tuli hyvä mieli, kun hän sai pelata poikien kanssa.

Välitunnin jälkeen luokalla oli ylttiä ja aiheena oli lehmät. Opettaja käski oppilaita tekemään ryhmiä, joissa tunnin aikana työskenneltäisiin. Oskari halusi olla samassa ryhmässä Nikon kanssa, mutta sitten Oskari vilkaisi Mattia ja huomasi, ettei hänellä ole ryhmää.

-       Voisitko sinä Matti tulla meidän ryhmään?, kysyi Oskari.

Ja niin pojat opiskelivat ahkerasti tunnin aikana ja Matilla oli hyvä mieli, kun hänellä oli kavereita.

Seuraavaksi oli vuorossa ruokailu. Oppilaat lähtivät ruokalaan ja Matti seurasi perässä. Ekaluokkalaiset osasivat järjestäytyä ruokajonoon, mutta Matti ei oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä ja mistä saisi ruokaa. Onneksi Miro huomasi, ettei Matti tiennyt miten pitäisi toimia ja neuvoi Mattia toimimaan ruokalassa. Ja Oona pyysi Mattia tulemaan hänen viereensä istumaan. ”Onko teillä lampaita?” kyselivät Oona ja Miro kiinnostuneina.

Ruokailun jälkeisellä välitunnilla Matti juoksi poikien mukaan pelaamaan jääkiekkoa. Pelissä Matti kuitenkin kaatui, satutti polvensa ja häntä itketti. Rasmus riensi lohduttamaan Mattia. Myös Peppi tuli auttamaan Mattia ja vei hänet terveydenhoitajan luokse laastaroitavaksi

-       Kiitos avusta, gracias! sanoi Matti.

Päivä meni nopeasti ja Matilla oli todella mukavaa uudessa koulussa, koska häntä autettiin, hänen kanssaan leikittiin ja pelattiin. Kaikki luokan oppilaat olivat kilttejä ja hyviä ystäviä. Sen pituinen se.

Lopuksi luetaan valmis kertomus ja korjataan, jos oppilaat huomaavat tekstissä jotain epäkohtia.

5.-6. oppitunti / y-kirjaimen opiskelu & pistetyöskentely & aakkosaskartelu

Seuraavat oppitunnit käsitellään y-kirjainta oppilaille tuttuun tapaan pistetyöskentelynä. Käytössä seuraavat pisteet:

• lukeminen (Erityisopettaja tai luokanopettaja ohjaa lukemista.)
• muovailu ja y-kirjaimen kirjoittaminen (Oppilas muovailee ensin muovailuvahasta ison ja pienen Y:n viivastoon. Tekemänsä mallin mukaisesti oppilas harjoittelee y:n kirjoittamista lyijykynällä viivastoon.)
• piirtäminen (Oppilas kuvittaa edellisenä päivänä kirjoittamansa ystävä-lauseet.)
• parisanelussa (Oppilaat sanelevat toisilleen opettajan antamalta sanalistalta sanoja, sanat kirjoitetaan pienelle liitutaululle.)
• y-askartelu (Oppilas leikkaa perunamarmoroidusta paperistaan ympyrän, joka esittää maapalloa. Haitaritaittelusta syntyvästä y-jonosta tulee laulusta tuttu maailman halki rakennettu silta.)

Napapiirin pikajunalla joulun satuun

Viimeisen koulupäivän kunniaksi vietimme jenkkiopettajien blogeista löytämääni ideaa Napapiirin pikajuna-päivästä. Luokan oveen ilmestyi jo alkuviikosta laiturikyltti ja seuraavana päivänä kyltti, joka ilmoitti junan lähtöajan. 

Perjantai aamuna oppilaita odotti juna ja raiteet.

Oppilaat ja opettajat olivat pukeutuneet elokuvan teeman mukaisesti pyjamiin, olipa useampi unilelu ja aamutakkikin pakattu mukaan. Oppilaille jaettiin kollegani askartelemat junaliput, jotka ovella tietenkin rei´itettiin. Elokuvan lipun leimaus kohtaus herätti ihastuneita kommentteja "Ihan niin kuin meillä".

Tosin myös kyselyjä, miksi me opet emme osanneet rei´ittää lippuihin tekstejä :)

Luokka oli muutettu junavaunuksi/elokuvateatteriksi. Tarjolla oli aulan sohvia, tavallisia penkkejä ja matolla tyynyjä pötköttelijöille. Mukava oli tässä junassa matkustaa.

Junan ravintolavaunussa tarjoiltiin oppilaitten leipomia ja koristelemia kymppipari-pipareita.

'

Elokuvan jälkeen askartelimme oman Napapiirin pikajunamme pyjamapukuisilla matkustajilla varustettuna.

 Pelailimme myös TeachersPayTeachersistä tulostamiani Napapiirin pikajuna-pelejä. Peleistä oli 3 versiota. Eskari-versiossa heitetään noppaa ja peitetään silmälukua vastaava luku sini-punakiekolla, 1. luokan versiossa heitetään kahta noppaa ja peitetään silmälukujen summa. 2lk:n versiossa heitetään kolmea noppaa ja peitetään noppien silmäkukujen yhteismäärä.

Kello soi vain nille, jotka todella uskovat joulun tarinaan.

Todistusten jaon yhteydessä oppilaat saavat meiltä opettajilta joulukortit, joissa on yllä oleva lainaus elokuvasta ja kulkunen.

-------------------------------------

Napapiirin pikajunan kyytiin hyppääminen sopi hyvin viimeisen koulupäivän ohjelmaksi. Ja ehkä näin joulun alla kestää yhden höpö-höpö-päivänkin pitää. Niin paljon on töitä syksyn aikana tehty, toki paljon kaikkea kivaa touhuttu, mutta aikaisemmat tapahtumamme ovat tehtäviltään pohjanneet suoraan opetussuunnitelmaan vaikka olemmekin luoneet asian ympärille välillä hyvinkin massiiviset kulissit.

Tämä oli hauska perinne, jota varmasti tulevaisuudessakin jatkan. Myös Grinch-elokuvan ympärille saisi rakennettua lukukauden päätöstapahtuman… hmm.. ehkä ensi vuonna…

J niin kuin joulu ja joulukuusi

Pikkumetsän joulukuusi

Ossi ja Ansa olivat edellisenä päivänä hakeneet Uunon kanssa metsästä joulukuusen. Oikein komea kuusi Ikimetsän pimennosta löytyikin. Tuuhea ja juuri sopivan korkuinen Uunon kotiin. Ansa ei ollut kovin vakuuttunut, että valittu kuusi olisi hyvä. Vaikka se olikin tuuhea, ei siinä ollut yhtään käpyä. Käpyjä syövän oravan mielestä kuusi oli aivan hyödytön. Ossi ja Uuno kuitenkin selittivät, että jouluna kaikki saavat syödä vatsansa täyteen, eikä kuusen koristeita muutenkaan ole tapana syödä.

Seuraavana päivänä Uuno toi joulukuusen sisälle. Ansa ja Ossi istuivat ja seurasivat silmät tarkkana kuinka Uuno toi varastosta ison laatikon joulukuusen koristeita. Uunon touhutessa Ossi hyräili hiljaa tuttua joululaulua: 

Joulupuu on rakennettu, 

joulu on jo ovella. 

Namusia riipustettu 

ompi kuusen oksille. 

Kuusen pienen kynttiläiset, 

valaisevat kauniisti. 

Ympärillä lapsukaiset 

laulelevat sulosti.

Uuno kaivoi laatikostaan puna-valkoisia koristeita. Uunon juuri alkaessa ripustaa koristeita kuusen keskeytti Ossi laulunsa ja huomautti: "Hei Uuno, nuo koristeethan on nyt ihan väärin päin!" Uuno katsoi hölmistyneenä Ossiin ja Ossi selitti "No, kun nythän on J niin kuin joulu. Ja nuo Joulukoristeet on väärinpäin." Uuno naurahti ymmärtäessään mitä Ossi tarkoitti. "Katsotaanpa löydänkö jostain lankaa niin, että voimme ripustaa Joulukoristeet oikein päin", sanoi Uuno itsekseen hymyillen. "Ossi on niin innoissaan lukemisesta, että näkee kirjaimia kaikkialla, mutta se on vain hyvä asia", mietti Uuno hiljaa mielessään.

Lankaa löytyi ja joulukuusi sai Ossin mielestä maailman hienoimmat Joulukoristeet. Ansakin kiinnitti muutamaan käpyyn lankaa ja ripusti ne kuusen oksille. "Jopas on hieno Joulukuusi Ja Joulukoristeet", totesi viimein Ansakin.

Tarina kerrotaan ja kerrataan useamman kerran viikon aikana. Havainnollistamisvälineinä Uunon talon lisäksi pöydällä on oikea karkkikeppi, sekä punaisesta ja valkoisesta piipunrassista askarreltu j-karkkikeppi. Langan lisäksi karkkikeppiin voi liittää helmen, jolloin tulee huomattua pienen ja ison J-kirjaimen ero. Näillä voisi olla hauska koristella alkuopetuksen joulukuusi, jos ei koristele kuusta koriste/päivä tahdilla joulukalenterina, kuten me tänä vuonna teimme.

Kuvaamataitoa, matematiikkaa ja j-kirjaimia

Kuvaamataidon tunnilla harjoittelemme viivoittimen käyttöä. Oppilas piirtää valkoisella vahaliidulla pitkittäissuunnassa puolitetulle A3-paperille ison kolmion ja eri suuntiin viivoja halki paperin. Harjoitellaan sekoittamaan vesiväreillä vihreää. Oppilaat maalaavat joulukuusensa ruutu kerrallaan vihreäksi. Oppilaita ohjataan etsimään mahdollisimman monta vihreän eri sävyä. Lopuksi maalauksen tausta maalataan siniseksi. 

Seuraavana päivänä vesivärimaalausten kuivuttua oppilaat opettajalta 1-10 pientä piipunrassin pätkää. Oppilas taivuttaa niistä J-kirjaimet ja liimaa omaan kuuseensa koristeet paikalleen. Samalla tulee kerrattua useampaan kertaan mihin suuntaan J:n koukku tulee, se kun tuntuu olevan monelle haastavaa. Lopuksi oppilaat etsivät luokasta itselleen parin: Kenen kahden oppilaan joulukuusissa on yhteensä 10 koristetta? Kuusiparit asetaan seinälle ja kuusten alapuolelle kiinnitetään kyltit, joissa lukee kuusten avulla esitetty kymppipari.

Idean joulukuusi työhön sain Facebookin al-ku-o-pet-ta-jat-ryhmästä. Matikkaan ja äidinkieleen integrointi oli oma ideani.

Viivoittimen harjoitellaan myös joulukorttiaskartelussa. Oppilas piirtää viivoittimen avulla itselleen irtileikattavat suikaleet askartelupaperista. Paperisuikaleet liimataan korttipohjaan joulukuusen muotoon.

Viimeisenä j-kirjaimeen liittyvänä työnä oppilaat värittivät puuväreillä karkkikepin. Mustalle paperille piirrettiin öljypastelleilla kuusen oksa, johon karkkikeppi ripustettiin Ossin tyylillä. Mittasuhteiden hahmottaminen ei kaikille ollut helppoa ja osa piirsikin paperiinsa koko kuusen vaikka keskustelun avulla pohdimme mitä paperille mahtuu, jos karkkikeppi on väritetyn kokoinen.