Eurooppa-päivä

Eurooppa-päivä

Tutustutaan päivän aikana Ranskaan kolmen oppitunnin ajan (klo 10-13). Oppilaat jaetaan kolmeen ryhmään (7 oppilasta/ryhmä), joissa he kiertävät kolmessa eri toimintapisteessä. Jokaisessa pisteessä työskennellään n. 30min.

klo 10.00-10.30            pisteet toimivat

klo 11.15-11.45            pisteet toimivat           

klo 11.45-12.15            pisteet toimivat           

klo 12.15-12.25             ”oma välitunti”

klo 12.30-12.50            töiden kokoaminen seinälle ja esittely muille ryhmille, päivän koonti

1. Kielikylpy: Oppilaat oppivat kielikylpyperiaatteella ranskan alkeita. Opetellaan yhdessä tervehtimään, esittäytymään sekä laskemaan viiteen. Väritetään Ranskan lippu ranskankielisten ohjeiden mukaan. Lipuista tehdään lippu-nauha (vrt. joulukuusen koriste).
2. Yleistietoa Ranskasta: Oppilaat lukevat tekstin, jossa esitellään Ranskaa ja lapsille mielenkiintoisia asioita maasta. Oppilaat vastaavat tekstiin liittyviin kysymyksiin kirjallisesti. Lisäksi voisivat tehtäviä tehdessään kartan avulla nimetä Ranskan naapurimaat.
3. Kuvaamataito: Oppilaat työskentelevät 3-4 oppilaan ryhmissä. Piirtoheittimen/videotykin avulla kuvan heijastaen oppilaat piirtävät isolle paperille, jonkin Ranskaan liittyvän rakennuksen tai hahmon. Kuva väritetään yhdessä vahaliiduilla. Sopivia aiheita kuville: Eiffel-torni, Notre Damen kirkko, Asterix, Mona Lisa (kuuluu Ranskan kansalliskokoelmaan Louvressa), Disney-hahmo (Eurodisney), Pariisin riemukaari.

Bonjour France!

Ranska on Euroopan kolmanneksi suurin maa. Ranskaa hallitsee presidentti eli se on tasavalta. Siellä on noin 65 miljoonaa asukasta eli yli 10 kertaa enemmän kuin Suomessa.  Ranskassa puhutaan ranskaa, ja ostokset maksetaan euroilla niin kuin Suomessakin. Ranskan pääkaupunki on Pariisi. Siellä sijaitsee monta kuuluisaa nähtävyyttä.

Kaikkein kuuluisin Pariisin nähtävyyksistä on Eiffel-torni. Se sijaitsee Pariisin läpi virtaavan Seine-joen rannalla. Eiffel-torni on yli 120 vuotta vanha. Sen korkeus on 300 metriä. Eiffel-tornissa on mm. ravintoloita, matkamuistomyymälöitä sekä posti. Tornin huipulla on televisioantenni, joka on 24 metriä korkea.  Eiffel-torniin voi mennä hisseillä tai käyttää portaita, joita on 1665 kappaletta.

Pariisissa pääsee katselemaan maisemia 324m
korkeasta Eiffel-tornista. Jos torniin haluaa kivuta
jalkaisin, joutuu nousemaan 1665 porrasta.

Muita Pariisin nähtävyyksiä ovat Riemukaari, Notre Damen kirkko, Louvren taidemuseo sekä Disneyland.  Riemukaari on Ranskan kuuluisan keisarin Napoleonin rakennuttama sotamuistomerkki. Siihen on kaiverrettu sodassa kuolleiden nimiä ja siinä on koristeellisia kohokuvioita. Riemukaaren alle on haudattu sotilas. Riemukaarikin on vanha, sen rakentaminen aloitettiin yli 200 vuotta sitten.  

Napoleonin rakennuttama riemukaari on yksi Pariisin
tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Notre Damen kirkko on noin 700 vuotta vanha. Siitä on tehty elokuvia, kuten Disneyn animaatio Notre Damen kellonsoittaja. Louvren taidemuseossa taas voi käydä katsomassa maailman kuuluisimpiin taidemaalauksiin kuuluvaa Mona Lisa –taulua, jonka on maalannut Leonardo da Vinci. Disneyland on disneyaiheinen teemapuisto.

Arvaatko, mikä sarjakuvahahmo on ranskalaisten keksimä? Sehän on Asterix, joka seikkailee historiallisissa sarjakuvissa ystävänsä Obelixin kanssa. Ranskalaiset ovat kuuluisia viininviljelijöitä ja autonvalmistajia. Tunnettuja ranskalaisia automerkkejä ovat esimerkiksi Peugeot, Renault ja Citroen.

Yksi kuuluisimmista gallialaisista lienee Asterix.

1.     Kuka hallitsee Ranskaa? (Ranskaa hallitsee…)

2.     Mitä Eiffel-tornin sisällä voi tehdä? (Eiffel-tornin sisällä voi…)

3.     Minkä Pariisin nähtävyyden haluaisit nähdä? Miksi? (Haluaisin nähdä…, koska…)

4.     Tutki kartasta, mitkä ovat Ranskan naapurimaat ja kirjoita ne kuvaan.

Eurooppa-päivän lopputulos koottiin koulun seinälle kaikkien näkyville.

Joka äidin suosikkilahja

Äitienpäiväksi painoimme joka äidin suosikki lahjoja, tiskirättejä ;-)

Kangasväreillä ja muoteilla saimme kivan näköisiä tiskirättejä aikaan.

Jotta äidit ei hirttäisi opettajia stereotypisten sukupuoliroolien opettamisesta oppilaat kirjoittivat tiskirätin kääntöpuolelle kangastusseilla viestejä:

Metsätonttunen alias Tittelintuure

Viikon satuna kerroin Grimmin satua Metsätonttusesta. Itse olen lapsena saman sadun kuullut nimellä Tittelintuure. Satu oli oppilaille uusi ja he kuuntelivat sitä joka kerran mielenkiinnolla.

Satuun liittyvästä käsityöstä tuli loppujen lopuksi isotöisempi kuin olin suunnitellut. Olen jo jonkin aikaa tuskaillut alkuopetuksen opsiin kirjatun ryijysolmun kanssa ja satua Metsätonttusesta opetellessani hoksasin, että tähän satuun ryijysolmu sopii.

Ensin laveerasimme linnan huoneen seinät kunkin oppilaan valitsemalla värillä. Akvarellipaperi liimattiin pahville. Oppilaat harjoittelivat viivoittimen käyttöä ja tekivät pisteitä 1.5cm välein paperiin, myöhemmin pisteet rei´itettiin harpilla. Sen jälkeen reikiin ommeltiin ryijysolmuja oljiksi. Toiset levittivät olkia tasaisesti lattialle, joku oppilaista keksi myös tehdä olkikasan. Rukkia varten oppilaat taas rei´ittivät pahvin ja ompelivat rukin etupistoin. Rukin ympärille liimattiin kultahilettä ja samalla tehtiin myös kultalankakasoja hileestä.

Lopuksi huovasta leikattiin Metsätonttusen hattu huovasta ja piirrettiin tontulle kasvot ja puhekupla.

Nopeimmat oppilaat ompelivat vielä pahviin kehykset pykäpistoin.

Satua työstettiin tällä kertaa erityisen paljon, koska käsityö vei aikaa useamman tunnin. Panostus näkyi samalla myös oppilaiden kerrontataidoissa. Nekin oppilaat, jotka eivät yleensä osaa jatkaa tarinaa, kertoivat sujuvasti tarinaan jatkoa omalla vuorollaan. Toiston merkitystä ei siis voi tälläkään kertaa vähätellä, sitä tarvitaan!

Liikunnan täydennyskoulutuksen antia

Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen ja oma vastuu liikunnasta Lapin Yliopistolla 26.-28.4.2013

Liikunnan kurssi oli käytännön läheinen ja kurssilta sai mukaansa roppakaupalla toteutettavia ideoita liikuntatunneille. Ei muuta kuin touhuamaan :)

1. liikuntatuokio

Tavoitteena kehittää erityisesti perus- ja nopeuskestävyyttä, kestovoimaa, tasapainoa ja reagointia.

• Alkulämmittely pareittain: oppilas vierittää palloa maata pitkin, parin on juostava pallo kiinni ja pysäytettävä se sovitulla tavalla esim. istumalla pallon päälle, punnertamalla, niiamalla jne. Jokainen oppilas pysäyttää pallon kaikilla tyyleillä 3-5 kertaa.
• Peli/punnerruspolttopallo: kaikilla pelaajilla on hernepussi ja pelialueen sisällä kaikki polttavat kaikkia. Pelaajat ovat punnerrusasennossa (lankku) ja yrittävät osua hernepussilla muita pelaajia käsiin tai jalkoihin, muista ruumiin osista ei pala. Väsymyksen yllättäessä polvet saa laskea lattiaan, mutta silloin pelaaja on "vapaata riistaa" ja palaa kaikista ruumiin osista. Toinen sovellus pelistä toimii siten, että pelaajat muodostavat kaksi joukkuetta, jotka pysyvät omilla kenttäpuoliskoillaan ja yrittävät polttaa vastapuolen pelaajia. Palanut pelaaja siirtyy polttajien puolelle. Peli päättyy, kun toinen kenttäpuolisko tyhjenee.
• Lihaskunto/kivi-paperi-sakset: parit seisovat penkin/puomin päällä ja pelaavat kivi-paperi-sakset peliä. Jokaisella kierroksella häviäjä laskeutuu hieman alemmas. Peli päättyy kun toinen pelaaja putoaa. Pelataan kolme erää: ensimmäisellä kierroksella molemmat jalat puomilla peräkkäin, toisella kierroksella yhdellä jalalla ja kolmas kierros sitten toisella jalalla.

2. liikuntatuokio

Tavoitteena kehittää erityisesti tasapainoa, suunta- ja ajoitustarkkuutta sekä reagointia.

• Välit selviksi: pelataan pareittain. Parit seisovat vastakkain haara-asennossa ja yrittävät käsillä työntämällä saada parinsa tasapainon heilahtamaan. Jalat eivät saa liikahtaa eikä kantapäät nousta lattiasta. Peliä voi vaikeuttaa pelaamalla yhdellä jalalla, yhdellä jalalla ja yhdellä kädellä tai perinteisen pukkitappelun tyyliin puomin päällä.
• Koripallon ryöstö: oppilas hautoo koripalloa sylissään ja toisen oppilaan tehtävänä on yrittää ryöstää pallo. Ainoastaan palloa saa repiä ja työntää, ei kaveria!

3. liikuntatuokio

Tavoitteena erityisesti kiihtyvyyden, maksiminopeuden ja reagoinnin harjoittelu.

Savolainen pesäpallo

• Kaksi joukkuetta seisoo pelialueen keskellä jonoissa vastakkain. Sisävuorossa oleva joukkue lyö pehmopalloa kädellä. Ulkovuorossa oleva joukkue juoksee pallon perään, muodostaa jonon ja vierittää pallon jalkojen välistä viimeiselle joka huuta pallon saadessaan "hep!" Tällä välin sisävuorossa olevan joukkueen lyöjä juoksee oman joukkueensa jonon niin monta kertaa kuin jaksaa.
• Kehitelmänä pelistä voivat sisävuorolaiset pujotella oman joukkueen jäsenten välistä. Ja sisävuorolaiset kuljettavat pallon edestä taakse ojentamalla pallon vuoroin haarojen välistä ja vuoroin päänyli.
• Kolmantena kehitelmänä sisävuorolaiset vuoroin hyppivät maassa makaavien joukkuetovereiden yli ja vuoroin ryömii pyramidi-asennoista muodostetun tunnelin läpi. Ja ulkovuorolaiset antavat pallon kiertäen puolelta toiselle.

Metrieläimiä

Matikassa olemme mittailleet ja perehtyneet metrin käsitteeseen. Oppilaat mittasivat itselleen matonkuteesta metrin mittaisen pätkän. Sillä mittailtiin koulussa ja tutkittiin, mitkä asiat ovat yli tai alle metrin ja mitkä tasan metrin. 

Tarpeeksi mittailtuamme oppilaat muodostivat ensin metrin narustaan geometrisia kuvoita, kolmioita, neliöitä jne. Lopuksi oppilaat muotoilivat metrieläimen narustaan. Matonkude liimattiin paperiin kiinni ja väritettiin liiduilla.

Muotopiirustus - steinerpedagogiikka

Osallistuin Rovaniemen Steinerkoulun järjestämälle luennolle, jonka päätteeksi taiteellisena harjoituksena oli vapaankäden geometriaa eli muotopiirustusta. Muotopiirustus on Steinerkoulujen oma oppiaine, jota opetetaan oppilaille vuosiluokilla 1-5. Muotopiirustuksessa oppilaat harjoittelevat silmän ja käden koordinaatiota piirtäessään erilaisia abstrakteja muotoja ja dynaamisia kuvioita. Aluksi aloitetaan yksinkertaisista muodoista suorasta ja kaaresta, joista kaikki muodostuu. Muotopiirustuksen tavoitteena on auttaa lasta omaksumaan kirjainmuodot, jotka nekin muodotustuvat aina suorista ja kaarista. Vähitellen kuviot muodostuvat oppilaiden taitojen ja keskittymiskyvyn kehityttyä vaikeammiksi symmetria kuvioiksi, solmuiksi ja muodonmuutoksiksi. Kuudennelta luokalta alkaen muotopiirustus muuttuu geometriaksi. 

Aloitimme piirtämällä vahaliiduilla ympyrää. Vaikka ensimmäinen kaari olikin kaukana ympyrästä, useamman ympyrän yhteenmenoon piirrettyämme alkoi ympyrä todella näyttää ympyrältä. Muotopiirustuksen ajatuksena on olla kokonaisvaltaista ja pienten oppilaiden kanssa muodon tutkiminen aloitetaankin esimerkiksi kulkemalla luokassa jonossa ympyrä. Sen jälkeen ympyrä piirretään kädellä ilmaan, sitten sormella paperille ja vasta lopuksi oppilas saa liidun käteensä. Ympyrää piirtäessä liike ei lakkaa ja oppilas tuntee piirtäessään kaaren jatkuvana liikkeenä.

Kun ympyrät olivat pyöristyneet oli tehtävänä piirtää ympyrän sisään neliö. Neliö muodostui suorista ja suoraa piirtäessä huomaa helposti suoran ja kaaren eron. Kaari oli jatkuva, suora päättyy aina kulmaan.

Seuraavaksi saimme uuden paperin ja tehtävä oli jo haastavampi.. Ympyrän jälkeen piti ympyrän kaari jakaa viiteen yhtä suureen osaan silmävaraisesti ja yhdistää pisteet viisikulmioksi. Seuraavaksi viisikulmion joka toinen kärki yhdistettiin toisiinsa ja viisikulmion sisälle muodostui tähti.

Viimeinen tehtävä oli haastavin. Paperille piti piirtää kärjellään seisova neliö, huh. Kuulostaa helpolta, mutta todellisuudessa tehtävä oli todella vaikea. Pienelle paperille se ehkä olisi helpompi piirtää, mutta meidän paperimme olivat kokoa A2. Kun kärjellään seisova neliö oli valmis, piirrettiin sen sisään vaakasuorassa oleva neliö, jonka sisään kärjellään oleva neliö jne.

Lopuksi kuvio väritettiin aloittaen yhdestä kärjestä ja värittämällä samalla värillä aina siihen kyljittäin oleva kolmio. Loppujen lopuksi, suorista viivoista koostuvasta kuviosta tuli pyörivä ja sinnekin tuli kaareva muoto.

Kotona kokeilin itsekseni harjoitusta ohjanneen opettajan kuvailemia harjoituksia. Oppilaat piirtävät muotopiirustustunneilla myös paljon symmetrisiä kuvioita. Piirtäminen tapahtuu siten, että opettaja piirtää taululle kuvion ja symmetria akselin. Oppilaat piirtävät opettajan mallista kuvion omalle paperilleen ja jatkavat piirtämällä symmetria akselin toiselle puolelle peilikuvan opettajan piirtämästä kuviosta.

Erinomaisia harjoituksia ja sopivan tilaisuuden tullen aion kokeilla näitä myös omassa luokassani. Kuvaamataidon työt kun tuppaavat monesti olemaan niin esittäviä piirustuksia tai maalauksia.

Yhteenlasku allekkain

Mietin eri vaihtoehtoja allekkainlaskun opettamiseen. Itselleni allekkainlasku on opetettu tyylillä "älä kysele, vaan tee niin kuin sanon" ja varsinainen ymmärrys siitä miksi näin tehdään on tullut vasta paljon myöhemmin. Halusin siis, että oppilaani ymmärtävät allekkain laskun idean. Josssain olen joskus nähnyt allekkainlaskusta kerrostalo-mallin, mutta en ole sen käyttöä sen enempää nähnyt. Mutta kehittelin kerrostalosta oman mallin allekkainlaskun opettamiseen. 

Jaoin oppilaille vihkoon liimattavaksi musta-valkoisen kerrostalon (A4) ja käytin itse taululla A3-kokoon suurennettua värillistä kerrostaloa. Lisäksi käytimme kymmenjärjestelmä-välineitä ja numerokortteja, joita löytyy matematiikan kirjojen oheismateriaaleista.

Oppilaat työskentelivät pareittain. Toisen oppilaan taloon rakennettiin kertomusta kymmenjärjestelmä-välineillä ja toisen oppilaan kerrostalo täydennettiin numerokorteilla.

Aloitimme tutustumalla kerrostaloon ja sen Y-, K- ja S-rappuihin. Y-rapun ylimpään kerrokseen asutimme Yrjö ja Ynniina Ykkösen ja ensimmäiseen asuinkerrokseen asutettiin Yrjänä ja Ylva Ykkönen sekä heidän kaksi lastaan. K-rapun ylimpään kerrokseen asutettiin Keijo, Kaija ja Kalle Kymppinen. K-rapun ensimmäiseen asuinkerrokseen asettuivat Kaapo ja Kiia Kymppinen.

Koska on kaunis päivä ja aurinko paistaa, päättävät kaikki talon asukkaat lähteä yhdessä ulos. Ensimmäisenä lähtevät Y-rapun asukkaat ja lasketaan yhdessä montako asukasta Y-rapun alaovesta voi tulla ulos. Asukkaat asetetaan Y-rapun ovelle. Seuraavaksi lasketaan, montako asukasta K-rapusta voi tulla ulos ja heidät asetetaan K-rapun alaovelle.

Seuraavaksi sama kertomus rakennettiin numerokorteilla parin toisen osapuolen vihkoon. Lisäksi opittiin, että aina kun kaikki talon asukkaat lähtevät yhtä aikaa ulos, syttyy S-rapun lähellä oleva +-valo palamaan. Tässä vaiheessa myös opetin oppilaat lukemaan laskun ääneen ja kirjoitimme laskun lausekkeen näkyville.

Harjoittelimme yhdessä useampia laskuja rakentamalla taululle kirjoittamani lausekkeen mukaisen laskun kymmenjärjestelmä-välineillä, sitten numerokorteilla ja ensimmäisten harjoitusten jälkeen oppilaat alkoivat myös kirjoittaa laskuja vihkoihinsa. Osa hoksasi idea heti ja sai merkittyä laskun oikein allekkain siirryttyämme ratkomaan kirjan allekkainlaskuja. Mutta osa oppilaista halusi rakentaa laskun ensin numerokorteilla taloon ja vastan sitten merkitä talomallin avulla laskun vihkoon/kirjaan.

Jätimme allekkainlaskun pariksi päiväksi hautumaan ja talojen täyttäminen sujui tuumailutauon jälkeen todella hyvin. Seuraavaksi aloitimme muistinumeron käytön harjoittelun. Liikkeelle lähdettiin samoin kuin aikaisemmin eli täytimme talon asukkailla. Y-rapusta olisi ollut tulossa ulos 11 asukasta ja todettiin sen olevan liikaa ja oppilaat hoksasivatkin nopeasti, ettei kymppisauva voi mitenkään tulla Y-rapusta ulos. Siispä kerroin, että voimme sijoittaa kymmensauvan kerrostalon vintille.

Kun vinttijengi saatiin mukaan, oli laskemista helppo jatkaa eteenpäin.

Kymmenjärjestelmä-välineiden jälkeen jatkoimme numerokorteilla saman laskun parissa. Ja taas oli kahden numerokortin sijoittaminen alaovelle mahdotonta.

 Siispä taas vintille ja sitä kautta ulos.

Kerrostalo-malli toimi mielestäni erinomaisesti. Osalle oppilaista allekkainlasku oli helppoa ja mutta laskujen rakentelu piti heidät työn touhussa. Niille oppilaista, joille hahmottaminen aiheuttaa vaikeuksia, antoi kerrostalo hyvän mallin siitä miten numerot sijoitetaan allekkain.